Ujarlerit

Oqaasiliortut 2005 – 1 (gl)

OQAA – 280105 (gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit tallimanngornermi januaarip 28-anni nal.10.00, 2005 Oqaasileriffimmi.

 

Peqataapput:

Ellen Jensen, Stephen Heilmann aamma Carl Chr. Olsen, Puju.

Johanne B.-Tobiassen allatsigalugu.

 

Oqaluuserisassat:

  1. Oqaluuserisassat akuersissutigisassanngorlugit saqqummiunnerat.
  2. Ilisimatitsissutit:
    1. Nordisk Sprogkonventionip suliareqqinnera
    2. Nordisk Sprogpolitikimik siunnersuut
    3. Ilinniusiorfimmik ataatsimeeqateqarneq
    4. Telemi oqaatsit pillugit ataatsimiititaliamit paasissutissat
  3. Kalaallisuumit kalaallisuumut ordbogilionissamik isuma.
  4. Oqaatsit aalajangersaavigisassat
  5. Oqaatsinut tunngasunik apeqqutit akissutaat
  6. Taasariaqartut allat

-2a/b pillugu-

Februaarip aappaanni 2005 ataatsimiissutigineqarpoq Nordisk Sprogkonvention, tassani peqataallutik nunanit avannarlernit aallartitat juristillu. Konvention pillugu naalagaaffiup iluani ilanngullugit kalaallit oqaasii samfundsbærendetut ilanngunneqarnissaat aqqutissiuunneqarpoq. Udenrigskontoret (NO) malinnaasinneqarpoq (Jørgen Søndergård). Nordens Sprog Rådimik siulittaasuuffeqarneq Danmarkip qallunaat aallartitaqarfiata tigussavaa. Tassani suleqataasoq Frans Gregersen suliniuteqarnissamik kalaallit oqaasiinik atugassaqartitsinermut tunngatillugu pitsanngorsaatissanik suliniuteqarnissamik isummiussaqarsimavoq.

Frans Gregersen tikilluaqquneqarluartariaqartoq S.H.p siunnersuutigaa.

-2c pillugu-

WordList (Eng./Dk./Grl.) Oqaasileriffimmut tunniunneqarsimasoq CCOp eqqaavaa, tassani misissugassaqangaatsiarmat Oqaasiliortunut akuersissutigeqqaaqqullugu innersuussutigineqassasoq isummiunneqarpoq.

E.J.imit eqqaaneqarpoq WordList paasissutissanik eqqunngitsunik siumugassartaqarmat atuagaq taanna mianersuuttariaqartoq atuarfeqarfinnit ingerlateqqilinnginnerani.

Ordbogen / Oqaatsit ataatsimut CD-rominngorlugit Oqaasileriffimmut tunniunneqarsimalersut CCOp paasissutissiissutigaa. Taakkua saniagut Oqaasileriffiup datat ordbogini atorneqarsimasut filinngorlugit pisinnaalerai aamma paasissutissiissutigineqarpoq.

Ordbog Eng.- Grl.sk / Grl.sk – Eng. Ilinniusiorfimmit suliassatut perusunneqartoq eqqaaneqarpoq.

S.H.mit siunnersuutigineqarpoq Maliinannguaq M.Mølgård ilanngunneqartariaqaraluartoq tuluttuumiit kalaallisuumut oqaatsinik katersinermut tunngatillugu Telemi ataatsimiititaliaq oqaatsinik sammisaqartoq sinnerlugu. Nuka Møllerimit Inuktitut / Windows pisimallugu S.H. nalunaarpoq.

Windowsip kalaallisuunngortinniarneqarnerani menuliniet flashwindowsillu eqqaamasariaqartut assigiinngitsut eqqartorneqarput, assersuutigalugu kalaallisut allassimasunik menumi atuagaqarsinnaaneq pingaarutilimmik oqariartuutitaqarmat qaangiinnarneqarsinnaanngitsoq CCOmit oqaatigineqarpoq.

