Ujarlerit

Oqaasiliortut 2010 – 10 (gl)

OQAA – 101110(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat pingasunngornermi novembarip 10-anni 2010 Ilimmarfimmi Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Stephen Heilmann aamma Eva Møller Thomassen

Angalanertik peqqutigalugu peqataanngitsut: Abia Abelsen aamma Ellen J.Karlsen

Allatsi: Katti Frederiksen

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq – siulittaasoq tikilluaqqusivoq, nalunaarutigalugulu ilaasortat Abia aamma Ellen Ilulissaniittut.
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera – naqinnerliukkat aaqqinneqarput, kiisalu oqaaseq ’aallaavigalugit’ ’tunngavigalugit’-mik taarserneqarpoq, taamaakkaluartorli aamma ’aallaavigalugit’ atorneqaleraluttuinnarmat akuerisassatut eqqarsaatigisassanngortinneqarluni.Atorfinnut taaguutit siusinnerusukkut akuerisaasimasut, aamma imaqarniliami pineqartumi akuerineqartut pillugit Oqaasiliortut isumaqarput atorfiit taaguutaannut tunngasumik nalunaarusiortoqartariaqartoq, tassani taaguutit pisortaq, aqutsisoq, siuttoq aamma qullersaq pillugit paatsuuisarnerillu pillugit Oqaasiliortunit erseqqissaasoqarnissaa siunniunneqarluni.
  3. Ilisimatitsissutit
    Comparative Eskimo Dictionary nutaaq saqqummersoq takutinneqarpoq.PiSiup qujalluni Oqaasiliortunut allagaa apuunneqarpoq.

    Nordisk Sprogmødip 2011-mi nunatsinni ingerlanneqarnissaa ilisimatitsissutigineqarpoq, pilersaarusiornissamullu tunngasunik Oqaasiliortut qanimut suleqatigineqassapput malinnaatinneqarlutillu.

  4. Naleqqat nalunaarsorneqarnissaannut tunngasoq – Saaffiginnissut tassunga tunngasoq suli apuutinngimmat kinguartinneqarpoq.
  5. ’Kangia’-ta taaguutaa pillugu apeqqut
    Saaffiginnissummi matumani siunnersuutigineqassaaq Kangiata Sulluanik Ilisimasaqarfik. Tassani nutseriinnarneq atunngikkaluarlugu taaguutitoqqat atorneqarnissaat aalajangiusimaneqarmat, taamaammat kangerlummi atuisutoqqat eqqaanilu inunngorsimasut taaguutigititaat atorneqassasoq isummiunneqarpoq.
    Maannamut Oqaasiliortut ilisimasaat naapertorlugit kangerluup qinngua taaneqartarpoq Kangia, imartaali ilanngullugu Kangiata Sulluanik taaneqartarluni. Tassunga tunngatillugu Oqaasiliortut maanna uppernarsaatissanik tunngavissanillu katersipput, taamaattumillu saaffiginnittoq kingusinnerulaartukkut taakkuninnga tigusaqarnissani naatsorsuutigisinnaassavaa.
    Apeqqut taannarpiaq pillugu Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aalajangersaanissaminnut uppernarsaatissat katersugaat tunngavigalugit Nunat Aqqinik Aalajangiisartunit aamma aalajangigassaq utaqimaarneqarpoq.
  6. Kulturpuljen Taqqissuivik? – Taqqissuivik akuerineqarpoq.^
  7. Sikussaq, sikkussaq?
    Uani oqaaseq pineqartoq tassaavoq sikkussat, allannerliorneqarneranili patsisaasimasinnaavoq qanga allattaasitoqqamit imaluunniit kalaaliunngitsumit allanniarneqarsimanera. Kalaallisut maanna allattaasiusoq malillugu taaguummullu tassunga serminut sikkussaasimasunut tunngatillugu taamatut allaqqatillugu (qasseersiutaatillugu) atorneqarnissaa Oqaasiliortunit isummiunneqarpoq.
    Apeqqut taanna pillugu pisariaqassaaq serminik immanillu ilisimatusaatinik suliallit angullugit ilisimatitsissutiginissaa.
  8. Grå sæl kalaallisut
    Grå sæl kalaallisut puisi sigguttuumik taaneqartarnissaa siunnersuutigineqarpoq, tassami sumiorpaluutit ilaanni mitit ilaat aamma sigguttoortaqarmata paatsuuinnginnissaq qulakkeerniarlugu sigguttuuinnarmik taaneqarnissaa pinnagu puisi sigguttuumik allanneqarlunilu taaneqartassasoq aalajangiunneqarpoq.
  9. Linkit kalaallisut
    Siornatigut TELE suleqatigalugu link kalaallisut innersuussummik nassuiarneqarsimavoq, taamaattumik linkit kalaallisut aamma innersuutinik taaneqarsinnaasut Oqaasiliortut isumaqarput.
  10. Kalendergaver kalaallisut – juullilernerani puuiagassat 
  11. Ajalusoornerup isumaa – ajalusoorneq tassa sumik ajornartoorneq imalt.isasoorneq, taassuma akerleraa ajasoorneq, taanna akerlianik pitsaasumik isumaqarmat.
    Nalunaaquttamut taaguutit – apeqqutigineqarpoq ullup-qeqqa qanoq allanneqartassanersoq. Siusinnerusukkut nalunaaquttamut taaguutit Oqaasiliortunit saammineqareersut malillugit ima nassuiaasoqassaaq:
    “… nalunaaquttamut taaguutit ataaseq, arfineq aamma aqqaneq ataasersiutaammata taaguutaasa uiguuserneqartarneri aamma immikkut pissuseqarmata; tassa piffilerutip atorneqarnerani -mut atugaalluni, naak sinnerini –nut atugaasoq. Ass. nalunaaqutaq aqqanermut aamma nalunaaqutaq pingasunut.Aamma maluginiagassaq alla tassaavoq ass. nal. 14.30 imalt. 02.30 pingasut qeqqanik taaguuteqarmat piginnittorsiutitaqarani (pingasup qeqqa*), tassani nalunaaquttamut taaguutit oqaatsisut katitatut pissusilinnit allanit allaanerussutigaat.

