Ujarlerit

Oqaasiliortut 2017 – 2 (gl)

OQAA – 170317 (gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit imaqarniliaq

Sumiiffik: Ilimmarfimmi ataatsimiittarfik nr. 7
Ulloq: 17.03.2017
Nalunaaqutaq: 9:00-12:00
Oqaasiliortut peqataasut: Mariia Simonsen, Mette L. Lyberth, Jens Danielsen, Niels-Henrik Lynge aamma Juaaka Lyberth
Oqaasileriffimmiit peqataasut: Katti Frederiksen aamma Camilla Kleemann-Andersen
Allatsi: Minik Jeremiassen
Ataatsimiinnerup normua: 2
  • Oqaluuserisat
  1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat
  2. Kingullermik imaqarniliap akuerineqarnera
  3. Oqaasiliortut siulittaasuannik siulittaasullu tullianik, kiisalu Oqaasiliortut sinnerlugit Nunat Aqqinik Aalajangiisartunut ilaasortamik qinersineq
  4. Oqaasileriffimmiit ilisimatitsissutit
  5. Oqaasiliortunut saaffiginnissutit
    5.1. Atertut qinnutigineqartut Aatsi, Suli aamma Pindu
    5.2. MIO-mi taaguutit aamma autisme
    5.3. Sans, lugtesans, følesans, synssans, høresans aamma smagssans pillugit tusarniaanernit
    5.4. Selvstændighed politikkimut tunngatillugu kalaallisut qanoq taagorneqassava?
    5.5. Grævling aamma jærv kalaallisut
    5.6. Nunatta Atuagaateqarfiata taaguutit akuereqqusai
    5.7. Navianassutsimut ilisarnaatit taaguutaat
    5.8. Kompetence aamma færdighe kalaallisut
    5.9. RAL-imi atorfiit taaguutaat akuereqquneqartut
    5.10. Mistænkt aamma sigtet kalaallisut
  6. Taasariaqartut allat
    6.1. Ataatsimeeqqinnissamut ulluliineq
    6.2. Oqaasiliortut suliassaasa killiffiannik ilisimatitsineq
    6.3. Imaqarnilianik torersaaneq
    6.4. Ilaasortanit taasariaqartut allat

Imaqarniliaq

Niels-Henrik Lynge nutaartaammat ataatsimeeqataasut tamarmik ilisariteqqaarallarput.
Oqaasiliortuni siulittaasup tullia Maria Simonsen ataatsimiinnermi aqutsisuuvoq.

  1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat:
    Oqaluuserisassat akuerineqarput.
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera:
    Kalaallit Nunaanni Eqqartuussisoqarfiit taaguutaat/aqqi sukumiinerusumik eqqartorneqartariaqarmata kingullermillu ataatsimiinnermi eqqartorluarneqanngimmata imaqarniliamit peerneqarput ataatsimeeqqinnissamullu oqaluusereqqitassanngortinneqarlutik. Taakku peerneqareermata imaqarniliaq akuerineqarpoq.
  3. Oqaasiliortut siulittaasussaannik siulittaasullu tullissaanik, kiisalu Oqaasiliortut sinnerlugit Nunat Aqqinik Aalajangiisartunut ilaasortassamik qinersineq:Bolatta M. Vahl, Oqaasiliortut siulittaasorisimasaat, ilaasortaanerminiit tunuarmat Niels-Henrik Lynge Naalakkersuisunit nutaatut toqqagaavoq.Mariia Simonsen Oqaasiliortuni siulittaasunngorpoq.
    Mette L. Lyberth Oqaasiliortuni siulittaasup tulliatut qinerneqarpoq.
    Niels-Henrik Lynge Oqaasiliortut sinnerlugit Nunat Aqqinik Aalajangiisartunut ilaasortanngorpoq.
  1. Oqaasileriffimmiit ilisimatitsissutit:
    Ilisimatitsissutit bilagitaat quppernerni kingullerniipput.Ilisimatitsissutini ilaanngitsut Oqaasiliortuniit apeqqutigineqartut:- Oqaasileriffiup KNR-imi kalaallisut pikkorissaasarnissaa, ilisimatitsissutini siornatigut eqqaaneqareersoq, sumut killippa?KNR-imi sulisunik kalaallisut pikkorissaasalernissaq Oqaasileriffiup KNR-illu isumaqatigiissutigisimagaluarpaat, kisianni sulisut kalaallisut allattagaasa misissornerisa kingorna paasinarsisimavoq KNR nammineerluni atorfinitsitsiguni pitsaanerussasoq. Tamanna pillugu KNR Oqaasileriffillu naapeqatigeeqqissapput, tamatumalu kingorna qanoq ingerlariaqqittoqassanersoq paasinarsissaaq.