Ilinniusiorfik arlaqartunik taakkununnga tunngasunik suliaqarsimasoq E.J.imit ilisimatitsissutigineqarpoq.

Suliat taamaattut aallaqqaataaniit malinnaaviginerani uparuagassartaqartinneqassappata Oqaasiliortunit periarfissatsialaasoq S.H.mit oqaatigineqarpoq.

CCOmit pingaartillugu oqaatigineqarpoq oqaatsinik aalajangersimasunik atuinermi ersinngitsunik oqariartuuteqarneq eqqaamaneqartariaqartoq, tamannalu torersumik ataatsimut pingaartitanik ersersitsivigisariaqartoq.

Oqaasileriffik terminologilistiuteqartoq qarasaasiaqarnermut tunngasunik ilanngullugu CCOmit oqaatigineqarpoq.

-2d pillugu-

S.H.mit paasissutiissiissutigineqarpoq TelePost ataatsimiititaliaqartoq oqaatsinut tunngatillugu sammisaqartinneqartartumik, taannalu S.H.mit aamma ilaasortaaffigineqarluni. Sammineqarsimasut naatsukullammik saqqummiunneqarput ilaatigullu oqaatsit kalaallisut taaguuteqartinngisat Oqaasiliortunut ilaasortanut takutinneqarput. Taakku kingusinnerusukkut sammisassanngorlugit isumaqatigiissutigineqarput.

-3 pillugu-

Retskrivningsordbogiliornissamik isuma Ilinniusiorfimmit Oqaasileriffimmut nalunaarutigineqarsimasoq CCOmit oqaatigineqarpoq. R.O.imik suliaqartussatut maannamut atorneqarsimasut Karl Elias Olsen aamma Miili Lars Lund eqqaaneqarpoq, tassungalu tunngatillugu qulaani taaneqartut suliamut taamaattumut ilisimanik killilinnik tunngaveqarlutik suliaqarnissaat tulluartinneqanngilaq Leksikografimut ilisimasaasa killeqarneri tunngavigalugit. Inuit Karl Elias Olsenitut Miilu Lars Lunditullu ittut atorluarneqarsinnaaneri naluneqanngilaq tamannali R.O.imik suliaqarnissamut ammaassisuusariaqanngitsoq. R.O. tassaanngimmat synonym ordbogi kisiannili nassuiaatitaqarluni suliaasussaq. R.O. pinngitsoorani nutaaq saqqummersinniarneqartariaqartoq oqaatigineqarpoq, siornatigut ukiut 20-t sinnerlugit ordbogiliorniarneq ingerlasarsimagaluartoq maannakkut suleriaaseq sukkanerulernikuummat ukiut taama amerlatigisut atorneqartariaqannginnerat ersersinneqarpoq. R.O.mi saqqummersinneqaqqileruni ullutsinni oqaatsit atorneqartarnerinut tulluussakkamik imaqarnissaa oqaatigineqarpoq. Ullutsinni ”Oqaatsit”ni oqaatsit atorneqartartut ilai ullutsinni allaasumik paasineqartarneri assersuutigineqarpoq, soorlu ”ugguarpoq” paasineqartalernikuusoq ”sakimmerpoq”tut, tamakku immikkoorutaat sapinngisamik ersersinneqarnissaat piumasariniartariaqartoq oqaatigineqarpoq CCOmit. R.O. kikkunnilluunniit iluaqutaasinnaanngorlugu suliarineqartariaqartoq oqaatigineqarpoq nassuiaatinik oqaasilerinermullu paasissutissanik ilanngussiffigalugu taamaalilluni atuisoq sukkasuumik suliniarnermini paasilertuisinnaanngorlugu sunaluunniit sammisaq pineqaraluarpat. Siornagut saqqummersinneqartarsimasuni atuagassat takkajaat ilanngunneqartarsimasut sukkasuumik suliniarnermut kigaallassaataasarsimasoq ilisimaneqalersimammat inuit paasissutissiinerisigut. Ilinniusiorfiup R.O.p saqqummersinneqarnissaanut aningaasartuutit akisussaaffiginiarlugit inissisimanera ilisimatitsissutigineqarpoq Oqaasileriffillu leksikografimut tunngasortaat suliarissagai taamaasilluni Oqaasileriffiup aaqqissuisuuneq akisussaaffigissagaa. Suliami tassani kalaallit tunngaviusumik oqaatsinik atuinerat aallaaviussasoq ilanngullugu ilisimatitsissutigineqarpoq.

