Ujarlerit

Oqaasiliortut 2011 – 6 (gl)

OQAA – 170511(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit pingasunngorneq maajip 17-anni 2011, nal. 10.00 imaqarniliat

 

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Stephen Heilmann, Eva Møller Thomassen, Lotte Holm.

Peqataanngitsoq: Johannes Jerimiassen

 

Oqaluuserisat:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit
    Siulittaasoq tikilluaqqusivoq immikkullu tikilluaqqullugit Pia Lynge aamma Ane Marie Sakariassen, IKIN-imiit oqaatsinut politikkip allannguutissaa pillugu Oqaasiliortunik ataatsimeeqatiserinnissimasut. Ilisimatitsissutit kingorna tamakku oqaloqatigiissutigineqassapput.

    Siulittaasup aamma ilisimatitsissutigaa Helsinkimi Ekspertgruppen Nordens Sprogråd ataatsimeeqatigisimallugit tassanilu €20.000,00-inik (650.000,00 kr. miss.) Ilulissani ataasimeersuartitsinissamut aningaasaliisoqarsimasoq. Taakku qaavatigut aamma Nordisk Sprogkoordinationimit 150.000,00 kr. aningaasaliissutigineqarsimasut. Ilulissani ataatsimeersuarneq aggustip 22-anit 26-anut ingerlanneqassaaq. Pingaarnertut oqalugiassaaq naalakkersuisoq Mimi Karlsen, aamma Pia Jarvad Dansk Sprognævnimiit namminerlu saqqummiissanerarput kalaallisuumit tuluttuumut ordbogiliassamik suliaqarneq pillugu. Tamatuma saniatigut Miiti Larsen Lyberth Oqaatsinik akuunerulersitsinissaq pillugu saqqummiissaaq, Nunanilu Avannarlerni Oqaasiliortunut ilaasortaasut aamma saqqummiiumaarput. Ulloq ataaseq Nordisk sprogmødeqarfiussaaq aamma ulloq ataaseq kulturileriffiusussaalluni. Tassani Kangiata Sulluanut angalaarneqassaaq aamma Ilulissat Katersugaasiviat alakkarterneqassalluni. UNESCOp Nunarsuarmi eriagisassat allattorsimaffiannut ilanngussaa aamma sammineqassaaq. Unnukkut nerersuaqatigiinermi Iluliarmiut aliikkusersuissapput. Siulittaasup neriuutigaa Naalakkersuisoqarfik tapiissuteqarumaartortaaq.

    Siulittaasup aamma ilisimatitsissutigaa Mimi Karlsen Islandimut angalanissaa pillugu ataatsimeeqatigisimallugu. Vigdis Finnbogadottirip Institut for Verdenssprogimi kalaallit oqaasii nalunaarsukkatut inissisimanissaat pillugit. Naalakkersuisorlu isumaqatigiissimapput naggueqatigiit Inuit oqaasii ataatsimut nalunaarsugaatigineqassasut piumasarineqassasoq.

    Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerat naammasseqqammerpoq. Svenskit siulittaasuusussanngorput, taakkulu siulittaasuuneranni oqaatsit pillugit sammisaqarneq aamma pingaartinneqassaaq. Ukiut marluk matuma siorna Tromsømi nunat inoqqaavisa oqaasii pillugit isumasioqatigiittoqarpoq. Canada maanna ukiunut tallimanut tullinnguuttunut nunat inoqqaavisa oqaasii pillugit pilersaarusiamik saqqummiussivoq, tassani misissorneqassallutik nunat inoqqaavisa oqaasii sorliit nungunnissaminnut ulorianartorsiornersut sorliillu ulorianartorsiunnginnersut. Aningaasaliisoqassappat nunat marluk suleqatigiinnissaat piumasaqaataavoq. Canadamiut piumapput sorliilli arlarissaneraat suli nalorninarpoq. Qallunaat Nunaat nalunaarnikuuvoq Oqaasileriffiup misilittagai tunaartarilersaarlugit, aningaasaliinissamilli ersarissumik nalunaaruteqarsimanatik.

    Allatsip nalunaarutigaa 27.04 ataatsimiinnermit eqqartugassaagaluit ullumimut eqqartugassatut kinguartitat immik. 13-imiit 15-imut ilasimasut. Siulittaasoq neriuppoq ullumikkut tamarmik eqqartorneqarsinnaasut pisariaqassappallu ulloqeqqaqatigiittoqarumaartoq.