    Piginnittorsiut (-p) ukunani taamaallaat atugaasinnaavoq: ullup-qeqqa aamma unnuap-qeqqa aamma ilanngullugit ataasersiutitut pissusillit ataatsip-, arfernup– aamma aqqarnup qeqqa.

    Ullup-qeqqa aamma unnuap-qeqqa siornatigut inangiisulerlugit (ullo‘qeqqa*) allanneqartaraluartut maanna ima allanneqarsinnaapputtaaq: ulloqeqqa aamma unnuaqeqqa.” (Oqaas.ataatsimiinnerat 26.05.10 aamma 10.11.10).

  12. Oqaasiliortunut siunnersuuteqartoq
    Siunnersuutigineqarpoq’inuinnarnik’ ilisimatuujunngitsunik Oqaasiliortut ilaasortaqarnissaat. Tamatumunnga tunngatillugu Oqaasiliortut isumaqarput Oqaasiliortunut maannamut ilaasortaasartut siamasissumik tunngaviusumillu ilisimasalittut sulinissaminnut naleqquttuusartut, taakkualu aamma tunngaviusumik suliassaat erseqqereermata saaffiginnittup sumiorpaluutit pisimappagit saaffigineqaannassaaq sukkulluunniit oqaatsinik katersanik assigisaannilluunniit tunniussisoqarsinnaammat.
    Ataatsimut isiginnilluni naliliisinnaanermik atuisinnaaneq (common sense) immikkut ilinniarsimassutsip saniatigut oqaatsinik nalilersuinermi Oqaasiliortutut ilaasortanit atugaavoq.Oqaasiliortut suliassaraat oqaatsit akuerisat isumagissallugit, ataatsimut allattaaseqarnermik taaguutinillu pisortatigut atuuttussanik akuersisassallutik.
  13. Ordbogissap ilusissaatut siunnersuut
    Ordbogissami oqaatsit akuerisat tunngavigineqartussaammata ordbogilerinerup ingerlanerani Oqaasiliortut peqataatittuarneqarnissaat naatsorsuutigineqartariaqartoq ilisimatitsissutigineqarpoq. Ilanngullugu eqqartorneqarpoq oqaatsit suussusiinik ilisarnaasiisarnissami suut ilisarnaatit atorneqassanersut suullu nalunaarneqassanersut, ass.oqaasersiat allamiullu oqaasiannit pilersut nalunaarneqartarnissaat eqqartorneqarpoq, kiisalu taakkua qanoq allanneqartassaneri eqqartorneqarlutittaaq.Eqqartorneqartut kingusinnerusukkut uterfigeqqinneqarumaarput.
  14. Allat – eqqarsaatersuutissatut CCO-p saqqummiuppaa isumaliutigeqqullugu chip-ip kalaallisut siunnak-mik taaguuserneqarsinnaanissaa.

Ataatsimiinneq tulleq pissaaq decembarip qaammataani, ullulerneqareerpat nalunaarutigineqarumaarpoq.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi

Oqaasiliortut 2010 – 10 (gl)

OQAA – 101110(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat pingasunngornermi novembarip 10-anni 2010 Ilimmarfimmi Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Stephen Heilmann aamma Eva Møller Thomassen

Angalanertik peqqutigalugu peqataanngitsut: Abia Abelsen aamma Ellen J.Karlsen

Allatsi: Katti Frederiksen

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq – siulittaasoq tikilluaqqusivoq, nalunaarutigalugulu ilaasortat Abia aamma Ellen Ilulissaniittut.
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera – naqinnerliukkat aaqqinneqarput, kiisalu oqaaseq ’aallaavigalugit’ ’tunngavigalugit’-mik taarserneqarpoq, taamaakkaluartorli aamma ’aallaavigalugit’ atorneqaleraluttuinnarmat akuerisassatut eqqarsaatigisassanngortinneqarluni.Atorfinnut taaguutit siusinnerusukkut akuerisaasimasut, aamma imaqarniliami pineqartumi akuerineqartut pillugit Oqaasiliortut isumaqarput atorfiit taaguutaannut tunngasumik nalunaarusiortoqartariaqartoq, tassani taaguutit pisortaq, aqutsisoq, siuttoq aamma qullersaq pillugit paatsuuisarnerillu pillugit Oqaasiliortunit erseqqissaasoqarnissaa siunniunneqarluni.
  3. Ilisimatitsissutit
    Comparative Eskimo Dictionary nutaaq saqqummersoq takutinneqarpoq.PiSiup qujalluni Oqaasiliortunut allagaa apuunneqarpoq.

    Nordisk Sprogmødip 2011-mi nunatsinni ingerlanneqarnissaa ilisimatitsissutigineqarpoq, pilersaarusiornissamullu tunngasunik Oqaasiliortut qanimut suleqatigineqassapput malinnaatinneqarlutillu.

  4. Naleqqat nalunaarsorneqarnissaannut tunngasoq – Saaffiginnissut tassunga tunngasoq suli apuutinngimmat kinguartinneqarpoq.
  5. ’Kangia’-ta taaguutaa pillugu apeqqut
    Saaffiginnissummi matumani siunnersuutigineqassaaq Kangiata Sulluanik Ilisimasaqarfik. Tassani nutseriinnarneq atunngikkaluarlugu taaguutitoqqat atorneqarnissaat aalajangiusimaneqarmat, taamaammat kangerlummi atuisutoqqat eqqaanilu inunngorsimasut taaguutigititaat atorneqassasoq isummiunneqarpoq.
    Maannamut Oqaasiliortut ilisimasaat naapertorlugit kangerluup qinngua taaneqartarpoq Kangia, imartaali ilanngullugu Kangiata Sulluanik taaneqartarluni. Tassunga tunngatillugu Oqaasiliortut maanna uppernarsaatissanik tunngavissanillu katersipput, taamaattumillu saaffiginnittoq kingusinnerulaartukkut taakkuninnga tigusaqarnissani naatsorsuutigisinnaassavaa.
    Apeqqut taannarpiaq pillugu Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aalajangersaanissaminnut uppernarsaatissat katersugaat tunngavigalugit Nunat Aqqinik Aalajangiisartunit aamma aalajangigassaq utaqimaarneqarpoq.
  6. Kulturpuljen Taqqissuivik? – Taqqissuivik akuerineqarpoq.^
  7. Sikussaq, sikkussaq?
    Uani oqaaseq pineqartoq tassaavoq sikkussat, allannerliorneqarneranili patsisaasimasinnaavoq qanga allattaasitoqqamit imaluunniit kalaaliunngitsumit allanniarneqarsimanera. Kalaallisut maanna allattaasiusoq malillugu taaguummullu tassunga serminut sikkussaasimasunut tunngatillugu taamatut allaqqatillugu (qasseersiutaatillugu) atorneqarnissaa Oqaasiliortunit isummiunneqarpoq.
    Apeqqut taanna pillugu pisariaqassaaq serminik immanillu ilisimatusaatinik suliallit angullugit ilisimatitsissutiginissaa.
  8. Grå sæl kalaallisut
    Grå sæl kalaallisut puisi sigguttuumik taaneqartarnissaa siunnersuutigineqarpoq, tassami sumiorpaluutit ilaanni mitit ilaat aamma sigguttoortaqarmata paatsuuinnginnissaq qulakkeerniarlugu sigguttuuinnarmik taaneqarnissaa pinnagu puisi sigguttuumik allanneqarlunilu taaneqartassasoq aalajangiunneqarpoq.
  9. Linkit kalaallisut
    Siornatigut TELE suleqatigalugu link kalaallisut innersuussummik nassuiarneqarsimavoq, taamaattumik linkit kalaallisut aamma innersuutinik taaneqarsinnaasut Oqaasiliortut isumaqarput.
  10. Kalendergaver kalaallisut – juullilernerani puuiagassat 
  11. Ajalusoornerup isumaa – ajalusoorneq tassa sumik ajornartoorneq imalt.isasoorneq, taassuma akerleraa ajasoorneq, taanna akerlianik pitsaasumik isumaqarmat.
    Nalunaaquttamut taaguutit – apeqqutigineqarpoq ullup-qeqqa qanoq allanneqartassanersoq. Siusinnerusukkut nalunaaquttamut taaguutit Oqaasiliortunit saammineqareersut malillugit ima nassuiaasoqassaaq:
    “… nalunaaquttamut taaguutit ataaseq, arfineq aamma aqqaneq ataasersiutaammata taaguutaasa uiguuserneqartarneri aamma immikkut pissuseqarmata; tassa piffilerutip atorneqarnerani -mut atugaalluni, naak sinnerini –nut atugaasoq. Ass. nalunaaqutaq aqqanermut aamma nalunaaqutaq pingasunut.Aamma maluginiagassaq alla tassaavoq ass. nal. 14.30 imalt. 02.30 pingasut qeqqanik taaguuteqarmat piginnittorsiutitaqarani (pingasup qeqqa*), tassani nalunaaquttamut taaguutit oqaatsisut katitatut pissusilinnit allanit allaanerussutigaat.

