Ujarlerit

Oqaasiliortut 2004 – 9

OQAA – 131204(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit ataasinngornermi decembarip 13.-ianni, 2004 nal. 13.00

 

Ataatsimeeqataapput:

Carl Chr. Olsen, Stephen Heilmann, Ellen Jensen aamma Nuka Møller

Peqquteqarluni peqataanngitsoq: Liisi Egede Hegelund

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Oqaluuserisassat
  2. Ilisimatitsissutit
  3. Oqaasersiat nalilersorneqartalernissaannik siunnersuut
  4. Oqaatsit pillugit paasisitsiniaanissaq, ulloq ataaseq seminarit; UNESCO-mi ilitsoqqussaralugit oqaatsit ulluat
  5. Oqaatsit pillugit suliat suliassallu
  6. Taasariaqartut allat

– 1 pillugu –

Oqaluuserisassat akuerineqarput

-2 pillugu-

                Siullertut ilisimatitsissutigineqarpoq Oqaasileriffik decembarip ulluisa 20-anni 2004 Aqutsinermut Pisortaqarfiusimasumut nuussasoq telefaxilu taamaaginnassasoq oqarasuaatinilli atuineq Namminersornerullutik Oqartussat qitiusumik ingerlatitseqqiisarfianniit ingerlalissasoq erseqqissaatigineqarpoq.

Aappaattut ilisimatitsissutigineqarpoq decembarip ulluisa 14-ianni ataatsimiittoqassasoq Ilimmarfissamut tunngatillugu ataatsimiititaliaq International Polar Year (IPY) pillugu. IPY pissasoq ukiumi 2007/08 ilisimatitsissutigineqarpoq. Tassani iliuusissat sammineqassammata. Tassunga iluatsillugu CCO-p nassuiaatigaa maannamut ilisimatusarneq pingaartinneqarnerusimasoq inunnut Kalaallit Nunaanni inuusunut tunnganerunani avataanit paaseriusuttanut tunnganerusarsimasoq. Tamatuma Issittumi Siunnersuisoqatigiinni inuit tungaannut samminerusumik ingerlalernerusoqarnissaa aallartinneqassasoq.

Pingajuattut ilisimatitsissutigineqarpoq decembarip 14-ianni Kulturip illorsuaani Katuami ataatsimiititsisoqassasoq Kort og Matrikerstyrelsenip ASIAQ-llu aaqqissugaanik. Tassani ataatsimiinnermi NAA-nit Karl-Elias Olsen aamma Nuka Møller peqataasussatut taaneqarput. Ataatsimiinnermi pineqartut assigiinngitsut ilaat makkuusussatut taaneqarput: nunat assiliornerinut tunngasut, imartat assiliornerinut tunngasut nunamillu uuttortaanermut tunngasut. Tamakku eqqartorneqartut atuisut ataatsimut imminnut isumasioqatigiinnissaannik siunertaqartumik ingerlanneqassasut. Iluatsillugu nassuiaatigineqarpoq ullutsinni timmisartorsuarmi ilaanermi suli takussaasoq illoqarfiit ilaatigut Qeqertarsuaq Godhavnimik kiisalu Nuuk Godthåbimik suli allassimasutut takussaasarneri pillugit eqqaaneqarumaartut naak akilinermi nunat assigiinngitsut tasakku taaguutaannik allassimasutut ersittaraluartut. Tamakku iluarsiivigineqarnissaannut suliniutit ingerlaqqinnissaat tunaartaralugu.

Sisamaattut ilisimatsissutigineqarpoq ulloq kulturisiorfik Oqaasileriffimmit peqataavigineqassasoq tamannalu Oqaasileriffimmi atorfillip Lisathe Møllerip ataqatigiissaarisutut suliaminut ilanngullugu suliarigaa. Unnummi tassani januarip ulluisa 22-anni 2005 sammineqartussat ilaatigut makkuupput: nittartakkap misissuataarnissaanut periarfissaq, Oqaasileriffiup nittartagaani oqaatsinik ujarlerfissap ilinniarsinnaaneranut periarfissaq, allattaasitoqqamik allannermik unammisitsineq, qarasaasiap atorneratigut oqaasilerinermik sammineqartartut nittarsaatigineri kiisalu seqersittakkamik Oqaasileriffiup iluani suliarineqartartut pillugit saqqummiussinerit.

Tallimaattut ilisimatitsissutigineqarpoq juullilernerani ataatsimut nereqatigiinnissaq kinguartinneqartoq siusinnerusukkut nuuttussanngortitaanerup kinguneranik, nereqatigiinnissaq ukiortaarsiornertut taallugu pissasoq eqqaaneqarpoq.

Arfernattut ilisimatitsissutigineqarpoq inuit aqqi Nuka Møllerip suliani pillugit nassuiaateqarmat suliap ingerlaneranik. Aqqit katersat arnat angutillu allamiut kalaallillu aqqinit aallaavillit katersorneqarput sumillu tunngaveqarluni iluseqalersimanerinik aamma misissuivigineqarlutik, taamaalilluni aqqit ilaatigut isumassaqartinneqanngitsut isumassaqartilernissaat anguniarlugu. Inuit Aqqinik Akuersisartut Nuka Møllerip suliaminik maannamut naammassisaminik nassiussuivigisimallugit nassuiaavoq. Suliap ingerlaqqinnissaanut tunngatillugu ilassutissaqassappata ammaffigalugit taassuma saniagut aqqit suliarineqartut siunissami qanoq iluseqartumik takulertugassanngorlugit nassuiaatigineqarsinnaanngorlugillu sulinissap ingerlannissaa nassuiaatigaa. Saaffiginnittartut Oqaasileriffimmut inuit aqqi pillugit aamma isumaliutissiissuteqarpoq. Suliamut tunngatillugu assersuutigineqarput aqqit allattaatsimik sunnerneqarsimarpasittut annerusumik misissuivigineqarnissaat nagguissiorlugit ilaatigut saqqummiunneqarput, soorlu imaattut: Kulusuk aamma Kaannaq immaqa Q-mik atuinermi kukkusumik allanneqarsimaneranik maannamut K atorlugu allanneqartalersimasut. Maannamut paasisat ilaatigut makku assersuutigineqarput: Qaarngaaq akilinermi sissariarsummik Qaarngaaq-mik atilimmik taaguisartut. Anginia Angerlartoq-mik tunngaveqartoq kiisalu Aguna seqerngup Maliinap aqqa. Suliap ilaani Tunumiut oqaasiinik naggueqartut Tunumiusut ilitsoqqussaralugu oqaaseqartumik ilisimasortalerluni sammissagini ilisimatitsissutigaa.

CCO-mit oqaatigineqarpoq allattaatsimik atuinerup kingumut takutissimagaa 1600-kkut ingerlanerani Q-mik atuineq allanneqartarsimasoq C-mik.

Nuka Møllerimit aamma isumaliutissiissutigineqarpoq qaqugu inuit aqqisa allattorsimaffiannik akuerisanik nutaamik saqqummiussisoqaqqissinnaanera. Tassunga tunngatillugu eqqaaneqarput aqqit Telefonbogimi ilaasut aamma misissorneqassasut, tassaniimmata inuit namminneerlutik immersuinermikkut atiminnik nalunaarsuinerat allattaatsikkut ilaatigut immikkuullarissunngorlugu takutitsisinnaasoq.

-3 pillugu-

                Oqaasileriffimmi atorfilik Bolatta Vahl Oqaasiliortunut saqqummiussivoq oqaasersiat pillugit siunissami suliniutissatut siunniunneqartut saqqummiullugit. Siullermik nassuiaatigineqarpoq kalaallit oqaasiini oqaatsit ataasiakkaat oqaasersiatut atulersimasut nalunaarsorneqalernissaannik siunnertaqarnissap pingaarutigisinnaasaat. Oqaatsinik kalaallit tamarmik atugassaannik – tassa standardimik –  kalaallisut oqaatsit taaguusersuinermi suut akuerisatut inissisimanersut nalunaarsorneqarnissaanik isuma nassuiaatigineqarpoq, tamanna Oqaasileriffimmit ingerlanneqassasoq siunnerfigineqarpoq. Taaguutit kinguaariit akornanni isummamikkut taaguutit nikerartarneri eqqaaneqarput. Assersuutitut eqqaaneqarput oqaatsit ilaatigut oqaasersiat: oqarasuaat – telefon, akunnittarfik/imerniartarfik assigisaalu – hotel, piorsarsimassuseq – kultur, pikkorissarneq – kursus. Tassunga atatillugu nassuiaatigineqarpoq oqaasersiat ilaat kalaallit oqaasiisa iluanni kalaallisut taaguusersuinerup tungaatigut ikkutivinngitsoortortaqartarneri taassumalu akerlianik ikkutivittoqartarneri. Oqaluuserineqartup tunngaviatigut ilaasussatut taaneqarpoq allaaseq/retskrivning ilaatigut nalornissutigineqartartutut atuisut ilaannit nalornissutigineqartutut inissisimalersartoq oqaasersianik taaguusersuinerup tungaatigut allanniarnermi akunnattoorfitsigut. Tassunga tunngatillugu assersuutigineqarput billetisiniarpoq (billet+isiniarpoq), seminareqarpugut (seminar+eqarpugut) kiisalu kommunikkuutaartumik (kommune kommuni+kkuutaartumik). Qulaani eqqartorneqartut Bolatta Vahlimit avammut paasissutissiiniarnikkut saqqummiunneqartussatut taaneqarput. Oqaasiliortunit erseqqissaatigineqarpoq allattaaseq qanoq ittoq atorneqartassanersoq allattaatsip tunngavia qimannagu ilanngullugu erseqqissaavigineqartassasoq. Tassungalu iluatsillugu oqaatsit katitat atornerini ajornartorsiutaasartut mininnagit pineqartussanngorlugit eqqaaneqarput.

Oqaasiliortunit isumaqatigiissutigineqarpoq suliat taaguusersuinermut tunngatillugu nalunaarsukkat Oqaasiliortut ilaasortaannut ukiut marlukkaarlugit naliliivigineqaqqittussanngorlugit ingerlaavartumik suliarineqartarnissaat. Ukiut ingerlanerini taaguusersuinermut isummat nikerartarneri pissutigalugit suliallu ataavartumik malinnaavigineqarnissaat tunngavigalugu. Taamaalilluni tunngaviusumik kalaallit oqaasiisa najoqqutassaat ilisimaarineqarnerulernissaannut aqqutissiuussisoqarnissaa anguneqarsinnaammat.

-4 pillugu-

                UNESCOp ilitsoqqussaralugu oqaaseqarnemut ullorititaa  februaarip 21-anni 2005 pisussaq sioqqullugu sapaatip akunneranik sivisussusilerlugu Oqaasileriffimmit siunniunneqarpoq Kalaallit Nunaanni kalaallit oqaasiisa inissisimanerannik pingaartitsinermik ilisimatitsinerunissamik paasisitsiniaane-runissamillu siunertaqartumik suliaqarnissaq. Per Langgård ilaatigut qallunaanik ullormi ataatsimi seminarertitsiniarpoq qallunaatut kalaallit oqaasii pillugit. Kalaallisut ingerlanneqartussaq ingerlanneqassaaq Pujumit CCOmit. Seminareqarnermi pingaartillugu aamma paasisitsiniutigineqassaaq Oqaasileriffiup inissisimanerata pingaaruteqassusia. Oqaasiliortut isummersornissaminnik periarfissinneqaramik isummiuppaat inuppassuarnik attuillutik sunniuteqartartut mininneqaratik ilaatinneqassasut assersuutigalugu Ilinniarfissuaq, Arbejdstilsynet tusagassiorfiillu. Sammineqartussanut ilaassasut taaneqartut tassaapput tunngaviusumik kalaallisut allannermi oqalunnermilu oqaatsit. Sammineqartussanut ilanngullugu siunnersuutit ilagaat kalaallisut oqaatsinik atui-nermi tunngaviusumik atueriaaseq. Qaaqqusilluni peqaatasitsiniarneq ammaffigineqartoq taaneqarpoq tamannalu qallunaanut kalaallinullu tulluarsakkamik aaqqissuunneqassasoq ilisimatitsissutigineqarluni.

-5 pillugu-

                Oqaasileriffiup ittuanit CCOmit ilisimasitsissutigineqarpoq Ilinniusiorfiup Oqaasileriffiullu suleqatigiinnerulernissaanik isuma saqqummiunneqarsimasoq ittuusut akornanni pisortatigoortuunngitsumik. Tamanna ilaatigut kinguneqassaaq Ilinniusiorfiup suliaminik Oqaasileriffimmut Oqaasiliortunullu naliliisitsisalernermigut suleqatigiinnerulernikkut.

Oqaasileriffik KANUKOKAmik suleqatiginninnialernermik taaguusersuinerup tungaatigut nassuiaatigineqarpoq. Miljø- og Naturordliste pillugu kalaallisut taaguusersuinissaq tunngavigalugu suleqatigiinneq pissasoq aamma aningaasat atorneqartussat missingersersorneri januaarimi pissasut nalunaarutigineqarput.

Nordisk Sprogkonvension pillugu killiffigineqartoq nassuiaatigineqarpoq. Kalaallit oqaasiinut tunngatillugu ajunngitsumik inissisimasoqarnera nassuiaatigineqarpoq. Massakkullu killiffik saamit oqaasiisa tunngavimmikkut aalajangiivigineqarnissaat tullinnguuttoq oqaatigineqarluni. Saamit sumiorpaluutsimikkut assigiinnginnerini annertusimapput ilaatigut imminnut paasisinnaanerat allaat killeqarsinnaalluni. Saamit avannarpasinnerusumi najugallit oqaatsimikkut sakkussagissaarnerusutut isikkoqartumik inissisimanerat eqqaaneqarpoq, sakkussatut eqqarsaatigalugit naqitatigut ilinniuteqartitsineq assigisaannillu peqarneq.

-6 pillugu-

                Taasariaqartut allat pillugit Isumattorsaqatigiinnermi akoorutissiat pillugit saqqummiussinerup kinguneqartitsinera, massakkut akooriutissiat ulorianaatillit kalaallisut allassimasunngortinniarneqarnerinik alloriartoqarsimasoq Dampvaskerip tungaaniit arbejdstilsynet suleqatigalugu qaqorsaatinut tunngatillugu paasissutissanik sanasoqarnialermat.

Nuka Møllerimit ilanngullugu paasisitsissutigineqarpoq Oqaasileriffimmut saaffiginnissutigineqartut assigiinngitsut immikut Bolatta Vahlip suliami saniagut nalunaarsortalersimagai taamaalilluni imaaliallaannaq alakkariaannanngorlugit sammineqareersimasut oqaatsit kalaallisuujuppata imaluunniit allamiut oqaaserippatigik.

KANUKOKAp nittartagaani oqallittarfik isissutissanik piumasaqaatitaqartoq Oqaasiliortunit malinnaaffigineqartariaqartoq eqqaaneqarpoq.

Stephen Heilmannimit apeqqutigineqarpoq Mariane Petersenimut tunngatillugu tunuarniuteqarnera ingerlateqqinneqarsimanersoq tamannalu akineqarpoq Nuka Kleemannimut ingerlateqqinneqarsimanerarlugu.

Johanne B.-Tobiassenimit apeqqutigineqarpoq kalaallit oqaasiisa ineriartornerata malitsigisaanik tunngaviusumik malittarisassat immikkut aamma nutarterneqartarnersut, taamaattoqartarpallu sumut killittoqarpat tamanna pissagaluarnersoq. Assersuutitut ilanngunneqartut : Meeqqap aanaava, kiap isaanit isigalugu, Asasagut, tassuunatigut isumaqatigaara kiisalu uagut taanna malitsigut. Assersuutitut ilanngunneqartut kukkunertut pineqassasut nassuiaatigineqarpoq, taakkualu sumiorpaluutitut ilillugit aamma isigineqarsinnaanerinik oqartoqarluni. Ilanngullugu assersuutigineqarput kulturip illorsuaa, aammattaarlu kiisalu kiap nunaa. Kalaallit oqaasiisa tunngavii immini aamma sumiorpaluuteqarmata erseqqissaatigineqarpoq taamaalilluni kitaata qeqqani oqaatsit ineriartorneri kisimik eqqarsaatigineqassanngitsut. Kiap oqaaseq marloriaammik allamoorutitalerlugu atortarnera kukkunerusoq eqqaaneqarpoq. Assigisaanik oqaatsinik atuinermi allattarneq asasavut tassaaniartussaagaluartoq Asasavut, tassa kinaassusersiutit siullianni qasseersiummi susaqaraangata qasseersiummik kinaassusersiutitalimmik imaassammat asasavut.

Apeqqutigineqartut akineqarnerinut ilanngullugu eqqaaneqarpoq oqaasilerinermi oqaatsinik tunngaviusunik malitaqarluni ilinniartitsisarneq siuarsarneqarsinnaasoq ilaatigut Ilisimatusarfimmi, Ilinniarfissuarmi kiisalu Oqaatsinik Pikkorissarfimmi taamaalilluni oqaasilerinermut tunngatillugu ki-ngunerisinnaasai ajunngitsunik ilisimasaqarnerulernermik nassataqarsinnaammata ilinniartitsinermullu tapertaalluariarpata eqqortumik atuisinnaanermut ammaassisinnaammat.

 

Oqaasiliortunut siulittaasoq                                        Oqaasileriffimmi allatsi

Carl Chr. Olsen                                                           Johanne B.-Tobiassen