Ujarlerit

Oqaasiliortut 2014 – 10 (gl)

OQAA – 221014(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat pingasunngorneq, oktobarip 22-anni 2014, nal.10.00
Oqaasileriffimmi.

Peqataasut: Carl Chr.Olsen, Eva M.Thomassen, Karl Møller aamma Katti Frederiksen.

Peqataasinnaanani nalunaartoq: Stephen Heilmann

Allatsi: Katti Frederiksen

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
    Siulittaasoq tikilluaqqusivoq soraarninngornissanilu ilisimatitsissutigalugu. Ilanngullugu allatsip meerartaarnerminut atatillugu sulinngiffeqarnissaa ilisimatitsissutigaa.

    Sulianut aalajangersimasunut tunngatillugu ilisimatitsissutigineqarpoq Paaseqatigiissamik aammalu nalunaarutissaq Oqaasiliortunut inuit aqqinullu tunngasumik suliat naalakkersuinikkut pissutsit peqqutigalugit uninngagallartinneqartut. Inuit aqqinik suliaqarnermi inatsit pillugit qulaajaaneq aammalu inatsisit suli nunatsinnit tiguneqanngitsut pillugit inuit aqqinik suliaqarneq eqqugaasarpoq, tamatumali qanoq inissikkumaarnissaa suli nalunarallarpoq. Suliap ingerlanera pillugu Oqaasiliortut malinnaatinneqartarput malinnaatinneqartuassallutillu.

    Pia Lynge, Ekspertgruppen Nordens Sprogrådimiit, apeqquteqarpoq oktobarip 29-anni Københavnimi ataatsimiinnissaminnut arlaannik ilanngussassaqannginnersugut, tassani suliat qulaani eqqaaneqareersut pillugit ilisimatitsisoqarsinnaanera PL-imut eqqaaneqarumaarpoq.

    Ilisimatitsissutitut kingullertut CCO oqarpoq aasarli ICC-mi siulersunit tunuarsimalluni, taamaattoq suliat ingerlareersut marluk soraarninngoreernermi kingorna peqataaffigiinnarusullugit aamma unnerluni. Taakkua suliat tassaapput kalaallisuumiit tuluttuumut ordbogi aammalu issittumi oqaatsinik misissuinermik suliaq.

  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap
    Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliaq akuerineqarpoq, taamatuttaarlu aamma ullormut oqaluuserisassat imarisaat tulleriiaarneqarnerilu.
  3. Saaffiginnissutit
    a) hovedordklassitil. pillugit Oqaasileriffimmit siunnersuutaasimasut tunngavigalugit Oqaasiliortut taaguutissanik akuersipput.

    hovedordklasse – oqaatsitut immikkoorutit
    ordklasse – oqaatsit suussusii
    p- og up-bøjninger – p-mik aamma up-imik allanngoraatit
    palatal – qilaami manngertormiu
    velær – qilaami aqitsormiu

    b) myndighedsleder kalaallisut
    Kommune Kujallermi atorfiit suli kalaallisut pisortatigut taaguuteqartinneqanngitsut pillugit saaffinnittoq ima taaguusiinissamik siunnersorneqassaaq:

    Omsorgsleder: Isumassuivimmik aqutsisoq
    Myndighedsleder: Isumaginniffinnik aqutsisoq

    c) Naasut, iviit orpikkallu taaguutaat pillugit suliap naammassinissaanut naasut marluk orpikkallu aalajangersimasut kisiisa amigaatigineqalerput. Tassani Mariane Petersen aammalu Kenneth Høegh isumasiorneqarlutik tusarniarneqareermata Oqaasiliortut ima akuerisatut taaguutissanik isumaqatigiissuteqarput:

    dværg-birk (betula nana) – avaalaqiaaluk
    kirtel-birk (betula glandulosa) – avaalaqiaq
    dun-birk (betula pubescens) – avaalaqiakulooq

    Nunatta naasui malillugu (qupp.96) dværg-birk tassaagaluarpoq avaalaqiaq, nunattali kujataani kirtel-birk aamma avaalaqiaq-mik taagorneqarluni. Kirtel-birk Amerikamit avannarlermeersuuvoq naggueqatittalu avaalaqiaq-mik aamma taagorlugu. Taamaattumik paasissutissat taakkua tunngavigalugit taaguutillu orpikkani assigiinngitsuni immikkoorsinniarlugit Oqaasiliortut taamatut aalajangiussaqarput.

