Ujarlerit

Oqaasiliortut 2005 – 3 (gl)

OQAA – 270405 (gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit pingasunngornermi apriilip 27-anni, 2005, nal. 12.30 Oqaasileriffimmi

 

Peqataapput: Carl Chr. Olsen, Ellen Jensen, Stephen Heilmann aamma Nuka Møller.

Immikkut najuuppoq: Bolatta Vahl Oqaasileriffimmi atorfilik.

Peqataanngilaq: Liisi Egede Hegelund

 

Oqaluuserisassat:

  1. Oqaluuserisassat akuerisassanngorlugit saqqummiunnerat
  2. Ilisimatitsissutit
    1. Ilinniusiorfimmit taperserneqarusunneq
    2. Amerikamiup apeqquteqaatai
    3. Avannaamioqatigiit oqaasii pillugit nassuiaat
  3. Taaguusersuusiorlutik suliaqartut suliakkiissutaat
  4. Annonce / Reklame
  5. Oqaatsit pillugit Oqaasileriffimmut saaffiginnissutigineqartartut
  6. KANUKOKAmit suliakkiissutit kommunit taagorneqartarnerinut tunngasut
  7. Taasariaqartut allat

– 2 pillugu –

Ilinniusiorfimmit nalunaarutigineqarsimavoq allakkatigut Oqaasiliortut tapersersuinerminnik takutitsigunik atuarfinni ordbogiliassamik suliaqarnermut ingerlalereersumut iluaqutaassasoq. Oqaasiliortunit suleqatigiinnerup naqissuserneqarnissaa tamanna ajorineqanngilaq.

Sean St. Patrickimit Oqaasiliortunut allagarserlugit apeqqutit ingerlateqqitat maanna Oqaasileriffimmi atorfilimmit Nuka Møllerimit akineqalereersimasut Oqaasiliortunut ilaasortanut ilisimatitsissutigineqarpoq.

Nordisk Sprogpolitikkimut tunngatillugu nalunaarusiaq suli ukiumi ataatsimi tusarniaassutigineqarluni ingerlateqqinneqarnissaa CCOmit ilisimatitsissutigineqarpoq. Sisimiuni Tusilartut atuarfiat tusarniaaffigineqartunut ilaasoq Sisimiut kommuniat sinnerlugu ilisimatitsissutigineqarpoq. Ukiumik ataatsimik tusarniutigineqarneranut sivisussusiliineq pissuteqarnerarneqarpoq tusilartut ussersorlutik oqaasii pillugit nalunaarusiami ersarinnerusumik ilaalernissaat. Deklarationen pdf-filinngorlugu aamma nittartakkami www.norden.org -imi nassaarineqarsinnaavoq “Samarbejdsområder-imi” “Sprog”-ip toqqarneqarneragut.

– 3 pillugu –

Kalaallisut atuartitsinermi atuarfeqarfinni ilinniaqqiffinnilu taaguusersuusiornerit ingerlanneqartut ingerlalluarput. Suleqatigiit apeqqusiitillutik suliaminnik Oqaasileriffimmut apeqquteqaateqartarsimapput akineqartarlutillu.

Uani ataatsimiinnermi Oqaasiliortunut suliassiissut siunnersuuteqaqqusinermik ilalik: Projekt Oqaasiliortunut ilaasortanit sammineqarpoq. Ilaasortanit siunnersuutigineqarpoq “Periaatsimik sungiusarneq”. “Sammisaqarneq” atussallugu tamanit tulluartinneqanngilaq pissutigalugu sammisat assigiinngitsut ataatsikkut periaasiannik sungiusarluni suliaqartoqatoqarsinnaammat, “sammisaqarneq” killiliivallaarmat isummamigut. “Allaaserisaq” aamma atussallugu tulluartinneqanngilaq ilaatigut projekteqartoqartarmat allaaserinninngikkaluarluni soorlu nipilersornerup iluani. Oqaasiliortunut ilaasortanit taaguusersuusiorluni suleqatigiisitamut siunnersuuteqarpoq projekt periaatsimik taaguuserneqarsinnaasoq taaguusersuusiornermi suleqatigiisitanit isumaqatiginartinneqarpat.

– 4 pillugu –

Kalaallisut taaguuteqartinngisat aalajangersimasumik tassalu: annonce aamma reklame suliassiissutigineqarsimapput Oqaasileriffimmiillu Oqaasiliortunut ilaasortanut ingerlateqqinneqarsimapput akuerisaasumik taaguuteqartilernissaat anguniarlugu.