S.H.mit oqaasilerinermik paasissutissiinerup sapinngisamik ilanngunneqarnissaa oqaatigineqarpoq.

E.J.mit nutaamik R.O.liornissaq tunaartarineqartariaqartoq oqaatigineqarpoq.

CCOmit erseqqissaatigineqarpoq tunngaviusumik oqaasilerinermik paasissutissiineq erseqqissoq sapinngisamik ilaatinneqarumaartoq.

E.J.mit oqaatigineqarpoq grammatiki meeqqat atuarfiini atugaritinneqartoq 1970-kkunneersoq Ole Brandtimit suliarineqarsimasoq suli atorneqartoq taamaattumik tupinnanngitsumik nutaamik suliareqqitamik peqalernissaq ornigineqartoq.

S.H.mit oqaatigineqarpoq nutaanngorsaaneq peqqissaarullugu pisariaqartoq kukkusumillu paasissutissiisinnaaneq ingalassimaniarneqartariaqartoq.

CCOmit isumaqarfigineqarpoq Ilisimatusarfimmi oqaatsinik tamanit atugaasunik (Sprognormimik) atuisinnaanermik ilinniartitsisinnaaneq amigaatigineqartoq, taamaattumik R.O.i kikkunnilluunniit iluaqutigineqarsinnaanngorlugu saqqummersinneqarnissaanut sulinissaq pisariaqartoq.

-4 pillugu-

Taaguutinik suliaqarnermut tunngatillugu E.J.imit nassuiaatigineqarpoq meeqqat atuarfiini atuarfinnilu ingerlaqqiffiusuni taaguutinik assigiinnik atuinissaq tunaartaralugu suliaqartoqartoq (Eva M.-Thomassen aamma Ellen Jensen) taamaasilluni ilinniarfinni taaguutit assigiiaartumik atorneqarlutik ingerlalernissaat aqqutissiuunneqassalluni. Taaguutit eqqartorneqartut tassaapput atuakkialerinermut oqaasilerinermullu tunngatillugit taaguutit atorneqartartut ilaatigut qallunaatuinnaq taaguuteqartinneqartut. Suleqatigiit aallartisarnialersut erseqqissaatigineqarpoq.

Peqqissutsimut Pisortaqarfimmit saaffiginnissutigineqarsimapput suliniuteqarnermi oqaatsit qallunaatuinnaq taaguuteqartinneqartut. Pineqartut kalaallisut taaguuteqartinneqalernissaat anguniarlugu Sofie Jessen aamma Tukummeq Qaavigaq saaffiginnissuteqarsimapput uku pillugit: folkesundhed aamma folkesundhedsprogram, taakku ima kalaallisut taaguuteqartinneqarnissaannik aalajangertoqarpoq:

Folkesundhed : innuttaasut peqqissuunissaat

Folkesundhedsprogram : innuttaasut peqqissuunissaannik suliniut

Tassunga ilanngullugu aamma oqaatsit ilanngunneqarput uku:

Tamatta peqqinnerput: alles sundhed, vores alle sammens sundhed, hverandres sundhed, vores sundhed hver især.