    Naasunut taaguutit allat koralrod ima siunnersuusiorfigineqarpoq: ikualamaaqqat, tassani tunngavilersuutigineqarpoq sikkersuisa pilutaasa qalipaataat isikkuallu ataatsimut isigalugit ikualasutut isikkoqartarmata. Tamanna Oqaasiliortut kingorna mailikkut isummerfigissavaat.
    Aamma mælke-dueurt ima Ilinniusiorfimmit siunnersuusiorfigineqarpoq: qaqqorissunnguaq, taannalu Oqaasiliortut akuerisinnaappassuk tamanit isumaqatigiissutaassaaq.

    d) bevaringsværdig aamma fredet område/bygning kalaallisut taaguutaat assigiinngitsuupput, tamannalu patsisaalluni ullumikkut paatsuunganerit pilersarput. Tamanna siunissami pinngitsoorniarlugu Oqaasiliortut isumaqatigiipput taaguut ataasiinnaq akuerisatut atuutissasoq.

    Fredet tassaasoq allanngutsaaliugaq
    Bevaringsværdig tassaalluni eriaginartoq

    Assersuutit:
    Bevaringsværdig område
    * Nuna eriaginartoq

    Bevaringsværdig bygning
    * Illu eriaginartoq

    Fredet område
    * Nuna allannguutsaaliugaq

    Fredet bygning
    * Illu allannguutsaaliugaq

    e) nation building kalaallisut taaguuteqarnersoq apeqqutigineqarmat siulittaasup akissusiaa naammagisimaarneqarpoq, tassungalu oqaasertaliussaa imaattoq allanngortinneqarani: nunap inuisalu pilersikkiartornerat

    f) seksualitet kalaallisut qanoq taaguuteqassanersoq siornatigut sammineqareersimavoq, massakkullu qaqeqqinneqarnerani aamma siunnersuusiorfigineqaraluarluni taamaattoq isumaqatigiissutigineqarpoq taaguummut tassunga attuumassuteqartut qanittulluunniit katersorneqaqqaariarlutik ataatsimut suliareqqinneqassasut. Tassani assersuutigalugu seksualitet, kønsidentitet, transseksualitet allarpassuillu imminnut arlaatigut taaguusersuinermi imminnut qanissinnaasut mianerineqarnissat pinerullugit taamatut aalajangiisoqarpoq. Pitsaanerpaamik taaguuserneqassappata aamma taakkua iluanni ilisimasalimmik peqateqarsinnaaneq eqqartorneqarpoq, soorluttaaq aamma sexolog Ulrikka Holm eqqaaneqartoq.
    Massakkut ordbogimi allaqqanera maliinnarlugu tassaavoq kinguaassiuutit atornerat, tamannali taaguutip imarisaanik tamakkiisunngortitsinngimmat siunissami Oqaasiliortut akuerisaannik taarserneqarnissaa paaseqatigiissutigineqarpoq. Qulequtaq kingusinnerusukkut uterfigeqqinneqarumaarpoq.

    g) kultursammenstødil. kalaallisut ima aalajangiiffigineqarput:

Forslag til emneord Atuagaateqarfiup siunnersuutai Siunnersuutit allat
barndomserindringer ? meeraanilersaarutit
fiskeretter ? aalisakkanik nerisassiat
jubilæumsskrifter ? nalliuttorsiornermut atatillugu allaatigisat
kultursammenstød   kulturit naapinnerini aporaannerit
naturressourcer ? isumalluutit pinngortitameersut
nyhedsbreve ? (allakkatigut) nutaarsiassat
politiske kommentarer ? oqaaseqaatit politikkimut tunngasut
socialisering inooqatigiinnut ilanngukkiartorneq inooqataaleriartorneq
trivsel atuagarissaarneq atugarissaarneq

