Ujarlerit

Oqaasiliortut 2010 – 8 (gl)

OQAA – 220910(gl)

Oqaasiliortut Ataatsimiinnerat pingasunngornermi septembarip 22-anni 2010 Ilimmarfimmi Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Eva Møller Thomassen, Abia Abelsen aamma Ellen J.Karlsen

Peqquteqarluni peqataanngilaq: Stephen Heilmann

Allatsi: Katti Frederiksen

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq – Siulittaasoq tikilluaqqusivoq.
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera – akuerineqarpoq.

    Ilanngullugu nalunaarutigineqarpoq imaqarniliami pineqartumi sammineqarsimasut ilaat eqqaaneqarput: beton kalaallisut oqaasersiarisarput betonngi-mik allanneqartartoq, kiisalu qaannanut plastikkiusunut kanomullu taaguusiussat pillugit siunnersuuteqartoqarmat imaqarniliami aalajangiussat qimerlooqqinneqartussanngorput.

  3. [Kalaallit Nunaanni] Pinerlutsaaliuinermut Siunnersuisoqatigiit-p naalisarnera
    Taaguutip naalisarneranik siunnersuusioqqusimmata Oqaasiliortunit PiSiu siunnersuutigineqartussatut aalajangiunneqarpoq.
  4. Bæredygtighed, Omtanke, Omsorg (25.august 2010)
    Oqaatsit qulaaniittut ORDBOGEN-imi nutserneqarsimaneri ullumikkumut qanoq naapertuutsigineri ilaatigut apeqquserneqarsinnaammata paasiniarneqarpoq oqaatsinut taakkununnga suut ullumikkut akuerisaanersut, imatullu Oqaasiliortuniit oqaasertalerneqarput:

    Bæredygtighed – piujuartitsineq, nungusaataanngitsumik
    Omtanke – isumatusaartumik, mianersortumik
    Omsorg (pinngortitamut tunngatillugu) – tungiuineq, isumaginninneq

    Saaffiginnittup aamma kissaatigaa oqaatsinut taakkununnga pingasunut naapertuuttumik ataatsimut kalaallisut oqaatsimik nassaassaqarnersoq, Oqaasiliortullu oqaaseq ‘sajaatsuuneq’ taakkununnga ataatsimut oqaatiginnimmat siunnersuutissamissut isumaqatigiissutigaat.

  5. Sindslidelse kalaallisut (26.august 2010)
    Sindslidelse kalaallisut assigiinngitsumik taagorneqartarpoq, ass. tarnikkut nappaat, tarnimikkut napparsimasut aamma tarnimikkut anniaatillit (Peqqinnissaqarfinni taaguusersuutit), sindslidende – silamigut ajoqutilik (ORDBOGEN).

    Saaffiginnittup siunnersuutigaa silamikkut innarluutilinnik taaneqartarnissaa, Oqaasiliortulli isumaqarput qulaaniittut kalaallisut taaguutit nalilersoqqinneqartariaqartut, ataatsimullu tamanut atugaasussamik taaguusiisoqarluni. Peqqinnissaqarfinni taaguusersuutinimi mental, psyke aammalu sind pineqartillugu tarneq kisiat aallaavigalugu taaguusiisoqartarpoq, taamaattumik nappaatinut tunngasut assigiinngitsut kalaallisut taaguutaat immikkut aamma ersarissumik taaguuteqalernissaat eqqarsaatigalugit kalaallisut oqaatsit suut aallaavigalugit taagorneqassaneri suliareqqittariaassapput.
    Kalaallisut oqaatsit assigiinngitsut makkua ilaatigut pineqarput: sila, tarneq, isuma, sianiutit, eqqarsartaaseq il.il.

  6. Allagartaq kalaallisuunngortitassaq (27.august 2010) – mailikkut suliarineqareerpoq, ima siunnersuusiorneqarluni: intern varsling – brand

sumiiffimmi kalerrisaarut – ikuallattoorneq

  1. Andetsprog kalaallisut (1.sept.2010)
    Oqaasiliortut eqqartorpaat andetsprogip kalaallisut taaguutaa, isumaqatigiippullu nunatsinni status pillugu eqqartuinermi tapertaralugit oqaatsit atorneqartartoq, kisiannili oqaatsinik ilinniartitsinermi, tassa pædagogik aamma eqqarsaatigalugu aappaattut oqaatsisut taaneqassasoq.

    Taamaattumik assersuutigalugu:
    Grønlandsk som andetsprog tassaassaaq Kalaallisut, aappaattut oqaatsisut.
    Grønlandsk som fremmedsprog – Kalaallisut, allamiut oqaasiisut.

  2. Kitaamiutut tunumiutut avanersuarmiutullu ordliste? (1.sept .2010)
    Saaffiginnittoqarpoq aperisoqarluni Oqaasileriffik Oqaasiliortulluunniit ordlistiliulersaalinnginnersut, tamannali maanna killiffimmi pilersaarutaanngitsoq ilisimatitsissutigineqassaaq.
    Oqaatsit pillugit Oqaasileriffimmi suliassat maannamut annertoreermata, kiisalu nukissat, aningaasat suliassaareersullu ilaleqqinnissaat maannakkuugallartoq inuttassaqartinneqannginnerat peqqutigalugit suliamik nutaamik taamaattumik Oqaasileriffik aallartitsinialersaanngilaq, naak nalunaarsukkanik peqareeraluartoq suliareqqitassatut ingerlateqqinneqarsinnaasunik.
  3. Pressenævn kalaallisut (3.sept.2010)
    Naak pisortatigut akuerisamik taaguummik peqanngikkaluartoq, taamaattoq taaguutit makkua atorneqarput:
    Tusagassiinermut tunngasuni aalajangiisartut aammalu Tusagassiorneq pillugu aalajangiisartut.
    Tamatumunnga tunngatillugu Oqaasiliortut aalajangiuppaat taaguut siulleq allanngortinnagu akuerisatut atorneqassasoq, kiisalu taaguutip aappaa imaalillugu: Tusagassiuisarneq pillugu aalajangiisartut.

  4. Porteføljeteori (3.sept. 2010)
    Saaffiginnittup taaguut qulaani pineqartoq pillugu saaffiginnissuteqarpoq Oqaasiliortunit oqaasertalerneqarsimanngimmat utaqqiisaagallartumik taaguusiisimallutik: Iliuusissat pillugit taamaassorinninneq.
    Oqaasiliortut pineqartoq pisortatigoortumik ima taagorneqarnissaat isummiuppaat: – Isumatusaarluni iliuutsinik eqqarsaatersuutit.

    Tassani taaguusiinermi tunngavilersuutigineqarpoq teoriip imarisaata paasineqarnera qitiutillugu kalaallisut oqaasertalernissaa, tassa qallunaatuua nutsiinnanngikkaluarlugu (ass.teori) taamaattoq kalaallisut nammineerisamik taaguuteqartinnissaa ujartorneqarluni taamatut taaguuserneqarluni.

  5. ”Kulturpuljen” Taqqissuut (9.sept. 2010)
    Kommuneqarfik Sermersooq saaffiginnippoq kultureqarnermut aningaasaliissutit ’Kulturpuljen’ kalaallisut ima taaguuteqarpat qanoq issanersoq: Taqqissuut/Taqqissuutit.
    Taqqissuut taaguutissamut naapertuullunilu Oqaasiliortunit akuerineqarnera nalunaarutigineqassaaq.
  6. qajaq, qajariaq, umiariaq (13.sept 2010)
    Siuliani imaqarniliami aalajangiussat Oqaasileriffiup sapaatikkut aallakaatittagaatigut tusarliunneqarmata tusarnaartartut ilaata siunnersuuteqarluni qisuariaataa eqqartorneqaqqippoq, Oqaasiliortullu nunatsinni kalaallisut oqaasillit qanoq taaguutinik pineqartuni atueriaaseqalersimanerat tunngavigalugu aalajangiussartik imaalersippaat:
    Kano – kano, umiariaq
    Kajak – qajariaq
    Qajaq – qajaq

    Tamannalu naqqiissutitut KNR-radiukkoortinneqaqqikkumaarpoq.