    – Oqaasiliortut suliarisartagaasa avammut saqqummiunneqartarnissaannut tunngasut:

    Oqaasiliortut suliarisartagaat Oqaasileriffiup nittartagaanut imaqarnilianngorlugit ilineqartarput aamma taaguutit akuerisaat Oqaasileriffiup katersaanut ilanngunneqartarput avammulli tusagassiuutitigut saqqummiunneqassanatik. Oqaasiliortut suliamik saqqummiunneqartarnissaannut periarfissat taakkartugaat ilaatigut makkuupput:
    – Facebookimi Oqaasileriffiup quppernerani taaguutinik akuerisanik saqqummiussineq.
    – Tusagassiuutinut nalunaaruteqarneq.
    Tamatumunnga tunngatillugu Oqaasiliortuni siulittaasunngortup Mariiap oqaatigaa Oqaasiliortuni taaguutit akuerisat tusagassiorfinnut nalunaarutigineqartarnissaat ileqquusariaqaraluartoq.

    Oqaasiliortut suliarisartagaasa saqqummiunneqartarnissaannut atatillugu Oqaasileriffik Oqaasiliortuniit ataatsimeeqqinnissamut kommunikationsstrategimik siunnersuusioqquneqarpoq.

  1. Oqaasiliortunut saaffiginnissutit:
    5.1. Atertut qinnutigineqartut:
    – Suli:
    Qinnutigineqartoq atseeriaatsimut naapertuutinngimmat akuerineqanngilaq. Suli kalaallisut oqaaseeraallunilu (= stadig) oqaluummut nagguiuvoq (= at arbejde) aamma aterinnittussamut ittoorutaasinnaammat atseeriaatsimut naapertuutsinneqanngilaq.- Aatsi:
    Atertut qinnutigineqartoq atermit Hansimeersoq akuerineqarpoq. Hansimik atillit Aatsimik taaneqartarnerat nalinginnaasuuvoq.- Pindu:
    Kalaallisut oqaasiunanilu, atiunanilu isumaqanngimmat Danmarkimut qinnutigeqquneqassaaq. Oqaasiliortut akuersitinneqarniarpata akuerisaareersoq Bendo atorneqassaaq. Bendo atermit Benediktemeersuuvoq.5.2. MIO-mi taaguutit:
    Oqaasiliortut 2016-imi novembarip 24-anni ataatsimeereernerisa kingorna ‘seksualiserende adfærd’-ip ‘seksualiserende sprog’-illu kalaallisoortaanni oqaaseq ‘ingasaassilluni’ ilaassanersoq MIO-mut tusarniaassutigineqarmat qisuariartoqanngilaq, taamaakkaluartoq Oqaasiliortut aalajangerput ilanngunneqassanngitsoq.
seksualiserende adfærd kinguaassiuutinut atoqatigiinnermullu sammisumik pissusilersorneq
seksualiserende sprog kinguaassiuutinut atoqatigiinnermullu sammisumik oqaatsinik atuineq

Taaguutit taakku saniatigut taaguutinik allanittaaq Oqaasiliortut akuerisaqarput:

børnesagkyndig meeqqat pillugit ilisimasalik MIO-miit ‘meeqqat pillugit paasisimasalik’ Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu peqqussummi §34-mi atorneqarsimammat akuereqqugaluaraat Oqaasiliortut 2016-imi juunip 17-anni akuerisimasartik atorneqassasoq aalajangiusimavaat.
diagnose nappaammik/innarluummik suussusiliineq nappaammik/innarluummik suussusiliineq atorneqartassasoq aalajangiunneqarpoq.