4. Ilinniarnertuunngorniarfimmi atuartitsissuteqarsinnaanermik nalunaarutip kalaallisoortaata suliarineqarnera nangeqqinneqarpoq. Kingullermik taaguutissatut aalajangiussat nalilersoqqinneqarput ilaatigullu allanngortinneqarlutik. Taakkua maanna imaalerput:

kompetence – piginnaasat
pædagogisk kompetence – atuartitsisinnaatitaaneq
pædagogikum kandidat – atuartitsissuteqarsinnaanermik ilinniartoq
pædagogikum – atuartitsissuteqarsinnaanermik ilinniarneq
fagdidaktiske baggrund – atuartitsissutip siunertaanik imarisaanillu tunuliaqutaqarneq
undervisningskompetence – ilinniartitsinermik piginnaasaqarneq
faglig kompetence – atuartitsissutinik ilisimaarinninneq

Oqaasiliortut aamma maluginiarpaat oqaasersiat nutserneqartut ilaat kalaallisuumut nutserniaannagaasimasut, ass.teori, taanna oqaasersiatut ulluinnarni atormat innersuussutigineqassaaq allanngortinnagu atorneqarnissaa.

5. Viisu atertut akuereqqusap Oqaasiliortunut ingerlateqqinneqarnera.
Oqaasiliortunut suliassanngortinneqarsimasoq atertut itigartitsissutigineqarsimasorlu Viisu ullormi oqaluuserisassatut allaqqagaluartoq sammineqanngilaq. Oqaasiliortuni ilaasortat marluk aamma IAA-mi ilaasortaasut isummereersimallutik itigartitsereersimallutillu nalunaarput, taamaattumillu qaqeqqinneqarnissaa tunngavissaqanngimmat kingusinnerusukkut IAA-mi ilaasortat peqatiginagit ataatsimiissutigineqarnissaa isumaqatigiissutaaginnarluni.

Inuit aqqi pillugit atuakkiaq aammalu Inuit Aqqinik Akuersisartut ataatsimiissimanerannit imaqarniliaq tunngavigalugu, aammalu IAA-kkut CCO-mut allagaqarsimanerat tunngavigalugu Oqaasiliortunut ilaasortat killilimmik eqqartuillatsiarput. Tassani ajornartorsiutit assigiinngitsut pineqarput, aammali Oqaasiliortuni ilaasortat marluk IAA-mi ilaasortaapput, taamaattumillu marloqiusamik inissisimanertik tunngavigalugu eqqartueqataanissamut tunuarsimaarlutik. Aamma toqqaannartumik oqaatigaat siulittaasortik peqataatinnagu tusaqqaartinnagu oqaloqataanissamut isummersornissamullu tunuarsimaarlutik.
Oqaasiliortut allattaat aamma IAA-kkunnut Oqaasiliortunullu tamanut inuit aqqinut tunngasumik atuakkiaq pillugu allagaqarsimanerminik nassuiaateqarpoq, tassani suliap Oqaasiliortut tungaanniit qanoq ingerlasimanera nassuiaateqarfigisimanerarpaa, aammalu qassiiliortitsiniartoqannginnera erseqqissaatigalugu. Matumani ataatsimiititaliani assigiinngitsuni paaseqatigiinnissaq paatsuunganartoqannginnissaalu anguniarneqartut allatsip aamma oqaatigaa.

Qulaani pisut tunngavigalugit ataatsimiinnermi peqataasut isumaqatigiipput IAA-mi ilaasortaanngitsut, tassalu CCO, SH aamma KF pingasuullutik ataatsimiittariaqassasut, taakkuullutillu inuit aqqinut atuakkiamut tunngasoq eqqartuiffigeriarlugu qisuariaatissaminnik allakkiussallutik oqaatigaat.

