Ujarlerit

Oqaasiliortut 2008 – 7 (gl)

OQAA – 090608(gl)

Oqaasiliortut Ataatsimiinnissaat ataasinngorneq juunip 9-anni 2008 nal. 10.00 Ilimmarfimmi Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.

 

Peqataasussat: Eva Møller Thomassen, Abia Abelsen, Stephen Heilmann aamma Carl Chr. Olsen

Allatsi: Katti Frederiksen

Ellen J.Karlsen peqataasinnaanani nalunaarpoq.

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera
  3. Saaffiginnissutit suliassartallit:
    1. opholdskommune
    2. European Food Safety Authority – Europami Nerisaqarnikkut Isumannaatsuunissamik Aalajangiisartut
    3. fortolke aamma forklare
    4. coach
    5. molekyler der bærer arveegenskaber i levende celler
  4. Sprogpolitik (sprogpolitikissamut suut ilanngunneqassappat?)
  5. Allat

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen

Siulittaasoq Allatsi

 

– 1.aamma 2.pillugit –

Oqaasiliortut siulittaasuat tikilluaqqusivoq.

Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliaq immikkut allannguutissartaqartinneqanngimmat akuerineqarpoq.

– 3. pillugit –

  1. opholdskommune – kommune najugarigallagaq, tassani erseqqissarneqarpoq kommunip ataavartumik najugarineqannginnera, taamaallaalli utaqqiisaagallartumik imaluunniit ….
  2. European Food Safety Authority – Europami Nerisaqarnikkut Isumannaatsuunissamik Aalajangiisartut
  3. fortolke tassaavoq isumasiuineq, aamma forklare tassaalluni nassuiaaneq.
  4. coach kalaallisut taaguuserneqarpoq [Ingerlaqqinnissamik] Ilitsersuisoq
    coaching – [Ingerlaqqinnissamik] Ilitsersuineq
  5. DNA: molekyler der bærer arveegenskaber i levende celler kalaallisut nutsernissaanut nalornilluni saaffiginnissuteqarsimasup nalorninera Oqaasiliortunit akissuteqarfigineqassaaq DNA kalaallisut DNA-mik aamma taaneqaannartassasoq, nassuiaataali imaassasoq: molekylit kingornuttakkanik attassisut.

– 4. pillugu –

Sprogpolitikip allanneqarnissaanut Oqaasiliortut pingaarutilinnik ilanngussassanik isumasiorneqarput. Siullermik siornatigut oqaatsinut politikissamik suliaqarnissamut siunertaasimasut, soorlu …oqaaserli 2001-mi saqqummersoq, kiisalu Oqaatsitigut Akuunerulernissamik suliaqarsimasut saqqummiussimasaat uteqqiivigillatsiarneqarput. Pingaartinneqarpoq, soorluttaaq aamma Oqaatsitigut akuunerulersitsinissamik suliaqartut nalunaarusiaanni allaqqasoq, meeraaqqerivinniit ilinniarfeqarfiit ingerlaqqiffiusut tikillugit ataqatigiissumik oqaatsinut politikeqartinneqarlutik malitassaqartinnissaat suliniutigineqassasoq, taamaalilluni meeraaqqerivinniit atualernermi, kiisalu meeqqat atuarfiiniit ilinniarnertuunngorniarfinnut ingerlaqqinnermi oqaatsitigut piginnaasat aporfiunatik ingerlaqqittoqartarnissaa anguneqarsinnaassammat.

Oqaatsitigut politikip sapinngisamik inuiaqatigiinni kalaallisut, qallunaatut allamiullu oqaasiinik atuisut peqataatittussaassavai, allamiutut oqaasillit avataaniittutut misigitinnagit, taamaattorli Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitami siunertarineqartoq kalaallit oqaasiisa pisortatigoortumik oqaasiunissaat taassumalu atortinneqarnissaa tunngavigalugu inatsisiliortoqassasoq ersarissarneqarluni.

Ukiorpassuarni qallunaat oqaasiisa kalaallinut qallunaatut oqaasilittut isigineqarlutik ilinniartitsissutigineqartarnera allanngortinneqartariaqarpoq, tassa qallunaat oqaasii tapertaralugit oqaatsitut isigalugit nunatsinni ilinniartitsissutigineqartarnissaat pisariaqartutut nalilerneqarmat.