    Piginnittorsiut (-p) ukunani taamaallaat atugaasinnaavoq: ullup-qeqqa aamma unnuap-qeqqa aamma ilanngullugit ataasersiutitut pissusillit ataatsip-, arfernup– aamma aqqarnup qeqqa.

    Ullup-qeqqa aamma unnuap-qeqqa siornatigut inangiisulerlugit (ullo‘qeqqa*) allanneqartaraluartut maanna ima allanneqarsinnaapputtaaq: ulloqeqqa aamma unnuaqeqqa.” (Oqaas.ataatsimiinnerat 26.05.10 aamma 10.11.10).

  12. Oqaasiliortunut siunnersuuteqartoq
    Siunnersuutigineqarpoq’inuinnarnik’ ilisimatuujunngitsunik Oqaasiliortut ilaasortaqarnissaat. Tamatumunnga tunngatillugu Oqaasiliortut isumaqarput Oqaasiliortunut maannamut ilaasortaasartut siamasissumik tunngaviusumillu ilisimasalittut sulinissaminnut naleqquttuusartut, taakkualu aamma tunngaviusumik suliassaat erseqqereermata saaffiginnittup sumiorpaluutit pisimappagit saaffigineqaannassaaq sukkulluunniit oqaatsinik katersanik assigisaannilluunniit tunniussisoqarsinnaammat.
    Ataatsimut isiginnilluni naliliisinnaanermik atuisinnaaneq (common sense) immikkut ilinniarsimassutsip saniatigut oqaatsinik nalilersuinermi Oqaasiliortutut ilaasortanit atugaavoq.Oqaasiliortut suliassaraat oqaatsit akuerisat isumagissallugit, ataatsimut allattaaseqarnermik taaguutinillu pisortatigut atuuttussanik akuersisassallutik.
  13. Ordbogissap ilusissaatut siunnersuut
    Ordbogissami oqaatsit akuerisat tunngavigineqartussaammata ordbogilerinerup ingerlanerani Oqaasiliortut peqataatittuarneqarnissaat naatsorsuutigineqartariaqartoq ilisimatitsissutigineqarpoq. Ilanngullugu eqqartorneqarpoq oqaatsit suussusiinik ilisarnaasiisarnissami suut ilisarnaatit atorneqassanersut suullu nalunaarneqassanersut, ass.oqaasersiat allamiullu oqaasiannit pilersut nalunaarneqartarnissaat eqqartorneqarpoq, kiisalu taakkua qanoq allanneqartassaneri eqqartorneqarlutittaaq.Eqqartorneqartut kingusinnerusukkut uterfigeqqinneqarumaarput.
  14. Allat – eqqarsaatersuutissatut CCO-p saqqummiuppaa isumaliutigeqqullugu chip-ip kalaallisut siunnak-mik taaguuserneqarsinnaanissaa.

Ataatsimiinneq tulleq pissaaq decembarip qaammataani, ullulerneqareerpat nalunaarutigineqarumaarpoq.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi