Ujarlerit

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut 2005 – 3

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut ataatsimiinnerannit Ataasinngornermi oktobarip 3.-anni, 2005 nal. 10.00

Peqataapput: Carl Chr. Olsen, Nuka Møller aamma Stephen Heilmann.
Peqataanngitsut: Ane Marie B. Pedersen aamma Karl Elias Olsen.

Oqaluuserisassat:

  1. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerisassanngorlugu saqqummiunnera.
  2. Ilisimatitsissutit:
    a) Tartupaluk / Hans Ø
    b) Naalakkersuisumut nassuiaatitut allagaq
    c) Illoqarfiit nunaqarfiillu aqqisa akuerisat nalunaarsuutaat
    d) Sisimiuni Katersugaasivimmut ilisimatitsissutit
  3. FN-ip Nunani Avannarlerni suleqatigiissitaanut ataatsimiigiarnissaq
  4. Svend Møllerimik ataatsimeeqatiserinninnissaq
  5. Claus Andreassenimit akissutisiat
  6. Taasariaqartut allat

– 1 pillugu –

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut kingullermik ataatsimiinnerannit imaqarniliaq akuersissutigineqarpoq.

– 2 a pillugu –

Tartupaluk / Hans Ø pillugu NAAnut ilaasortat ilisimatinneqarput Avanersuarmiut peqatigalugit ICC qisuariaateqarsimasoq nassuiaateqarluni tusagassiuutit aqqutigalugit. Nassuiaateqarnermi tikinneqarsimapput ilumut Avanersuarmiut qangaaniilli ateqartikkaat piniariarnerminnullu tunngatillugu tikittarsimallugu. Siusinnerusukkut ukioq 1984-imi qaammat august kingullermik AG-kkut oqallisigineqarsimasoq aamma ilisimatitsissutigineqarpoq.

– 2 b pillugu –

Nunat Aqqinik Aalajangiisartunut siulittaasup Naalakkersuisumut Henriette Rasmussenimut allagai ataatsimiititaliamut ilisimatitsissutitut apuunneqarput. Allakkiat imaqarput qisuariaatinik Dansk Folkepartimut ilaasortap Søren Espersenip Danskit Naalakkersuisuinut piumasaqaataanut tunngasunik. SE piumasaqarsimavoq Kalaallit Nunaanni nunat aqqi kalaallisut qallunaatullu ateqartinneqarnissaannik. Tamanna NAAnut ilaasortanit tulluanngitsutut isummerfigineqarpoq. Naalakkersuisumut HR-mut allakkiani pingaartillugu ersersinneqarpoq nunat aqqinik akisussaaffik Kalaallit Nunaannut tunniunneqarnikuummat 1996-imi. NAA pilersinneqarmata inatsisit maleruagassat aamma pilersinneqarput, inatsimmilu takuneqarsinnaalluni kalaallisut ateqarteriikkat kalaallisut ateqartiinnartinneqarnissaat illersugaasoq.

– 2 c pillugu –

Rigsombudet Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartoq apersuuteqarsimavoq Kalaallit Nunaanni kommunit qanoq naalisagaallutillu ateqartinneqarnersut. Tusarniaanerannut tunngatillugu NAAnut siulittaasup allattorsimaffik ingerlateqqissimavaa taamattaarlu NAA ilaasortaannut agguaallugu.

– 2 d pillugu –

Sisimiut Katersugaasiviat Sisimiut Kommunianni nunat aqqinik soqutigisaqarluartoq paasinarsimmat kommunillu iluani aqqit tamakkiisut piumammatigik NAAnut ilaasortaq KEO aqqutigalugu pappiaqqat nunat aqqinik paasissutissanik imallit piniarlugit Oqaasileriffimmiit siunnersorneqarput Kort & Matrikelstyrelsen-imut piniarsinnaasut nuuteeqqamik nunat assingi tamakkerlugit saniatigullu Stednavneregister-imik aternik ujarlerfissatut atorsinnaasaminnik. Tamanna Sisimiut Katersugaasiviannit qujarunneqarpoq.

– 3 pillugu –

FN-ip immikkoortortamigut UNCSWGN –kkut (FN-imi nunat aqqisa akuerisat atuutsinneri pillugit ataatsimiittarnerit, United Nations Conference on the Standardization of Geographical Names) aalajangersakkamik arlalinnik aalajangiussaqarsimavoq. Taakkua ilaanni sammineqarpoq nunani tamani Nunat Aqqisa Akuerisat Atuutsinnerinut tunngasoq, tamanna naalagaaffikkuutaartumik aalajangersarneqartartariaqartoq, aamma nunat inoqqaavisa ikinnerussuteqartullu oqaasii atorneqartassasut sumiiffinni pissutsit ileqqullu malillugit. Nunat aqqinik katersineq aamma suliatut pingaartutut eqqartorneqarpoq. Anguniakkat tamakku assigisaallu nunat aqqinik suliaqarnermi UNGREGNimi tunngaviupput ataatsimiittarnerni suleqatigiiffinnilu. (http://unstats.un.org/unsd/geoinfo/)

UNGEGN-ip suliaanut pingaartunut ilaapput nunarsuup ilaani/oqaatsinut immikkoortut. Oqaluttuarisaanermi Kalaallit Nunaat Avannaamioqatigiinnut ilaavoq Avannaamioqatigiinnullu (Danmark, Finland, Island, Norge aamma Sverige) ilaassalluni tikilluaqqusaavoq. Nunarsuarmi inissisimanermi aamma Kalaallit Nunaat Canadamut qanippoq oqaatsitigullu Inuit sumiiffiinut atalluni. Taamaattumik Kalaalli Nunaat aalajangersinnaavoq Avannaamioqatigiinnut imalt USA/Canada Immikkoortumut ilaaniarnerluni imalt. taakkununnga tamaginnut.

Avannaamioqatigiinnut immikkoortumi soqutigaavut Kalaallit Nunaanni nunat aqqisa allannissaat atugaanerallu aamma Immikkoortortap oqaatigisimavaa qaninnerusumik suleqatigiinnissaq. Immikkoortortaq aamma isumaqarpoq oqaloqatigiinnerit ataatsimiinnernilu peqataanerit Kalaallit Nunaanni nunat aqqinik suliaqarnermut tapertaassasut.

Avannaamioqatigiit Immikkoortuanni ataatsimiinneq tulleq Oslomi oktobarip 20-anniit 22-annut pissasoq pilersaarutigineqarpoq. Ataatsimiinnissamut atatillugu ullormi ataatsimi ataatsimiinnissaq pilersaarutigineqarpoq sulequtaralugu ” Norge, Avannaamioqatigiit aamma FN, Avannaamioqatigiinni nunat aqqi nunanut tamanut tunngatillugit”. Ataatsimeersuarnermut pissutaavoq Norgip Namminersortnngornerata 100-nngornera.

Nuannissaqaaq Kalaallit Nunaat ataatsimiinnermi ataatsimeersuarnermilu peqataatitsisinnaappat. Avannaamioqatigiinnut Immikkoortumi ataatsimiinnerit tuluttut ingerlanneqassapput.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartunut ilaasortat isumaqatigiissutaannik NAAnut siulittaasup CCOp Oqaasileriffimmilu allatsip JBTp peqataanissaat akuersissutigineqarpoq. Allatsip ilaginissaanut tunngavilersuutigineqarluni siunissami suliniarnissap Oqaasileriffimmi sulisunit ilisimaarineqarluarluni peqataaffigineqarnissaa orniginartinneqarmat.

– 4 pillugu –

KANUKOKAmi atorfilik Svend Møller NAA sinnerlugit Oqaasileriffimmit ataatsimeeqatiserineqassaaq Kalaallit Nunaanni kommunit imminnut ilaatigut akuerineqarsimasut uniorlugit imminnut atsersortarnerisa pitsanngorsaavigineqarnissaat anguniarniarlugu.

– 5 pillugu –

Upernaap ingerlanerani NAAnut ilaasortanit maluginiarneqarsimavoq Itsarnisarsiuunngorniarluni (Maria Henderson) ilisimatusaatigalugu allakkami Nuup Kangerluani Aarngit allaanerusumik atserneqarsimasut allattup tungaaninngaaniit Marianes Pynt-imik taasamik. Tamanna Mariane Petersen-ip aamma qisuariarfigaa Oqaasileriffimmut apuussinermigut. Pineqartoq Nunatta Katersugaasiviani atorfilimmut Claus Andreassenimut allagaqaatigineqarpoq NAAnut ilaasortat sinnerlugit CCOmit. Allakkat saaffiginnissutit eqqaasitsissutaapput nunat aqqi aalajangeriikkat namminersuutigalugu allanngortiinnarneqarsinnaangimmata. Mariane Petersenip siunnersuutaa taamatut ilisimatusaatigalugu allakkiortartut taamatut pissuseqartannginnissaat anguniarlugu sinerissami Katersugaasiviit siulersuisui allakkatigut saaffigineqassasut Kalaallit Nunaanni nunanik atsiisarnermi inatsisinik malerugassaqarmat. Tassani mininneqassanngilaq “Marianes Pynt”-imik taaguusiisimasoq ilisimatinneqartussaq ilanngullugu.

– 6 pillugu –

Igalikumi Nunaqarfinni Aqutsisut siusinnerusukkut ilisimatinneqarsimapput atsiiniarnermut tunngatillugu pissusiusartut qanoq ittuunerinik. Uani pineqarluni Powell Gletcher-imik atsiiniarneq USA-mi Nunanut allanut Ministeriusimasup Colin Powellip atsiunniarneqarneranik. Nunaqarfinni Aqutsisut suliassamik NAAnut apuussaqartinnagit NAA namminneerlutik atsiiniarnermut aallartitsisinnaatitaanngimmata kisiannili avataaniit suliassamik siunnersuuteqartoqarneragut suliassamik akuerinnissinnaatitaallutik imaluunniit itigartitsisinnaatitaallutik atuuffeqarmata namminersuutiginnissinnaatitaanatillu atsiiniartoqartillugu.

Igalikumi Nunaqarfinnut Aqutsisut CCOmit attavigineqareersimapput siusinnerusukkut. Taassuma saniatigut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq Josef Motzfeldt ilisimatinneqassaaq suliassap qanoq ingerlanneqarnissaanik. Naalakkersuisoq pineqartoq tusarniaasarsimavoq suliap qanoq ingerlanneqarneranik tusarniaanermik.

Carl Chr. Olsen Johanne B. Tobiassen

Siulittaasoq Allatsi