Peqqissuusa: lad os være sunde

Peqqissunngu: at blive sund (en idé hentet fra uddannelsesnøglens populærudgave Sunngu)

Peqqerratta: lad os blive sunde (har en dobbeltbetydning, som: lad os få mere, lad os gør det mere)

Peqqissa: at gør helse, at arbejde for at blive sund

Inuuneritta: lad os få et godt liv

Inuunerinneq: at have et godt liv

Inuunitsialak: et gode liv (en idè hentet fra Den gode Skole Atuarfitsialak)

Inuuneq Nuannersoq: det gode liv (korrekt over til dansk)

Inuuneq Pitsaasoq: det gode liv (korrekt oversat til dansk, i en anden version på grønlandsk).

-5 pillugu-

Oqaasileriffimmi atorfillip Bolatta Vahlip saqqummiummagu manna tikillugu suleriaaseriligaq nalunaarsuiffittalik apeqquteqartut akineqartullu nalunaarsorneqarfiat tassunga ilanngullugu Oqaasiliortunut ilaasortat tunineqarput takusassaannik nuutsitamik.

Apeqqutigineqarsimasoq:

Hej

Apeqqutiginiarpara

Sundhedsportal (Sundhedsvæsenets internetportal) kalaallisut taaguuserneqareersimanersoq taamaanngippallu qanoq taaguuserneqarsinnaanersoq.

Qujareerlunga

in.in. Helga

Oqaasiliortunit isumaqatigiissutigineqarpoq Portal kalaallisut taaguuteqartinneqassasoq ammaassivik-mik.

Taamaasilluni apeqquteqartoq akineqarpoq:

Peqqinnissamut ammaassivik-mik.

-6 pillugu-

Allani taasarialinni ilisimatitsissutigineqarpoq taaguutinik suliaqarnermut tunngatillugu atuaganngorlugu saqqummersinneqassammat Psykisk Arbejds Miljø, tamannalu naatsorsuutigineqarpoq pissasoq martsip qiteqqunnerata nalaani.

 

Oqaasiliortunut siulittaasoq Oqaasileriffimmi allatsi

Carl Chr. Olsen Johanne B.-Tobiassen

Oqaasiliortut 2005 – 1 (gl)

OQAA – 280105 (gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit tallimanngornermi januaarip 28-anni nal.10.00, 2005 Oqaasileriffimmi.

 

Peqataapput:

Ellen Jensen, Stephen Heilmann aamma Carl Chr. Olsen, Puju.

Johanne B.-Tobiassen allatsigalugu.

 

Oqaluuserisassat:

  1. Oqaluuserisassat akuersissutigisassanngorlugit saqqummiunnerat.
  2. Ilisimatitsissutit:
    1. Nordisk Sprogkonventionip suliareqqinnera
    2. Nordisk Sprogpolitikimik siunnersuut
    3. Ilinniusiorfimmik ataatsimeeqateqarneq
    4. Telemi oqaatsit pillugit ataatsimiititaliamit paasissutissat
  3. Kalaallisuumit kalaallisuumut ordbogilionissamik isuma.
  4. Oqaatsit aalajangersaavigisassat
  5. Oqaatsinut tunngasunik apeqqutit akissutaat
  6. Taasariaqartut allat

-2a/b pillugu-

Februaarip aappaanni 2005 ataatsimiissutigineqarpoq Nordisk Sprogkonvention, tassani peqataallutik nunanit avannarlernit aallartitat juristillu. Konvention pillugu naalagaaffiup iluani ilanngullugit kalaallit oqaasii samfundsbærendetut ilanngunneqarnissaat aqqutissiuunneqarpoq. Udenrigskontoret (NO) malinnaasinneqarpoq (Jørgen Søndergård). Nordens Sprog Rådimik siulittaasuuffeqarneq Danmarkip qallunaat aallartitaqarfiata tigussavaa. Tassani suleqataasoq Frans Gregersen suliniuteqarnissamik kalaallit oqaasiinik atugassaqartitsinermut tunngatillugu pitsanngorsaatissanik suliniuteqarnissamik isummiussaqarsimavoq.

