Ateq ujaruk

 
Ujarlernermi immikkut tunngaviit







Atit ujakkamut naleqquttut

Atit naleqquttut nassaarisat 57:
A | E | I | K | M | N | P | Q | S | T | U
  Ateq Qallunaatut Allattaasitoqaq
  Ateq Qallunaatut Allattaasitoqaq
A
 Aalik Tunumiusut  Âlik
 Aaqqii Tunumiusut KitaamiusutÂrĸê
 Amattanneq Tunumiusut  Amagtangneĸ
 Amiinnaq Tunumiusut  Amĩnaĸ
 Aqipi Tunumiusut  Aĸipe
 Attakkaat Tunumiusut  Agtagkât
E
 Eertaaq Tunumiusut  Êrtâĸ
I
Iikkila Tunumiusut  Ĩkila
 Kinguliaq

Isumaa: Aqaataaqqaarsimassasoq ilimanarpoq aqaat "iikkuluk" aallavigalugu.

Amerlassusii: Ikila (atitut) 7. Ikila (kinguliatut) 44.
 Ilinngivakkeeq TunumiusutQavappiattut Ilíngivákêĸ
 Iliu (Elio) Tunumiusut  Ilio (Elio)
 Imaakka Tunumiusut  Imãka
K
 Kaajammat Tunumiusut  Kâjangmat
 Kalia Tunumiusut  Kalia
Kilimi Tunumiusut  Kilime (Kilimê)
 Ima allanneqakkajuttarpoq: Kilimi imalt. Kilime.

Kinguliaq.

Isumaaa: Kilimii (kilumiu). Ordbogêrak’ 1967, q. 97: kilo, (illup iluani) igalaat akiat, illup tunuata iigaa, illerup kilua (saava), kiluarpoq, kilummoorpoq, kilumiuuvoq.

Ateq Kilumiumut eqqaanartoq arnamit Avannaamiumit aterineqartutut 1915-imi nalunaarsorsimavoq: Itsarmiu (itsat: toqqup kalaallisuup ilupaqutai ammit).

Amerlassusii: Kilime (atitut) 10. Kilime (kinguliatut) 54.
 Kuannia TunumiusutQavappiattut Kuánia
 Kukku Tunumiusut KitaamiusutKúko
 Kunnak Tunumiusut  Kúnak
Kunuk Tunumiusut KitaamiusutKunuk
 Aqaat.

Naalisagaq.

Kinguliaq.

Oqaluttuatoqqani atiusoq.

Isumaa: Oqaluttuatoqqani ateq atorneqartoq pisoqaangaarami isumaa sumit aallaveqarnersoq nalorninarsisimasunut ilaasinnaavoq. Taamaattoq naggueqatitta Canadamiut aqaataaqqaarsimanissaa ilimagisarpaat. Immaqa oqaaseq 'inequnaq' aallaavigalugu meeqqanut aqaatitut pilersimasoq ('unukunuk' -> 'kunuk' ). Kalaallisut aqqit aqassussilluni meeqqamut niperujuutaaqqaarsimasut arlaqarput, tak.: Natuk aamma Kuluk.

Amerlassusii: Kunuk (Nunatsinni) 136. Kunuk (DK-mi) 20.
 Kuuitsi Tunumiusut  Kûitse
M
 Maniikuttak Tunumiusut  Manîkútak
 Maqi Tunumiusut  Maĸe
 Maratsi Tunumiusut  Maratse
 Masanti Tunumiusut  Masante
 Mattikalaat Tunumiusut  Magtikalât
 Mikkiki Tunumiusut  Míkike
N
 Nakinngi Tunumiusut  Nakínge
 Napa Tunumiusut  Napa
 Napaattooq Tunumiusut  Napãtôĸ
 Nappajakuttak Tunumiusut  Nápajakútak
 Nappartuku Tunumiusut  Nápartuko
 Ningaavat Tunumiusut  Ningâvat
 Nujappik Tunumiusut  Nujagpik
 Nuuku TunumiusutQavappiattut Nûko
P
 Paajari (Bajare) Tunumiusut  Pâjare (Bajare)
 Pappi Tunumiusut  Pápe
 Piilannaat Tunumiusut  Pîlangnât
 Piivaat Tunumiusut  Pîvât
 Pikki Tunumiusut  Píke
 Pittuarnarteq Tunumiusut  Pivtuarnarteĸ
Q
 Qatsa Tunumiusut  K'atsa
 Qeqi Tunumiusut  K'eĸe
 Qujanarteq Tunumiusut  K'ujanarteĸ
 Quppersima(t) Tunumiusut  K'úpersima(t)
S
 Sanimuinnaq Tunumiusut  Sanimuínaĸ
 Sianiali Tunumiusut  Sianiale
 Sikivat Tunumiusut  Sikivat
 Sinngertaat Tunumiusut  Síngertât
T
 Taajuk Tunumiusut  Tâjuk
 Taannaajik Tunumiusut  Táunâjik
 Taqqisima(t) Tunumiusut  Tarĸisima(t)
 Tukku Tunumiusut KitaamiusutTúko
 Tuukula Tunumiusut  Tûkula
U
 Uitsalikitseq Tunumiusut  Uitsalikitseĸ
 Ujarneq Tunumiusut KitaamiusutUjarneĸ
 Umeerinneq Tunumiusut  Umêríneĸ
 Uuttuanngi Tunumiusut  Ũtuánge
 Uuttuaq TunumiusutQavappiattut Ũtuaĸ

Aterni ujarlerneq

 
Ujarlernermi immikkut tunngaviit







Inuit aqqinut tunngasut

Atissamik qinnuteqarniarpit?
Aqqit akuerisat ujarpigit?
Atuakkiaq: Kalaallit aqqi
Kalaallisut atsiiniarpit?
inuit_aqqi
Inuit Aqqinik Akuersisartunit imaqarniliat (2008-2014)
Oqaasiliortut_ikon nutaaq
Oqaasiliortunit imaqarniliat