‘nappaatip suussusianik paasinninneq’ (Oqaasersiuut, 2012), ‘nappaammik suussusiliineq’ (Perorsaanermi taaguutsit, 2003) aamma ‘nappaatip suussusersinera, nappaatip suussusianik aalajangiineq’ (Peqqinnissaqarfinni taaguusersuutit, 2005) atorneqartussatut siunnersuutigineqarsimagaluartut MIO-miit erseqqissaatigineqarpoq nappaat kisimi suussusersineqarneq ajortoq aammali innarluut suussusersineqarsinnaasoq.

offer eqqugaasoq 2016-imi juunip 17-anni Oqaasiliortut taaguut ‘pinerluttuliornermi eqqugaasoq’ akuerereeraallu MIO-miit erseqqissaatigineqarpoq pinerluttuliornerinnarmi eqqugaasoqarneq ajortoq, assersuutigineqarpoq ajunaarnermit aamma eqqugaasoqarsinnaasoq. Taamaammat pisariillisaaneq eqqarsaatigalugu eqqugaasoq akuerineqarpoq. Oqaaseqatigiinni atorneqarnerata suna pineqarnersoq ersersittassavaa.

– blotter, ‘Nalikkaaminik takoqqusaartartoq’ (Oqaasersiuut, 2012) aamma ‘imminut nittarsaalluni tissartartoq’ (Perorsaanermi taaguutsit, 2003) siunnersuutaasimapput, kisianni taakku arlaannaalluunniit MIO-p ima tunngavilersuilluni atorusunngilai:”Nalikkaat kisimik nittarsaanneqarneq ajorput. Aamma tissattarnermut kisimi tunnganngilaq.” MIO-mi ulluinnarni atortagartik una akuereqqullugu siunnersuutigaat:imminut nittarsaattartoq.

Ataatsimiinnissamut tullermut ‘blotter’-ip kalaallisut taaguusernissaa kinguartippaat. Ilaatigut ataatsimiinnermi taaguutissaqqissutut eqqaaneqartoq tassaavoq:kinguaassiuutiminik allanut nittaassisartoq/takutitsisartoq.

 

Autisme:
Oqaluuserisassaq MIO-mi taaguutinut ilaanngikkaluartoq Oqaasiliortuni siulittaasumiit oqaluuserisassatut siunnersuutigineqarmat eqqartorneqassaaq. Tassa tusagassiorfinni autismep autistillu kukkusumik (autistertut) atorneqartarnerat nalinginnaavoq Oqaasiliortuniillu eqqartorneqartariaqarsorinarluni.

Perorsaanermi taaguutsini 2003-mi saqqummersuni taaguut Oqaasiliortuniit akuerisatut allassimasoq tassaavoq: autisme (avammut matoqqaneq).

– autisme
Autisme atorneqassaaq (avammut matoqqaneq) peerlugu.

– autist
Autist aalajangiiffigineqanngilaq ataatsimeeqqinnissamulli kinguartinneqarluni.
Ataatsimiinnermi matumani autistip qanoq taaneqartarnissaanik eqqartuisoqarpoq: autistiuvoq, autismeqarpoq aamma autismemik innarluuteqarpoq, kiisalu erseqqissaatigineqarpoq ‘autisterpoq’ atorneqassanngitsoq.

– autistisk
Ataatsimiinnermi matumani eqqartorneqanngilaq.

5.3. Sans, lugtesans, følesans, synssans, høresans aamma smagssans:
Ataatsimiinnermi kingullermi aalajangiunneqartut inunnut aalajangersimasunut tusarniaassutigineqarsimapput, taakkulu tusarniaavigineqartut isumaqataanerminnik ilisimatitsipput. Taaguutit kingullermik ataatsimiinnermi akuerineqartut tassaapput:

sans, malugissut
de fem sanser, malugissutit tallimat
lugtesans, naamassut
følesans, malugissut
synssans, isigissut
høresans, tusaassut
smagssans, susunnimut malugissut

5.4. Selvstændighed:
Immikkoortoq taanna ataatsimiinnermi matumani eqqartorneqarani ataatsimeeqqinnissamut kinguartinneqarpoq. Oqaasileriffik peqquneqarpoq Naalakkersuisoqarfiup taaguutit atortarsimasai katersussagai ataatsimeeqqinnermilu bilagitut Oqaasiliortunut tunniutissagai.

5.5. Grævling aamma jærv:
Ukiut ingerlaneranni ordbogini atuakkanilu grævlingi jærvilu assigiinngitsunik taaguuserneqartarsimapput (skema quppernerup tullianiittoq takuuk).
Kleinschmidtip atuakkiamini “uumasunik”-imi 1863-imeersumi qappik kukiffaajoorlu immikkoortilluinnarlugit taaguuserlugillu allaatigisimavai Schultz-Lorentzenilli ordbogiliaata kingorna jærvip Kleinschmidtip kukiffaajuumik taasaata qappimmik taaneqartalersimanera takuneqarsinnaavoq.
Naggueqatitta ordbogii misissoraanni qappik (qapvik/qavvik) jærvimut/wolverinemut taaguutitoqaasimasoq qularnanngilaq:
Inupiat Eskimo Dictionary (1970) – Webster & Zibell:
wolverine, qapvik, qavvik
Taamaakkaluartorli kalaallit taagueriaasitoqaat tunngavigalugit Kleinschmidt assigalugu Oqaasiliortut ima aalajangerput:
jærv, kukiffaajooq
grævling, qappik

grævling jærv
uumasunik

S. Kleinschmidt (1863)

qappik kukiffaajooq
Den Grønlandske Ordbog

S. Kleinschmidt (1871)

qappik
Dansk-Grønlandsk tolk

C. Ryberg (1891)

qappik
Dansk Grønlandsk Ordbog

Kjer & Rasmussen (1893)

qappik
Den Grønlandske Ordbog

Schultz-Lorentzen (1926)

qappik (Labrador) qappik (Alaska)

kukiffaajooq

Dansk Grønlandsk Ordbog (1960) qappik kukiffaajooq
Ordbogi kalaallisuumiit qallunaatuumut (1977) qappik
Oqaatsit (2002) qappik
Ordbogen (2003) grævlingi qappik
Oqaasersiuut (2012) grævlingi qappik

5.6. Nunatta Atuagaateqarfiata taaguutit akuereqqusai:
Piffissakinneq pissutigalugu taaguutinit 29-usunit ataasiinnaq eqqartorneqarluni angumerineqartoq tassaavoq:
ekstremsport, timersuut sapiisernertalik

5.7. Navianassutsimut ilisarnaatit taaguutaat:
Ataatsimeeqqinnissamut kinguartinneqarpoq.

5.8. Kompetence aamma færdighed kalaallisut:
Ataatsimeeqqinnissamut kinguartinneqarpoq.

5.9. RAL-imi atorfiit taaguutaat akuereqquneqartut:
Ataatsimeeqqinnissamut kinguartinneqarpoq.

5.10. Mistænkt aamma sigtet kalaallisut:
Ataatsimeeqqinnissamut kinguartinneqarpoq.

  1. Taasariaqartut allat:
    a. Ataatsimeeqqinnissamut ulluliineq:
    Sapaatip akunnerani 17-imi (24.-28. april) ataatsimiittoqaqqissaaq.b. Oqaasiliortut suliassaasa killiffiannik ilisimatitsineq:
    Oqaasiliortunut pappialanngorlugu tunniunneqarpoq.c. Imaqarnilianik torersaaneq:
    Angumerineqanngilaq, kisianni imaqarniliaasimasunik torersaaneq suli ingerlavoq. Imaqarniliaasimasuni suut sammineqarsimanersut imaqarniliap saqqaanut takujuminarsarlugit iluarsaanneqarput.d. Ilaasortanit taasariaqartut allat:
    Ataatsimeeqqinnissami Oqaasiliortut suliassaat siulliullugit sammineqassasut Juaakap siunnersuutigaa, tamannalu akuersissutigineqarpoq.

 

Oqaasiliortut siulittaasuat Allatsi

Mariia Simonsen Minik Jeremiassen

Oqaasiliortut 2017 – 2 (gl)

OQAA – 170317 (gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit imaqarniliaq

Sumiiffik: Ilimmarfimmi ataatsimiittarfik nr. 7
Ulloq: 17.03.2017
Nalunaaqutaq: 9:00-12:00
Oqaasiliortut peqataasut: Mariia Simonsen, Mette L. Lyberth, Jens Danielsen, Niels-Henrik Lynge aamma Juaaka Lyberth
Oqaasileriffimmiit peqataasut: Katti Frederiksen aamma Camilla Kleemann-Andersen
Allatsi: Minik Jeremiassen
Ataatsimiinnerup normua: 2
  • Oqaluuserisat
  1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat
  2. Kingullermik imaqarniliap akuerineqarnera
  3. Oqaasiliortut siulittaasuannik siulittaasullu tullianik, kiisalu Oqaasiliortut sinnerlugit Nunat Aqqinik Aalajangiisartunut ilaasortamik qinersineq
  4. Oqaasileriffimmiit ilisimatitsissutit
  5. Oqaasiliortunut saaffiginnissutit
    5.1. Atertut qinnutigineqartut Aatsi, Suli aamma Pindu
    5.2. MIO-mi taaguutit aamma autisme
    5.3. Sans, lugtesans, følesans, synssans, høresans aamma smagssans pillugit tusarniaanernit
    5.4. Selvstændighed politikkimut tunngatillugu kalaallisut qanoq taagorneqassava?
    5.5. Grævling aamma jærv kalaallisut
    5.6. Nunatta Atuagaateqarfiata taaguutit akuereqqusai
    5.7. Navianassutsimut ilisarnaatit taaguutaat
    5.8. Kompetence aamma færdighe kalaallisut
    5.9. RAL-imi atorfiit taaguutaat akuereqquneqartut
    5.10. Mistænkt aamma sigtet kalaallisut
  6. Taasariaqartut allat
    6.1. Ataatsimeeqqinnissamut ulluliineq
    6.2. Oqaasiliortut suliassaasa killiffiannik ilisimatitsineq
    6.3. Imaqarnilianik torersaaneq
    6.4. Ilaasortanit taasariaqartut allat

Imaqarniliaq

Niels-Henrik Lynge nutaartaammat ataatsimeeqataasut tamarmik ilisariteqqaarallarput.
Oqaasiliortuni siulittaasup tullia Maria Simonsen ataatsimiinnermi aqutsisuuvoq.

  1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat:
    Oqaluuserisassat akuerineqarput.
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera:
    Kalaallit Nunaanni Eqqartuussisoqarfiit taaguutaat/aqqi sukumiinerusumik eqqartorneqartariaqarmata kingullermillu ataatsimiinnermi eqqartorluarneqanngimmata imaqarniliamit peerneqarput ataatsimeeqqinnissamullu oqaluusereqqitassanngortinneqarlutik. Taakku peerneqareermata imaqarniliaq akuerineqarpoq.
  3. Oqaasiliortut siulittaasussaannik siulittaasullu tullissaanik, kiisalu Oqaasiliortut sinnerlugit Nunat Aqqinik Aalajangiisartunut ilaasortassamik qinersineq:Bolatta M. Vahl, Oqaasiliortut siulittaasorisimasaat, ilaasortaanerminiit tunuarmat Niels-Henrik Lynge Naalakkersuisunit nutaatut toqqagaavoq.Mariia Simonsen Oqaasiliortuni siulittaasunngorpoq.
    Mette L. Lyberth Oqaasiliortuni siulittaasup tulliatut qinerneqarpoq.
    Niels-Henrik Lynge Oqaasiliortut sinnerlugit Nunat Aqqinik Aalajangiisartunut ilaasortanngorpoq.
  1. Oqaasileriffimmiit ilisimatitsissutit:
    Ilisimatitsissutit bilagitaat quppernerni kingullerniipput.Ilisimatitsissutini ilaanngitsut Oqaasiliortuniit apeqqutigineqartut:- Oqaasileriffiup KNR-imi kalaallisut pikkorissaasarnissaa, ilisimatitsissutini siornatigut eqqaaneqareersoq, sumut killippa?KNR-imi sulisunik kalaallisut pikkorissaasalernissaq Oqaasileriffiup KNR-illu isumaqatigiissutigisimagaluarpaat, kisianni sulisut kalaallisut allattagaasa misissornerisa kingorna paasinarsisimavoq KNR nammineerluni atorfinitsitsiguni pitsaanerussasoq. Tamanna pillugu KNR Oqaasileriffillu naapeqatigeeqqissapput, tamatumalu kingorna qanoq ingerlariaqqittoqassanersoq paasinarsissaaq.

    – Oqaasiliortut suliarisartagaasa avammut saqqummiunneqartarnissaannut tunngasut:

    Oqaasiliortut suliarisartagaat Oqaasileriffiup nittartagaanut imaqarnilianngorlugit ilineqartarput aamma taaguutit akuerisaat Oqaasileriffiup katersaanut ilanngunneqartarput avammulli tusagassiuutitigut saqqummiunneqassanatik. Oqaasiliortut suliamik saqqummiunneqartarnissaannut periarfissat taakkartugaat ilaatigut makkuupput:
    – Facebookimi Oqaasileriffiup quppernerani taaguutinik akuerisanik saqqummiussineq.
    – Tusagassiuutinut nalunaaruteqarneq.
    Tamatumunnga tunngatillugu Oqaasiliortuni siulittaasunngortup Mariiap oqaatigaa Oqaasiliortuni taaguutit akuerisat tusagassiorfinnut nalunaarutigineqartarnissaat ileqquusariaqaraluartoq.

    Oqaasiliortut suliarisartagaasa saqqummiunneqartarnissaannut atatillugu Oqaasileriffik Oqaasiliortuniit ataatsimeeqqinnissamut kommunikationsstrategimik siunnersuusioqquneqarpoq.

  1. Oqaasiliortunut saaffiginnissutit:
    5.1. Atertut qinnutigineqartut:
    – Suli:
    Qinnutigineqartoq atseeriaatsimut naapertuutinngimmat akuerineqanngilaq. Suli kalaallisut oqaaseeraallunilu (= stadig) oqaluummut nagguiuvoq (= at arbejde) aamma aterinnittussamut ittoorutaasinnaammat atseeriaatsimut naapertuutsinneqanngilaq.- Aatsi:
    Atertut qinnutigineqartoq atermit Hansimeersoq akuerineqarpoq. Hansimik atillit Aatsimik taaneqartarnerat nalinginnaasuuvoq.- Pindu:
    Kalaallisut oqaasiunanilu, atiunanilu isumaqanngimmat Danmarkimut qinnutigeqquneqassaaq. Oqaasiliortut akuersitinneqarniarpata akuerisaareersoq Bendo atorneqassaaq. Bendo atermit Benediktemeersuuvoq.5.2. MIO-mi taaguutit:
    Oqaasiliortut 2016-imi novembarip 24-anni ataatsimeereernerisa kingorna ‘seksualiserende adfærd’-ip ‘seksualiserende sprog’-illu kalaallisoortaanni oqaaseq ‘ingasaassilluni’ ilaassanersoq MIO-mut tusarniaassutigineqarmat qisuariartoqanngilaq, taamaakkaluartoq Oqaasiliortut aalajangerput ilanngunneqassanngitsoq.
seksualiserende adfærd kinguaassiuutinut atoqatigiinnermullu sammisumik pissusilersorneq
seksualiserende sprog kinguaassiuutinut atoqatigiinnermullu sammisumik oqaatsinik atuineq

Taaguutit taakku saniatigut taaguutinik allanittaaq Oqaasiliortut akuerisaqarput:

børnesagkyndig meeqqat pillugit ilisimasalik MIO-miit ‘meeqqat pillugit paasisimasalik’ Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu peqqussummi §34-mi atorneqarsimammat akuereqqugaluaraat Oqaasiliortut 2016-imi juunip 17-anni akuerisimasartik atorneqassasoq aalajangiusimavaat.
diagnose nappaammik/innarluummik suussusiliineq nappaammik/innarluummik suussusiliineq atorneqartassasoq aalajangiunneqarpoq.

‘nappaatip suussusianik paasinninneq’ (Oqaasersiuut, 2012), ‘nappaammik suussusiliineq’ (Perorsaanermi taaguutsit, 2003) aamma ‘nappaatip suussusersinera, nappaatip suussusianik aalajangiineq’ (Peqqinnissaqarfinni taaguusersuutit, 2005) atorneqartussatut siunnersuutigineqarsimagaluartut MIO-miit erseqqissaatigineqarpoq nappaat kisimi suussusersineqarneq ajortoq aammali innarluut suussusersineqarsinnaasoq.

offer eqqugaasoq 2016-imi juunip 17-anni Oqaasiliortut taaguut ‘pinerluttuliornermi eqqugaasoq’ akuerereeraallu MIO-miit erseqqissaatigineqarpoq pinerluttuliornerinnarmi eqqugaasoqarneq ajortoq, assersuutigineqarpoq ajunaarnermit aamma eqqugaasoqarsinnaasoq. Taamaammat pisariillisaaneq eqqarsaatigalugu eqqugaasoq akuerineqarpoq. Oqaaseqatigiinni atorneqarnerata suna pineqarnersoq ersersittassavaa.

– blotter, ‘Nalikkaaminik takoqqusaartartoq’ (Oqaasersiuut, 2012) aamma ‘imminut nittarsaalluni tissartartoq’ (Perorsaanermi taaguutsit, 2003) siunnersuutaasimapput, kisianni taakku arlaannaalluunniit MIO-p ima tunngavilersuilluni atorusunngilai:”Nalikkaat kisimik nittarsaanneqarneq ajorput. Aamma tissattarnermut kisimi tunnganngilaq.” MIO-mi ulluinnarni atortagartik una akuereqqullugu siunnersuutigaat:imminut nittarsaattartoq.

Ataatsimiinnissamut tullermut ‘blotter’-ip kalaallisut taaguusernissaa kinguartippaat. Ilaatigut ataatsimiinnermi taaguutissaqqissutut eqqaaneqartoq tassaavoq:kinguaassiuutiminik allanut nittaassisartoq/takutitsisartoq.

 

Autisme:
Oqaluuserisassaq MIO-mi taaguutinut ilaanngikkaluartoq Oqaasiliortuni siulittaasumiit oqaluuserisassatut siunnersuutigineqarmat eqqartorneqassaaq. Tassa tusagassiorfinni autismep autistillu kukkusumik (autistertut) atorneqartarnerat nalinginnaavoq Oqaasiliortuniillu eqqartorneqartariaqarsorinarluni.

Perorsaanermi taaguutsini 2003-mi saqqummersuni taaguut Oqaasiliortuniit akuerisatut allassimasoq tassaavoq: autisme (avammut matoqqaneq).

– autisme
Autisme atorneqassaaq (avammut matoqqaneq) peerlugu.

– autist
Autist aalajangiiffigineqanngilaq ataatsimeeqqinnissamulli kinguartinneqarluni.
Ataatsimiinnermi matumani autistip qanoq taaneqartarnissaanik eqqartuisoqarpoq: autistiuvoq, autismeqarpoq aamma autismemik innarluuteqarpoq, kiisalu erseqqissaatigineqarpoq ‘autisterpoq’ atorneqassanngitsoq.

– autistisk
Ataatsimiinnermi matumani eqqartorneqanngilaq.

5.3. Sans, lugtesans, følesans, synssans, høresans aamma smagssans:
Ataatsimiinnermi kingullermi aalajangiunneqartut inunnut aalajangersimasunut tusarniaassutigineqarsimapput, taakkulu tusarniaavigineqartut isumaqataanerminnik ilisimatitsipput. Taaguutit kingullermik ataatsimiinnermi akuerineqartut tassaapput:

sans, malugissut
de fem sanser, malugissutit tallimat
lugtesans, naamassut
følesans, malugissut
synssans, isigissut
høresans, tusaassut
smagssans, susunnimut malugissut

5.4. Selvstændighed:
Immikkoortoq taanna ataatsimiinnermi matumani eqqartorneqarani ataatsimeeqqinnissamut kinguartinneqarpoq. Oqaasileriffik peqquneqarpoq Naalakkersuisoqarfiup taaguutit atortarsimasai katersussagai ataatsimeeqqinnermilu bilagitut Oqaasiliortunut tunniutissagai.

5.5. Grævling aamma jærv:
Ukiut ingerlaneranni ordbogini atuakkanilu grævlingi jærvilu assigiinngitsunik taaguuserneqartarsimapput (skema quppernerup tullianiittoq takuuk).
Kleinschmidtip atuakkiamini “uumasunik”-imi 1863-imeersumi qappik kukiffaajoorlu immikkoortilluinnarlugit taaguuserlugillu allaatigisimavai Schultz-Lorentzenilli ordbogiliaata kingorna jærvip Kleinschmidtip kukiffaajuumik taasaata qappimmik taaneqartalersimanera takuneqarsinnaavoq.
Naggueqatitta ordbogii misissoraanni qappik (qapvik/qavvik) jærvimut/wolverinemut taaguutitoqaasimasoq qularnanngilaq:
Inupiat Eskimo Dictionary (1970) – Webster & Zibell:
wolverine, qapvik, qavvik
Taamaakkaluartorli kalaallit taagueriaasitoqaat tunngavigalugit Kleinschmidt assigalugu Oqaasiliortut ima aalajangerput:
jærv, kukiffaajooq
grævling, qappik

grævling jærv
uumasunik

S. Kleinschmidt (1863)

qappik kukiffaajooq
Den Grønlandske Ordbog

S. Kleinschmidt (1871)

qappik
Dansk-Grønlandsk tolk

C. Ryberg (1891)

qappik
Dansk Grønlandsk Ordbog

Kjer & Rasmussen (1893)

qappik
Den Grønlandske Ordbog

Schultz-Lorentzen (1926)

qappik (Labrador) qappik (Alaska)

kukiffaajooq

Dansk Grønlandsk Ordbog (1960) qappik kukiffaajooq
Ordbogi kalaallisuumiit qallunaatuumut (1977) qappik
Oqaatsit (2002) qappik
Ordbogen (2003) grævlingi qappik
Oqaasersiuut (2012) grævlingi qappik

5.6. Nunatta Atuagaateqarfiata taaguutit akuereqqusai:
Piffissakinneq pissutigalugu taaguutinit 29-usunit ataasiinnaq eqqartorneqarluni angumerineqartoq tassaavoq:
ekstremsport, timersuut sapiisernertalik

5.7. Navianassutsimut ilisarnaatit taaguutaat:
Ataatsimeeqqinnissamut kinguartinneqarpoq.

5.8. Kompetence aamma færdighed kalaallisut:
Ataatsimeeqqinnissamut kinguartinneqarpoq.

5.9. RAL-imi atorfiit taaguutaat akuereqquneqartut:
Ataatsimeeqqinnissamut kinguartinneqarpoq.

5.10. Mistænkt aamma sigtet kalaallisut:
Ataatsimeeqqinnissamut kinguartinneqarpoq.

  1. Taasariaqartut allat:
    a. Ataatsimeeqqinnissamut ulluliineq:
    Sapaatip akunnerani 17-imi (24.-28. april) ataatsimiittoqaqqissaaq.b. Oqaasiliortut suliassaasa killiffiannik ilisimatitsineq:
    Oqaasiliortunut pappialanngorlugu tunniunneqarpoq.c. Imaqarnilianik torersaaneq:
    Angumerineqanngilaq, kisianni imaqarniliaasimasunik torersaaneq suli ingerlavoq. Imaqarniliaasimasuni suut sammineqarsimanersut imaqarniliap saqqaanut takujuminarsarlugit iluarsaanneqarput.d. Ilaasortanit taasariaqartut allat:
    Ataatsimeeqqinnissami Oqaasiliortut suliassaat siulliullugit sammineqassasut Juaakap siunnersuutigaa, tamannalu akuersissutigineqarpoq.

 

Oqaasiliortut siulittaasuat Allatsi

Mariia Simonsen Minik Jeremiassen