Frans Gregersen tikilluaqquneqarluartariaqartoq S.H.p siunnersuutigaa.

-2c pillugu-

WordList (Eng./Dk./Grl.) Oqaasileriffimmut tunniunneqarsimasoq CCOp eqqaavaa, tassani misissugassaqangaatsiarmat Oqaasiliortunut akuersissutigeqqaaqqullugu innersuussutigineqassasoq isummiunneqarpoq.

E.J.imit eqqaaneqarpoq WordList paasissutissanik eqqunngitsunik siumugassartaqarmat atuagaq taanna mianersuuttariaqartoq atuarfeqarfinnit ingerlateqqilinnginnerani.

Ordbogen / Oqaatsit ataatsimut CD-rominngorlugit Oqaasileriffimmut tunniunneqarsimalersut CCOp paasissutissiissutigaa. Taakkua saniagut Oqaasileriffiup datat ordbogini atorneqarsimasut filinngorlugit pisinnaalerai aamma paasissutissiissutigineqarpoq.

Ordbog Eng.- Grl.sk / Grl.sk – Eng. Ilinniusiorfimmit suliassatut perusunneqartoq eqqaaneqarpoq.

S.H.mit siunnersuutigineqarpoq Maliinannguaq M.Mølgård ilanngunneqartariaqaraluartoq tuluttuumiit kalaallisuumut oqaatsinik katersinermut tunngatillugu Telemi ataatsimiititaliaq oqaatsinik sammisaqartoq sinnerlugu. Nuka Møllerimit Inuktitut / Windows pisimallugu S.H. nalunaarpoq.

Windowsip kalaallisuunngortinniarneqarnerani menuliniet flashwindowsillu eqqaamasariaqartut assigiinngitsut eqqartorneqarput, assersuutigalugu kalaallisut allassimasunik menumi atuagaqarsinnaaneq pingaarutilimmik oqariartuutitaqarmat qaangiinnarneqarsinnaanngitsoq CCOmit oqaatigineqarpoq.

Ilinniusiorfik arlaqartunik taakkununnga tunngasunik suliaqarsimasoq E.J.imit ilisimatitsissutigineqarpoq.

Suliat taamaattut aallaqqaataaniit malinnaaviginerani uparuagassartaqartinneqassappata Oqaasiliortunit periarfissatsialaasoq S.H.mit oqaatigineqarpoq.

CCOmit pingaartillugu oqaatigineqarpoq oqaatsinik aalajangersimasunik atuinermi ersinngitsunik oqariartuuteqarneq eqqaamaneqartariaqartoq, tamannalu torersumik ataatsimut pingaartitanik ersersitsivigisariaqartoq.

Oqaasileriffik terminologilistiuteqartoq qarasaasiaqarnermut tunngasunik ilanngullugu CCOmit oqaatigineqarpoq.

-2d pillugu-

S.H.mit paasissutiissiissutigineqarpoq TelePost ataatsimiititaliaqartoq oqaatsinut tunngatillugu sammisaqartinneqartartumik, taannalu S.H.mit aamma ilaasortaaffigineqarluni. Sammineqarsimasut naatsukullammik saqqummiunneqarput ilaatigullu oqaatsit kalaallisut taaguuteqartinngisat Oqaasiliortunut ilaasortanut takutinneqarput. Taakku kingusinnerusukkut sammisassanngorlugit isumaqatigiissutigineqarput.

