Ujarlerit

Oqaasiliortut 2017 – 4

OQAA – 140617 (gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit imaqarniliaq

Sumiiffik: Ilimmarfimmi ini nr. 7
Ulloq: 14.06.2017
Nalunaaqutaq: 10:00 – 15:00
Peqataasut: Mette L. Lyberth, Mariia Simonsen aamma Niels-Henrik Lynge
Peqataanngitsut: Juaaka Lyberth aamma Jens Danielsen
Oqaasileriffimmit peqataasut: Katti Frederiksen aamma Camilla Kleemann-Andersen (tamarmik ullup qeqqata tungaanut)
Allatsi: Minik Jeremiassen
Ataatsimiinnerup normua: 4
  • Oqaluuserisat
  1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera
  3. Atertut qinnutigineqartut
    a. Storch
    b. Iddimanngiiu
  4. Oqaasileriffimmit ilisimatitsissutit
  5. Oqaasersiat taarserlugit oqaasiliorneq:
    a. Blotter
    b. Nunatta Atuagaateqarfianit taaguutit
    c. Navianassutsimut ilisarnaatit
    d. Kompetence aamma færdighed
    e. RAL-imi atorfiit taaguutaat
    f. Eqqartuussivimmit taaguutit
    g. Mistænkt aamma sigtet
  6. Taasariaqartut allat
    a. Ataatsimeeqqinnissamut ulluliineq
    b. Killiffimmik ilisimatitsineq (Oqaasersiat taarserlugit oqaasiliorneq)
    c. Ilaasortanit taasariaqartut allat
    d. Oqaasiliortut akuerisimasaat (oversigt) (Oqaasiliortut allattaannit ilisimatitsissut)

Imaqarniliaq

  1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat:
    Oqaluuserisassat akuerineqarput.

 

  1. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera:
    Apriilip 28-anni 2017 ataatsimiinnermit imaqarniliaq akuerineqarpoq.

 

  1. Atertut qinnutigineqartut:
    a. Storch:
    Kirkeministeriep atertut qinnutigineqartoq Storch itigartitsissutigisimammagu Oqaasiliortut akuerseqqusillutik innersuussisimapput. Storchip kinguliaqummit aallaaveqartup atertut Nunatsinni atugaareersimanera Oqaasiliortut innersuussinerminni tunngavigisimavaat. Pissuseqatai allat atertut akuerisatut atugaasut makkuupput: Mutsi (Motzfeldtimit), Miilu (Møllerit), Olsen il. il.
    Ataatsimiinnermi ilisimatitsissutigineqarpoq Storch Kirkeministeriemit atertut akuerineqarsimasoq.b. Iddimanngiiu:
    Kalaallit allattaasianni (alfabetianni?) d ilaanngimmat atertut qinnutigineqartoq akuerineqanngilaq.

    Atertut qinnuteqartoq Tunumeersuuvoq. Qinnuteqartup Iddimanngiiumik atsiortarnini atsiaaffimilu aqqata taama allanneqartarnera tunngavigalugit atermi d-talerlugu allanneqartarnissaanik qinnuteqarpoq.

    Siornatigut Iddimanngiiu qinnutigineqartareerpoq kalaallilli allattaasianni naqinneq d ilaanngimmat akuersissutigineqartarsimanani. Kalaallit allattaasiat malillugu taama nipilinni tti- d-tut nipilerlugu taaneqartartoq (tassa -ts-imiit allaanerusumik nipeqartoq) kalaallit aqqini atorneqartarpoq, soorlu Mittivarniannga.

    Atertut akuerisani d-mik ilallit takornartaanngillat, soorlu Dania (Danielimit) aamma Bendo (Benediktemit). Tamakkuli qinnutigineqartumit (Iddimanngiiumit) allaanerussutaat tassaavoq Danmarkimit nunanilluunniit allanit allaaveqartuunerat, taamaattumillu qallunaat allamiulluunniit allattaasianni d-p ilaanera tunngavigineqartarpoq.

    Kalaallit Nunaanni allattaaseq ataatsimoorussaq ataasiinnaavoq sumiorpaluutillu immikkut allattaasilersugaanatik, taamaattumillu naqinnerup d-p kalaallit allattaasiannut tunngavilersorluagaanngitsumik ilanngutitissallugu Oqaasiliortunit pissusissamisuunngitsutut isigineqarpoq.

    Oqaasiliortut allattaata Oqaasileriffiup arkiviani pappialanik torersaanermini landsrådip oqaatsinut allattaatsimullu udvalgiata 1971-imi decembarip qaammataani imaqarniliarisimasaat, tassa allattaatsip 1973-imi atuutilernera sioqqutitsiarlugu allagaasimasut, naammattoorsimavai. Allakkani taakkunani naqinnerit d aamma b aterni atorneqarsinnaasutut allanneqarsimagaluartut kalaallit aqqi pineqarnersut nalunarpoq. Ajoraluartumillu allakkat taakku akuerisaanersut imaqarniliaannaasimanersulluunniit aamma nalunarpoq, allaattaatsillu 1973-imi atuutilersinneqarnerani nalunaarutini ilanngunneqarsimanatik.

    Taamani landsrådip oqaatsinut allattaatsimullu udvalgiani ilaasortaasut tamarmik qimagutereernikuupput ilisimannittutuaasinnaasorlu tassaavoq Robert Petersen. Oqaasiliortut allattaata Roba sianerfigalugu allakkanut taakkununnga tunngatillugu ilisimasaqarnersoq eqqaamasaqarnersorluunniit paasiniassavaa. Roba taamani udvalgimut ilaasortaanngikkaluarluni ilisimasaqarnissaa ilimanarpoq.

    Oqaasiliortut sumiorpaluutit allaasiinik misissuisussanik suleqatigiinnik pilersitsisinnaanertik tunngavigalugu suleqatigiinnik sumiorpaluutit immikkut malittarisassalimmik allaaseqalernissaannut  misissuisussanik pilersitsissapput. Misissuisussat allattaatsip atorneqartup sumiorpaluutinit, Tunumiutuunit Avanersuarmiutuunillu, tamakkiisumik atorneqarsinnaaneranik misissuissapput, ilaatigut nipit d-mik t-milluunniit allanneqarsinnaanerinut tunngasunik misissuissallutik. Tassa naatsumik oqaatigalugu Tunumiut Avanersuarmiullu immikkut allaaseqarsinnaanerannik misissuisoqassaaq.

    Ilanngussaq “Sumiorpaluutit malillugit allattarnissamik malittarisassiornissaq” takuuk.

    Atsersuinermi innersuussutit Inuit Aqqinik Akuersisartut 2016-imi decembarip 16-anni akuerisaat ataatsimiinnermi aamma eqqartullatsiarneqarput. Oqaasiliortut innersuussutini nutartigassaqarsorigamik ataatsimeeqqinnissami eqqartuissallutik aalajangerput.

    Mettep aternik akuersinermi tunngavigineqartarsimasut skemanngorlugit takussusiarineqarnissaat kissaatigaa, ataatsimiinnermilu assersuutigineqartoq imaappoq:

Allaatsimi malittarisassat Oqaluttuarisaanikkut kulturikkullu ileqqut Oqaasersiani malittarisassat Kalaalinngorsakkat

 

  1. Oqaasileriffimmit ilisimatitsissutit:
    Oqaasileriffiup pisortaa Katti Frederiksen pisarneq malillugu Oqaasiliortut ataatsimiinnissaat sioqqullugu ilisimatitsissutinik nassiussivoq. Ilanngussani “Oqaasileriffimmit paasissutissat” takuuk.Ilisimatitsissutinut tunngatillugu Oqaasiliortut oqaatigisaat imaapput:

    – Oqaatsit akuerisat pillugit:
    Oqaasileriffiup nittartagaata nutarsarneqarsimanera Oqaasiliortullu akuerisaasa nittartakkami ujarneqarsinnaalernerat Oqaasileriffimmit ilisimatitsissutigineqassaaq.

    – Inatsisartut ataatsimiititaliaannik naapeqateqarusunneq pillugu:
    Naalakkersuisoqarfimmit Oqaasileriffik ilisimatinneqarpoq Oqaasileriffik, Oqaasiliortut Nunat Aqqinik Aalajangiisartulluunniit toqqaannartumik Inatsisartut ataatsimiititaliaannik ataatsimeeqateqarumallutik qinnuteqaqqusaanngitsut. Tamanna Naalakkersuisoqarfiup tungaanniit sakkortuumik qisuariarfigineqarsimavoq, erseqqissaassutigineqarsimallunilu saaffiginnissutit suugaluartulluunniit tamarmik Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfimmut taamaallaat  aqqutissareqqusaasut aqqutigalugit anngunneqartassasut. Inatsisartut ataatsimiititaliaat ataatsimeeqatigalugit naapikkusukkaanni, tamanna aatsaat Naalakkersuisumut qinnutigeqqaarlugu akuerippagu pisinnaavoq.

    – Oqaatsinik kiffartuussiviup pilersinneqarnissaanut:
    Januaarip aallaqqaataani 2018-imi Oqaasileriffimmi oqaatsinik pikkorissaasartussamik atorfinittoqassaaq, suliassaqarfiullu pilersinneqarneranut 500.000 kr.-nik aningaasaliisoqassalluni.

    500.000 koruunit akissarsianuinnangajak atussammata Oqaasiliortut 500.000 koruuninik aningaasaliinissaq piviusorsiortuusorinngilaat.

    Oqaasiliortut pillugit inatsisissap Inatsisartunit aappassaanerluni akuerineqarnerata kingorna Oqaasileriffimmi suliassaqarfiit nutaat pilersinneqarnissaat piviusunngortussanngorunarmat inuttalertariaqartut ataatsimiinnermi eqqartorneqarputtaaq.

    Oqaasileriffimmiit inuttalertariaqartutut taakkartorneqartut tassaapput: retskrivningsordbogilerisoq, ordbogilerisoq kiisalu oqaasiliornermut tunngasunik suliaqartoq (afløsningsord).

    Ajoraluartumik inatsisissaq akuerineqaraluarpalluunniit aningaasanik kinguneqartussaanngimmat suliassaqarfiit assigiinngitsut, soorlu Oqaasiliortunik sullissinerup pitsaassusaa appariassaaq. Oqaasiliortut inatsisissaata tusarniaassutigineqarnerani ilaatigut tamakku Inatsisartunut allaganngorlugit anngunneqarnikuupput.

 

  1. Oqaasersiat taarserlugit oqaasiliorneq:
    a. Blotter:
    MIO-mi taaguutit saaffiginnissutaaqqaarmatali taaguutit ataasiakkaarlugit eqqartorneqarlutillu aalajangersaaffigineqarsimapput, maannamullu blotter nalornissutaajuarsimasoq kalaallisut ima taaguuserneqarpoq: kinguaassiuutiminik nittaassisartoq.MIO-miit “imminut nittarsaattartoq” siunnersuutigineqarsimagaluartoq Den Danske Ordbogi malillugu blotterimut nassuiaataasimasumut taaguut matussusiinngimmat akuerineqanngilaq.

    b. Nunatta Atuagaateqarfianit taaguutit:
    Nunatta Atuagaateqarfianit taaguutit 2016-imili saaffiginnissutaasimasut ima aalajangersaaffigineqarput:

    naturgeografi: sumiiffinni pinngortitalerineq
    personlighedsudvikling: inuttut ineriartorneq
    fysisk aktivitet: timi aalatillugu sammisaqarneq
    pædagogisk arbejde: perorsaanermik suliaqarneq; pamersaanermik suliaqarneq (Oqaasiliortut oqaaseqaataat: pamersaaneq Avanersuarmeersuusoq maluginiarneqassaaq)
    rodløshed: inuunermi toqqammavissaaleqineq
    samsundskritik: inuiaqatigiinni pissutsinik isornartorsiuineq
    samsundsskildring: inuiaqatigiit pillugit saqqummiussaqarneq (Oqaasiliortut oqaaseqaataat: isiginnaagassiornikkut: assilialiornikkut, allaaserinninnikkut assigisaatigulluunniit saqqummiussineq)
    anbragte børn: meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut
    anbragte unge: inuusuttuaqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut
    beskæftigelsespolitik: suliffissaqartitsiniarnermi politikki
    busselskab: bussiutileqatigiiffik
    efterværn:, inuusuttuaqqat sullinneqarsimasut namminersulernissaannut ikorfartuineq
    generationsmodsætning: kinguaariit immikkoorutaat
    grønlandsk malerkunst: kalaallit qalipagaat
    jobskabelse: suliffissanik pilersitsineq
    jubilæumsskrift: nalliuttorsiornermut atatillugu atuakkiaq; nalliuttorsiornermut atatillugu allakkiaq
    kolonisering: nunasiaateqalerneq
    kultursammenstød: kulturit aporaannerat
    politisk udvikling: politikkikkut ineriartorneq
    seksuelt overførte sygdomme: nappaatit kinguaassiuutitigut tuniluuttartut
    ungdomsforsorg: inuusuttunik isumaginninneq

    c. Navianassutsimut ilisarnaatit:
    2016-imi decembarip qaammataani navianassutsimut ilisarnaatit qallunaatut oqaasertaat allannguuteqarsimammata Ilinniusiorfimmiit Oqaasiliortunut saaffiginnissutigineqarput. Taaguutit aalajangersaaffigineqartut imaapput:

    faresymbol: navianassutsimut ilisarnaat
    sundhedsfare: peqqissutsimut navianartoq
    ætsende: neriuisartoq
    brandfarlig: ikuallajasoq
    miljøfare: avatangiisinut navianartoq
    kronisk sundhedsfare: katsorsarneqarsinnaanngitsumik ajoqusiisinnaasoq
    brandnærende: ikummarissaat
    akut giftig: toqunartoq
    gasser under tryk: gassi naqitsinikkut immiussaq
    eksplosiv: qaarsinnaasoq

    d. Kompetence aamma færdighed:
    Perorsaanermik Ilinniarfiup saaffiginninneratigut taaguutit Oqaasiliortunut ingerlateqqinneqarsimasut ima aalajangersaaffigineqarput:
    kompetence: piginnaasaq
    færdighed: pisinnaasaq
    kompetencemål: piginnaasaqalernissamut anguniagaq (piginnaasassatut anguniagaq?)
    færdighedsmål: pisinnaasassatut anguniakkat

    e. RAL-imi atorfiit taaguutaat:
    Royal Arctic Linep atorfiit taaguutaannik akuerseqqusillutik Oqaasiliortunut saaffiginnipput. Oqaasiliortuniillu akuerineqartut imaapput:
    Chief Executive Officer (CEO): Pisortaaneq
    Vice President: Pisortaanerup tullia
    Senior President: Immikkoortortami pisortaq
    Director: Ingerlatsivimmi pisortaq
    General Manager: Immikkoortoqarfimmi pisortaq
    Manager: Immikkoortoqarfimmi aqutsisoq
    Senior Supervisor: Suleqatigiinni aqutsisoq
    Supervisor: Suliamik aqutsisoq
    Assistent: Allaffimmiu

    f. Eqqartuussivimmi taaguutit:
    Taaguutit taakku Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivinniit ordbogimut ileqqullugit Ilinniusiorfimmut saaffiginnissutaasimagaluartut Oqaasileriffimmut ingerlateqqinneqarsimapput. Pisortaqarfiillu atsersorneqartarnerinut Oqaasiliortut siunnersuisinnaatitaarnertik tunngavigalugu erseqqissarpaat
    Eqqartuussivimmi taaguutit Katersani assigiinngitsunik nalunaarsorneqarsimammata Oqaasileriffimmiit Oqaasiliortunut akuereqqullugit inassutigineqarsimapput. Akuerineqartullu imaapput:

    Grønlands Domstole: Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviit
    højesteret: eqqartuussiviit qullersaat
    Grønlands Landsret: Nunatta Eqqartuussisuuneqarfia
    Landsdommeren i Grønland: Kalaallit Nunaanni Eqqartuussisuuneq
    Retten i Grønland: Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivik
    Dommeren ved Retten i Grønland: Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi Eqqartuussisoq
    Kredsretter: Najukkani Eqqartuussiviit (ataasersiutinngorlugu: Najukkami Eqqartuussivik)
    Kredsdommer: Eqqartuussisoq
    Bitingsted: Eqqartuussisarfik
    Anstalt: Inissiisarfik
    Detention: Isertitsivik
    Anstalt for Domsfældte: Pineqaatissinneqarsimasunut Inissiisarfik

    Eqqartuussisoqarfiit kommunit malillugit sisamanut immikkoortitigaasut massakkut ima taaguuteqarput Eqqartuussisoqarfik Kujalleq, Eqqartuussisoqarfik Sermersooq, Eqqartuussisoqarfik Qeqqata aamma Eqqartuussisoqarfik Qaasuitsoq. Allamoorut “Eqqartuussisoqarfik Qeqqata”-mi pissusissamisoortuunngitsumik atorneqarmat Oqaasiliortut taaguutissaqqissunik ima siunnersuuteqarput:

Massakkut taaguutaa Qallunaatut taaguutissatut siunnersuut Kalaallisut taaguutissatut siunnersuut
Eqqartuussisoqarfik Kujalleq
Kujalleq Kredsret
Kujalleq Kredsret Kujalliup Eqqartuussivia
Kredsretten i Kujalleq Kujallermi Eqqartuussivik
Eqqartuussisoqarfik Sermersooq
Sermersooq Kredsret
Sermersooq Kredsret Sermersuup Eqqartuussivia
Kredsretten i Sermersooq Sermersuumi Eqqartuussivik
Eqqartuussisoqarfik Qeqqata
Qeqqata Kredsret
Qeqqa Kredsret Qeqqata Eqqartuussivia
Kredsretten i Qeqqa Qeqqani Eqqartuussivik
Eqqartuussisoqarfik Qaasuitsoq
Qaasuitsup Kredsret
Qaasuitsoq Kredsret Qaasuitsup Eqqartuussivia
Kredsretten i Qaasuitsoq Qaasuitsumi Eqqartuussivik

Oqaasiliortut oqaaseqaataat: Oqaaseq “qeqqata” allamoorutaammat qallunaatuuani taasiinnarniutinngorlugu ima atorneqartassaaq “Qeqqa Kredsret” imaluunniit “Kredsretten i Qeqqa”, uku pinnagit: “Qeqqata Kredsret” aamma “”Kredsretten i Qeqqata”. Maannakkut taaguutaasunut aamma atuutissaaq.

g. Mistænkt aamma sigtet:
Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivinniit taaguutit pineqartut immikkoortillugit taaguuserneqarnissaat kissaatigineqarput Oqaasiliortut ima aalajangersaapput:

mistænkt: pasisaq
sigtet: pissutissalimmik pasisaq

 

  1. Taasariaqartut allat:
    a. Ataatsimeeqqinnissamut ulluliineq:
    Ataatsimeeqqinnissaq ullut uku arlaanni pissaaq:Ataasinngorneq septembarip 11-anni 2017
    Marlunngorneq septembarip 12-anni 2017
    Sisamanngorneq septembarip 14-anni 2017
    Tallimanngorneq septembarip 15-anni 2017

    b. Killiffimmik ilisimatitsineq (Oqaasersiat taarserlugit oqaasiliorneq):
    Oqaasiliortut allattaata pisarnini malillugu Oqaasiliortunut saaffiginnissutigineqarsimasut pappialanngorlugit ilisimatitsissutigai.

    c. Ilaasortanit taasariaqartut allat:
    2009-mi oqaatsinut akuerisanut Oqaasiliortut ima allannguutissaqarput:
    naturvidenskabelig faggruppe: Pinngortitamik immikkut ilisimasallit
    Polarlandene: Nunat Issittumiittut
    Sydpolarlandene: Nunat Sikuiuitsumiittut

    Uku atorunnaassapput:
    naturvidenskabelig faggruppe: pinngortitami ilisimasassat
    Polarlandene: Sikuiuitsoq Avannarleq Kujallerlu
    Sydpolarlandene: Sikuiuitsoq Kujallermi Nunat

    Ilanngullugu 2009-mi akuerisaniittoq una peerneqassasoq Oqaasiliortut oqaatigaat:
    sorte (folk): qernertormiut

    d. Oqaasiliortut akuerisimasaat (oversigt):
    Oqaasiliortut akuerisimasaasa nittartakkami takuneqarsinnaalernissaannut suliaqarnermi skema malittarineqartoq Oqaasiliortunut ilisimatitsissutitut pappialanngorlugu tunniunneqarpoq.

 

Oqaasiliortut siulittaasuat                          Allatsi

Mariia Simonsen                    Minik Jeremiassen