    Oqaatsinut politikkip allannguutissaa
    pillugu AC Fuldmægtigi Pia Lynge ilisimatitsivoq Malik Berthelsenip suliffeqarfinni tamani pilerisaarutit aamma atuisunut allakkat suulluunniit nassiunneqartartut pinngitsooratik aamma kalaallisut allagartaqalernissaannut Naalakkersuisunut siunnersuutaa Naalakkersuisut akuerisimagaat, taamaattoq piumasaqaatigisimallugu taamatut atuutilersitsinerup periarfissai sunniutigiumaagassaalu suunersut qulaajaasoqassasoq. Qulaajaanermi suliffeqarfiit, kattuffiit susassaqartullu attuumassutillit oqaloqatigineqassapput. Maannamut GA aamma NUSUKA oqaloqatigineqareersimapput, taamatullu kissaatigisimavaat Oqaasiliortut oqaloqatigineqassasut. Killigititassat suunersut aalajangerneqartariaqarput.
    Inatsisilerituup Ane Marie Sakariassenip ilassutigaa inatsisissamut siunnersuusiortoqarsinnaasoq, kisianni maannamut paasisat naapertorlugit killilersuinerujussuaq pilerataannaasoq ilimagisariaqartoq, suna tamaat nutserneqassappat akisoorujussuanngorsinnaagami. Taamaattoq tunngaviusumik atorneqarsinnaasut nutserneqartarpata aningaasartuutit annikinerusinnaasut.

    Oqaasiliortut siulittaasuata Carl Chr. Olsenip isummat saqqummiunneqartut nutaajunngitsut oqaatigaa. Ukiut arlaqanngitsut matuma siorna Oqaasiliortut isumattorsaqatigiissitsipput allagartalersuisarneq pillugu. Aamma nerisat akui “nakorsaatillu ulorianartut” pinngitsooratik kalaallisut allagartalersorlugillu ilitsersuusiorneqartassasut piumasarineqarsimavoq. Taamatuttaaq pisortanut saaffiginninnermi akornutissaqanngitsumik nammineq oqaaserisat atorlugit saaffinnissinnaaneq aqqutissiorneqassasoq. Aamma soorlu SANAmi allattaatsit atuuttut akuleriillugit allagartalersuisarneq uparuarneqarsimavoq, taamatullu inuit aterminnik allanniartartut allattaasitaaq allattaasitoqarlu akulerullugit.

    Siulittaasup tulliata Stephen Heilmannip Inatsisissamut siunnersuusiaq atuarsimanerarpaa. Suliffeqarfeeqqat qulit ataallugit amerlatigisunik sulisoqartut inuiaqatigiillumi tamarmik aningaasatigut artukkerneqarsinnaanerat eqqumaffigineqartariaqarnerarpaa. Allagartalersuineruttaaq saniatigut ulorianarsinnaasut tamanit paasineqarsinnaasunik ilisarnaasertarnissaat pingaartuusoraa. Qulaajaaneq peqqissaartumik ingerlanneqassasoq kissaatigaa, taamaattoq aamma avaqqunneqarsinnaanngitsutut isigalugu marlunnik oqaaseqarfiunerput.
    Oqaatsit eqqortut atorneqartarnissaat pingaartillugu tusagassiortunik atuartitsisarnermini assersuusiorpoq, oqaatsitsinni immikkoortitsisarneq qallunaat oqaasiinilluunniit sukumiinerusoq oqaatigalugu:
    – ikinnerpaamik – amerlanerpaamik
    – issuneq – saanneq
    – takineq – naanneq
    – portuneq – pukkinneq
    – anneq – minneq il.il.Assersuutit taakku pimoorullugit sammisassatut siunnersuutigaa Oqaasiliortut eqqartugassannut ilanngutissasut.

    AMS-ip eqqaavaa ilaannikkut suliffeqarfeqartarmat sulisukitsuaqqanik taamaattoq aningaasarpassuarnik kaaviiaartitaqartartunik. Taamaammat piumasaqaatit sulisut amerlassusiannut imalt. aningaasat kaaviiaartitat qanoq amerlatiginerinut attuumassuteqassanersut isummerfigisariaqarpoq.

    CCO isumaqarpoq tamanna ataatsimiittunit isummerfigisariaqassasoq, aammattaaq pisortat pisussaaffiliissasut tunngaviusumik najoqqutassiat atorneqartut allanit atorneqarsinnaanngornissaat.

    Lotte Holm isumaqarpoq tunngaviusumik najoqqutassat atorneqarsinnaasut. Radiokkut TV-kkut aviisitigullu nutaarsiassalerinermi nutsertakkanut ataasiaannarlugillu atortakkanut aningaasartuutaasareersut qulaajaanermi sanilliunneqarsinnaasutut isigai suliffeqarfinnilu akisuginneqqajaasarneq illuatungilerneqartariaqarnerarlugu.

    Allagartalersuisarneq eqqarsaatigalugu CCO isumaqarpoq eqqaamasariaqartoq inatsisit naapertorlugit kalaallit oqaasii pisortatigoortumik oqaasiummata, amerlasuutigut qallunaatut oqaaseqartut qallunaat oqaasii aallaaviusutut isigeqqajaasarmatigik, isumaliortaaserlu tamanna allanngortariaqartoq. Tamanna SH-mit ilalerneqarpoq.

    AMS isumaqarpoq akisuginnittarneq avaqqunniassagaanni eqikkaalluni nutserisarneq isumaliutigineqarsinnaasoq. PL ilisimatitsivoq GA aamma NUSUKA ataatsimeeqatigigamikku paasitinneqarsimallutik illumik pisisut ataasiinnarmik oqaaseqartut advokatimut innersuunneqartarsimasut. Tamannalu ilaatigut ataasiinnarmik oqaaseqartumut oqaatsit atorneqartut paasinagit atsiorsimaneraminut kingunerlutsitsisarsimasoq ukiami Sermitsiami atuarsimanerarlugu. CCO-p erseqqissaatigaa 1980-ikkunnili aalajangerneqarsimasoq inatsisini suniluunniit kalaallisut allanneqaqqaarsimaneri toqqammaviussasut.

    SH-p ilassutigaa tamanna paasinerlutsisisaratarsinnaanerarlugu tassami nunaqarfimmiup illuuteqarneq Rungstedimiup paasinnittaasianit allaanerussaqimmat qimmeqarnerluunniit eqqarsaatigalugu kalaallip qallunaallu paasinnittaasiat assigiinngittaqimmata. Taamaammat pingaartumik pituttuisumik atsioqatigiittoqassatillugu atsiugassat kalaallisut danskisullu sukumiisumik allassimasariaqarput, oqaariaatsit atorneqartut aassigiinngitsumik paasinneqariaannaammata. SH-p iluaraattaaq inatsisissatut missingersuummut oqaaseqaatini ilaatigut allassimammat “isumaqatigiinngissuteqartoqarpat innuttaasup isumaqartigiissusiulernermini oqaatsit atugassatut toqqagai inatsisitigut atuutissapput”.

    CCO neriunnerarpoq nakorsaatit pillugit allagartalersuisarneq ussassaarusiortarnerlu pillugit inatsisit sulinermi matumani atorunnaarsinneqassanngitsut. Iluatinnartinneqarnerallu naqissuserneqassasoq. IKIN-imiut qulakkeerpaat taamaattoqarunnanngitsoq. PL-ip aamma eqqaavaa suliffeqarfiit kalaallisut qallunaatullu immikkut oqaaseqartut akornanni isumaqatigiissutit ilaannikkut ajornartorsiutaaratarsinnaasut, soorlu programmit eqqarsaatigalugit, tassami kalaallisuunngortinnissai imaannaanngitsuusinnaammata.
    SH-p eqqaavaa tamanit pingaarnerpaasoq tassaasoq paaseqatigiissinnaanissaq.

    Oqaasiliortunut ilaasortat tamarmik isumaqarput aallaqqaasiullugu PL-ip AMS-illu suliaat pitsaasuusoq taamatullu suliaq piffissanngorsorinartoq.

    Naggasiullugu PL-ip ilisimatitsissutigaa ukiamut Inatsisartut ataatsimiinnissaannut tusarniaatitsisoqassasoq taavalu upernaamut ataatsimiinnissamut inatsisissatut siunnersuut saqqummiunneqassasoq.

  2. Kingullermi ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera
    Kingullermi ataatsimiinnermit imaqarniliaq akuerineqarpoq, taamaattoq eqqartugassanut ilanngunneqarsimasut 3 aamma 5 isummerfigineqareermata peerneqassasut.
  3. Forbehold aamma forbeholdt kalaallisut. peerneqarpoq

  4. Ilumuussuseq/sallusuisuseq aamma kanngusunneq.

    Saaffiginnittumut akissusiassamut najoqqutassiaq pingasunik qupperneqartoq siulittaasup ilaasortanut agguaappaa. Tassani nassuiaatigineqassaaq ilumuussuseq ordboginilu assigiinngitsuni nassuiaatit akissusiamut ilanngunneqassasut, ilisimatitsissutigineqassaaq sallusuissuseq annerusumik Biibilimi atorneqarmat. Kanngusunneq pillugu ordbogit naapertorlugit nassuiaatit aamma akissusiamut ilanngunneqassapput.