Annonce: ussassaarut aamma allagarsiussaq-mik taaguuteqartinneqarsinnaasut aalajangiunneqarpoq.

Reklame: pilerisaarut/piseqqusaarummik -mik taaguuteqartinneqarsinnaasoq aalajangiunneqarpoq.

Opslag: Oqaasiliortunut ilaasortanit iluatsillugu erseqqissarneqarpoq kujataani oqaaseq atorneqartarsimasoq nivinngaavik qallunaatut isumaqartoq galge. Oqaatsit kalaallit tamarmik atugassaat aallaavigalugit tassaaniartussaasimagaluartoq allagarsiivik.

– 5 pillugu –

Oqaasileriffimmut oqaatsinut tunngassuteqartut Oqaasiliortunut ilaasortanut ilisimatitsissutigineqarput Bolatta Vahlimit.

Siulittaasumit erseqqissaatigineqarpoq taggimmik atermik tunngaveqarluni oqaatsit isumaqarlutik minnerpaaffissartik tikissimatillugu (morfemit ataasiakkaat katiterneqarnerini) katiterneqarnerminni oqaaseq taggisaasoq atiusoq aallaaviutillugu naqinneq siulleq angisuujusussaammat. Assersuutigalugu {Nuuk}+{mi}+{u}-> Nuummiu. Imatuunngitsoq: {Nuuk}+{mi}+{u}-> nuummiu. Allattaasitoqqami naqinneq siulleq millisinneqartarsimagaluaq allattaasitaami naqinneq siulleq angisuujusussaasoq ilisimatitsissutigineqarpoq.

Saaffiginnissutigineqartartuni taaneqarsinnaapput apeqqutigineqartartunut tunngatillugu:

et folk I folkeretsligt forstand”?. Oqaasiliortunit akuerineqarsimavoq: nunarsuarmiut inatsisaat. Apeqqummut isaasat iluaniittumut akissut: inuiaat nunarsuarmiut inatsisaannut tunngatillugu.

Timersoqatigiit kattuffiat”?. Apeqqummut akissut: Idrætsforbundet.

lige tal, ulige tal”?. Apeqqummut akissut: kisitsit akunnaatsoq, kisitsit akunnattoq.

boller”?. Apeqqummut qanoq allassimanissaanik akissut: poor´lu.

Ivalu”?. Apeqqummut qanoq isumaqarneranik akissut: Ivalu Avanarsuarmi atorneqarneranik ilisimaneqartoq isumaqarpoq ujalu. Naggueqatigiit inuit kitaaniinnerusut akornanni ukiut ingerlanerini ersiutit paarlaannermikkut pineqartoq ima inissisimalersissimavaat: jualu > ivalu > ujalu (nunat allamiut oqaasiini: vokalmetatese). Piffissaq ungasinngitsoq tikillugu oqaaseq atorneqartarsimavoq /ujalu/ una atornagu: /ujaloq/, assingusoq oqaaseq assersuutigalugu: /qallu/ una atornagu: /qalloq/.

Nuummioq imaluunniit Nuummioq”? Apeqqummut akissut: Nuummiu.

Folkesundhedsprogram”? Apeqqummut akissut: inuit tamarmik peqqissuunissaannik suliniut.

Arbejdsmarked”? Apeqqummut akissut: suliffeqarneq.

Sikaavik imaluunniit skavik”? Apeqqummut akissut: sikaavik-mik allassimassaaq.

Sermilik”? Apeqqummut akissut: ”Sermilik” Sinerissami arlalinnut nunat aqqisut taaguutaavoq. Sermilik aallaaveqarpoq oqaatsimit sermeq-mit isumaqartoq siku imaluunniit sermeq imaluunniit sermersuaqarfiusumik.

Genvalg”? Apeqqummut akissut: qinerseqqinneq.

– 6 pillugu –

KANUKOKAmit apeqqutigineqartut kommunit assigiinngitsut iluminni assigiinngitsunik periaaseqarlutik imminnut kommunitut taagortarnerminni nassuiaatissartaat apeqqutigineqarsimapput. KANUKOKAmi atorfilinnit maluginiarneqarsimavoq kommunit assigiinngitsumik allanneqartarnerat soorlu: Kommuni, kommune, kommunia, kommuunia, kommunea aamma kumuunia. Apeqquteqartigineqartut siunissami assigiissaarnerusumik kommuni-mik allattalernissaq tunaartaralugu Oqaasileriffik saaffigineqarsimavoq qanoq allassimanissaanik apeqqummik ilaqartinneqartumik.