  7. imusivoq, imoorisoq, imoortiterisoq
    Atisanik passussineq pillugu sumiiffinni assigiinngitsuni assigiinngitsunik sumiorpaluutinngortartunik taaguusersuisoqartarpoq. Ass. atisanik manisineq, atisanik inioqqaaneq, atisanik pertiterineq, atisanik imusineq il.il.

    Uani saaffiginnissummi pineqartoq tassaavoq atisanik pertiterineq, sumiiffiit ilaanni imusinermik taaneqartartoq. Saaffiginnittoq akineqassaaq oqaatsit taakkua qulaani pineqartut tunngavimmikkut assigiimmata nagguigalugu ’imu-’, imusinermili paasineqartarpoq ass.tupamik imusineq, allunaasamik imusineq, nutsat imusarpai, – tassa suna arlaat kaavitillugu iliuuseqarneq.

    Oqaatsilli imusivoq, imoorivoq aamma imoortiterivoq, isummamikkut arlaatigut assigiinngissuteqarnerat uiguuserneqarneranni pinngorpoq, tassa iliuuseqarnerup qanoq ingerlanneqarnerani qangalu pineranik imaqartumik.

    ’imu- ’ – ruller noget (sammen)

    Imusivoq – piffissami aalajangersimarpiartumi sumik arlaanik ataatsimik aalajangersimasumik suliaqarneq, ass. ippassaq tupamik imusivoq, maannakkut tupamik imusivoq.

    Imoorivoq – sunik aalajangersimasunik arlalinnik imusisaqattaarneq, oqaaseq alla pissuseqataa ’pujoorivoq’

    Imoortiterivoq – sunik arlalinnik arlaleriarluni suliaq taanna uteqattaarlugu suliaqarneq, oqaaseq alla pissuseqataa ’pujoortitserivoq’.

    Taamaattumik naatsumik oqaatigalugu atisanut tunngatillugu oqaaseq, aamma ordbogini assigiinngitsuni atorneqartartoq, naapertuunnerusoq tassaavoq: pertiterivoq.

  8. Ordbogilerineq
    Oqaasileriffimmi ordbogimik sulinerup qanoq ingerlanera nalunaarutigineqarpoq, aammalu Joint Committeemiit aningaasanik 10.000$-inik pissarsisimanermit databasit kalaallisut oqaatsinik imallit nuunneqarnissaannut aningaasat ilaat atorneqarnissaat ilisimatitsissutigineqarluni.
  9. Allat:
    1. Sundhedsvæsenets Disciplinærnævnip kalaallisut oqaasertassaanik saaffiginnittoqarmat siunnersuutaagallartutut nalunaarutigineqarnikuuvoq: Peqqinnissaqarfimmi suliani malitassianik malinninniarnissamut tunngasunik aalajangiisartut. Ataatsimiinnermili matumani naalisinneqarpoq imaalerluni:
      Peqqinnissaqarfimmi aalajangiisartut.

