Ujarlerit

Oqaasiliortut 2013 – 5 (gl)

OQAA – 190813(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat ataasinngorneq, aggustip 19-ianni 2013, nal. 10.00
Oqaasileriffimmi.

 

Peqataasut: Carl Chr.Olsen, Stephen Heilmann, Eva M.Thomassen, Karl Møller aamma Katti Frederiksen.

Allatsi: Katti Frederiksen

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
    Siulittaasoq tikilluaqqusivoq nalunaarutigalugulu Karl Møller maannamiit sinniisutut peqataanani ilaasortatut peqataasalermat.

    Nalunaarutit ilisimatitsissutillu assigiinngitsut oqaatigineqarput;

    a) Arktisk Rådimi Issittormiut oqaasiinik misissuilluni qulaajaanermi
    suliap ingerlanera 2014-ip naanerani nalunaarusiorneqassaaq.

    b) Islandimi Nunat Avannarliit oqaatsit pillugit ukiumoortumik ataatsimiinnissaanni CCO, KF aamma EMT peqataassasut nalunaarutigineqarput, ilanngullugu ataatsimiinnermi oqaluuserisassat paasissutissatut tunniunneqarput.

    c) Oqaatsinut politikimik taassumalu ilassutissaanik kalaallisut allagartalersuinermut tunngasoq pillugu Inuussutissarsiornermut Aatsitassaqarnermullu Naalakkersuisoq upernaamut Inatsisartut ataatsimiinneranni saqqummiussiumaartoq ilisimatinneqarnerput Oqaasiliortunut apuunneqarpoq.
    Tassunga patsisigitinneqarpoq pappiaqqat nalillit pineqartillugit oqartussaaffik tassunga tunngasoq suli nunatsinnut nuunneqarsimanngimmat, kiisalu kalaallisut allagartalersuisoqartalerneratigut aningaasat 10 mio. tikillugit aningaasartuutaasussaasutut naatsorsorneqarsimasut pisiniarfiuteqartunut mikisunut artukkiisinnaanissaat ernumasaarutigineqarluni.
    Tassunga tunngatillugu Oqaasiliortuni oqaatigineqarpoq aningaasat taama annertutigisut piviusorsiunngitsut, Oqaasileriffeqarneralu atorluarlugu taamatut inatsiseqalerneq ajornaquteqanngitsumik aaqqinneqariaannaagaluartoq.

    d) Oqaasiliortunut ilisimatitsissutigineqarpoq Oqaasileriffimmut aningaasaliissutit finanslovimi qaffanneqarsimanerat. 4,3 mio. kruuninngorlutik, tassani qaffaataasumi sprogteknologip Oqaasileriffimmut nuunneqarluni oqartussaaffigineqalernera anguneqassaaq.

    e) Oqaasileriffiup nittartagaqarnermigut ukiuni arlalinngortuni ajornartorsiuteqaqattaartup aaqqivinneqarnissaa pillugu sprogteknologiimi suleqatitsinnit Tino Didriksenimit tiguneqarnissaa siunniunneqartoq aamma ilisimatitsissutigineqarpoq. Tino oktobarimi tikisillugu nittartakkatsinni suut piumasaqaatigerusunnerivut saqqummiullugit qanimut naapeqatigineqarnissaa pilersaarusiorneqarpoq.

    f) Inuit aqqi pillugit atuakkiaq sumut killinnersoq CCO nassuiaateqallatsiarpoq.

  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera.
    Taamaatillugu akuerineqarpoq.
  3. NAA-mi IAA-milu ilaasortassamik toqqaaneq.
    Karl Møller taarsikkami ilaasortaaffigisimasai, IIA-mi NAA-milu ilaasortaanerit aamma qinigaaffigilerpai.

    Saaffiginnissutit.
    a) fartstilladelse
    Oqaasiliortut assartuisinnaanermut/angallassisinnaanermut akuersissummik taaguuserneqarnissaannik siunnersuuteqarput, saaffiginnittulli nalunaarutigaa una piumanerullugu: angalasinnaanermut akuersissut. Taanna Oqaasiliortut ataatsimiinnissaanni tullermi eqqartorneqartussanngorlugu inissippoq.

    b) konflikthåndtering
    saaffiginnissummut assingusumik Oqaasiliortut akuersissuteqareernikuupput, tassalu konfliktmæglingimut taaguusiinikuugamik ima: saqitsaannermi/aaqqiagiinnginnermi nalerisaaneq. Tassunga ungasippallaanngitsumik saaffiginnissut akineqassasoq isumaqatigiittoqarpoq, tassalu saqitsaannermi/aaqqiagiinnginnermi nalerisaanermi suliaqarneq.

    c) siuteroq imalt. kaattungiaq
    Kaattungiaq Samuel Kleinschmidtip 1871-imi ordbogiliamini ima nassuiarsimavaa:
    En Ruur; en balan (saavel de, der sidde på stene eller muslingeskaller, som de, der sidde paa hvaler).
    Aamma ordbog nutaaneq malillugu ullumikkut ima nutserneqarsimavoq:
    kaattungiaq t rur (-en), strandsnegl (-en)
    Siuteroq tassaavoq qalerualik danskisut snegl. Taannaavoq sissamiittartut uumasuarannguit erinarsorfigalugit uinngiarsorfigalugilluunniit anillatsinniarlugit pisakkavut.
    Kisianni ordbog saqqummersoq kingulleq malillugu paasinarpoq kaattungiaq assigiinngitsunik marlunnik nutserneqarsimasoq, tassa strandsneglimik aamma nutserneqarsimavoq.
    Taamaattumik maanna inuit aamma atuinerat taamaattoq paasinarpoq, soorluttaaq aamma erinarsuummiittoq.
    Arlaatigut taputartuussinermit pilersimasoq Oqaasiliortut oqaatigaat, taamaattumik siuteruarannguit taakkua pineqartut ilaasa kaattungianik taasalersimavaat.

    d) Direktør for eksterne relationer kalaallisut taaguutissaa pillugu Oqaasiliortut ima siunnersuusiorput: Ingerlatsivinnik avataaneersunik suleqateqarnermi pisortaq imalt.Allamiunik suleqateqarnermi pisortaq. Taakkua arlaat naleqqunnerusoq namminneerlutik toqqassagaat aalajangiunneqarpoq. Tamatuma kingorna CCO-p saaffiginnittumik naapitsilluni oqaloqateqarsimanerata ersersippaa siunnersuutit arlaannaalluunniit tulluarpallaanngitsoq. Taamaattumik Oqaasiliortunut qaqitassanngoqqippoq.

    e) ‘Den mentale tåge’ kalaallisut sianissutsikkut ikiarsineq

    f) ERP Enterprice Ressources Planning kalaallisut ima taaguuserneqarpoq: isumalluutinik aqutsinermi pisariillisaaneq.

    g) fritidsklub, skolepasning aamma fritidshjem kalaallisut taaguuserneqarput.
    Fritidsklub tassaavoq sunngiffimmi sammisassaqartitsivik
    Fritidshjem tassaalluni atuareersunut paaqqinniffik
    Skolepasning tassaalluni atuareernerup kingorna ornittagaq

    h) Aatsitassalerinermi taaguutinik katersaatit
    Saaffiginnissummi apeqqutigineqarpoq Oqaasiliortut tassunga tunngasunik suliaqarsimanersut.
    Saaffiginnittoq akineqarpoq taakkua pillugit suli immikkut katersatut allattorsimasuutiginngikkivut, naak tulleriiaarinermi tikitassat ilagigaluaraat. Taamaattoq ujaqqanik sammisaqartartut peqatigiiffiat atuakkiallu allat saqqummersinneqarsimasut innersuussutigineqarnissaat aamma kissaatigineqarpoq. Taakkununnga ilaallutik H.C.Olsenip H.C.Petersenillu atuakkiaat, Karl Elias Olsenip aamma Inge Kleivanip ujaqqat pillugit allataat/katersugaat.

    i) Tunup taaguutaata allanngortikkusunneqarnera pillugu Oqaasiliortut isumaqarput tunngavilersuut ilalernartoqanngitsoq, tassami Tunumik taaguisarneq qangali atuummat sumiiffippassuarnilu assigiinngitsuni naggueqatitsinnissaaq aamma taaguutaareermat. Nunatsinni nalinginnaalluartut ilagaat Qeqertarsuup Tunua. Tunumiut namminneq Kangiamiunik taagorusulissagaluarunik paatsuungatitsilissaaq Kangiamiut tassaammata Asiamiut, imlt. danskisut Østen. Pisariaqassappat nunat aqqinik suliaqartoq piumaffigineqarsinnaavoq Tunumik taaguinertallit qassiunerinik sumiinnerinilu takussutissamik suliaqalaaqqullugu, taanna saaffiginnittumut ingerlateqqinneqarsinnaassammat.