Oqaasiliortunut ilaasortanit sammineqarput siornagut tamakku sammineqartarsimasut. Siulittaasup nassuiaatigaa 1980-kkut naajartorneranni Oqaasiliortut kommuninut isumaliutissatut siunnersuutigisimagaat kommune pineqartillugu malinneqarsinnaasoq una: Kommuneqarfik xxx. Taanna maannamut kommunit marluk malippaat tassaasut Kommuneqarfik Kangaatsiaq aamma Kommuneqarfik Upernavik.

Oqaasiliortunit erseqqissaatigineqarpoq oqaasersiat allanneqartarneranni OQAATSIT (ordbogip tungujortup tapiliussartaani) nassuiaatigineqarsimasoq imaattoq: oqaasersiaq assersuutigalugu kommune imaalineqassammat oqaatsitsinnut ikkunneqarnermini kommuneÞkommuni, assinganik piginnittorsiuserneqassappat imaalissalluni: kommuniata. Assersuut: Nuup kommunia.

Siulittaasumit siunnersuutigineqarpoq KANUKOKAmi atorfilittanik ataatsimiiteqartoqarsinnaasoq sammisap pineqartup imarisaanik qanimut nassuiaassiffigiartorlugit. Nuka Møllerimit siunnersuutigineqarpoq allakkatigut saaffigineqarsinaasut KANUKOKAmi atorfillit. Siulittaasumit kissaatiginartinneqarpoq KANUKOKAmi atorfilinnit sammisaq tamanna qanimut peqataaffigalugu sunniuteqataaffigineqarsinnaasoq. Stephen Heilmannimit siunnersuutigineqarpoq siusinnerusukkut kommuneqarfiit pillugit suliarineqartarsimasut pappiaranngorlugit takutinneqarsinnaasut KANUKOKAmut.

– 7 pillugu –

Taasariaqartut allat iluanni ilisimatitsissutigineqarpoq Dansk Sprognævn ukiunik 50-nngortorsiorluni nalliuttorsiornerminut atatillugu apriilip 28-29-annilu saqqummiussuisoqassasoq nalliuttorsiornermullu tunngatillugu qaaqqusissummik Oqaasileriffik / Oqaasiliortut nassinneqarsimagaluartut.

 

Carl Chr. Olsen Johanne B. Tobiassen

Siulittaasoq Allatsi

Oqaasiliortut 2005 – 3 (gl)

OQAA – 270405 (gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit pingasunngornermi apriilip 27-anni, 2005, nal. 12.30 Oqaasileriffimmi

 

Peqataapput: Carl Chr. Olsen, Ellen Jensen, Stephen Heilmann aamma Nuka Møller.

Immikkut najuuppoq: Bolatta Vahl Oqaasileriffimmi atorfilik.

Peqataanngilaq: Liisi Egede Hegelund

 

Oqaluuserisassat:

  1. Oqaluuserisassat akuerisassanngorlugit saqqummiunnerat
  2. Ilisimatitsissutit
    1. Ilinniusiorfimmit taperserneqarusunneq
    2. Amerikamiup apeqquteqaatai
    3. Avannaamioqatigiit oqaasii pillugit nassuiaat
  3. Taaguusersuusiorlutik suliaqartut suliakkiissutaat
  4. Annonce / Reklame
  5. Oqaatsit pillugit Oqaasileriffimmut saaffiginnissutigineqartartut
  6. KANUKOKAmit suliakkiissutit kommunit taagorneqartarnerinut tunngasut
  7. Taasariaqartut allat

– 2 pillugu –

Ilinniusiorfimmit nalunaarutigineqarsimavoq allakkatigut Oqaasiliortut tapersersuinerminnik takutitsigunik atuarfinni ordbogiliassamik suliaqarnermut ingerlalereersumut iluaqutaassasoq. Oqaasiliortunit suleqatigiinnerup naqissuserneqarnissaa tamanna ajorineqanngilaq.

Sean St. Patrickimit Oqaasiliortunut allagarserlugit apeqqutit ingerlateqqitat maanna Oqaasileriffimmi atorfilimmit Nuka Møllerimit akineqalereersimasut Oqaasiliortunut ilaasortanut ilisimatitsissutigineqarpoq.

Nordisk Sprogpolitikkimut tunngatillugu nalunaarusiaq suli ukiumi ataatsimi tusarniaassutigineqarluni ingerlateqqinneqarnissaa CCOmit ilisimatitsissutigineqarpoq. Sisimiuni Tusilartut atuarfiat tusarniaaffigineqartunut ilaasoq Sisimiut kommuniat sinnerlugu ilisimatitsissutigineqarpoq. Ukiumik ataatsimik tusarniutigineqarneranut sivisussusiliineq pissuteqarnerarneqarpoq tusilartut ussersorlutik oqaasii pillugit nalunaarusiami ersarinnerusumik ilaalernissaat. Deklarationen pdf-filinngorlugu aamma nittartakkami www.norden.org -imi nassaarineqarsinnaavoq “Samarbejdsområder-imi” “Sprog”-ip toqqarneqarneragut.

– 3 pillugu –

Kalaallisut atuartitsinermi atuarfeqarfinni ilinniaqqiffinnilu taaguusersuusiornerit ingerlanneqartut ingerlalluarput. Suleqatigiit apeqqusiitillutik suliaminnik Oqaasileriffimmut apeqquteqaateqartarsimapput akineqartarlutillu.

Uani ataatsimiinnermi Oqaasiliortunut suliassiissut siunnersuuteqaqqusinermik ilalik: Projekt Oqaasiliortunut ilaasortanit sammineqarpoq. Ilaasortanit siunnersuutigineqarpoq “Periaatsimik sungiusarneq”. “Sammisaqarneq” atussallugu tamanit tulluartinneqanngilaq pissutigalugu sammisat assigiinngitsut ataatsikkut periaasiannik sungiusarluni suliaqartoqatoqarsinnaammat, “sammisaqarneq” killiliivallaarmat isummamigut. “Allaaserisaq” aamma atussallugu tulluartinneqanngilaq ilaatigut projekteqartoqartarmat allaaserinninngikkaluarluni soorlu nipilersornerup iluani. Oqaasiliortunut ilaasortanit taaguusersuusiorluni suleqatigiisitamut siunnersuuteqarpoq projekt periaatsimik taaguuserneqarsinnaasoq taaguusersuusiornermi suleqatigiisitanit isumaqatiginartinneqarpat.

– 4 pillugu –

Kalaallisut taaguuteqartinngisat aalajangersimasumik tassalu: annonce aamma reklame suliassiissutigineqarsimapput Oqaasileriffimmiillu Oqaasiliortunut ilaasortanut ingerlateqqinneqarsimapput akuerisaasumik taaguuteqartilernissaat anguniarlugu.

Annonce: ussassaarut aamma allagarsiussaq-mik taaguuteqartinneqarsinnaasut aalajangiunneqarpoq.

Reklame: pilerisaarut/piseqqusaarummik -mik taaguuteqartinneqarsinnaasoq aalajangiunneqarpoq.

Opslag: Oqaasiliortunut ilaasortanit iluatsillugu erseqqissarneqarpoq kujataani oqaaseq atorneqartarsimasoq nivinngaavik qallunaatut isumaqartoq galge. Oqaatsit kalaallit tamarmik atugassaat aallaavigalugit tassaaniartussaasimagaluartoq allagarsiivik.

– 5 pillugu –

Oqaasileriffimmut oqaatsinut tunngassuteqartut Oqaasiliortunut ilaasortanut ilisimatitsissutigineqarput Bolatta Vahlimit.

Siulittaasumit erseqqissaatigineqarpoq taggimmik atermik tunngaveqarluni oqaatsit isumaqarlutik minnerpaaffissartik tikissimatillugu (morfemit ataasiakkaat katiterneqarnerini) katiterneqarnerminni oqaaseq taggisaasoq atiusoq aallaaviutillugu naqinneq siulleq angisuujusussaammat. Assersuutigalugu {Nuuk}+{mi}+{u}-> Nuummiu. Imatuunngitsoq: {Nuuk}+{mi}+{u}-> nuummiu. Allattaasitoqqami naqinneq siulleq millisinneqartarsimagaluaq allattaasitaami naqinneq siulleq angisuujusussaasoq ilisimatitsissutigineqarpoq.

Saaffiginnissutigineqartartuni taaneqarsinnaapput apeqqutigineqartartunut tunngatillugu:

et folk I folkeretsligt forstand”?. Oqaasiliortunit akuerineqarsimavoq: nunarsuarmiut inatsisaat. Apeqqummut isaasat iluaniittumut akissut: inuiaat nunarsuarmiut inatsisaannut tunngatillugu.

Timersoqatigiit kattuffiat”?. Apeqqummut akissut: Idrætsforbundet.

lige tal, ulige tal”?. Apeqqummut akissut: kisitsit akunnaatsoq, kisitsit akunnattoq.

boller”?. Apeqqummut qanoq allassimanissaanik akissut: poor´lu.