Taassumalu soorunami malitsigissavai aningaasartuutaasussat assigiinngitsut: atortussallu, ilinniutit aammalu oqaatsinik ilinniartitsisut immikkut tapertaralugu oqaatsinik ilinniartitsinissamik ilinniarsimasut. Tassani meeqqat atuarfii, ilinniarnertuunngorniarfiilu pineqarput, taamaattumik taakkunani ilinniartitsisuulersussat aaqqissuussaasumik oqaatsinik ilinniartitsisutut ilinniartitsisunngorniarsinnaanissaat anguniarneqartariaqarluni.

Ilinniartitsisut nunanit allaniit tikittut atorfininnermi aalajangersimasunik nunatsinnullu pissutsinut qanilaartumik ilinniartitsinissaannut malitassaliuunneqarnissaat pisariaqarmat ilinniarnertuunngorniarfiit aaqqissugaanerisa nutarteqqinneqarneranni ilanngunneqarsinnaasutut takorloorneqarsinnaavoq.

Kalaallit oqaasii Nordisk sprogdeklarationimi tamakkiisumik inuiaqatigiinni atugaasutut (samfundsbærenditut) taaneqarput naalagaaffimmi oqaatsit atugaasuunatik (statsbærendiunatik), tamannalu peqquteqarpoq Kalaallit Nunaat Danmarkilu naalagaaffeqatigiinnerannik minnerunngitsumillu suli kalaallisut oqaasiisa immikkut isigineqarlutik ineriartorteqqinneqarnissaat aningaasatigullu tapersersorneqarnissaat suli pisariaqarluarmat.

Kalaallisut allattaaseqarnitta malittarisassaqarnittalu tamanut atuutsinneqarnissaa pillugu oqaatsitigut inatsimmi ilanngussaqartoqarnissaa ilanngullugu eqqartorneqarpoq, tassani eqqarsaatigineqarpoq allagartalersuisarnerit aamma paasissutissiisarnerit inuit tamat ornittagaanni Namminersornerullutik Oqartussat pigisaanni. …Oqaaserli 2001-mi saqqummermat paasissutissiuineq pillugu ima allassimasoqarpoq ‘Saaffiginnissutit allagartalersuinerillu inuiaqatigiinnut tamanut tunngatitat kalaallisut qallunaatullu allassimasarnissaat.’ (…Oqaaserli, 2001:13).

Ataatsimiinneq naggaserlugu oqaatsit pillugit saqqumilaarniarnissamut atasumik Oqaasiliortut siunnersuuteqarput Nunat Aqqinik Aalajangiisartut, Inuit Aqqinik Akuersisartut peqatigalugit Naalakkersuisut kulturimut ataatsimiititaliaata ukiamut ataatsimiinnissaa iluatsillugu qaaqqusisinnaassallutik, tamannalu periarfissaq atorluarlugu sulianik pilersaarutinik kiisalu anguniakkanik saqqummiisoqarsinnaassalluni.

– 5. pillugu –

Saaffiginnissutaasimasut allat oqaatsip sanarfivaap ullumikkut atorneqartarnera aammalu oqaaseq atorpaa radiukkut nipilersortunik appissinialernermi atorneqartarnera ippigalugu saaffiginnissut Oqaasiliortuniit ima akissuteqarfigineqarpoq:

Oqaasiliortut isumaqatigiipput oqaaseq sanarfivaa piniarnermi taaguutiniit ukiut ingerlanerini pissutsillu allanngoriartorneri ilutigalugit atorneqartarfia allanngoriartorluni ineriartorsimasoq, tassa inuiaqatigiit atugaannut tulluussarluni. Oqaatsit oqariartaatsinut allanut atuuffeqalernerata ersersiinnarpaa kalaallisut oqaatsitta qanoq eqaatsiginerat, taamaattumillu ullumikkut atorneqalersimanerasut Oqaasiliortuniit akuerisaalluni.

Oqaatsip aappaa ippigisarnerarlugu saaffiginnikkavit ilaatigut immaqa isumaqatiginarsinnaavoq oqaluutip qanoq ilusilerlugu atorneqarnera eqqarsaatigissagaanni, tunngaviatigulli oqaatsip nagguiata atorpaa-p oqaatigineqartarnera kukkunerunngitsutut nalilerneqarpoq, tassanissaarmi qulaani akissutaareersup assigeqqinnaarmagu, tassa oqaatsit ineriartornerisa oqaatsinik ‘atoqqiisarnerit’ kalaallit oqaatsitsinni takornartarinngisatta ilagiinnarmagu.’

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen

Siulittaasoq Allatsi

Oqaasiliortut 2008 – 7 (gl)

OQAA – 090608(gl)

Oqaasiliortut Ataatsimiinnissaat ataasinngorneq juunip 9-anni 2008 nal. 10.00 Ilimmarfimmi Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.

 

Peqataasussat: Eva Møller Thomassen, Abia Abelsen, Stephen Heilmann aamma Carl Chr. Olsen

Allatsi: Katti Frederiksen

Ellen J.Karlsen peqataasinnaanani nalunaarpoq.

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera
  3. Saaffiginnissutit suliassartallit:
    1. opholdskommune
    2. European Food Safety Authority – Europami Nerisaqarnikkut Isumannaatsuunissamik Aalajangiisartut
    3. fortolke aamma forklare
    4. coach
    5. molekyler der bærer arveegenskaber i levende celler
  4. Sprogpolitik (sprogpolitikissamut suut ilanngunneqassappat?)
  5. Allat

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen

Siulittaasoq Allatsi

 

– 1.aamma 2.pillugit –

Oqaasiliortut siulittaasuat tikilluaqqusivoq.

Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliaq immikkut allannguutissartaqartinneqanngimmat akuerineqarpoq.

– 3. pillugit –

  1. opholdskommune – kommune najugarigallagaq, tassani erseqqissarneqarpoq kommunip ataavartumik najugarineqannginnera, taamaallaalli utaqqiisaagallartumik imaluunniit ….
  2. European Food Safety Authority – Europami Nerisaqarnikkut Isumannaatsuunissamik Aalajangiisartut
  3. fortolke tassaavoq isumasiuineq, aamma forklare tassaalluni nassuiaaneq.
  4. coach kalaallisut taaguuserneqarpoq [Ingerlaqqinnissamik] Ilitsersuisoq
    coaching – [Ingerlaqqinnissamik] Ilitsersuineq
  5. DNA: molekyler der bærer arveegenskaber i levende celler kalaallisut nutsernissaanut nalornilluni saaffiginnissuteqarsimasup nalorninera Oqaasiliortunit akissuteqarfigineqassaaq DNA kalaallisut DNA-mik aamma taaneqaannartassasoq, nassuiaataali imaassasoq: molekylit kingornuttakkanik attassisut.

– 4. pillugu –

Sprogpolitikip allanneqarnissaanut Oqaasiliortut pingaarutilinnik ilanngussassanik isumasiorneqarput. Siullermik siornatigut oqaatsinut politikissamik suliaqarnissamut siunertaasimasut, soorlu …oqaaserli 2001-mi saqqummersoq, kiisalu Oqaatsitigut Akuunerulernissamik suliaqarsimasut saqqummiussimasaat uteqqiivigillatsiarneqarput. Pingaartinneqarpoq, soorluttaaq aamma Oqaatsitigut akuunerulersitsinissamik suliaqartut nalunaarusiaanni allaqqasoq, meeraaqqerivinniit ilinniarfeqarfiit ingerlaqqiffiusut tikillugit ataqatigiissumik oqaatsinut politikeqartinneqarlutik malitassaqartinnissaat suliniutigineqassasoq, taamaalilluni meeraaqqerivinniit atualernermi, kiisalu meeqqat atuarfiiniit ilinniarnertuunngorniarfinnut ingerlaqqinnermi oqaatsitigut piginnaasat aporfiunatik ingerlaqqittoqartarnissaa anguneqarsinnaassammat.

Oqaatsitigut politikip sapinngisamik inuiaqatigiinni kalaallisut, qallunaatut allamiullu oqaasiinik atuisut peqataatittussaassavai, allamiutut oqaasillit avataaniittutut misigitinnagit, taamaattorli Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitami siunertarineqartoq kalaallit oqaasiisa pisortatigoortumik oqaasiunissaat taassumalu atortinneqarnissaa tunngavigalugu inatsisiliortoqassasoq ersarissarneqarluni.

Ukiorpassuarni qallunaat oqaasiisa kalaallinut qallunaatut oqaasilittut isigineqarlutik ilinniartitsissutigineqartarnera allanngortinneqartariaqarpoq, tassa qallunaat oqaasii tapertaralugit oqaatsitut isigalugit nunatsinni ilinniartitsissutigineqartarnissaat pisariaqartutut nalilerneqarmat.

Taassumalu soorunami malitsigissavai aningaasartuutaasussat assigiinngitsut: atortussallu, ilinniutit aammalu oqaatsinik ilinniartitsisut immikkut tapertaralugu oqaatsinik ilinniartitsinissamik ilinniarsimasut. Tassani meeqqat atuarfii, ilinniarnertuunngorniarfiilu pineqarput, taamaattumik taakkunani ilinniartitsisuulersussat aaqqissuussaasumik oqaatsinik ilinniartitsisutut ilinniartitsisunngorniarsinnaanissaat anguniarneqartariaqarluni.

Ilinniartitsisut nunanit allaniit tikittut atorfininnermi aalajangersimasunik nunatsinnullu pissutsinut qanilaartumik ilinniartitsinissaannut malitassaliuunneqarnissaat pisariaqarmat ilinniarnertuunngorniarfiit aaqqissugaanerisa nutarteqqinneqarneranni ilanngunneqarsinnaasutut takorloorneqarsinnaavoq.

Kalaallit oqaasii Nordisk sprogdeklarationimi tamakkiisumik inuiaqatigiinni atugaasutut (samfundsbærenditut) taaneqarput naalagaaffimmi oqaatsit atugaasuunatik (statsbærendiunatik), tamannalu peqquteqarpoq Kalaallit Nunaat Danmarkilu naalagaaffeqatigiinnerannik minnerunngitsumillu suli kalaallisut oqaasiisa immikkut isigineqarlutik ineriartorteqqinneqarnissaat aningaasatigullu tapersersorneqarnissaat suli pisariaqarluarmat.

Kalaallisut allattaaseqarnitta malittarisassaqarnittalu tamanut atuutsinneqarnissaa pillugu oqaatsitigut inatsimmi ilanngussaqartoqarnissaa ilanngullugu eqqartorneqarpoq, tassani eqqarsaatigineqarpoq allagartalersuisarnerit aamma paasissutissiisarnerit inuit tamat ornittagaanni Namminersornerullutik Oqartussat pigisaanni. …Oqaaserli 2001-mi saqqummermat paasissutissiuineq pillugu ima allassimasoqarpoq ‘Saaffiginnissutit allagartalersuinerillu inuiaqatigiinnut tamanut tunngatitat kalaallisut qallunaatullu allassimasarnissaat.’ (…Oqaaserli, 2001:13).

Ataatsimiinneq naggaserlugu oqaatsit pillugit saqqumilaarniarnissamut atasumik Oqaasiliortut siunnersuuteqarput Nunat Aqqinik Aalajangiisartut, Inuit Aqqinik Akuersisartut peqatigalugit Naalakkersuisut kulturimut ataatsimiititaliaata ukiamut ataatsimiinnissaa iluatsillugu qaaqqusisinnaassallutik, tamannalu periarfissaq atorluarlugu sulianik pilersaarutinik kiisalu anguniakkanik saqqummiisoqarsinnaassalluni.

– 5. pillugu –

Saaffiginnissutaasimasut allat oqaatsip sanarfivaap ullumikkut atorneqartarnera aammalu oqaaseq atorpaa radiukkut nipilersortunik appissinialernermi atorneqartarnera ippigalugu saaffiginnissut Oqaasiliortuniit ima akissuteqarfigineqarpoq:

Oqaasiliortut isumaqatigiipput oqaaseq sanarfivaa piniarnermi taaguutiniit ukiut ingerlanerini pissutsillu allanngoriartorneri ilutigalugit atorneqartarfia allanngoriartorluni ineriartorsimasoq, tassa inuiaqatigiit atugaannut tulluussarluni. Oqaatsit oqariartaatsinut allanut atuuffeqalernerata ersersiinnarpaa kalaallisut oqaatsitta qanoq eqaatsiginerat, taamaattumillu ullumikkut atorneqalersimanerasut Oqaasiliortuniit akuerisaalluni.

Oqaatsip aappaa ippigisarnerarlugu saaffiginnikkavit ilaatigut immaqa isumaqatiginarsinnaavoq oqaluutip qanoq ilusilerlugu atorneqarnera eqqarsaatigissagaanni, tunngaviatigulli oqaatsip nagguiata atorpaa-p oqaatigineqartarnera kukkunerunngitsutut nalilerneqarpoq, tassanissaarmi qulaani akissutaareersup assigeqqinnaarmagu, tassa oqaatsit ineriartornerisa oqaatsinik ‘atoqqiisarnerit’ kalaallit oqaatsitsinni takornartarinngisatta ilagiinnarmagu.’

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen

Siulittaasoq Allatsi