Ujarlerit

Oqaasiliortut 2015 – 4

OQAA – 19015 (gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat sisamanngorneq, marsip 19-anni 2015, nal. 9.00
Oqaasileriffimmi.

 

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Stephen Heilmann, Karl Møller, Eva Møller Thomassen

Erninermut atatillugu sulinngiffeqartoq: Katti Frederiksen

Allatsi: Judithe Denbæk

 

  1. Siulittaasoq tikilluaqqusivoq, ilisimatitsissutigalugulu februaarimi Iqalunnut ataatsimiigiarsimalluni, nammineq Oqaasiliortut sinnerlugit peqataasimalluni, Pia Lynge naalakkersuisoqarfimmit, Nuka Møller Oqaasileriffimmit, Inuk Silis Høegh filmiliaminik takutitsisimalluni (filmi: SUME), Tida Ravn tusagassiortutut, kiisalu Marianne Vaarna Nielsen eqqumiitsuliortutut peqataatinneqarsimalluni. Nunavummi naalakkersuisut assigiimmik allattaaseqalernissaq anguniarlugu ataatsimiisitsisimapput, juunimilu aalajangiiniarneq tunaartaralugu ataatsimiittoqarumaartoq siulittaasup ilisimatitsissutigaa.
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliaq marsip 3-anni 2015-imeersoq taamaatsillugu akuerineqarpoq.
  3. Oqaasiliortunut saaffiginnissutit
  4. a) Naasut taaguutaat Ilinniusiorfimmit:
    Naasunut taaguutit Ilinniusiorfimmit siullermik saaffiginnissutaasimasut oktobarimi 2013-imi, Oqaasiliortunilu ataatsimiissutigineqaqqaartut ulloq oktobarip 9-anni 2013, aappassaanik oktobarip 8-anni 2014, pingajussaannillu oktobarip 22-anni 2014, maannalu naggataamik taaguutit kingulliit 15-it ilaqutariikkuutaanut immikkoortiternikut (bilagimi takuneqarsinnaasutut) akuerineqarlutik, tassaasut:
aks-frytle ivissuaq nakangasulik
almindelig syre Seernaq
bidende ranunkel sungaartuaraq killavaartoq
engkarse kaarsi narsaviarmiu
eng-rapgræs ivigaq narsaviarmiu
fjeld-gulaks ivigaq kajuartumik nooqutilik
fuglegræs ulloriaasannguaq
kirtel-birk avaalaqiaq unnguusalik
koralrod isigammaasaaqqat
mangeblomstret frytle ivissuaaraq sikkersorpalik
mælke-dueurt qaqqorissunnguaq
salt-ensian pilikkiusaq[1]
smalbladet kæruld ukaliusaq tukattoq
sne-ranunkel sungaartoq isugutammiu
treblomstret siv ivissuaaraq pingasunik sikkersulik

b)      Temperatur kalaallisut suliassanngortinneqaqqittoq
Ilinniusiorfimmit siullermik oktobarip 22-anni 2013 saaffiginnissutigineqarsimasoq, apriilillu 2-anni 2014 Oqaasiliortunit isummerfigineqarsimasoq taaguuserneqassasorlu “issorartarfik”, aappassaanik isummerfigeqqullugu saaffiginnissutigineqarpoq. Saaffiginnissummut ilanngullugit Oqaasiliortunut ingerlateqqinneqarput 1) saaffiginnittup taaguummut “temperatur”-imut naturfagip iluani qanoq isumaqarneranik nassuiaataa, 2) ilinniusiorfimmit ilinniartitsissutinut nassuiaatit, 3) nittartakkamit (bilagimi takuneqarsinnaasumit) naturfagimut tunngatillugu taaguummut “temperatur”-imut nassuiaatip issuarnera imaattoq:
”Temperaturen er en måling af den gennemsnitlige kinetiske energi af molekylerne i et objekt eller system og kan måles med et termometer eller et kalorimeter. Det er et middel til at bestemme den interne energi, der findes i systemet.
Varme vs. temperatur
Bemærk, at temperatur er forskellig fra varme, selvom de to begreber er forbundet. Temperaturen er et mål for den indre energi af systemet, mens varme er et mål for, hvor energi overføres fra et system (eller kroppen) til en anden.”
.
Kalaallisut taaguutitut naturfagimi atorneqartussatut akuereqqullugu qinnutigineqartoq “temperaturi” Oqaasiliortunit akuerineqanngilaq. Isummernermi tunngavigineqartut tassaallutik 1) temperatur kalaallisut taaguuteqartinneqareermat oqaasersiatut eqqunneqariasaassappat oqaatsinik atuisunut paatsiveerussaataaginnassammat, 2)  aatsaat energi-qartoqaleraangat kiassuseq pilersarmat taaguut kiassusermut nillissusermullu tunngatinneqartariaqartoq, aammattaaq Nudansk ordbogimi nassuiaatituaq tassaammat (nassuiaat 1): ”graden af varme el. kulde i et stof el. et legeme; måles i celcius, fahrenheit, reamur el. kelvin (…)”. Tunngavilersuutit taakku tunuliaqutaralugit Oqaasiliortunit temperaturimut kalaallisut taaguusiussallugu akuerineqarpoq: kiassusermut nillissusermut uuttuut.

c)      Ateq Ulaayu saaffiginnissutigineqaqqittoq
Ateq Ulaayu meeqqamut atsiunniarlugu qinnutigineqarsimagaluartoq, Inuit Aqqinik Akuersisartunit aammattaaq Oqaasiliortunit itigartitsissutaasimasoq Oqaasiliortunit aappassaanik isummerfigeqqullugu suliassanngortinneqarpoq. Ateq siullermik decembarip 5-ianni 2014 biskoppeqarfimmut saaffiginnissutaasimagaluarpoq, ulloq decembarip 29-ianni 2014 Inuit Aqqinik Akuersisartunit itigartitsissutigineqarluni, kingullermillu januaarip 12-ianni 2015 Oqaasiliortunit Inuit Aqqinik Akuersisartut itigartitsissutaat taperserlugu itigartitsissutigineqarluni. Aappassaanik Oqaasiliortunit isummerfigineqarnerani itigartitsissut allanngorneqanngilaq, qinnuteqaraluartorlu allakkanik siulittaasup atsiugaanik nassinneqassasoq aalajangertoqarluni, nassuiaatit imaattut ilanngullugit: kalaallit inuit aqqi kalaallisut allattaatsit tunngavii malillugit allanneqartassasut, aammattaaq ilisimatitsissutigineqassasoq nunani allani allattaatsit tunngavii malittussaatitaasarmata assersuutigalugu Danmarkimi x-i atornagu ks atorlugu allaqqusaasartut; assersuutigineqarlunilu Saxkjøbing-imik allannagu Sakskøbing-imik allanneqaqqusaasarmat. Ilisimatitsissutitut ilanngunneqassasoq aamma aalajangerneqarpoq Danmarkimi inuit aqqinik suliaqartut kalaallisut atsiiniartoqartillugu nunatsinni inuit aqqinik suliaqartut suleqatigisarmatigit, Inuit Aqqinik Akuersisartut aperineqartussaatitaallutik. Oqaasiliortuni ateq Ulaayu pillugu isummerneq una suliamik inaarutaasutut isigineqarpoq.

d)      Aqqi imaluunniit taaguutaat
Saaffiginnissutigineqarpoq sorleq eqqortuunersoq: illoqarfiit, nunaqarfiit, sumiiffiit “aqqi” imaluunniit “taaguutaat”. Oqaasiliortunit nassuiaatigineqarpoq tamatigut qulaani taaneqartunut atorneqartartoq “aqqi”.

e)      Ilisimatusarfimmi taaguutit
Ilisimatusarfimmi immikkoortortat taaguutaat Oqaasiliortunut saaffiginnissutigineqarput, naqqissugassallu makku taakkartorneqarput:
Ilinniartitsinermut Ilisimatusarfik → Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfik
Peqqissaanermut Ilisimatusarfik → Peqqissaanermik Ilisimatusarfik
Inuiaqatigiilerinermut, Aningaasaqarnermut Tusagassiornermullu Ilisimatusarfik → Inuiaqatigiilerinermik, Aningaasaqarnermik Tusagassiornermillu Ilisimatusarfik
Isumaginninnermi Immikkoortortaq → Isumaginninnermut Immikkoortortaq
Kulturimut, Oqaatsinut Oqaluttuarisaanermullu Ilisimatusarfik → Kulturimik, Oqaatsinik Oqaluttuarisaanermillu Ilisimatusarfik
Teologimut Immikkoortortaq → Upperisalerinermut Immikkoortortaq

f)      Operationel aamma strategisk indkøber kalaallisut
Nukissiorfimmit saaffiginnissutigineqarpoq operationel indkøber aamma strategisk indkøber kalaallisut qanoq taaguuteqarnersut paasiniaalluni. Sermitsiaq.ag-mi nittartakkatigut atorfinnik inuttassarsiuussinerit marluk naammattoorneqarput, taaguutillu imaattut atorneqarsimasut nassaarineqarlutik: operationel indkøber = pisiniartarnernik ingerlatsisoq, strategisk indkøber = pilersaarusiorluni pisiniartartoq. Taaguutit nassuiaataat nittartakkami allami nassaarineqartoq (bilagimi takuneqarsinnaasoq) tunngavigalugu Oqaasileriffimmit saaffiginnittoq nutserinermi atortussaammata siunnersorneqarallarsimavoq taaguutit imaattut atorsinnaagai: operationel indkøber = pisiortortartoq, strategisk indkøber = pisiortornissamik pilersaarusiortartoq.
Oqaasiliortullu allanngulaarlugit akueraat taaguutitut:
operationel indkøber = pisiortortoq”’
strategisk indkøber = pisiortornissamik iliuusissiortoq

g)      Immikkoortortanut atit
Sermersuup kommunianit Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Inuussutissarsiornermullu ingerlatsiviup ataani immikkoortortat kalaallisut taaguutaat marlussuit pillugit saaffiginnittoqarpoq. Taaguutit tassaapput: Myndighedsafdeling = Oqartussaqarfiup immikkoortortaqarfia, aamma Ydelsesafdeling = Sullissivimmi immikkoortortaqarfik. Oqaasiliortut immikkoortortat suliaasa imarisaat tunngavigalugit naalillugit taaguutit uku akueraat:
Myndighedsafdeling = Oqartussaaffeqarfik
Ydelsesafdeling = Pisartakkanik isumaginniffik

h)      Immikkoortortaqarfimmut atissaq
Kommuneqarfik Sermersuumi immikkoortortaqarfimmit immikkoortortaqarfiup atianik siunnersoqqullutik saaffiginnittoqarpoq. Maannamut atertik naqqikkusullugu isummerfigeqquneqarpoq qallunaatuua “Kommunikation, Kultur og Tolke” kalaallisut atserneqarsimasoq “Attaveqatigiinneq, Kulturilerineq Nutserisoqarnerlu” nutserisoqarfimmi eqqartueqatigeereernerminni imak taarsiullugu atserniarlunikku: “Attaveqaqatigiinneq, Kulturilerineq Nutserinerlu”. Eqqartornerani KM-ip eqqaavaa Namminersorlutik Oqartussat iluani immikkoortortaqarfimmi nammineq suliffimmini infrastruktur aamma taaguuteqartoq attaveqarneq, taamaammat kommunikation-ip kalaallisuua allanngorneqarpoq imak: “atassuteqartitsineq” – taamaasillunilu Kommuneqarfik Sermersuumi immikkoortortaqarfiup atia imaalerluni:
Kommunikation, Kultur og Tolke = Atassuteqartitsineq, Kulturilerineq Nutserinerlu.

i)      Grønlands Erhverv kalaallisut
Grønlands Arbejdsgiverforening-ermiut nutaamik atertaarniarlutik imak: Grønlands Erhverv, kalaallisut qanoq taaguuteqassanerlutik saaffiginnipput, GA-mi suleqatigiit iluanni imatut siunnersuuteqartoqarsimavoq: Nunatsinni Inuussutissarsiortut. Oqaasiliortut isummersornerminni eqqartorpaat “inuussutissarsiortut” tassaasinnaammata kikkulluunniit aningaasarsiortuusut, taamaammallu “inuussutissarsiutillit” inuussutissarsiuteqarnermik ingerlatsinermik isumaqarmat (qallunaatut: erhvervsdrivende) Grønlands Erhverv-imut kalaallisut taaguutissatut akueraat “Nunatsinni Inuussutissarsiutillit”.

j)     Selvstyrets Centrale Personaleenhed:
Aningaasaqarnermut Sulisoqarnermullu Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissutigineqarpoq immikkoortortaqarfik “Selvstyrets Centrale Personaleenhed” kalaallisut taaguutissatut Oqaasiliortunut akuereqqullugu: “Namminersorlutik Oqartussat Qitiusumik Sulisoqarnermut Immikkoortortaqarfiat”. Takivallaartumik taaguuserneqannginnissaa pillugu Oqaasiliortunit akuerineqarpoq: “Sulisoqarnermut Qitiusumik Immikkoortortaq”.

k)     Kisitsisit kalaallisut
Kalaallisut qanoq 100-mut kisitsisarnersut pillugu saaffiginnittoqarpoq. Oqaasiliortunit nassuiaaatigineqarpoq Europamiut kisitseriaasiat tassaasoq 10-talssystem, kalaallillu kisitseriaasiat allaanerulluni 20-talssystemiummat. 100-mut kisitsiniaraanni taamaammat inuk naallugu (20) qasseriarnerlugu taaneqaannartartoq: inuit tallimat.

4. Taasariaqartut allat.
a) Nunat aqqinut suussutsinut nalunaarsuutit decembarip 12-ianni 2014-imi Oqaasiliortunit tamakkerlugit akuerineqartut Nunat Aqqinik Aalajangiisartut allattaannut ulloq decembarip 14-ianni 2014 ingerlateqqinneqartut ajoraluartumik emailerpassuit akornanni arajutsineqarsimammata suliaq maannamut ingerlaqqissimanngilaq. Nalunaarutigineqarpoq maanna nassiunneqaqqissimasut, akuerisallu tunngavigalugit ikkussorneqassasut

b) Stephen Heilmannip eqqaavaa Radiukkut TV-kkullu aallakaatitsisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 2, 8. Juni 2014-imeersumi Kalaallit oqaasiisa eqqortumik atorneqarnissaannik nakkutilliisussanik pilersitsisoqarnissaanut tunngasumi Oqaasileriffimmit ilaasortassamik ataatsimik innersuussisoqarsinnaaneranik allaqqasoqarnera. Tassunga tunngatillugu Oqaasiliortut taaneqannginnerat Oqaasiliortunit ippigineqarpoq, Oqaasileriffik Oqaasiliortunik sullissisuummat. CCO-p eqqaavaa naalakkersuisoqarfimmi Oqaasileriffik Oqaasiliortullu tamatigut immikkoortinneqarneq ajormata. SH nammineq inatsimmik nutserisuusimanerarpoq, misissoqqikkumavaalu qallunaatuuani tamakkiisumi qanoq allassimasoqarnersoq.

c) Oqaasileriffimmi suleqatigiit akornanni Oqaasileriffimmi nutaamik pisortartaarnissamut atatillugu novembarip 28-ianni 2014-imi ataatsimiissimanerannit imaqarniliaq Oqaasiliortunit takujumallugu qinnutigineqartoq ulloq apriilip 2-anni 2015, naggasiullugu oqaluuserineqarpoq. SH-p aallaqqaasiutigaa ataatsimiinnermi taakkartorneqarsimasut tapersernartut, suliffeqarfiulli iluani pissutsinut akulerukkumanani. Oqaasiliortut Oqaasileriffiup avataaneersuunissai paasinartippaa, siulittaasorli oqaatsinik ilinniarsimallunilu ilisimasaliussasoq kissaatiginartillugu, Oqaasileriffimmullu qanittuunissaa pissusissamisoorsoralugu. CCO-p taakkartorpai ilisimasalinnik toqqaasoqassasoq, ilinniartitsisunik, taaguusersuutinik ilisimasalinnik, suliaqarfinniillu sinniisussanik. SH-p erseqqissaatigaa Naalakkersuisut toqqaasuusussaammata. CCO-p ilisimatitsissutigaa Oqaasileriffik pilersinneqarnikuummat Oqaasiliortunut sullissisussatut, aammattaaq ilaatigut sullitassaralugit Inuit Aqqinik Akuersisartut, aammalu Nunat Aqqinik Aalajangiisartut, suliaqarfittullu immikkut sprogteknologiimik suliallit tassaanngitsut oqaatsinik akuersisussat, kisiannili suliaqarfigisaat teknisk rådgiveritut inissisimasoq. SH-p eqqaavaa Oqaasileriffimmi sulisut akornanni ataatsimiinnermi ilaatigut eqqartorneqarsimasoq Oqaasiliortut suleriaasissaattut kissaatigineqartoq deskriptivimik preskriptivimiunngitsoq ingerlalernissaq ajunngilluinnartutut isigalugu, kissaatiginartillugulu Oqaasileriffimmi oqaatsinik atuinerit allanngoriartornerinik malinnaaneq Oqaasiliortunut apuussuinermik kinguneqartassasoq Oqaasiliortunillu akuerisassanngorlugit ingerlateqqinneqartassasut. Deskriptivimik preskriptiviunngitsumillu ingerlalernissaq eqqarsaatigalugu SH-p ajunngitsutut isigigaluarlugu kukkusumik atuinerit akueriinnarneqartassanersut apeqquserpaa. CCO-p tassunga atatillugu eqqaasitsissutigaa Oqaasiliortut pillugit inatsimmik nalunaarummi allaqqammat Oqaasiliortut suleriaasissartik namminneq aalajangersinnaatitaagaat. Oqaasileriffimmilu suleqatigiit akornanni ataatsimiinnermi nunani allani suleqateqartarnerit pillugit eqqartuisoqarsimaneranut oqaaseqaatigalugu suleqateqartarnissaq inatsimmi allaqqammat akuleruffigineqarsinnaanngitsoq, tunngavilersuutillu tassunga tunngasut teqqalasutut ittut ikkallutillu. Naggasiutigalugu siulittaasup qaqippaa Oqaasiliortunut allatsip allaffia ataatsimoorussaasumik allaffimmut immikkoorunnaarluni nuutsinneqarsimanera isumaqatiginagu, Oqaasiliortunut allattaaneq suliaqarfiummat pingaarutilik, oqaloqateqartarnermillu imaqarluni allat susassaqarfiginngisaanik imaqartunik. SH-p erseqqissaatigaa suliffeqarfiup iluani pissutsinut akulerukkumanani. Itinerusumik eqqartoqqinneqanngilaq.

Suussutsinut nalunaarsuutinut tunngasut poorskip kingorna Nunat Aqqinik Aalajangiisartut suli taakkuullutik atassappata ataatsimiissutigineqarnissaat siunniunneqarnissaat kissaatiginartinneqarpoq, suliap naammassilertornissaa eqqarsaatigalugu.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Carl Chr. Olsen                                          Judithe Denbæk

Siulittaasoq                                               Allatsi

[1] Ilinniusiorfimmit taaguutigitikkusunneqaraluarpoq: Tunguusannguit, pissutigalugu ilaqutaat tassaammata Sne-ensian=Tungujortunnguit, qalipaataallu tunguusaammata Tunguusannguanik taaguuserusukkaluarlugit. Oqaasiliortut Pilikkiusamik taaguuserusunneruaat, immikkuullarissumik taaguuteqartinnissaa iluatigalugu.