Ataatsimiinnermi matumani ilanngullugu aqqit pillugit atuakkiap killiffia naatsumik nassuiaatigineqarpoq. Siullertut oqaatigineqarpoq Oqaasiliortut pillugit nalunaarutissaq januaarip aallaqqaataani atuutsilersussaagaluaq naalakkersuinikkut pissutsit peqqutigalugit unikkallartinneqarsimasoq, aappaattullu aamma IAA-kkut sulineranni inatsisit akisussaaffiillu nunatsinnut nuunneqarnissaannut tunngasoq qanoq inerneqarumaassanersoq qaqugulu pissanersoq suli naatsorsoruminaatsoq aamma ilisimatitsissutigineqarluni. Taamaammat tamakkua pissutsit tunngavigalugit siulittaasup isummani ersarissumik oqaatigaa isumaqarluni aqqit pillugit atuakkiap inatsit utaqqisariaqanngikkai, anillariarfissatulli atuakkiaq qanoq iluseqarluni saqqummersinneqarsinnaanissaa aqqutissiuunneqarsinnaasoq. Tamannali SH peqatigalugu ataatsimiinnermi allakkiuunneqarumaarmat annertunerusumik eqqartuiffigineqaqqinngilaq.

6. Taasariaqartut allat.
Nalunaarutigineqarpoq Oqaasiliortut maanna piffissaq toqqagaaffitsit naammassingajaleraat, Oqaasiliortullu nutaat ukiup nutaap aallartinnerani Naalakkersuisunit toqqarneqarumaartut aamma kikkuusinnaanissaat isumaliutigineqalereersimasoq oqaatigineqarluni.
Sapinngisamik ilaasortassat piginnaasaasa siammasissuunissaat innersuussinermi anguniarneqartuaannarpoq, matumanilu Nutserisoqarfimmeersumik aamma ilaasortanngortitsinissaq kissaatigineqartoq Oqaasiliortunit nalunaarutigineqarumaarpoq, tassami maanna Oqaasileriffik Nutserisoqarfillu qanimut suleqatigiilersimanerat, ulluinnarnilu aamma taakkua oqaatsinik suliaqangaatsiartarnerat tunngavigalugu Oqaasiliortunut ilapertuutaalluartunik tunniussaqarsinnaanerat suleqataasinnaanerallu iluatinnaqimmat.

Oqaasileriffimmi atorfillit innersuussassanik allanik aamma eqqartueqatigineqareerpata innersuussat kikkuuneri Naalakkersuisoqarfimmut apuunneqarumaarput.

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi

Oqaasiliortut 2014 – 10 (gl)

OQAA – 221014(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat pingasunngorneq, oktobarip 22-anni 2014, nal.10.00
Oqaasileriffimmi.

Peqataasut: Carl Chr.Olsen, Eva M.Thomassen, Karl Møller aamma Katti Frederiksen.

Peqataasinnaanani nalunaartoq: Stephen Heilmann

Allatsi: Katti Frederiksen

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
    Siulittaasoq tikilluaqqusivoq soraarninngornissanilu ilisimatitsissutigalugu. Ilanngullugu allatsip meerartaarnerminut atatillugu sulinngiffeqarnissaa ilisimatitsissutigaa.

    Sulianut aalajangersimasunut tunngatillugu ilisimatitsissutigineqarpoq Paaseqatigiissamik aammalu nalunaarutissaq Oqaasiliortunut inuit aqqinullu tunngasumik suliat naalakkersuinikkut pissutsit peqqutigalugit uninngagallartinneqartut. Inuit aqqinik suliaqarnermi inatsit pillugit qulaajaaneq aammalu inatsisit suli nunatsinnit tiguneqanngitsut pillugit inuit aqqinik suliaqarneq eqqugaasarpoq, tamatumali qanoq inissikkumaarnissaa suli nalunarallarpoq. Suliap ingerlanera pillugu Oqaasiliortut malinnaatinneqartarput malinnaatinneqartuassallutillu.

    Pia Lynge, Ekspertgruppen Nordens Sprogrådimiit, apeqquteqarpoq oktobarip 29-anni Københavnimi ataatsimiinnissaminnut arlaannik ilanngussassaqannginnersugut, tassani suliat qulaani eqqaaneqareersut pillugit ilisimatitsisoqarsinnaanera PL-imut eqqaaneqarumaarpoq.

    Ilisimatitsissutitut kingullertut CCO oqarpoq aasarli ICC-mi siulersunit tunuarsimalluni, taamaattoq suliat ingerlareersut marluk soraarninngoreernermi kingorna peqataaffigiinnarusullugit aamma unnerluni. Taakkua suliat tassaapput kalaallisuumiit tuluttuumut ordbogi aammalu issittumi oqaatsinik misissuinermik suliaq.