  4. Allat

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi

Oqaasiliortut 2013 – 5 (gl)

OQAA – 190813(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat ataasinngorneq, aggustip 19-ianni 2013, nal. 10.00
Oqaasileriffimmi.

 

Peqataasut: Carl Chr.Olsen, Stephen Heilmann, Eva M.Thomassen, Karl Møller aamma Katti Frederiksen.

Allatsi: Katti Frederiksen

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
    Siulittaasoq tikilluaqqusivoq nalunaarutigalugulu Karl Møller maannamiit sinniisutut peqataanani ilaasortatut peqataasalermat.

    Nalunaarutit ilisimatitsissutillu assigiinngitsut oqaatigineqarput;

    a) Arktisk Rådimi Issittormiut oqaasiinik misissuilluni qulaajaanermi
    suliap ingerlanera 2014-ip naanerani nalunaarusiorneqassaaq.

    b) Islandimi Nunat Avannarliit oqaatsit pillugit ukiumoortumik ataatsimiinnissaanni CCO, KF aamma EMT peqataassasut nalunaarutigineqarput, ilanngullugu ataatsimiinnermi oqaluuserisassat paasissutissatut tunniunneqarput.

    c) Oqaatsinut politikimik taassumalu ilassutissaanik kalaallisut allagartalersuinermut tunngasoq pillugu Inuussutissarsiornermut Aatsitassaqarnermullu Naalakkersuisoq upernaamut Inatsisartut ataatsimiinneranni saqqummiussiumaartoq ilisimatinneqarnerput Oqaasiliortunut apuunneqarpoq.
    Tassunga patsisigitinneqarpoq pappiaqqat nalillit pineqartillugit oqartussaaffik tassunga tunngasoq suli nunatsinnut nuunneqarsimanngimmat, kiisalu kalaallisut allagartalersuisoqartalerneratigut aningaasat 10 mio. tikillugit aningaasartuutaasussaasutut naatsorsorneqarsimasut pisiniarfiuteqartunut mikisunut artukkiisinnaanissaat ernumasaarutigineqarluni.
    Tassunga tunngatillugu Oqaasiliortuni oqaatigineqarpoq aningaasat taama annertutigisut piviusorsiunngitsut, Oqaasileriffeqarneralu atorluarlugu taamatut inatsiseqalerneq ajornaquteqanngitsumik aaqqinneqariaannaagaluartoq.

    d) Oqaasiliortunut ilisimatitsissutigineqarpoq Oqaasileriffimmut aningaasaliissutit finanslovimi qaffanneqarsimanerat. 4,3 mio. kruuninngorlutik, tassani qaffaataasumi sprogteknologip Oqaasileriffimmut nuunneqarluni oqartussaaffigineqalernera anguneqassaaq.

    e) Oqaasileriffiup nittartagaqarnermigut ukiuni arlalinngortuni ajornartorsiuteqaqattaartup aaqqivinneqarnissaa pillugu sprogteknologiimi suleqatitsinnit Tino Didriksenimit tiguneqarnissaa siunniunneqartoq aamma ilisimatitsissutigineqarpoq. Tino oktobarimi tikisillugu nittartakkatsinni suut piumasaqaatigerusunnerivut saqqummiullugit qanimut naapeqatigineqarnissaa pilersaarusiorneqarpoq.

    f) Inuit aqqi pillugit atuakkiaq sumut killinnersoq CCO nassuiaateqallatsiarpoq.

  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera.
    Taamaatillugu akuerineqarpoq.
  3. NAA-mi IAA-milu ilaasortassamik toqqaaneq.
    Karl Møller taarsikkami ilaasortaaffigisimasai, IIA-mi NAA-milu ilaasortaanerit aamma qinigaaffigilerpai.

    Saaffiginnissutit.
    a) fartstilladelse
    Oqaasiliortut assartuisinnaanermut/angallassisinnaanermut akuersissummik taaguuserneqarnissaannik siunnersuuteqarput, saaffiginnittulli nalunaarutigaa una piumanerullugu: angalasinnaanermut akuersissut. Taanna Oqaasiliortut ataatsimiinnissaanni tullermi eqqartorneqartussanngorlugu inissippoq.

    b) konflikthåndtering
    saaffiginnissummut assingusumik Oqaasiliortut akuersissuteqareernikuupput, tassalu konfliktmæglingimut taaguusiinikuugamik ima: saqitsaannermi/aaqqiagiinnginnermi nalerisaaneq. Tassunga ungasippallaanngitsumik saaffiginnissut akineqassasoq isumaqatigiittoqarpoq, tassalu saqitsaannermi/aaqqiagiinnginnermi nalerisaanermi suliaqarneq.

    c) siuteroq imalt. kaattungiaq
    Kaattungiaq Samuel Kleinschmidtip 1871-imi ordbogiliamini ima nassuiarsimavaa:
    En Ruur; en balan (saavel de, der sidde på stene eller muslingeskaller, som de, der sidde paa hvaler).
    Aamma ordbog nutaaneq malillugu ullumikkut ima nutserneqarsimavoq:
    kaattungiaq t rur (-en), strandsnegl (-en)
    Siuteroq tassaavoq qalerualik danskisut snegl. Taannaavoq sissamiittartut uumasuarannguit erinarsorfigalugit uinngiarsorfigalugilluunniit anillatsinniarlugit pisakkavut.
    Kisianni ordbog saqqummersoq kingulleq malillugu paasinarpoq kaattungiaq assigiinngitsunik marlunnik nutserneqarsimasoq, tassa strandsneglimik aamma nutserneqarsimavoq.
    Taamaattumik maanna inuit aamma atuinerat taamaattoq paasinarpoq, soorluttaaq aamma erinarsuummiittoq.
    Arlaatigut taputartuussinermit pilersimasoq Oqaasiliortut oqaatigaat, taamaattumik siuteruarannguit taakkua pineqartut ilaasa kaattungianik taasalersimavaat.

    d) Direktør for eksterne relationer kalaallisut taaguutissaa pillugu Oqaasiliortut ima siunnersuusiorput: Ingerlatsivinnik avataaneersunik suleqateqarnermi pisortaq imalt.Allamiunik suleqateqarnermi pisortaq. Taakkua arlaat naleqqunnerusoq namminneerlutik toqqassagaat aalajangiunneqarpoq. Tamatuma kingorna CCO-p saaffiginnittumik naapitsilluni oqaloqateqarsimanerata ersersippaa siunnersuutit arlaannaalluunniit tulluarpallaanngitsoq. Taamaattumik Oqaasiliortunut qaqitassanngoqqippoq.

    e) ‘Den mentale tåge’ kalaallisut sianissutsikkut ikiarsineq

    f) ERP Enterprice Ressources Planning kalaallisut ima taaguuserneqarpoq: isumalluutinik aqutsinermi pisariillisaaneq.

    g) fritidsklub, skolepasning aamma fritidshjem kalaallisut taaguuserneqarput.
    Fritidsklub tassaavoq sunngiffimmi sammisassaqartitsivik
    Fritidshjem tassaalluni atuareersunut paaqqinniffik
    Skolepasning tassaalluni atuareernerup kingorna ornittagaq

    h) Aatsitassalerinermi taaguutinik katersaatit
    Saaffiginnissummi apeqqutigineqarpoq Oqaasiliortut tassunga tunngasunik suliaqarsimanersut.
    Saaffiginnittoq akineqarpoq taakkua pillugit suli immikkut katersatut allattorsimasuutiginngikkivut, naak tulleriiaarinermi tikitassat ilagigaluaraat. Taamaattoq ujaqqanik sammisaqartartut peqatigiiffiat atuakkiallu allat saqqummersinneqarsimasut innersuussutigineqarnissaat aamma kissaatigineqarpoq. Taakkununnga ilaallutik H.C.Olsenip H.C.Petersenillu atuakkiaat, Karl Elias Olsenip aamma Inge Kleivanip ujaqqat pillugit allataat/katersugaat.

    i) Tunup taaguutaata allanngortikkusunneqarnera pillugu Oqaasiliortut isumaqarput tunngavilersuut ilalernartoqanngitsoq, tassami Tunumik taaguisarneq qangali atuummat sumiiffippassuarnilu assigiinngitsuni naggueqatitsinnissaaq aamma taaguutaareermat. Nunatsinni nalinginnaalluartut ilagaat Qeqertarsuup Tunua. Tunumiut namminneq Kangiamiunik taagorusulissagaluarunik paatsuungatitsilissaaq Kangiamiut tassaammata Asiamiut, imlt. danskisut Østen. Pisariaqassappat nunat aqqinik suliaqartoq piumaffigineqarsinnaavoq Tunumik taaguinertallit qassiunerinik sumiinnerinilu takussutissamik suliaqalaaqqullugu, taanna saaffiginnittumut ingerlateqqinneqarsinnaassammat.

  4. Allat

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi