Ujarlerit

Oqaasiliortut 2013 – 2 (gl)

OQAA – 250313(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat ataasinngorneq, marsip 25-anni 2013, nal. 10.00
Oqaasileriffimmi.

 

Peqataasut: Stephen Heilmann, Eva M.Thomassen, Lotte Holm, Karl Møller aamma Katti Frederiksen.

Allatsi: Katti Frederiksen
CCO angalanini pissutigalugu peqataasinnaanngilaq.

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
    Siulittaasup tullia SH tikilluaqqusivoq, ullormilu ataatsimiinnermi aqutsisuunissani nalunaarlugu.
    Oqaluuserisassat taamaatillugit akuerineqarput.

    Ilisimatitsissutigineqarpoq Islandimit Audur Hauksdottir Vigdis Finnbogadottir Instittutimiit Oqaasileriffimmut saaffiginnissimasoq suliassamik suleqatigiiffiusinnaasumik aallartitsiniarluni aningaasaateqarfimmut Nordisk Kulturfondimut qinnuteqarnissaminut peqatiserinnittoq. Aningaasat pissarsiarineqassappata oqariartaatsit aalajangersimasut kalaallisut danskisullu atorneqartartut katersorneqarnissaannik Oqaasileriffimmit KF akisussaasuulluni suliamik tapertaanissaa akueralugu suliniummut ilannguppoq. Suliassap pingaarnertut siunertaraa Avannaamioqatigiinni danskisut oqaluffiunngitsumi danskisut oqalunnermut ilinniarnermut tapertaralugu atorsinnaasumik nittartakkamik peqalernissaq.

  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera.
    Kingullermik akuerisimasat aqqusaarneqarput imaqarniliarlu taamaatillugu akuerineqarpoq.

    Saaffiginnissutit:
    a) Tusagassiorfimmi Ilinniarfimmit qisuariaat
    Qisuariaatit assigiinngitsut tulleriissaarneqarput.

    Tassani ilaatigut apeqqutigineqarsimavoq allataq imaassannginnersoq allagaq, matumani allagaq allakkerivitsigut nassiunneqartartuummat tusagassiatut suliarineqarlutik allatat taaguutaat allanngortinneqassanngilaq.

    Featurep taaguutaa oqalungusiarpalaartumik allaaserisaq imaattussanngorlugu aaqqinneqarpoq: oqalungusiarpalaartumik tusarnaagassiaq/takutitassiaq/allaaserisaq. Saqqummeeriaaseq sorleq atorneqarnertoq naapertorlugu taakkua arlaat atorneqartassaaq.

    Gossipip kalaallisut oqaatissuaanermik taaguuserneqarsimanera ajortumik isumaqarneranik apeqqutiginnimmat SH nassuiaavoq oqaatissuaanerup isumarigaa uppernarsineqanngitsunik oqaatiginninnerusoq, taamaattumik negativiunera immikkut tassani pineqarani.

    Massekommunikationimut taaguutip naqqinneqarnera allallu naqinnerliukkat aaqqinneqarput, tassunga ilanngullugit amigaatit. Oqaasileriffiup nittartagaaniittut aamma aaqqinneqassapput.

    b) simultan tidlig, konsekutiv, subtraktiv/assitiv tosprogethed
    Marluinnik oqaaseqarnermut taaguutit immikkut latinerit oqaasiinit pilersut kalaallisut immikkut taaguusivinngikkaluarlugit paasinartumik nassuiaatitalernissaat Oqaasiliortut ujartorpaat.

    simultan tidlig tosprogethed – tassaavoq oqimaaqatigiissumik marluinnik oqaaseqarneq, aamma balanceret tosprogethedimik taaneqartartoq.

    konsekutiv tosprogethed – tulleriimmik ilikkakkanik oqaasilik. Taassuma imaraa oqaatsit marluk atorlugit oqalussinnaaneq, taakkuali arlaat siulliullugit ilikkarsimassallugit.

    subtraktiv/assitiv tosprogethed – marlunnik oqaaseqarneq, taamaattorli ilitsoqqussaralugit oqaatsit salliutinneqannginnerini taakkuninnga killilimmik atuisinnaaneq.

    c) bistandsbisidder kalaallisut taaguuserneqarnissaanut nutserisut namminneerlutik siunnersuuteqateersut Oqaasiliortut ima siunnersuummik apuussiniarput: pinerlineqartumut ikiuuttussaq

    Matumani aamma ilaatigut piukkunneqaleraluarpoq annertoqqut, tassani inuttut nukissaqarnissamik allatigullu isumalluutaallunilusooq naatsorsuutigineqarsinnaasoq pineqarpoq. Taamaattorli suliffimmut atatillugu aningaasarsissutigineqarluni atorfittut ittuunera pissutigalugu LH-ip oqaatsip ’annertoqqutip’ atorneqannginnissaa kissaatigimmagu taamatut aalajangiineq isikkoqarpoq.

    Vanhjemmel ima aalajangiunneqarpoq: inatsimmik tunngaveqanngitsoq

    d) skunk, spær, bjælke, løsholt kalaallisut taaguutaat ordbogit malillugit ima taaguuteqarlutillu nassuiaateqarput:
    skunk: [qaliani] iikkap tunua / qaliap ikera
    spær – qaliap quassuttuua / aaveq ~ aavia (illumi qilaap najumminnittui)
    bjælke – paakkarut, quassuttooq
    løsholt – sannerut(?)

    e) Tae Kwon Domi taaguutit ilaat imaattut akuerineqarput:
    ”I shall observe the Tenets of Taekwon-Do”
    “Taekwon-Do-p maleruaqqusai tunaartarissavakka”

    “I shall respect the instructors and seniors”
    “Sungiusaasut siulersortikkalu ataqqissavakka”

    “I shall never misuse Taekwon-do”
    “Taekwon-Do qaqugumulluunniit atornerlussanngilara”

    “I shall be a champion of freedom and justice”
    “Kiffaanngissusermut naapertuilluarnermullu illersuisuussaanga”

    “I shall build a more peaceful world”
    “Nunarsuarmik eqqissisimanerusumik pilersitseqataassaanga”

    f) social kapital – imarai tatiginninneq, naapertuilluarneq aammalu suleqatiginnissinnaassuseqarneq, taakkua inuiaqatigiinni suliffeqarfimmiluunniit atuukkaangata ima ataatsimut taaneqarsinnaasoq aalajanigunneqarpoq:

    g) Uumasut taaguutaat konge krabber aamma tiger rejer
    Uumasut taaguutaannut allanut misissugassanut ilanngunneqarallarput.

  3. Allat
    Taaguutit atiusut qasseersiutaasullu oqaluummik ilaneqarnermikkut oqaluutip qanoq pissusilersortaranut tunngasumik apeqquteqartoqarpoq. Ass. ’Ilulissat nuannaraara’ imalt. ’Ilulissat nuannaraakka’.
    Tassunga tunngatillugu taaguutit qasseersiutaasut aamma oqaluutitaat qasseersiutitut pissuseqartartut oqaatigineqarpoq.
    Assersuutit makkuupput:
    ”Ilulissat mittarfissaat” AG 1981
    ”Ilulissat erngup nukiliutitaassapput” AG 1982
    ”Nukissiorfiit ukioq manna 80 millioninik amigartooqqipput AG 1999
    Nukissiorfiit naatsorsuutitigut pitsaasumik angusaqaqqipput.” 2013

    Maanna taamatut atuineq allanngoriartulersimasoq ilaatigut malunnarsinnaavoq, tassa atiusut ataasersiutaasutut isigineqarlutik oqaluutitaat pingaarneq ataasersiutinngortinneqartalersimammat, taamaattorli aamma oqaaseqatigiinni qanoq ittuni, qanoq inissisimanera oqaatsillu suut atorneqarneri apeqqutaaqataasinnaasarlutik.

    Oqaatsit ’nittangertarsinnaavoq’ aamma ’nittaallertarsinnaavoq’ pillugit apeqquteqartoqarpoq, tassani paatsuungassutigigamigit erseqqissarneqassaaq nittarpoq tassaammat erseqqissisoq, nittangertorli tassaalluni nittaakkunnaartoq. Tassalu oqaatsit kukkusuunatik assiginngitsunik isumaqarmata taamatut atorneqartartut.

    Naggataagut ilisimatitsissutigineqarpoq Qallunaat Nunaanni tarnip pissusaannik ilisimatusartut namminneerlutik suleqatigiissitaliorsimanerat, tassani kalaallisut taaguutinik ineriartortitsinissamik siunertaqarluni Oqaasileriffiup siunersiuisarnissaannik saaffiginninnikuummata attaveqatigiinneq allartinneqarpoq.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Stephen Heilmann Katti Frederiksen
Siulittaasup tullia Allatsi

Oqaasiliortut 2013 – 2 (gl)

OQAA – 250313(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat ataasinngorneq, marsip 25-anni 2013, nal. 10.00
Oqaasileriffimmi.

 

Peqataasut: Stephen Heilmann, Eva M.Thomassen, Lotte Holm, Karl Møller aamma Katti Frederiksen.

Allatsi: Katti Frederiksen
CCO angalanini pissutigalugu peqataasinnaanngilaq.

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
    Siulittaasup tullia SH tikilluaqqusivoq, ullormilu ataatsimiinnermi aqutsisuunissani nalunaarlugu.
    Oqaluuserisassat taamaatillugit akuerineqarput.

    Ilisimatitsissutigineqarpoq Islandimit Audur Hauksdottir Vigdis Finnbogadottir Instittutimiit Oqaasileriffimmut saaffiginnissimasoq suliassamik suleqatigiiffiusinnaasumik aallartitsiniarluni aningaasaateqarfimmut Nordisk Kulturfondimut qinnuteqarnissaminut peqatiserinnittoq. Aningaasat pissarsiarineqassappata oqariartaatsit aalajangersimasut kalaallisut danskisullu atorneqartartut katersorneqarnissaannik Oqaasileriffimmit KF akisussaasuulluni suliamik tapertaanissaa akueralugu suliniummut ilannguppoq. Suliassap pingaarnertut siunertaraa Avannaamioqatigiinni danskisut oqaluffiunngitsumi danskisut oqalunnermut ilinniarnermut tapertaralugu atorsinnaasumik nittartakkamik peqalernissaq.

  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera.
    Kingullermik akuerisimasat aqqusaarneqarput imaqarniliarlu taamaatillugu akuerineqarpoq.

    Saaffiginnissutit:
    a) Tusagassiorfimmi Ilinniarfimmit qisuariaat
    Qisuariaatit assigiinngitsut tulleriissaarneqarput.

    Tassani ilaatigut apeqqutigineqarsimavoq allataq imaassannginnersoq allagaq, matumani allagaq allakkerivitsigut nassiunneqartartuummat tusagassiatut suliarineqarlutik allatat taaguutaat allanngortinneqassanngilaq.

    Featurep taaguutaa oqalungusiarpalaartumik allaaserisaq imaattussanngorlugu aaqqinneqarpoq: oqalungusiarpalaartumik tusarnaagassiaq/takutitassiaq/allaaserisaq. Saqqummeeriaaseq sorleq atorneqarnertoq naapertorlugu taakkua arlaat atorneqartassaaq.

    Gossipip kalaallisut oqaatissuaanermik taaguuserneqarsimanera ajortumik isumaqarneranik apeqqutiginnimmat SH nassuiaavoq oqaatissuaanerup isumarigaa uppernarsineqanngitsunik oqaatiginninnerusoq, taamaattumik negativiunera immikkut tassani pineqarani.

    Massekommunikationimut taaguutip naqqinneqarnera allallu naqinnerliukkat aaqqinneqarput, tassunga ilanngullugit amigaatit. Oqaasileriffiup nittartagaaniittut aamma aaqqinneqassapput.

    b) simultan tidlig, konsekutiv, subtraktiv/assitiv tosprogethed
    Marluinnik oqaaseqarnermut taaguutit immikkut latinerit oqaasiinit pilersut kalaallisut immikkut taaguusivinngikkaluarlugit paasinartumik nassuiaatitalernissaat Oqaasiliortut ujartorpaat.

    simultan tidlig tosprogethed – tassaavoq oqimaaqatigiissumik marluinnik oqaaseqarneq, aamma balanceret tosprogethedimik taaneqartartoq.

    konsekutiv tosprogethed – tulleriimmik ilikkakkanik oqaasilik. Taassuma imaraa oqaatsit marluk atorlugit oqalussinnaaneq, taakkuali arlaat siulliullugit ilikkarsimassallugit.

    subtraktiv/assitiv tosprogethed – marlunnik oqaaseqarneq, taamaattorli ilitsoqqussaralugit oqaatsit salliutinneqannginnerini taakkuninnga killilimmik atuisinnaaneq.

    c) bistandsbisidder kalaallisut taaguuserneqarnissaanut nutserisut namminneerlutik siunnersuuteqateersut Oqaasiliortut ima siunnersuummik apuussiniarput: pinerlineqartumut ikiuuttussaq

    Matumani aamma ilaatigut piukkunneqaleraluarpoq annertoqqut, tassani inuttut nukissaqarnissamik allatigullu isumalluutaallunilusooq naatsorsuutigineqarsinnaasoq pineqarpoq. Taamaattorli suliffimmut atatillugu aningaasarsissutigineqarluni atorfittut ittuunera pissutigalugu LH-ip oqaatsip ’annertoqqutip’ atorneqannginnissaa kissaatigimmagu taamatut aalajangiineq isikkoqarpoq.

    Vanhjemmel ima aalajangiunneqarpoq: inatsimmik tunngaveqanngitsoq

    d) skunk, spær, bjælke, løsholt kalaallisut taaguutaat ordbogit malillugit ima taaguuteqarlutillu nassuiaateqarput:
    skunk: [qaliani] iikkap tunua / qaliap ikera
    spær – qaliap quassuttuua / aaveq ~ aavia (illumi qilaap najumminnittui)
    bjælke – paakkarut, quassuttooq
    løsholt – sannerut(?)

    e) Tae Kwon Domi taaguutit ilaat imaattut akuerineqarput:
    ”I shall observe the Tenets of Taekwon-Do”
    “Taekwon-Do-p maleruaqqusai tunaartarissavakka”

    “I shall respect the instructors and seniors”
    “Sungiusaasut siulersortikkalu ataqqissavakka”

    “I shall never misuse Taekwon-do”
    “Taekwon-Do qaqugumulluunniit atornerlussanngilara”

    “I shall be a champion of freedom and justice”
    “Kiffaanngissusermut naapertuilluarnermullu illersuisuussaanga”

    “I shall build a more peaceful world”
    “Nunarsuarmik eqqissisimanerusumik pilersitseqataassaanga”

    f) social kapital – imarai tatiginninneq, naapertuilluarneq aammalu suleqatiginnissinnaassuseqarneq, taakkua inuiaqatigiinni suliffeqarfimmiluunniit atuukkaangata ima ataatsimut taaneqarsinnaasoq aalajanigunneqarpoq:

    g) Uumasut taaguutaat konge krabber aamma tiger rejer
    Uumasut taaguutaannut allanut misissugassanut ilanngunneqarallarput.

  3. Allat
    Taaguutit atiusut qasseersiutaasullu oqaluummik ilaneqarnermikkut oqaluutip qanoq pissusilersortaranut tunngasumik apeqquteqartoqarpoq. Ass. ’Ilulissat nuannaraara’ imalt. ’Ilulissat nuannaraakka’.
    Tassunga tunngatillugu taaguutit qasseersiutaasut aamma oqaluutitaat qasseersiutitut pissuseqartartut oqaatigineqarpoq.
    Assersuutit makkuupput:
    ”Ilulissat mittarfissaat” AG 1981
    ”Ilulissat erngup nukiliutitaassapput” AG 1982
    ”Nukissiorfiit ukioq manna 80 millioninik amigartooqqipput AG 1999
    Nukissiorfiit naatsorsuutitigut pitsaasumik angusaqaqqipput.” 2013

    Maanna taamatut atuineq allanngoriartulersimasoq ilaatigut malunnarsinnaavoq, tassa atiusut ataasersiutaasutut isigineqarlutik oqaluutitaat pingaarneq ataasersiutinngortinneqartalersimammat, taamaattorli aamma oqaaseqatigiinni qanoq ittuni, qanoq inissisimanera oqaatsillu suut atorneqarneri apeqqutaaqataasinnaasarlutik.

    Oqaatsit ’nittangertarsinnaavoq’ aamma ’nittaallertarsinnaavoq’ pillugit apeqquteqartoqarpoq, tassani paatsuungassutigigamigit erseqqissarneqassaaq nittarpoq tassaammat erseqqissisoq, nittangertorli tassaalluni nittaakkunnaartoq. Tassalu oqaatsit kukkusuunatik assiginngitsunik isumaqarmata taamatut atorneqartartut.

    Naggataagut ilisimatitsissutigineqarpoq Qallunaat Nunaanni tarnip pissusaannik ilisimatusartut namminneerlutik suleqatigiissitaliorsimanerat, tassani kalaallisut taaguutinik ineriartortitsinissamik siunertaqarluni Oqaasileriffiup siunersiuisarnissaannik saaffiginninnikuummata attaveqatigiinneq allartinneqarpoq.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Stephen Heilmann Katti Frederiksen
Siulittaasup tullia Allatsi