  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap
    Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliaq akuerineqarpoq, taamatuttaarlu aamma ullormut oqaluuserisassat imarisaat tulleriiaarneqarnerilu.
  3. Saaffiginnissutit
    a) hovedordklassitil. pillugit Oqaasileriffimmit siunnersuutaasimasut tunngavigalugit Oqaasiliortut taaguutissanik akuersipput.

    hovedordklasse – oqaatsitut immikkoorutit
    ordklasse – oqaatsit suussusii
    p- og up-bøjninger – p-mik aamma up-imik allanngoraatit
    palatal – qilaami manngertormiu
    velær – qilaami aqitsormiu

    b) myndighedsleder kalaallisut
    Kommune Kujallermi atorfiit suli kalaallisut pisortatigut taaguuteqartinneqanngitsut pillugit saaffinnittoq ima taaguusiinissamik siunnersorneqassaaq:

    Omsorgsleder: Isumassuivimmik aqutsisoq
    Myndighedsleder: Isumaginniffinnik aqutsisoq

    c) Naasut, iviit orpikkallu taaguutaat pillugit suliap naammassinissaanut naasut marluk orpikkallu aalajangersimasut kisiisa amigaatigineqalerput. Tassani Mariane Petersen aammalu Kenneth Høegh isumasiorneqarlutik tusarniarneqareermata Oqaasiliortut ima akuerisatut taaguutissanik isumaqatigiissuteqarput:

    dværg-birk (betula nana) – avaalaqiaaluk
    kirtel-birk (betula glandulosa) – avaalaqiaq
    dun-birk (betula pubescens) – avaalaqiakulooq

    Nunatta naasui malillugu (qupp.96) dværg-birk tassaagaluarpoq avaalaqiaq, nunattali kujataani kirtel-birk aamma avaalaqiaq-mik taagorneqarluni. Kirtel-birk Amerikamit avannarlermeersuuvoq naggueqatittalu avaalaqiaq-mik aamma taagorlugu. Taamaattumik paasissutissat taakkua tunngavigalugit taaguutillu orpikkani assigiinngitsuni immikkoorsinniarlugit Oqaasiliortut taamatut aalajangiussaqarput.

    Naasunut taaguutit allat koralrod ima siunnersuusiorfigineqarpoq: ikualamaaqqat, tassani tunngavilersuutigineqarpoq sikkersuisa pilutaasa qalipaataat isikkuallu ataatsimut isigalugit ikualasutut isikkoqartarmata. Tamanna Oqaasiliortut kingorna mailikkut isummerfigissavaat.
    Aamma mælke-dueurt ima Ilinniusiorfimmit siunnersuusiorfigineqarpoq: qaqqorissunnguaq, taannalu Oqaasiliortut akuerisinnaappassuk tamanit isumaqatigiissutaassaaq.

    d) bevaringsværdig aamma fredet område/bygning kalaallisut taaguutaat assigiinngitsuupput, tamannalu patsisaalluni ullumikkut paatsuunganerit pilersarput. Tamanna siunissami pinngitsoorniarlugu Oqaasiliortut isumaqatigiipput taaguut ataasiinnaq akuerisatut atuutissasoq.

    Fredet tassaasoq allanngutsaaliugaq
    Bevaringsværdig tassaalluni eriaginartoq

    Assersuutit:
    Bevaringsværdig område
    * Nuna eriaginartoq

    Bevaringsværdig bygning
    * Illu eriaginartoq

    Fredet område
    * Nuna allannguutsaaliugaq

    Fredet bygning
    * Illu allannguutsaaliugaq

    e) nation building kalaallisut taaguuteqarnersoq apeqqutigineqarmat siulittaasup akissusiaa naammagisimaarneqarpoq, tassungalu oqaasertaliussaa imaattoq allanngortinneqarani: nunap inuisalu pilersikkiartornerat

    f) seksualitet kalaallisut qanoq taaguuteqassanersoq siornatigut sammineqareersimavoq, massakkullu qaqeqqinneqarnerani aamma siunnersuusiorfigineqaraluarluni taamaattoq isumaqatigiissutigineqarpoq taaguummut tassunga attuumassuteqartut qanittulluunniit katersorneqaqqaariarlutik ataatsimut suliareqqinneqassasut. Tassani assersuutigalugu seksualitet, kønsidentitet, transseksualitet allarpassuillu imminnut arlaatigut taaguusersuinermi imminnut qanissinnaasut mianerineqarnissat pinerullugit taamatut aalajangiisoqarpoq. Pitsaanerpaamik taaguuserneqassappata aamma taakkua iluanni ilisimasalimmik peqateqarsinnaaneq eqqartorneqarpoq, soorluttaaq aamma sexolog Ulrikka Holm eqqaaneqartoq.
    Massakkut ordbogimi allaqqanera maliinnarlugu tassaavoq kinguaassiuutit atornerat, tamannali taaguutip imarisaanik tamakkiisunngortitsinngimmat siunissami Oqaasiliortut akuerisaannik taarserneqarnissaa paaseqatigiissutigineqarpoq. Qulequtaq kingusinnerusukkut uterfigeqqinneqarumaarpoq.

    g) kultursammenstødil. kalaallisut ima aalajangiiffigineqarput:

Forslag til emneord Atuagaateqarfiup siunnersuutai Siunnersuutit allat
barndomserindringer ? meeraanilersaarutit
fiskeretter ? aalisakkanik nerisassiat
jubilæumsskrifter ? nalliuttorsiornermut atatillugu allaatigisat
kultursammenstød   kulturit naapinnerini aporaannerit
naturressourcer ? isumalluutit pinngortitameersut
nyhedsbreve ? (allakkatigut) nutaarsiassat
politiske kommentarer ? oqaaseqaatit politikkimut tunngasut
socialisering inooqatigiinnut ilanngukkiartorneq inooqataaleriartorneq
trivsel atuagarissaarneq atugarissaarneq

4. Ilinniarnertuunngorniarfimmi atuartitsissuteqarsinnaanermik nalunaarutip kalaallisoortaata suliarineqarnera nangeqqinneqarpoq. Kingullermik taaguutissatut aalajangiussat nalilersoqqinneqarput ilaatigullu allanngortinneqarlutik. Taakkua maanna imaalerput:

kompetence – piginnaasat
pædagogisk kompetence – atuartitsisinnaatitaaneq
pædagogikum kandidat – atuartitsissuteqarsinnaanermik ilinniartoq
pædagogikum – atuartitsissuteqarsinnaanermik ilinniarneq
fagdidaktiske baggrund – atuartitsissutip siunertaanik imarisaanillu tunuliaqutaqarneq
undervisningskompetence – ilinniartitsinermik piginnaasaqarneq
faglig kompetence – atuartitsissutinik ilisimaarinninneq

Oqaasiliortut aamma maluginiarpaat oqaasersiat nutserneqartut ilaat kalaallisuumut nutserniaannagaasimasut, ass.teori, taanna oqaasersiatut ulluinnarni atormat innersuussutigineqassaaq allanngortinnagu atorneqarnissaa.

5. Viisu atertut akuereqqusap Oqaasiliortunut ingerlateqqinneqarnera.
Oqaasiliortunut suliassanngortinneqarsimasoq atertut itigartitsissutigineqarsimasorlu Viisu ullormi oqaluuserisassatut allaqqagaluartoq sammineqanngilaq. Oqaasiliortuni ilaasortat marluk aamma IAA-mi ilaasortaasut isummereersimallutik itigartitsereersimallutillu nalunaarput, taamaattumillu qaqeqqinneqarnissaa tunngavissaqanngimmat kingusinnerusukkut IAA-mi ilaasortat peqatiginagit ataatsimiissutigineqarnissaa isumaqatigiissutaaginnarluni.