    2. KNR-imit apeqqutigineqarpoq ‘Qanoq-aa’ aamma ‘Qanoraa’-mik allanneqaannarsinnaannginnersoq. Oqaasiliortut tamatuminnga isumaqarput ‘Qanoq-aa’ atuinnassasoq, taamaalillutik inuit namminneq sumiorpaluutitik atorlugit taaginnarsinnaaniassammassuk, ass. ‘qanoraa, qanorngaa’.
    3. ORDBOGEN-imi berige nutserneqarsimavoq pisottorsarpaa-mik, tamatumalu oqaatsip qanoq isumaqarnera apeqqutigineqarmat akineqaannassaaq peqarnerulernermik isumaqartoq.
    4. Naggataagut Det Europæiske Union aamma Det Europæiske Fællesskab kalaallisut taaguuserneqarsimanngippata Oqaasiliortut qanoq siunnersuuteqarsinnaanersut apeqqutigineqartoq pillugu ima aalajangiisoqarpoq:
      EU – Europami naalagaaffiit suleqatigiiffiat

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi

 

Ullormi ataatsimiinnermi oqaatsit akuerisat:

[Kalaallit Nunaanni] Pinerlutsaaliuinermut Siunnersuisoqatigiit-p naalisarnera: PiSiu

Bæredygtighed – piujuartitsineq, nungusaataanngitsumik

Omtanke – isumatusaartumik, mianersortumik

Omsorg (pinngortitamut tunngatillugu) – tungiuineq, isumaginninneq

  • taakkununngalu tamanut taaguutitut: ‘sajaatsuuneq’

intern varsling – brand – sumiiffimmi kalerrisaarut – ikuallattoorneq

Grønlandsk som andetsprog – Kalaallisut, aappaattut oqaatsisut.

Grønlandsk som fremmedsprog – Kalaallisut, allamiut oqaasiisut.

Pressenævn: Tusagassiinermut tunngasuni aalajangiisartut aamma Tusagassiuisarneq pillugu aalajangiisartut.

Porteføljeteori – Isumatusaarluni iliuutsinik eqqarsaatersuutit.

”Kulturpuljen” Kommuneqarfik Sermersooq – Taqqissuut

Kano – kano, umiariaq

Kajak – qajariaq

Qajaq – qajaq

Sundhedsvæsenets Disciplinærnævn – Peqqinnissaqarfimmi aalajangiisartut.

EU – Europami Naalagaaffiit Suleqatigiiffiat

Oqaasiliortut 2010 – 8 (gl)

OQAA – 220910(gl)

Oqaasiliortut Ataatsimiinnerat pingasunngornermi septembarip 22-anni 2010 Ilimmarfimmi Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Eva Møller Thomassen, Abia Abelsen aamma Ellen J.Karlsen

Peqquteqarluni peqataanngilaq: Stephen Heilmann

Allatsi: Katti Frederiksen

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq – Siulittaasoq tikilluaqqusivoq.
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera – akuerineqarpoq.

    Ilanngullugu nalunaarutigineqarpoq imaqarniliami pineqartumi sammineqarsimasut ilaat eqqaaneqarput: beton kalaallisut oqaasersiarisarput betonngi-mik allanneqartartoq, kiisalu qaannanut plastikkiusunut kanomullu taaguusiussat pillugit siunnersuuteqartoqarmat imaqarniliami aalajangiussat qimerlooqqinneqartussanngorput.

  3. [Kalaallit Nunaanni] Pinerlutsaaliuinermut Siunnersuisoqatigiit-p naalisarnera
    Taaguutip naalisarneranik siunnersuusioqqusimmata Oqaasiliortunit PiSiu siunnersuutigineqartussatut aalajangiunneqarpoq.
  4. Bæredygtighed, Omtanke, Omsorg (25.august 2010)
    Oqaatsit qulaaniittut ORDBOGEN-imi nutserneqarsimaneri ullumikkumut qanoq naapertuutsigineri ilaatigut apeqquserneqarsinnaammata paasiniarneqarpoq oqaatsinut taakkununnga suut ullumikkut akuerisaanersut, imatullu Oqaasiliortuniit oqaasertalerneqarput:

    Bæredygtighed – piujuartitsineq, nungusaataanngitsumik
    Omtanke – isumatusaartumik, mianersortumik
    Omsorg (pinngortitamut tunngatillugu) – tungiuineq, isumaginninneq

    Saaffiginnittup aamma kissaatigaa oqaatsinut taakkununnga pingasunut naapertuuttumik ataatsimut kalaallisut oqaatsimik nassaassaqarnersoq, Oqaasiliortullu oqaaseq ‘sajaatsuuneq’ taakkununnga ataatsimut oqaatiginnimmat siunnersuutissamissut isumaqatigiissutigaat.

  5. Sindslidelse kalaallisut (26.august 2010)
    Sindslidelse kalaallisut assigiinngitsumik taagorneqartarpoq, ass. tarnikkut nappaat, tarnimikkut napparsimasut aamma tarnimikkut anniaatillit (Peqqinnissaqarfinni taaguusersuutit), sindslidende – silamigut ajoqutilik (ORDBOGEN).

    Saaffiginnittup siunnersuutigaa silamikkut innarluutilinnik taaneqartarnissaa, Oqaasiliortulli isumaqarput qulaaniittut kalaallisut taaguutit nalilersoqqinneqartariaqartut, ataatsimullu tamanut atugaasussamik taaguusiisoqarluni. Peqqinnissaqarfinni taaguusersuutinimi mental, psyke aammalu sind pineqartillugu tarneq kisiat aallaavigalugu taaguusiisoqartarpoq, taamaattumik nappaatinut tunngasut assigiinngitsut kalaallisut taaguutaat immikkut aamma ersarissumik taaguuteqalernissaat eqqarsaatigalugit kalaallisut oqaatsit suut aallaavigalugit taagorneqassaneri suliareqqittariaassapput.
    Kalaallisut oqaatsit assigiinngitsut makkua ilaatigut pineqarput: sila, tarneq, isuma, sianiutit, eqqarsartaaseq il.il.

  6. Allagartaq kalaallisuunngortitassaq (27.august 2010) – mailikkut suliarineqareerpoq, ima siunnersuusiorneqarluni: intern varsling – brand

sumiiffimmi kalerrisaarut – ikuallattoorneq

  1. Andetsprog kalaallisut (1.sept.2010)
    Oqaasiliortut eqqartorpaat andetsprogip kalaallisut taaguutaa, isumaqatigiippullu nunatsinni status pillugu eqqartuinermi tapertaralugit oqaatsit atorneqartartoq, kisiannili oqaatsinik ilinniartitsinermi, tassa pædagogik aamma eqqarsaatigalugu aappaattut oqaatsisut taaneqassasoq.

    Taamaattumik assersuutigalugu:
    Grønlandsk som andetsprog tassaassaaq Kalaallisut, aappaattut oqaatsisut.
    Grønlandsk som fremmedsprog – Kalaallisut, allamiut oqaasiisut.

  2. Kitaamiutut tunumiutut avanersuarmiutullu ordliste? (1.sept .2010)
    Saaffiginnittoqarpoq aperisoqarluni Oqaasileriffik Oqaasiliortulluunniit ordlistiliulersaalinnginnersut, tamannali maanna killiffimmi pilersaarutaanngitsoq ilisimatitsissutigineqassaaq.
    Oqaatsit pillugit Oqaasileriffimmi suliassat maannamut annertoreermata, kiisalu nukissat, aningaasat suliassaareersullu ilaleqqinnissaat maannakkuugallartoq inuttassaqartinneqannginnerat peqqutigalugit suliamik nutaamik taamaattumik Oqaasileriffik aallartitsinialersaanngilaq, naak nalunaarsukkanik peqareeraluartoq suliareqqitassatut ingerlateqqinneqarsinnaasunik.
  3. Pressenævn kalaallisut (3.sept.2010)
    Naak pisortatigut akuerisamik taaguummik peqanngikkaluartoq, taamaattoq taaguutit makkua atorneqarput:
    Tusagassiinermut tunngasuni aalajangiisartut aammalu Tusagassiorneq pillugu aalajangiisartut.
    Tamatumunnga tunngatillugu Oqaasiliortut aalajangiuppaat taaguut siulleq allanngortinnagu akuerisatut atorneqassasoq, kiisalu taaguutip aappaa imaalillugu: Tusagassiuisarneq pillugu aalajangiisartut.

  4. Porteføljeteori (3.sept. 2010)
    Saaffiginnittup taaguut qulaani pineqartoq pillugu saaffiginnissuteqarpoq Oqaasiliortunit oqaasertalerneqarsimanngimmat utaqqiisaagallartumik taaguusiisimallutik: Iliuusissat pillugit taamaassorinninneq.
    Oqaasiliortut pineqartoq pisortatigoortumik ima taagorneqarnissaat isummiuppaat: – Isumatusaarluni iliuutsinik eqqarsaatersuutit.

    Tassani taaguusiinermi tunngavilersuutigineqarpoq teoriip imarisaata paasineqarnera qitiutillugu kalaallisut oqaasertalernissaa, tassa qallunaatuua nutsiinnanngikkaluarlugu (ass.teori) taamaattoq kalaallisut nammineerisamik taaguuteqartinnissaa ujartorneqarluni taamatut taaguuserneqarluni.

  5. ”Kulturpuljen” Taqqissuut (9.sept. 2010)
    Kommuneqarfik Sermersooq saaffiginnippoq kultureqarnermut aningaasaliissutit ’Kulturpuljen’ kalaallisut ima taaguuteqarpat qanoq issanersoq: Taqqissuut/Taqqissuutit.
    Taqqissuut taaguutissamut naapertuullunilu Oqaasiliortunit akuerineqarnera nalunaarutigineqassaaq.
  6. qajaq, qajariaq, umiariaq (13.sept 2010)
    Siuliani imaqarniliami aalajangiussat Oqaasileriffiup sapaatikkut aallakaatittagaatigut tusarliunneqarmata tusarnaartartut ilaata siunnersuuteqarluni qisuariaataa eqqartorneqaqqippoq, Oqaasiliortullu nunatsinni kalaallisut oqaasillit qanoq taaguutinik pineqartuni atueriaaseqalersimanerat tunngavigalugu aalajangiussartik imaalersippaat:
    Kano – kano, umiariaq
    Kajak – qajariaq
    Qajaq – qajaq

    Tamannalu naqqiissutitut KNR-radiukkoortinneqaqqikkumaarpoq.

  7. imusivoq, imoorisoq, imoortiterisoq
    Atisanik passussineq pillugu sumiiffinni assigiinngitsuni assigiinngitsunik sumiorpaluutinngortartunik taaguusersuisoqartarpoq. Ass. atisanik manisineq, atisanik inioqqaaneq, atisanik pertiterineq, atisanik imusineq il.il.

    Uani saaffiginnissummi pineqartoq tassaavoq atisanik pertiterineq, sumiiffiit ilaanni imusinermik taaneqartartoq. Saaffiginnittoq akineqassaaq oqaatsit taakkua qulaani pineqartut tunngavimmikkut assigiimmata nagguigalugu ’imu-’, imusinermili paasineqartarpoq ass.tupamik imusineq, allunaasamik imusineq, nutsat imusarpai, – tassa suna arlaat kaavitillugu iliuuseqarneq.

    Oqaatsilli imusivoq, imoorivoq aamma imoortiterivoq, isummamikkut arlaatigut assigiinngissuteqarnerat uiguuserneqarneranni pinngorpoq, tassa iliuuseqarnerup qanoq ingerlanneqarnerani qangalu pineranik imaqartumik.

    ’imu- ’ – ruller noget (sammen)

    Imusivoq – piffissami aalajangersimarpiartumi sumik arlaanik ataatsimik aalajangersimasumik suliaqarneq, ass. ippassaq tupamik imusivoq, maannakkut tupamik imusivoq.

    Imoorivoq – sunik aalajangersimasunik arlalinnik imusisaqattaarneq, oqaaseq alla pissuseqataa ’pujoorivoq’

    Imoortiterivoq – sunik arlalinnik arlaleriarluni suliaq taanna uteqattaarlugu suliaqarneq, oqaaseq alla pissuseqataa ’pujoortitserivoq’.

    Taamaattumik naatsumik oqaatigalugu atisanut tunngatillugu oqaaseq, aamma ordbogini assigiinngitsuni atorneqartartoq, naapertuunnerusoq tassaavoq: pertiterivoq.

  8. Ordbogilerineq
    Oqaasileriffimmi ordbogimik sulinerup qanoq ingerlanera nalunaarutigineqarpoq, aammalu Joint Committeemiit aningaasanik 10.000$-inik pissarsisimanermit databasit kalaallisut oqaatsinik imallit nuunneqarnissaannut aningaasat ilaat atorneqarnissaat ilisimatitsissutigineqarluni.
  9. Allat:
    1. Sundhedsvæsenets Disciplinærnævnip kalaallisut oqaasertassaanik saaffiginnittoqarmat siunnersuutaagallartutut nalunaarutigineqarnikuuvoq: Peqqinnissaqarfimmi suliani malitassianik malinninniarnissamut tunngasunik aalajangiisartut. Ataatsimiinnermili matumani naalisinneqarpoq imaalerluni:
      Peqqinnissaqarfimmi aalajangiisartut.

    2. KNR-imit apeqqutigineqarpoq ‘Qanoq-aa’ aamma ‘Qanoraa’-mik allanneqaannarsinnaannginnersoq. Oqaasiliortut tamatuminnga isumaqarput ‘Qanoq-aa’ atuinnassasoq, taamaalillutik inuit namminneq sumiorpaluutitik atorlugit taaginnarsinnaaniassammassuk, ass. ‘qanoraa, qanorngaa’.
    3. ORDBOGEN-imi berige nutserneqarsimavoq pisottorsarpaa-mik, tamatumalu oqaatsip qanoq isumaqarnera apeqqutigineqarmat akineqaannassaaq peqarnerulernermik isumaqartoq.
    4. Naggataagut Det Europæiske Union aamma Det Europæiske Fællesskab kalaallisut taaguuserneqarsimanngippata Oqaasiliortut qanoq siunnersuuteqarsinnaanersut apeqqutigineqartoq pillugu ima aalajangiisoqarpoq:
      EU – Europami naalagaaffiit suleqatigiiffiat

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi

 

Ullormi ataatsimiinnermi oqaatsit akuerisat:

[Kalaallit Nunaanni] Pinerlutsaaliuinermut Siunnersuisoqatigiit-p naalisarnera: PiSiu

Bæredygtighed – piujuartitsineq, nungusaataanngitsumik

Omtanke – isumatusaartumik, mianersortumik

Omsorg (pinngortitamut tunngatillugu) – tungiuineq, isumaginninneq

  • taakkununngalu tamanut taaguutitut: ‘sajaatsuuneq’

intern varsling – brand – sumiiffimmi kalerrisaarut – ikuallattoorneq

Grønlandsk som andetsprog – Kalaallisut, aappaattut oqaatsisut.

Grønlandsk som fremmedsprog – Kalaallisut, allamiut oqaasiisut.

Pressenævn: Tusagassiinermut tunngasuni aalajangiisartut aamma Tusagassiuisarneq pillugu aalajangiisartut.

Porteføljeteori – Isumatusaarluni iliuutsinik eqqarsaatersuutit.

”Kulturpuljen” Kommuneqarfik Sermersooq – Taqqissuut

Kano – kano, umiariaq

Kajak – qajariaq

Qajaq – qajaq

Sundhedsvæsenets Disciplinærnævn – Peqqinnissaqarfimmi aalajangiisartut.

EU – Europami Naalagaaffiit Suleqatigiiffiat