-3 pillugu-

Retskrivningsordbogiliornissamik isuma Ilinniusiorfimmit Oqaasileriffimmut nalunaarutigineqarsimasoq CCOmit oqaatigineqarpoq. R.O.imik suliaqartussatut maannamut atorneqarsimasut Karl Elias Olsen aamma Miili Lars Lund eqqaaneqarpoq, tassungalu tunngatillugu qulaani taaneqartut suliamut taamaattumut ilisimanik killilinnik tunngaveqarlutik suliaqarnissaat tulluartinneqanngilaq Leksikografimut ilisimasaasa killeqarneri tunngavigalugit. Inuit Karl Elias Olsenitut Miilu Lars Lunditullu ittut atorluarneqarsinnaaneri naluneqanngilaq tamannali R.O.imik suliaqarnissamut ammaassisuusariaqanngitsoq. R.O. tassaanngimmat synonym ordbogi kisiannili nassuiaatitaqarluni suliaasussaq. R.O. pinngitsoorani nutaaq saqqummersinniarneqartariaqartoq oqaatigineqarpoq, siornatigut ukiut 20-t sinnerlugit ordbogiliorniarneq ingerlasarsimagaluartoq maannakkut suleriaaseq sukkanerulernikuummat ukiut taama amerlatigisut atorneqartariaqannginnerat ersersinneqarpoq. R.O.mi saqqummersinneqaqqileruni ullutsinni oqaatsit atorneqartarnerinut tulluussakkamik imaqarnissaa oqaatigineqarpoq. Ullutsinni ”Oqaatsit”ni oqaatsit atorneqartartut ilai ullutsinni allaasumik paasineqartarneri assersuutigineqarpoq, soorlu ”ugguarpoq” paasineqartalernikuusoq ”sakimmerpoq”tut, tamakku immikkoorutaat sapinngisamik ersersinneqarnissaat piumasariniartariaqartoq oqaatigineqarpoq CCOmit. R.O. kikkunnilluunniit iluaqutaasinnaanngorlugu suliarineqartariaqartoq oqaatigineqarpoq nassuiaatinik oqaasilerinermullu paasissutissanik ilanngussiffigalugu taamaalilluni atuisoq sukkasuumik suliniarnermini paasilertuisinnaanngorlugu sunaluunniit sammisaq pineqaraluarpat. Siornagut saqqummersinneqartarsimasuni atuagassat takkajaat ilanngunneqartarsimasut sukkasuumik suliniarnermut kigaallassaataasarsimasoq ilisimaneqalersimammat inuit paasissutissiinerisigut. Ilinniusiorfiup R.O.p saqqummersinneqarnissaanut aningaasartuutit akisussaaffiginiarlugit inissisimanera ilisimatitsissutigineqarpoq Oqaasileriffillu leksikografimut tunngasortaat suliarissagai taamaasilluni Oqaasileriffiup aaqqissuisuuneq akisussaaffigissagaa. Suliami tassani kalaallit tunngaviusumik oqaatsinik atuinerat aallaaviussasoq ilanngullugu ilisimatitsissutigineqarpoq.

S.H.mit oqaasilerinermik paasissutissiinerup sapinngisamik ilanngunneqarnissaa oqaatigineqarpoq.

E.J.mit nutaamik R.O.liornissaq tunaartarineqartariaqartoq oqaatigineqarpoq.

CCOmit erseqqissaatigineqarpoq tunngaviusumik oqaasilerinermik paasissutissiineq erseqqissoq sapinngisamik ilaatinneqarumaartoq.

E.J.mit oqaatigineqarpoq grammatiki meeqqat atuarfiini atugaritinneqartoq 1970-kkunneersoq Ole Brandtimit suliarineqarsimasoq suli atorneqartoq taamaattumik tupinnanngitsumik nutaamik suliareqqitamik peqalernissaq ornigineqartoq.

S.H.mit oqaatigineqarpoq nutaanngorsaaneq peqqissaarullugu pisariaqartoq kukkusumillu paasissutissiisinnaaneq ingalassimaniarneqartariaqartoq.

CCOmit isumaqarfigineqarpoq Ilisimatusarfimmi oqaatsinik tamanit atugaasunik (Sprognormimik) atuisinnaanermik ilinniartitsisinnaaneq amigaatigineqartoq, taamaattumik R.O.i kikkunnilluunniit iluaqutigineqarsinnaanngorlugu saqqummersinneqarnissaanut sulinissaq pisariaqartoq.

-4 pillugu-

Taaguutinik suliaqarnermut tunngatillugu E.J.imit nassuiaatigineqarpoq meeqqat atuarfiini atuarfinnilu ingerlaqqiffiusuni taaguutinik assigiinnik atuinissaq tunaartaralugu suliaqartoqartoq (Eva M.-Thomassen aamma Ellen Jensen) taamaasilluni ilinniarfinni taaguutit assigiiaartumik atorneqarlutik ingerlalernissaat aqqutissiuunneqassalluni. Taaguutit eqqartorneqartut tassaapput atuakkialerinermut oqaasilerinermullu tunngatillugit taaguutit atorneqartartut ilaatigut qallunaatuinnaq taaguuteqartinneqartut. Suleqatigiit aallartisarnialersut erseqqissaatigineqarpoq.

Peqqissutsimut Pisortaqarfimmit saaffiginnissutigineqarsimapput suliniuteqarnermi oqaatsit qallunaatuinnaq taaguuteqartinneqartut. Pineqartut kalaallisut taaguuteqartinneqalernissaat anguniarlugu Sofie Jessen aamma Tukummeq Qaavigaq saaffiginnissuteqarsimapput uku pillugit: folkesundhed aamma folkesundhedsprogram, taakku ima kalaallisut taaguuteqartinneqarnissaannik aalajangertoqarpoq:

Folkesundhed : innuttaasut peqqissuunissaat

Folkesundhedsprogram : innuttaasut peqqissuunissaannik suliniut

Tassunga ilanngullugu aamma oqaatsit ilanngunneqarput uku:

Tamatta peqqinnerput: alles sundhed, vores alle sammens sundhed, hverandres sundhed, vores sundhed hver især.

Peqqissuusa: lad os være sunde

Peqqissunngu: at blive sund (en idé hentet fra uddannelsesnøglens populærudgave Sunngu)

Peqqerratta: lad os blive sunde (har en dobbeltbetydning, som: lad os få mere, lad os gør det mere)

Peqqissa: at gør helse, at arbejde for at blive sund

Inuuneritta: lad os få et godt liv

Inuunerinneq: at have et godt liv

Inuunitsialak: et gode liv (en idè hentet fra Den gode Skole Atuarfitsialak)

Inuuneq Nuannersoq: det gode liv (korrekt over til dansk)

Inuuneq Pitsaasoq: det gode liv (korrekt oversat til dansk, i en anden version på grønlandsk).

-5 pillugu-

Oqaasileriffimmi atorfillip Bolatta Vahlip saqqummiummagu manna tikillugu suleriaaseriligaq nalunaarsuiffittalik apeqquteqartut akineqartullu nalunaarsorneqarfiat tassunga ilanngullugu Oqaasiliortunut ilaasortat tunineqarput takusassaannik nuutsitamik.

Apeqqutigineqarsimasoq:

Hej

Apeqqutiginiarpara

Sundhedsportal (Sundhedsvæsenets internetportal) kalaallisut taaguuserneqareersimanersoq taamaanngippallu qanoq taaguuserneqarsinnaanersoq.

Qujareerlunga

in.in. Helga

Oqaasiliortunit isumaqatigiissutigineqarpoq Portal kalaallisut taaguuteqartinneqassasoq ammaassivik-mik.

Taamaasilluni apeqquteqartoq akineqarpoq:

Peqqinnissamut ammaassivik-mik.

-6 pillugu-

Allani taasarialinni ilisimatitsissutigineqarpoq taaguutinik suliaqarnermut tunngatillugu atuaganngorlugu saqqummersinneqassammat Psykisk Arbejds Miljø, tamannalu naatsorsuutigineqarpoq pissasoq martsip qiteqqunnerata nalaani.

 

Oqaasiliortunut siulittaasoq Oqaasileriffimmi allatsi

Carl Chr. Olsen Johanne B.-Tobiassen