Inuit aqqi pillugit atuakkiaq aammalu Inuit Aqqinik Akuersisartut ataatsimiissimanerannit imaqarniliaq tunngavigalugu, aammalu IAA-kkut CCO-mut allagaqarsimanerat tunngavigalugu Oqaasiliortunut ilaasortat killilimmik eqqartuillatsiarput. Tassani ajornartorsiutit assigiinngitsut pineqarput, aammali Oqaasiliortuni ilaasortat marluk IAA-mi ilaasortaapput, taamaattumillu marloqiusamik inissisimanertik tunngavigalugu eqqartueqataanissamut tunuarsimaarlutik. Aamma toqqaannartumik oqaatigaat siulittaasortik peqataatinnagu tusaqqaartinnagu oqaloqataanissamut isummersornissamullu tunuarsimaarlutik.
Oqaasiliortut allattaat aamma IAA-kkunnut Oqaasiliortunullu tamanut inuit aqqinut tunngasumik atuakkiaq pillugu allagaqarsimanerminik nassuiaateqarpoq, tassani suliap Oqaasiliortut tungaanniit qanoq ingerlasimanera nassuiaateqarfigisimanerarpaa, aammalu qassiiliortitsiniartoqannginnera erseqqissaatigalugu. Matumani ataatsimiititaliani assigiinngitsuni paaseqatigiinnissaq paatsuunganartoqannginnissaalu anguniarneqartut allatsip aamma oqaatigaa.

Qulaani pisut tunngavigalugit ataatsimiinnermi peqataasut isumaqatigiipput IAA-mi ilaasortaanngitsut, tassalu CCO, SH aamma KF pingasuullutik ataatsimiittariaqassasut, taakkuullutillu inuit aqqinut atuakkiamut tunngasoq eqqartuiffigeriarlugu qisuariaatissaminnik allakkiussallutik oqaatigaat.

Ataatsimiinnermi matumani ilanngullugu aqqit pillugit atuakkiap killiffia naatsumik nassuiaatigineqarpoq. Siullertut oqaatigineqarpoq Oqaasiliortut pillugit nalunaarutissaq januaarip aallaqqaataani atuutsilersussaagaluaq naalakkersuinikkut pissutsit peqqutigalugit unikkallartinneqarsimasoq, aappaattullu aamma IAA-kkut sulineranni inatsisit akisussaaffiillu nunatsinnut nuunneqarnissaannut tunngasoq qanoq inerneqarumaassanersoq qaqugulu pissanersoq suli naatsorsoruminaatsoq aamma ilisimatitsissutigineqarluni. Taamaammat tamakkua pissutsit tunngavigalugit siulittaasup isummani ersarissumik oqaatigaa isumaqarluni aqqit pillugit atuakkiap inatsit utaqqisariaqanngikkai, anillariarfissatulli atuakkiaq qanoq iluseqarluni saqqummersinneqarsinnaanissaa aqqutissiuunneqarsinnaasoq. Tamannali SH peqatigalugu ataatsimiinnermi allakkiuunneqarumaarmat annertunerusumik eqqartuiffigineqaqqinngilaq.

6. Taasariaqartut allat.
Nalunaarutigineqarpoq Oqaasiliortut maanna piffissaq toqqagaaffitsit naammassingajaleraat, Oqaasiliortullu nutaat ukiup nutaap aallartinnerani Naalakkersuisunit toqqarneqarumaartut aamma kikkuusinnaanissaat isumaliutigineqalereersimasoq oqaatigineqarluni.
Sapinngisamik ilaasortassat piginnaasaasa siammasissuunissaat innersuussinermi anguniarneqartuaannarpoq, matumanilu Nutserisoqarfimmeersumik aamma ilaasortanngortitsinissaq kissaatigineqartoq Oqaasiliortunit nalunaarutigineqarumaarpoq, tassami maanna Oqaasileriffik Nutserisoqarfillu qanimut suleqatigiilersimanerat, ulluinnarnilu aamma taakkua oqaatsinik suliaqangaatsiartarnerat tunngavigalugu Oqaasiliortunut ilapertuutaalluartunik tunniussaqarsinnaanerat suleqataasinnaanerallu iluatinnaqimmat.

Oqaasileriffimmi atorfillit innersuussassanik allanik aamma eqqartueqatigineqareerpata innersuussat kikkuuneri Naalakkersuisoqarfimmut apuunneqarumaarput.

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi