Ujarlerit

Oqaasiliortut 2004 – 8

OQAA – 081104(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit ataasinngornermi novembarip 8.-anni, 2004 nal. 10.00 Oqaasileriffimmi

 

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Stephen Heilmann , Ellen Jensen Nuka Møllerilu

Peqquteqarluni peqataanngilaq: Liisi Egede Hegelund

 

Oqaaluuserisassat:

  1. Ilisimatitsissutit
    Misilitsinnermi sumiorpaluutsit atorneqartarneri.
  2. ”Forslag til Lov om Grønlands Landsstyres indgåelse af folkeretlige aftaler.”
  3. Oqaatsit apeqqutigineqartut nalunaarsorlugit Oqaasiliortunut saqqummiuttarnissaat (Nuka Møller)
  4. Oqaatsinik ataasiakkaanik suliassat:
    1. notat
    2. 2/3
    3. Public Service Station aamma najuqarfik
    4. Havets massefylde
    5. Anabolske steroider
    6. Indskydere aamma investorer
    7. abstraktion
    8. Annoncering i Telefonbog Grønland 2205/08
  5. Taasariaqartut allat

– 1 pillugu –

Stephen Heilmann ilisimatitsivoq Carl Chr. Olsen sinnerlugu Nordisk Ministerrådip allaffeqarfiani ataatsimiinnermut peqataaffigisimasamini (Referencegruppen for revision af Nordisk Sprogkonvention) sammineqarsimasunik. Siullermik eqqaavaa sammisaq kalaallit, Savalimmiormiut Saamillu oqaasiisa isumaqatigiissutitut konventionimik taallugu inissisimalernissaannut aqqutissiuisumik anguniagaqarluni suliamik ingerlatsisoqarsimanera. Svenskinit apeqqutigineqarsimavoq Saaminut tunngatillugu sumiorpaluutit  atorneqartut sorliit tunngaviusutut isigineqarsinnaanersut, tassungalu tunngaviusimavoq Saamit oqaasii arlalinnik sumiorpaluutinik ilaqarmata. Saaminit ingerlateqqinniarneqarsimavoq Sametingimut suliassiissutigineqassasoq oqaatsit sumiorpaluutsit sorliit tunngaviusutut aalajangerneqassanersut. Tamanna suliniummut kalaallit, Savalimmiormiut Saamillu oqaasiinik isumaqatigiissutitut inissiiniarnermut ajoqutaanngitsoq ilisimatitsissutigineqarpoq.

Taassuma saniatigut tusilartut ussersorlutik attaveqaqatigiittarnerminni ‚oqaasiisa’ ikinnerussuteqartut oqaasiisut isigineqartussanngorlugit oqaluuserinnittoqarsimanerat ilisimatitsissutigineqarpoq.

Qulaani taaneqartunik nunanut allanut allaffeqarfik ilisimatinneqartussatut taaneqarpoq.

Ellen Jensen ilisimatitsivoq misilitsinnermut tunngatillugu allattariarsorluni oqaatsit akuerisaasut tassaasut oqaatsit kalaallit tamarmik )(allassimasutigut)  atugassaat (standard grønlandsk). Oqaluttariarsorluni misilitsinnermi sumiorpaluutit atorneqarsinnaasut aamma ilisimatitsissutigineqarpoq. Suliamut tassunga tunngatillugu G.U.mi fagkonsulent Eva M. Thomassen attaveqarfigisimagini unnerpoq.

Nuka Møllerimit ilisimatitsissutigineqarpoq Oqaasileriffimmi suliarigini aqqit kalaallit qangaaniilli atortarsimasaat, Europamiut aqqinit kalaalinngorsakkat kiisalu nutaanerusut maannamut akuerisat.

Carl Chr. Olsenimit ilisimatitsissutigineqarpoq Kort og Matrikerstyrelsenip ani-ngaasaliiffigineqaqqinnissaanik siunnersuuteqartoqarsimanera Kuupik Kleistimit aamma folketingimi Atlantikup avannaamiunit ingerlateqqinneqarsimasoq. Oqaasileriffiup siornatigut Kort og Matrikelstyrelsen ajornaquteqanngitsumik suleqatigisarsimavaa, tamannali massakkut unikaallassimavoq Kort og Matrikestyrelsenip aningaasaliiffigineqarnermigut ikilisaavigineqartarnermigullu uninngasutut ilisimaneratigut. Kort og Matrikestyrelsenip suleqatiginera unissagaluarpat Asiaq-mik suleqateqarsinnaaneq NAA-mit ammaffigineqartoq CCO-mit oqaatigineqarpoq.

Stephen Heilmannimit nalunaarutigineqarpoq Farvandsdirektoratet decembarip aallartilaarnerani ataatsimiisitsissasoq nalunaarfissarlu qanillisimasoq erseqqissaavigalugu. Farvandsdirektoratet siusinnerusukkut NAA-mit peqataaffigineqartarsimasoq ilisimatitsissutigineqarpoq, unalu ataatsimiisitsinissaq iluatinnartuusoq CCO-mit oqaatigineqarpoq. Farvandsdirektoratet suleqatigalugu aamma iluarsisariallit maannamut suli qallunaatut ateqartinneqartut eqqaaneqarput Farvandsdirektoratet suleqatigalugu iluarsineqarsinnaasunut ilaasut, soorlu timmisartorsuarni nunat assingini nunat aqqi kalaallisuut suli danskisut allassimasut (Godhavn, Godthaab il.il.), naak akuerseqatigiilluni kalaallit atii atugassaagaluartut.

– 2 pillugu –

„Forslag til Lov om Grønlands Landsstyres indgåelse af folkeretlige aftaler“ nunanut allanut pisortaqarfimmit saaffiginnissutigineqarsimasoq CCO-mit nalunaarutigineqarpoq. Taanna aallaavigalugu Namminersornerullutik Oqartussat naalagaaffik sinnerlugu isumaqatigiissutinik atsiorsinnaassapput, Oqaasiliortunillu pingaartutut isigineqarpoq. Inatsisissatut atsiorneqartussat kalaallisuunngortinneratigut pingaartinneqarpoq kalaallisut tunngaviusoq kukkuneqanngitsumik erseqqissumillu nutserneqassasoq. Nutserineq Kaalikkuluk Augustussen Kelly Berthelsenimillu ingerlanneqarsimavoq, tamannalu CCO-mit oqaatsinik nutserinermi atorneqartunik misissuiffigeqqissaarneqassaaq najoqqutassap pitsaanerpaamik nutserneqarnissaa pillugu. Taakku pingasut piginnaatinneqarput oqaasertai inaarutaasumik misissoqqissalugit. Siusinnerusukkut siumorneqartarsimapput nutserinermi kalaallisut oqaatsit nutsiinnarneqarnermik kingunerisaanik oqaaseqatigiinnik allatut paasineqarsinnaasunik nutserisarsimaneq, taama ililluni paatsuunganarsinnaasunik oqaatsinik atuinnginnissaq anguniarneqassaaq. Inatsisissaq novembarip ulluisa qulinganni tunniunneqassaaq nunanut allanut pisortaqarfimmut. Inatsisissamik nutsikkamik taassuminnga Oqaasiliortut nassinneqassasut isumaqatigiissutigineqarpoq.

-3 pillugu-

Nuka Møllerimit saqqummiunneqarpoq Oqaasileriffimmut oqaatsit nalornineqarlutik saaffiginnissutigineqartartut ikittuunngitsut. Oqaatsit saaffiginnissutigineqartut katersorneqartalissasut Nuka Møllerimit siunnersuutigineqarpoq, imaaliallaannaq takuneqarsinnaasunngorlugu oqaaseq suna Oqaasiliortunit suliarineqarsimasoq akuerineqarsimasorluunniit  sullinneqartut saaffiginnittut sukkanerusumik akilertorneqarsinnaasunngorlugit. Taassuma sanitiagut imaalisoqartalissasoq siunnersuutigineqarpoq saaffiginnissutit allaganngorlugit tunniunneqartassasut oqaasinnartigut pinnani. Maanga Oqaasileriffimmut saaffiginnittut maluginiarneqarsimapput tassaanerusut tusagassiortut tusagassiuutitigut nalunaaruteqarnissaminni kalaallit oqaasiinik atuiniarlutik taaguutissaaleqilersimasut minnerunngitsumillu Namminersornerullutik Oqartussani atorfillit kalaallisut taagutissanik akuerisanik nalornillutik tusarniaasut. Siunnersuutip ilaa unaavoq Oqaasiliortut ataavartumik ilisimatinneqartarnissaat taamaalillutik oqaatsinik saaffiginnissutigineqarsimasunik taakkulu akissutaannik ilisimatinneqartassasut. Tamanna siunnersuut Oqaasiliortunit tigulluarneqarpoq, siornatigut pilersaarutigineqartaraluarluni sulisutigut nukissaqartinneqartarsimanngimmat.

-4 pillugu-

Oqaatsinik ataasiakkaanik suliassat ataani uku naammassineqarput:

Notat: oqaaseqaat imaluunniit nalunaarusiaq

2/3: pingajorarterutit marluk

Public Service Station: aallakaatitsivik innuttaasunik sullissisoq

Najugaqarfik: tassa najukkap ineqarfigisap sumiinneranik paasissutissiisoq imaanngitsoq illoqarfimmiuunermik imaluuniit nunaqarfimmiuunermik nalunaartoq. Nunaqarfik illoqarfillu najuqarfittut immikkoortinneqassapput.

Concession: pisinnaatitsissut.

Notat: tassani CCO-mit ilisimatitsissutigineqarpoq Ordbogenimi oqariartuutigineqartut malinneqartariaqartut taakkuummatami qitiusumik tunngaveqarluni ilisimatitsissutigineqarsimasut. N.M.imit erseqqissaatigineqarpoq apeqquteqartuusoq Namminersornerullutik Oqartussat ataanni atorfillit ilaat nassuiaateqarsimasoq ilisimatitsissut namminneq atortarlugu.

EJ.imit nassuiaatigineqarpoq ilaatigut oqaaseq aalajangersimasoq arlalinnik isumalik, ilaatigut atuuffik aalajangersimasoq tunngavigalugu isumaqartinneqarsinnaasartoq. Taamaalilluni ilaatigut  oqaatsit siumorneqartartut nutserneqarnerminni tulluanngitsumik atorneqarsinnaasarlutik, tamannalu namminneq atorfimminni Inerisaavimmi naammattoortaritsik maleruagassanik allannerminni.

S.H.imit una erseqqissaavigineqarpoq puiorneqassanngitsoq ilanngunneqassammat oqaatsip nutserneqarnermigut atorsinnaanera ersarissaavigissallugu arlalinnik isumaqartoqartillugu una ingalassimaniarlugu tulluanngitsumik oqaatsinik atuineq.

CCO-mit erseqqissarneqarpoq oqaatsit arlalinnik taaguteqartinneqarsinnaasut tunngavippiaat nassuiaaserneqarsimasassasut erseqqissumik takuneqarsinnasunngorlugu oqaatsip aalajangersimasumik isumaa qitiusoq.

N.M.imit siunnersuutigineqarpoq Nutserisoqarfik qaninut suleqatigineqassasoq oqaatsit pineqartut ilaatigut pitsaanerusumik ingerlanneqarlutik nutserneqarnermikkut saqqummiunneqartarnissaat pillugu. CCO-mit ammaffigineqarpoq Nutserisoqarfimmik suleqatiginninnerunissamik siunnersuut, taamaattoq Oqaasiliortut inatsit malillugu kisimik akuersissisarnissamut piginnaatitaasut.

CCO-mit nassuiaatigineqarpoq Nutserisoqarfimmit iluaqutigineqartoq Oqaasileriffiup nittartagaa, tasssuuna oqaatsit aalajangersimasut nassaarineqarsinnaammata arlalinnillu oqaaseq isumaqarsimatillugu tamarmik nittartakkami nassaarineqarsinnaallutik, tassani assersuutigineqarpoq oqaaseq akuersissut taanna assigiinngitsunik tallimanik isumaqarsinnaasoq nittartakkami nassaarineqarsinnaasumik nassuiaatissaqartoq. Uani pineqartoq Notat Oqaasiliortunit immikkut pineqarnikuunngilaq taannali oqaaseq Ordbogenimi tunngaviusumik nassuiaatigineqartoq atorneqassasoq Oqaasiliortunit aalajangerneqarpoq.

2/3: Oqaasiliortunut ilaasortaq SH nassuiaateqarpoq 2/3 paasineqassasoq pingajorarterutit marluk, tamannalu qangaaniilli ilinniartitsissutini atorneqartarsimasoq. Kisitseriaatsimi taaqqaarneqartarpoq kisitsit kingulleq tulliullugulu taaneqartarluni kisitsit siulleq. Imatut aamma nassuiarneqarsinnaasoq:

1/3 + 1/3 = 2/3 Pingajorarterutit marluk.

Public Service Station: KNR-imit suliassiissutigineqarpoq tamanna tuluttut taaguut qanoq kalaallisut taaguuserneqarsinnaanersoq. Oqaasiliortut aalajangerput imatut taaguuteqassasoq: Aallakaatitsivik innuttaasunik kiffartuussisoq.

Najugaqarfik: qallunaatut nutserluaannarlugu Adresse, tassani una erseqqissaavigineqarpoq najugaqarfik pineqartillugu illu inigisarluunniit aalajangersimasoq pineqarmat. Ukuali nunaqarfik aamma illoqarfik pineqartillugit taaguutaat taakkorpiaat nunaqarfik imaluunniit illoqarfik immikkoortinneqassammata. Oqaasiliortunit isumaqatigiissutigineqarpoq SH missiliuummik saqqummiussassamik suliaqassasoq kingusinnerusukkut allaganngorlugu avammut tusarliunneqarnissaanut atugassamik.

Koncession: nassuiaatigineqarpoq tassaasoq pisinnaatitsissut. Una nalornissutigineqarsimagaluarpoq piginnaatitsissutaanersoq imaluunniit pisinnaatitsissutaanersoq. Piginnaaneq, atorneqartarpoq nammineq iliorsinnaassutsimut. Unali pisinnaatitsissummik imaqartoq pineqartillugu atorneqassasoq akuerineqarluni iliorsinnaanermut, Oqaasiliortunit isumaqatigiissutigineqarpoq.

Oqaatsit tullianut ataatsimiinnissamut sammisassanngorlugit siunniunneqartut tassaapput:

Havets massefylde

                Windchill factor

                Indskydere og investorer

Anabolske steroider

-5 pillugu-

Taasariaqartuni allani eqqaaneqarpoq Kalaallit Nunaanni Telep naqitertittagaanni telefonbogimi quppernerni sungaartuni Oqaasileriffiup ilanngunnissaminut tunngatillugu allagarsiaani allassimasut akiliinissamut tunngatillugu qinigassiissutit. Tassani allakkiami pineqarput aningaasat aalajangersimasut qallunaatuumi allattorsimaffimmi ilaajumagaanni akilerneqartussat ilanngullugulu allanneqarsimalluni kalaallisuuani ilaassagaanni marloriaatingajaanik akileeqqaarluni aatsaat ilaasoqarsinnaasoq. Tamanna isuma allanngorsimasutut oqaasiinnartigut nassuiaatigineqarpoq Tele sinnerlugu pilersaarusiortup oqaloqatiginerani. Taamaakkaluartoq Oqaasiliortunit isummerfigineqarpoq tunngaviusumik isummerluni allakkanik nassiussuisoqarsimasinnaanera aallaavigalugu KIIIP ilisimatinneqareerpat Atuisartut Siunnersuisoqatigiivinut saaffiginnittoqassasoq siunissami kalaallisut allassimasumi ilaaniaraanni marloriaatingajammik akileeqqaartoqarnissaanik oqariartuuteqartoqarsinnaanera pinngitsoorniarlugu.

Ataatsimiinneq tulleq qaqugu pissanersoq aalajangerneqanngilaq.

 

Carl Chr. Olsen                                          Johanne B. Tobiassen

Oqaasiliortunut siulittaasoq                        Oqaasileriffimmi Allatsi