Ivalu”?. Apeqqummut qanoq isumaqarneranik akissut: Ivalu Avanarsuarmi atorneqarneranik ilisimaneqartoq isumaqarpoq ujalu. Naggueqatigiit inuit kitaaniinnerusut akornanni ukiut ingerlanerini ersiutit paarlaannermikkut pineqartoq ima inissisimalersissimavaat: jualu > ivalu > ujalu (nunat allamiut oqaasiini: vokalmetatese). Piffissaq ungasinngitsoq tikillugu oqaaseq atorneqartarsimavoq /ujalu/ una atornagu: /ujaloq/, assingusoq oqaaseq assersuutigalugu: /qallu/ una atornagu: /qalloq/.

Nuummioq imaluunniit Nuummioq”? Apeqqummut akissut: Nuummiu.

Folkesundhedsprogram”? Apeqqummut akissut: inuit tamarmik peqqissuunissaannik suliniut.

Arbejdsmarked”? Apeqqummut akissut: suliffeqarneq.

Sikaavik imaluunniit skavik”? Apeqqummut akissut: sikaavik-mik allassimassaaq.

Sermilik”? Apeqqummut akissut: ”Sermilik” Sinerissami arlalinnut nunat aqqisut taaguutaavoq. Sermilik aallaaveqarpoq oqaatsimit sermeq-mit isumaqartoq siku imaluunniit sermeq imaluunniit sermersuaqarfiusumik.

Genvalg”? Apeqqummut akissut: qinerseqqinneq.

– 6 pillugu –

KANUKOKAmit apeqqutigineqartut kommunit assigiinngitsut iluminni assigiinngitsunik periaaseqarlutik imminnut kommunitut taagortarnerminni nassuiaatissartaat apeqqutigineqarsimapput. KANUKOKAmi atorfilinnit maluginiarneqarsimavoq kommunit assigiinngitsumik allanneqartarnerat soorlu: Kommuni, kommune, kommunia, kommuunia, kommunea aamma kumuunia. Apeqquteqartigineqartut siunissami assigiissaarnerusumik kommuni-mik allattalernissaq tunaartaralugu Oqaasileriffik saaffigineqarsimavoq qanoq allassimanissaanik apeqqummik ilaqartinneqartumik.

Oqaasiliortunut ilaasortanit sammineqarput siornagut tamakku sammineqartarsimasut. Siulittaasup nassuiaatigaa 1980-kkut naajartorneranni Oqaasiliortut kommuninut isumaliutissatut siunnersuutigisimagaat kommune pineqartillugu malinneqarsinnaasoq una: Kommuneqarfik xxx. Taanna maannamut kommunit marluk malippaat tassaasut Kommuneqarfik Kangaatsiaq aamma Kommuneqarfik Upernavik.

Oqaasiliortunit erseqqissaatigineqarpoq oqaasersiat allanneqartarneranni OQAATSIT (ordbogip tungujortup tapiliussartaani) nassuiaatigineqarsimasoq imaattoq: oqaasersiaq assersuutigalugu kommune imaalineqassammat oqaatsitsinnut ikkunneqarnermini kommuneÞkommuni, assinganik piginnittorsiuserneqassappat imaalissalluni: kommuniata. Assersuut: Nuup kommunia.

Siulittaasumit siunnersuutigineqarpoq KANUKOKAmi atorfilittanik ataatsimiiteqartoqarsinnaasoq sammisap pineqartup imarisaanik qanimut nassuiaassiffigiartorlugit. Nuka Møllerimit siunnersuutigineqarpoq allakkatigut saaffigineqarsinaasut KANUKOKAmi atorfillit. Siulittaasumit kissaatiginartinneqarpoq KANUKOKAmi atorfilinnit sammisaq tamanna qanimut peqataaffigalugu sunniuteqataaffigineqarsinnaasoq. Stephen Heilmannimit siunnersuutigineqarpoq siusinnerusukkut kommuneqarfiit pillugit suliarineqartarsimasut pappiaranngorlugit takutinneqarsinnaasut KANUKOKAmut.

– 7 pillugu –

Taasariaqartut allat iluanni ilisimatitsissutigineqarpoq Dansk Sprognævn ukiunik 50-nngortorsiorluni nalliuttorsiornerminut atatillugu apriilip 28-29-annilu saqqummiussuisoqassasoq nalliuttorsiornermullu tunngatillugu qaaqqusissummik Oqaasileriffik / Oqaasiliortut nassinneqarsimagaluartut.

 

Carl Chr. Olsen Johanne B. Tobiassen

Siulittaasoq Allatsi