Oqaasiliortut 2015 – 5

OQAA – 180515 (gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat sisamanngorneq, maajip 18-anni 2015, nal. 13.00
Oqaasileriffimmi.

 

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Stephen Heilmann, Karl Møller

Peqataasinnaanani nalunaartoq: Eva Møller Thomassen

Erninermut atatillugu sulinngiffeqartoq: Katti Frederiksen

Allatsi: Judithe Denbæk

 

  1. Siulittaasoq tikilluaqqusivoq
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliaq martsip 19-ianni 2015-imeersoq taamaatsillugu akuerineqarpoq
  3. Oqaasiliortunut saaffiginnissutit
    a) Taaguut ‘nunap inoqqaavi’
    Oqaasiliortut aalajangerput taaguummut nassuiaat Oqaasiliortut siulittaasuata 2012-imi (imaqarniliaq: 08.02.12) assinganik saaffiginnissuteqartumut nassuiaatigereernikuusimasaa maanna saaffiginnittumut nassiunneqassasoq, aammattaaq radiukkut aallakaatitassiamut “Aperiinnariarit”-mut ingerlateqqinneqassasoq, pineqartoq saaffiginnissutigineqallattaasarmat. Eqqartorneqarpoq “nunap inoqqaavi” tassaammata nunaqaqqaartut kinguaavi, nunallu inuii tassaallutik nunaqavissut, taakkualu kalaaliinnaanatik aamma allamiuusinnaammata, assersuutigalugu qallunaat. Taaguut isumaqatiginnissutigalugu aalajangigaammat akuerisaallunilu allanngortinneqassanngitsoq Oqaasiliortut inerniliipput. (Ulloq maajip 22-iani 2015, Aperiinnariarit aaqqissuussisuanut Stina Skiftemut ingerlateqqinneqarpoq, qujarutigineqarluni).
    b) Aapapaqutsuk/aapapoqutsuk
    Saaffiginnissutigineqarpoq aalisakkat taaguutaat ‘aapapaqutsuk’ aalisakkanut assigiinngitsunut taaguutigitinneqartoq, qallunaatut taaneqartartunut: rokke aamma hornulk. Aapapaqutsuk hornulk-imut taaguutaanngitsoq erseqqissaatigineqarpoq, hornulk kalaallisut tassaammat kanajorluk, aammattaaq rokke-mut taaguutaanngitsoq erseqqissaatigineqarluni rokke tassaammat allernaq imaluunniit tarraleqisaaq. Siornatigut Oqaasiliortuni sammineqarnikuusimasuni uumasut taaguutaannut tunngasuni ilaatigut toqqammavigineqarsimasumi atuakkami kalaallisut oqaatsinik allattorsimaffimmi “Dansk-Grønlandsk Tolk”-imi Carl Ryberg-ip ukioq 1891-imi saqqummersissimasaani (naqitertiffia: Kjøbenhavn: Direktoratet for den Kongelige grønlandske Handel) allassimasutut aapapoqutsuk skivefisk-inik taaneqartartunut ilaavoq: Skivefiske-arter: aapapoqutsuk, amersulaaq, nipisarluk, nipisarluarsuk. Skivefisk-it www.ordnet.dk  naapertorlugu tassaallutik: “benfisk af familien Cyklopteridæ (tidligere: Discoboli), hvis bugfinner er sammenvoksede til en sugeskive” kalaallisuunngorlugu: “aalisakkat saanillit ilaqutariit tassaasut Cyklopteridæ (siornatigut taaneqartartut: Discoboli), anguutai imminnut katigullutik naasimasut nipittaatinnguullutik”.  Saaffiginnissummi nassuiaat ilanngunneqarsimasoq aapapaqutsuk nipisatut nipittaateqartoq, taaneqarsimasorlu ringbug tunngavigalugit Oqaasiliortut aalajangerput aapapaqutsuk grønlandsk ringbugimut taaguutitut atussasoq akueralugu, grønlandsk ringbug atuagaq uumasunut tunngasoq “Kalaallit Nunaata Uumasui – Aalisakkat Timmissat Miluumasut” (atuakkiortut Bent Muus, Finn Salomonsen aamma Christian Vibe – Kalaallit Nunaanni Naqiterisarfik) naapertorlugu qulaani taaneqartut ilaqutariit cyklopteridae-nut grønlandsk ringbug ilaammat ringbugillu akornanni nipittaatilittaammat (qupp. 138). (Ataatsimeereernerup kingorna Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit imaqarniliami 19.12.13-imeersumi Ilinniusiorfiup naqitigassaminnut atatillugu saaffiginnissutigisimasaani uumasut taaguutaannut tunngasut akornanni Oqaasiliortut akuerisimasaat naammattoorneqarpoq: siutaasalik=grønlandsk ringbug. Oqaasiliortut ataatsimiinnissaata tulliani isummerfigeqqitassatut ingerlateqqinneqassaaq).
    c) Isummamik paasiniaaneq: arfersaneq
    Kalaallisut kisitsinermi arfersaneq/arfersanillit ‘arfersaq’-mit imaluunniit ‘arfarsaq’-mit  aallaaveqaraluarnersoq paasiniaaniaasumut Oqaasiliortut nassuiaatigaat ‘arfersaq’-qanngitsoq, taamaallaat ‘arfak’ tassaasoq eqeqqup killinganiit assaap sinaa. Isumaliutersuutigineqarpoq –saq ‘arfarsaq’ eqqarsaatigalugu tunngaveqarsinnaasoq arfaviunngimmat, qulakkeerneqarnngilarli.
    d) Skizofreni
    Saaffiginnissutigineqarpoq nappaatip skizofreni-p kalaallisut taaguutaa eqqorluarnersoq, tassungalu atatillugu SH-p nassuiaatigaa tarnip pissusaanik ilinniutini tamani ‘tarneq’ (sind) taaguutitut atorneqartarmat. Nappaatip ersiutai aallaavigalugit taaguutissatut siunnersuutigineqartoq ‘eqqarsartaatsimigut napparsimasoq’ tulluartutut igineqaraluartoq oqaaseq ‘eqqarsartaaseq’ nammineq aqussinnaasamik ajortumik isumaliorluni iliuuseqartarnertut paatsuugassaannginnissaa pingaartillugu Peqqinnissaqarfinni taaguusersuutini nassuiaat skizofreni= skizofreni (isummakkut nappaatigalugu avissimasutut ilineq) atuutiinnassasoq aalajangerneqarpoq, nassuiaallu uniffik annileriarlugu ilaneqassasoq imaattumik: aamma allanit allaanerusumik paasinnittarsinnaasoq. Skizofrenimik nappaatillit napparsimaleraangamik atugarisinnaasaata ilaat qallunaatut taaneqartartoq vrangforestillinger tunngavigalugu.
    e) Palliation aamma hospice
    Saaffiginnissutip aappaa hospice-imut tunngasoq pillugu taaguutit piusut ajunngitsut Oqaasiliortut isummerput, tassaasut Oqaasersiuut malillugu ‘[napparsimmavik] ajorunnaarsinnaanngitsut toqujartorfissaat’, Oqaasileriffiullu nittartagaani ‘ajorunnaarsinnaanngitsut eqqissiartortarfiat’. Palliation-imut tunngatillugu Peqqissaanermut Ilinniarfik saaffigineqarsimavoq maanna Peqqinnissaqarfinni taaguusersuutit malillugu taaguutaasumi: ‘palliativ behandling= ippinnarunnaarsarlugu katsorsaaneq’ isummerfigeqqullugu, tassanilu isummersuutigisaat Oqaasiliortut taperserpaat, tassa oqaaseq ‘katsorsaaneq’ piartuutaasumik nappaatilinnik sullissinermi atussallugu tulluanngitsoq, toqujartuutaasumik nappaatit katsorsarneqarsinnaanngimmata. Palliation-imut kalaallisut taaguutitut akuerineqarpoq: ‘piartortunik/peruluttunik ippinnarunnaarsaaneq’.
    f) Biomasse
    Biomasse kalaallisut qanoq taaneqartarnera pillugu saaffiginnissummut atatillugu atuakkami ‘Kalaallit Nunaat. Pinngorfik pinngorarfik – Kalaallit Nunaata økologiianik ilinniut’-imit nassuiaat imaattoq tunngavigalugu: biomasse=uumasut/naasut annertussutsimut aalajangersimasumut oqimaassusiat, Oqaasiliortut akueraat taaguummut uumasut/naasut-nut taarsiullugu uumassusillit ataatsimut taaguusiullugu, biomasse oqaasersiatut atuinnarlugu nassuiaaserneqassasoq: biomasse=uumassusillit annertussutsimi aalajangersimasumi oqimaassusiat.
    g) Allaffeqarfiup atia
    Namminersorlutik Oqartussat Isumaqatiginninniartarfianni allaffik Kontoret for Personalejura og Overenskomster kalaallisut taaguuserniarlugu siunnersoqqusut Oqaasiliortut aalajangerput saaffiginnittut namminneq siunnersuutigisaat akueralugu: Sulisoqarnermi Inatsisilerinermut Isumaqatigiissutilerinermullu Allaffik.
    h) Topo grønland
    Asiaq-mit saaffiginnissut Garmin-ip GPS-iutaanni digitaliusumik nunap assinganik isiginnaarutissap kalaallisut qanoq taaguuteqarnissaanik siunnersoqqussummut tunngatillugu Oqaasiliortunit aalajangerneqarpoq taaguusiunneqassasoq Kalaallit Nunaat.
    i) Traditionel, moderne, sen-moderne
    Saaffiginnissutigineqartut oqaaseqatigiinni imaattuni: “Hvor meget oplever du, at de tre epoker – det traditionelle, det moderne og det sen-moderne – betyder i din dagligdag?”, oqaatsit pingasut ukuusut: det traditionelle, det moderne aamma det sen-moderne kalaallisut qanoq taaguuteqassanersut Oqaasiliortut taaguutit isumaanik paasisat aallaavigalugit aalajangerpaat tassaassatut:
    det traditionelle=qangatut
    det moderne=nutaaliat
    det sen-moderne=nalerput
    Sen-moderne-mut atatillugu maannamut ordbogini naammattuugassaasoq senmoderne samfund=inuiaqatigiit kingusissumik ineriartortut eqqunngitsumik atugaasoq atorunnaarlugu, inuiaqatigiit kinguarsimasut pineqaratik piffissamut nalitsinnut tunngasuummat.
  4. Taasariaqartut allat

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Carl Chr. Olsen                                           Judithe Denbæk

Siulittaasoq                                               Allatsi