  5. Skærtorsdag aamma Langfredag kalaallisut. Peerneqarpoq

  6. Det Økologiske Råd, DMU’s Afd. Arktisk Miljø, Forskningsrådet kalaallisut.
    Oqaasiliortuni ilaasortat siulittaasup siunnersuusiai uku akueraat:
    DMU’s afdeling for Arktisk Miljø: Danmarkimi Avatangiisinik Misissuiffiup Issittumi Avatangiisinut Immikkoortua
    Forskningsrådet: Ilisimatusarnermi naliliisartut
    Det økologiske Råd: Akuutissalersuinngitsumik periaaseqarnerni Siunnersuisut
  7. Sociale medier kalaallisut.
    Oqaasiliortut aalajangerput imaassasoq: Inoqatinut attaveqaatit

  8. Inuup uummataata immikkoortuisa taaguutai kalaallisut
    Oqaasiliortunut ilaasortat aalajangerput uummatip immikkoortuisa taaguutaat ima avititerneqarlutik taaguusersorneqassasut:

    1. Ineeraq saamerleq
    2. Ineeraq talerperleq
    3. Initaa saamerleq
    4. Initaa talerperleq
    5. Hjerteklapper: ammartartui
    6. Hinde: Uummatip puua
    7. Hjertemuskel: uummatip nukittai/nukii
    8. Aorta: Taqarsua anginerpaaq (sinneri: taqarsuit)

      Tamatuma saniatigut innersuussutigineqassapput atuakkat uku:
      Augo Lynge: mêrĸat atuarfîne ûmassunik ilíniutit:
      Nungme ilíniarfigssûp naĸitertitai, 1954
      K. Kjer: atuainiutit 1880
      Esther Balle: náparsimassunik pârssineĸ nápautinutdlo ilíniutit, Nuuk 1969.

  9. Dysleksi kalaallisut
    Oqaasiliortut aalajangerput: Atuarniaruminaatsitsineq

  10. Vi udfører alt i el kalaallisut
    Oqaasiliortut aalajangerput:
    Innaallagisserinermut tunngasut tamaasa suliarisinnaavavut. Qanoq ilisukkulluunniit saaffiginnigit e-mailerilluunniit.

  11. Mental træningscenter kalaallisut
    Oqaasiliortut aalajangerput saaffiginnittup sunarpiaq pineraa paasiniarluaqqaarlugu sammisaq uterfigineqaqqissasoq.
  12. Grønlands Klimaforskningscenter kalaallisut
    Oqaasiliortut aalajangerput: Silap Pissusianik Ilisimatusarfik

  13. Mernguernartoq kalaallisut?
    Oqaasiliortut aalajangerput saaffiginnittoq ilisimatinneqassasoq oqaaseq isumaqartoq: Qasuernartoq.

  14. Innarluut / innorluut
    Decembarip 8-anni 2010-mi Oqaasiliortut ataatsimiikkamik tamanna isummerfigaat, tamannalu saaffiginnittumut ingerlatinneqarpoq maajip qulingani 2011.
  15. Nunavumiit tikeraartussat
    Oqaasiliortunut ilaasortat feerialereersimanngitsut Taiguusiliuqtiit tikippata ataatsimeeqatigissavaat, taamatullu Oqaasileriffimmi sulisut Taiguusiliuqtiit sulisuinik tikeraartunik suleqateqassallutik.

    Kunuunnguaq Fleischerip aaqqissugaanissaaq oqalugiarnissamut piareersaasoqassaaq. Tamakku pillugit Pia Lynge aaamma Ane Marie Sakariassen ilisimatinneqassapput.

  16. Allat
    Tunumiusut nipi d-p allattaatsini atorneqarsinnaanera annertuumik oqallisigineqarpoq. Lotte Holm nunap aqqinik aasaru katersuileruni nammineq allattueriaaseq qanoq ittoq atussanerlugu aalajangissavaa. Kingorna Nunat Aqqinik Akuersisartut Oqaasiliortullu tamanna isummerfigiumaarpaat.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

 

Carl Chr. Olsen Nuka Møller
Siulittaasoq Allatsi

Oqaasiliortut 2011 – 6 (gl)

OQAA – 170511(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit pingasunngorneq maajip 17-anni 2011, nal. 10.00 imaqarniliat

 

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Stephen Heilmann, Eva Møller Thomassen, Lotte Holm.

Peqataanngitsoq: Johannes Jerimiassen

 

Oqaluuserisat:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit
    Siulittaasoq tikilluaqqusivoq immikkullu tikilluaqqullugit Pia Lynge aamma Ane Marie Sakariassen, IKIN-imiit oqaatsinut politikkip allannguutissaa pillugu Oqaasiliortunik ataatsimeeqatiserinnissimasut. Ilisimatitsissutit kingorna tamakku oqaloqatigiissutigineqassapput.

    Siulittaasup aamma ilisimatitsissutigaa Helsinkimi Ekspertgruppen Nordens Sprogråd ataatsimeeqatigisimallugit tassanilu €20.000,00-inik (650.000,00 kr. miss.) Ilulissani ataasimeersuartitsinissamut aningaasaliisoqarsimasoq. Taakku qaavatigut aamma Nordisk Sprogkoordinationimit 150.000,00 kr. aningaasaliissutigineqarsimasut. Ilulissani ataatsimeersuarneq aggustip 22-anit 26-anut ingerlanneqassaaq. Pingaarnertut oqalugiassaaq naalakkersuisoq Mimi Karlsen, aamma Pia Jarvad Dansk Sprognævnimiit namminerlu saqqummiissanerarput kalaallisuumit tuluttuumut ordbogiliassamik suliaqarneq pillugu. Tamatuma saniatigut Miiti Larsen Lyberth Oqaatsinik akuunerulersitsinissaq pillugu saqqummiissaaq, Nunanilu Avannarlerni Oqaasiliortunut ilaasortaasut aamma saqqummiiumaarput. Ulloq ataaseq Nordisk sprogmødeqarfiussaaq aamma ulloq ataaseq kulturileriffiusussaalluni. Tassani Kangiata Sulluanut angalaarneqassaaq aamma Ilulissat Katersugaasiviat alakkarterneqassalluni. UNESCOp Nunarsuarmi eriagisassat allattorsimaffiannut ilanngussaa aamma sammineqassaaq. Unnukkut nerersuaqatigiinermi Iluliarmiut aliikkusersuissapput. Siulittaasup neriuutigaa Naalakkersuisoqarfik tapiissuteqarumaartortaaq.

    Siulittaasup aamma ilisimatitsissutigaa Mimi Karlsen Islandimut angalanissaa pillugu ataatsimeeqatigisimallugu. Vigdis Finnbogadottirip Institut for Verdenssprogimi kalaallit oqaasii nalunaarsukkatut inissisimanissaat pillugit. Naalakkersuisorlu isumaqatigiissimapput naggueqatigiit Inuit oqaasii ataatsimut nalunaarsugaatigineqassasut piumasarineqassasoq.

    Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerat naammasseqqammerpoq. Svenskit siulittaasuusussanngorput, taakkulu siulittaasuuneranni oqaatsit pillugit sammisaqarneq aamma pingaartinneqassaaq. Ukiut marluk matuma siorna Tromsømi nunat inoqqaavisa oqaasii pillugit isumasioqatigiittoqarpoq. Canada maanna ukiunut tallimanut tullinnguuttunut nunat inoqqaavisa oqaasii pillugit pilersaarusiamik saqqummiussivoq, tassani misissorneqassallutik nunat inoqqaavisa oqaasii sorliit nungunnissaminnut ulorianartorsiornersut sorliillu ulorianartorsiunnginnersut. Aningaasaliisoqassappat nunat marluk suleqatigiinnissaat piumasaqaataavoq. Canadamiut piumapput sorliilli arlarissaneraat suli nalorninarpoq. Qallunaat Nunaat nalunaarnikuuvoq Oqaasileriffiup misilittagai tunaartarilersaarlugit, aningaasaliinissamilli ersarissumik nalunaaruteqarsimanatik.

    Allatsip nalunaarutigaa 27.04 ataatsimiinnermit eqqartugassaagaluit ullumimut eqqartugassatut kinguartitat immik. 13-imiit 15-imut ilasimasut. Siulittaasoq neriuppoq ullumikkut tamarmik eqqartorneqarsinnaasut pisariaqassappallu ulloqeqqaqatigiittoqarumaartoq.

    Oqaatsinut politikkip allannguutissaa
    pillugu AC Fuldmægtigi Pia Lynge ilisimatitsivoq Malik Berthelsenip suliffeqarfinni tamani pilerisaarutit aamma atuisunut allakkat suulluunniit nassiunneqartartut pinngitsooratik aamma kalaallisut allagartaqalernissaannut Naalakkersuisunut siunnersuutaa Naalakkersuisut akuerisimagaat, taamaattoq piumasaqaatigisimallugu taamatut atuutilersitsinerup periarfissai sunniutigiumaagassaalu suunersut qulaajaasoqassasoq. Qulaajaanermi suliffeqarfiit, kattuffiit susassaqartullu attuumassutillit oqaloqatigineqassapput. Maannamut GA aamma NUSUKA oqaloqatigineqareersimapput, taamatullu kissaatigisimavaat Oqaasiliortut oqaloqatigineqassasut. Killigititassat suunersut aalajangerneqartariaqarput.
    Inatsisilerituup Ane Marie Sakariassenip ilassutigaa inatsisissamut siunnersuusiortoqarsinnaasoq, kisianni maannamut paasisat naapertorlugit killilersuinerujussuaq pilerataannaasoq ilimagisariaqartoq, suna tamaat nutserneqassappat akisoorujussuanngorsinnaagami. Taamaattoq tunngaviusumik atorneqarsinnaasut nutserneqartarpata aningaasartuutit annikinerusinnaasut.

    Oqaasiliortut siulittaasuata Carl Chr. Olsenip isummat saqqummiunneqartut nutaajunngitsut oqaatigaa. Ukiut arlaqanngitsut matuma siorna Oqaasiliortut isumattorsaqatigiissitsipput allagartalersuisarneq pillugu. Aamma nerisat akui “nakorsaatillu ulorianartut” pinngitsooratik kalaallisut allagartalersorlugillu ilitsersuusiorneqartassasut piumasarineqarsimavoq. Taamatuttaaq pisortanut saaffiginninnermi akornutissaqanngitsumik nammineq oqaaserisat atorlugit saaffinnissinnaaneq aqqutissiorneqassasoq. Aamma soorlu SANAmi allattaatsit atuuttut akuleriillugit allagartalersuisarneq uparuarneqarsimavoq, taamatullu inuit aterminnik allanniartartut allattaasitaaq allattaasitoqarlu akulerullugit.

    Siulittaasup tulliata Stephen Heilmannip Inatsisissamut siunnersuusiaq atuarsimanerarpaa. Suliffeqarfeeqqat qulit ataallugit amerlatigisunik sulisoqartut inuiaqatigiillumi tamarmik aningaasatigut artukkerneqarsinnaanerat eqqumaffigineqartariaqarnerarpaa. Allagartalersuineruttaaq saniatigut ulorianarsinnaasut tamanit paasineqarsinnaasunik ilisarnaasertarnissaat pingaartuusoraa. Qulaajaaneq peqqissaartumik ingerlanneqassasoq kissaatigaa, taamaattoq aamma avaqqunneqarsinnaanngitsutut isigalugu marlunnik oqaaseqarfiunerput.
    Oqaatsit eqqortut atorneqartarnissaat pingaartillugu tusagassiortunik atuartitsisarnermini assersuusiorpoq, oqaatsitsinni immikkoortitsisarneq qallunaat oqaasiinilluunniit sukumiinerusoq oqaatigalugu:
    – ikinnerpaamik – amerlanerpaamik
    – issuneq – saanneq
    – takineq – naanneq
    – portuneq – pukkinneq
    – anneq – minneq il.il.Assersuutit taakku pimoorullugit sammisassatut siunnersuutigaa Oqaasiliortut eqqartugassannut ilanngutissasut.

    AMS-ip eqqaavaa ilaannikkut suliffeqarfeqartarmat sulisukitsuaqqanik taamaattoq aningaasarpassuarnik kaaviiaartitaqartartunik. Taamaammat piumasaqaatit sulisut amerlassusiannut imalt. aningaasat kaaviiaartitat qanoq amerlatiginerinut attuumassuteqassanersut isummerfigisariaqarpoq.

    CCO isumaqarpoq tamanna ataatsimiittunit isummerfigisariaqassasoq, aammattaaq pisortat pisussaaffiliissasut tunngaviusumik najoqqutassiat atorneqartut allanit atorneqarsinnaanngornissaat.

    Lotte Holm isumaqarpoq tunngaviusumik najoqqutassat atorneqarsinnaasut. Radiokkut TV-kkut aviisitigullu nutaarsiassalerinermi nutsertakkanut ataasiaannarlugillu atortakkanut aningaasartuutaasareersut qulaajaanermi sanilliunneqarsinnaasutut isigai suliffeqarfinnilu akisuginneqqajaasarneq illuatungilerneqartariaqarnerarlugu.

    Allagartalersuisarneq eqqarsaatigalugu CCO isumaqarpoq eqqaamasariaqartoq inatsisit naapertorlugit kalaallit oqaasii pisortatigoortumik oqaasiummata, amerlasuutigut qallunaatut oqaaseqartut qallunaat oqaasii aallaaviusutut isigeqqajaasarmatigik, isumaliortaaserlu tamanna allanngortariaqartoq. Tamanna SH-mit ilalerneqarpoq.

    AMS isumaqarpoq akisuginnittarneq avaqqunniassagaanni eqikkaalluni nutserisarneq isumaliutigineqarsinnaasoq. PL ilisimatitsivoq GA aamma NUSUKA ataatsimeeqatigigamikku paasitinneqarsimallutik illumik pisisut ataasiinnarmik oqaaseqartut advokatimut innersuunneqartarsimasut. Tamannalu ilaatigut ataasiinnarmik oqaaseqartumut oqaatsit atorneqartut paasinagit atsiorsimaneraminut kingunerlutsitsisarsimasoq ukiami Sermitsiami atuarsimanerarlugu. CCO-p erseqqissaatigaa 1980-ikkunnili aalajangerneqarsimasoq inatsisini suniluunniit kalaallisut allanneqaqqaarsimaneri toqqammaviussasut.

    SH-p ilassutigaa tamanna paasinerlutsisisaratarsinnaanerarlugu tassami nunaqarfimmiup illuuteqarneq Rungstedimiup paasinnittaasianit allaanerussaqimmat qimmeqarnerluunniit eqqarsaatigalugu kalaallip qallunaallu paasinnittaasiat assigiinngittaqimmata. Taamaammat pingaartumik pituttuisumik atsioqatigiittoqassatillugu atsiugassat kalaallisut danskisullu sukumiisumik allassimasariaqarput, oqaariaatsit atorneqartut aassigiinngitsumik paasinneqariaannaammata. SH-p iluaraattaaq inatsisissatut missingersuummut oqaaseqaatini ilaatigut allassimammat “isumaqatigiinngissuteqartoqarpat innuttaasup isumaqartigiissusiulernermini oqaatsit atugassatut toqqagai inatsisitigut atuutissapput”.

    CCO neriunnerarpoq nakorsaatit pillugit allagartalersuisarneq ussassaarusiortarnerlu pillugit inatsisit sulinermi matumani atorunnaarsinneqassanngitsut. Iluatinnartinneqarnerallu naqissuserneqassasoq. IKIN-imiut qulakkeerpaat taamaattoqarunnanngitsoq. PL-ip aamma eqqaavaa suliffeqarfiit kalaallisut qallunaatullu immikkut oqaaseqartut akornanni isumaqatigiissutit ilaannikkut ajornartorsiutaaratarsinnaasut, soorlu programmit eqqarsaatigalugit, tassami kalaallisuunngortinnissai imaannaanngitsuusinnaammata.
    SH-p eqqaavaa tamanit pingaarnerpaasoq tassaasoq paaseqatigiissinnaanissaq.

    Oqaasiliortunut ilaasortat tamarmik isumaqarput aallaqqaasiullugu PL-ip AMS-illu suliaat pitsaasuusoq taamatullu suliaq piffissanngorsorinartoq.

    Naggasiullugu PL-ip ilisimatitsissutigaa ukiamut Inatsisartut ataatsimiinnissaannut tusarniaatitsisoqassasoq taavalu upernaamut ataatsimiinnissamut inatsisissatut siunnersuut saqqummiunneqassasoq.

  2. Kingullermi ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera
    Kingullermi ataatsimiinnermit imaqarniliaq akuerineqarpoq, taamaattoq eqqartugassanut ilanngunneqarsimasut 3 aamma 5 isummerfigineqareermata peerneqassasut.
  3. Forbehold aamma forbeholdt kalaallisut. peerneqarpoq

  4. Ilumuussuseq/sallusuisuseq aamma kanngusunneq.

    Saaffiginnittumut akissusiassamut najoqqutassiaq pingasunik qupperneqartoq siulittaasup ilaasortanut agguaappaa. Tassani nassuiaatigineqassaaq ilumuussuseq ordboginilu assigiinngitsuni nassuiaatit akissusiamut ilanngunneqassasut, ilisimatitsissutigineqassaaq sallusuissuseq annerusumik Biibilimi atorneqarmat. Kanngusunneq pillugu ordbogit naapertorlugit nassuiaatit aamma akissusiamut ilanngunneqassapput.

  5. Skærtorsdag aamma Langfredag kalaallisut. Peerneqarpoq

  6. Det Økologiske Råd, DMU’s Afd. Arktisk Miljø, Forskningsrådet kalaallisut.
    Oqaasiliortuni ilaasortat siulittaasup siunnersuusiai uku akueraat:
    DMU’s afdeling for Arktisk Miljø: Danmarkimi Avatangiisinik Misissuiffiup Issittumi Avatangiisinut Immikkoortua
    Forskningsrådet: Ilisimatusarnermi naliliisartut
    Det økologiske Råd: Akuutissalersuinngitsumik periaaseqarnerni Siunnersuisut
  7. Sociale medier kalaallisut.
    Oqaasiliortut aalajangerput imaassasoq: Inoqatinut attaveqaatit

  8. Inuup uummataata immikkoortuisa taaguutai kalaallisut
    Oqaasiliortunut ilaasortat aalajangerput uummatip immikkoortuisa taaguutaat ima avititerneqarlutik taaguusersorneqassasut:

    1. Ineeraq saamerleq
    2. Ineeraq talerperleq
    3. Initaa saamerleq
    4. Initaa talerperleq
    5. Hjerteklapper: ammartartui
    6. Hinde: Uummatip puua
    7. Hjertemuskel: uummatip nukittai/nukii
    8. Aorta: Taqarsua anginerpaaq (sinneri: taqarsuit)

      Tamatuma saniatigut innersuussutigineqassapput atuakkat uku:
      Augo Lynge: mêrĸat atuarfîne ûmassunik ilíniutit:
      Nungme ilíniarfigssûp naĸitertitai, 1954
      K. Kjer: atuainiutit 1880
      Esther Balle: náparsimassunik pârssineĸ nápautinutdlo ilíniutit, Nuuk 1969.

  9. Dysleksi kalaallisut
    Oqaasiliortut aalajangerput: Atuarniaruminaatsitsineq

  10. Vi udfører alt i el kalaallisut
    Oqaasiliortut aalajangerput:
    Innaallagisserinermut tunngasut tamaasa suliarisinnaavavut. Qanoq ilisukkulluunniit saaffiginnigit e-mailerilluunniit.

  11. Mental træningscenter kalaallisut
    Oqaasiliortut aalajangerput saaffiginnittup sunarpiaq pineraa paasiniarluaqqaarlugu sammisaq uterfigineqaqqissasoq.
  12. Grønlands Klimaforskningscenter kalaallisut
    Oqaasiliortut aalajangerput: Silap Pissusianik Ilisimatusarfik

  13. Mernguernartoq kalaallisut?
    Oqaasiliortut aalajangerput saaffiginnittoq ilisimatinneqassasoq oqaaseq isumaqartoq: Qasuernartoq.

  14. Innarluut / innorluut
    Decembarip 8-anni 2010-mi Oqaasiliortut ataatsimiikkamik tamanna isummerfigaat, tamannalu saaffiginnittumut ingerlatinneqarpoq maajip qulingani 2011.
  15. Nunavumiit tikeraartussat
    Oqaasiliortunut ilaasortat feerialereersimanngitsut Taiguusiliuqtiit tikippata ataatsimeeqatigissavaat, taamatullu Oqaasileriffimmi sulisut Taiguusiliuqtiit sulisuinik tikeraartunik suleqateqassallutik.

    Kunuunnguaq Fleischerip aaqqissugaanissaaq oqalugiarnissamut piareersaasoqassaaq. Tamakku pillugit Pia Lynge aaamma Ane Marie Sakariassen ilisimatinneqassapput.

  16. Allat
    Tunumiusut nipi d-p allattaatsini atorneqarsinnaanera annertuumik oqallisigineqarpoq. Lotte Holm nunap aqqinik aasaru katersuileruni nammineq allattueriaaseq qanoq ittoq atussanerlugu aalajangissavaa. Kingorna Nunat Aqqinik Akuersisartut Oqaasiliortullu tamanna isummerfigiumaarpaat.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

 

Carl Chr. Olsen Nuka Møller
Siulittaasoq Allatsi