Ujarlerit

Oqaasiliortut 2009 – 2

OQAA – 130209(gl)

 Oqaasiliortut Ataatsimiinnissaat tallimanngorneq februaarip 13-anni 2009 nal. 10.00 Ilimmarfimmi Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.

 

Peqataasussat: Ellen J.Karlsen, Stephen Heilmann, Eva Møller Thomassen aamma Carl Chr. Olsen

Allatsi: Katti Frederiksen

Abia Abelsen napparsimanini peqqutigalugu peqataanngilaq

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq
  2. Kingullermik januaarip 28-anni ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera
  3. Oqaatsinut politik
  4. Grønlands Nationalgalleri for Kunst.
  5. Allat
    a) Avanersuarmiut arnatuui: Qungaserut, annoraaq, kamiit teriannissallu amianik nanut (takisuut)

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen                                          Katti Frederiksen
Siulittaasoq                                               Allatsi

 

1 aamma 2 pillugit:

Ullormut oqaluuserisassaq akueritinnagu nalunaarutigineqarpoq imaqarniliat akuerisassat marluussasut, siullertut ukiup aallartinnerani Oqaasiliortut, Inuit Aqqinik Akuersisartut, Nunat Aqqinik Aalajangiisartut KIIIN-illu ataatsimeeqatigiinnerannit aappaatullu Oqaasiliortut kingullermik ataatsimiinnerannit imaqarniliaq.

Siulittaasoq tikilluaqqusereermat Oqaasiliortut kingullermik ataatsimiinnerannit imaqarniliami naqinnerliugaq qupp.2-mi 3.1.-mi iluarsineqareersoq taamaalillugu akuerineqarpoq.

3 pillugu:

Oqaatsitigut politik pillugu Inatsisartut inatsisissatut siunnersuutaat maanna  tusarniaassutigineqartoq pillugu Oqaasiliortut oqaaseqaatiliorlutik siunnersuusiornissaminnut ataatsimiipput, oqaaseqaatiliarlu kingusinnerpaamik februaarip 20-anni naalakkersuisoqarfimmeereertussaavoq.

Oqaasileriffimmi atorfillip inatsisip allanneqarnerani peqataasarsimasoq suliap ingerlasimaneranik naatsumik nassuiaateqareermat oqallinneq eqqartueqatigiinnerlu aallartippoq.

Inatsisissatut siunnersuutip ammasumik oqaasertaligaanera Oqaasiliortunit ataatsimoorfiusinnaasutut isigaat, oqaatsitigummi ataatsimut sinaakkutissatut atorsinnaalluarmat, erseqqissarluguli siunissami piumasassat oqaatsit atugaanerannut tunngasut inatsisissatut siunnersuutip sinaakkusiineranit minnerussanngimmata.

Oqaatsitigut akuunerulersitsinissaq inatsisissap imareriigaa inuiaqatigiinnut inuinnaat naalakkersueqataanerannik tunngaveqartumut anguniakkatut pingaartuuvoq, iluatinnarpoq oqaatsigut politik apeqqummut tassunga ilanngutitinneqarmat taamaalilluni suliffeqarfiit oqaatsinut politikeqarnissaannik piumasaq ammaanneqarmat.

Ilinniagalittut sulianik sammisaqarneq (faglighed) 1950-ikkut kingornanni isigineqartarpoq danskisut oqalussinnaagaanni aatsaat anguneqarsinnaasoq, sulilu ilinniaqqiffiit ataasiinnaanngitsut atorpaat. Oqaatsinik piginnaasat aamma ilinniagalittut sammisaqarnerup ilinniartitsinermi aqutsinermilu sumiluunniit immikkoortisimaneqarnissaat piumasaasussaavoq.

Seminarisme – upperinniinnartarneq

Paasisanik nammineq naliliinani oqaatigineqartunik upperinnittarneq nunatsinni annertuumik atugaavoq. Ilinniagartusiartornikkut paasisartusiartornikkullu naliliisinnaassuseq aamma oqaatsit aqqutigalugit anguneqarsinnaammat arajutsisimanaveersaartariaqarpoq pingaartinneqartariaqarlunilu.

Taamaattumik tusagassiorfinni ingerlatsisut naliliinerni pisortatigoortumik oqaasiusunik atuisuunissaat  pissusissamisoortutut isigineqartariaqarpoq.

Oqaatsitigut akuunerulersitsinissamik suliniutit pingaartillugit aaqqissugaasumik ingerlanneqarnissaat kalaallit oqaasiisa patajaattuarnissaannut aqqutissaavoq.

Tamakku taareerlugit inatsisissaq pillugu ilusiliinermi Oqaasiliortunit oqaaseqarfigineqarumallutik tikinneqartut assigiinngitsut ima oqaaseqarfigineqarput:

Siullertut: Qulequtaata imarisaanut tulluutinnginnera maluginiarneqarpoq. tassami inatsisissatut siunnersuutip imarisaa oqaatsitigut akuunerulersitsinissamut sammitinneqartoq erseqqippoq, qulequtaali siunertaritinneqartumiit allaanerulluni.

Oqaatsinut politikimik qulequtaqartinneqarniarpat imarisaanik allannguisoqarnissaa, tassalu ilitsoqqussaralugu oqaatsit tassaasut kalaallit oqaasii pillugit erseqqinnerusumik aalajangersaasoqarnissaa Oqaasiliortunit kissaatigineqarpoq.

Aappaattut: Nunatsinni oqaatsit pisortatigoortumik oqaasiulersussat eqqarsaatigalugit pissusissamisuussaaq oqaatsinut politikimi kalaallit oqaasiinut tunngasut erseqqinnerusumik aalajangersaaviginissaat. Tassani eqqarsaatigineqarput kalaallit tamarmik atugassaannik ataatsimoorussamik oqaatsinik assigiimmik allassimasutigut atuisussaaneq (sproglig standard) aamma ataatsimut allattaaseqarneq (standard skriftsprog) inatsisinngorlugit allanneqarsimannginnera, aammali oqalunnermi killilersugaanngitsumik sumiorpaluutit atorlugit oqalussinnaatitaaneq inatsisip oqaaseqaatitaani kisimik allassimallutik. Tamatumalu qanoq aaqqinneqarsinnaanera Oqaasiliortut oqaaseqaataanni sisamaattut allassimasumi takuneqarsinnaavoq.

Pingajuattut: §2-mi litra b-mi oqaaseqaammi (qupp.12-imi) allaqqavoq Kalaallit Nunaat inuiaqatigiiffiusoq marlunnik (kalaallisut danskisullu) oqaaseqarfiusoq. Tamannalu eqqunngitsuusoq nalunaarutigineqarpoq, aammami inatsisissatummi siunnersuutip oqaaseqaatitaani allaqqareerpoq inuiaqatigiit kalaallisut oqaluttuusut, 10%-iisalu missingi danskisut kisimik oqaaseqartuusut. Marlunnik oqaaseqarneraaneq Namminersorneq pillugu inatsisissami §20-mi juunip 21-anni atuutilersussamut aamma naapertuutinngilaq.

Ilanngullugu §2 b-mi siunertap nassuiaataa litra b-miittoq imminnut ataqatigiinnginnerat maluginiaqquneqarpoq, kiisalu apeqquserneqarluni sooq “Oqaatsit aappaattut paasineqassapput…” ilaassanersoq, sumullu tunngatillugu ilanngunneqarsimanersoq, oqaaseqaatimmi ataqatigiissagaaneranut attuumassuteqarpasinngimmat.

Sisamaattut: Oqaasiliortut isumaqarput §3-mi oqaatsit kalaallit tamarmik atugassaat immikkut aalajangersaavigineqarsinnaappata aatsaat inatsisissatut siunnersuutip imarisaa qulequtaanut tulluutilissasoq.

Taamaattumik ilitsoqqussaralugu oqaatsit aalajangersaavigineqassappata ilanngullugu oqaaseqaatini ilaatinneqassapput oqaasilerineq, allassinnaaneq, atuarsinnaaneq minnerunngitsumillu oqalussinnaaneq, tamanna §3-p ataani ilanngunneqarsinnaasutut siunnersuutigineqarpoq.

Aamma §3-mi imm. 3 imm.4-lu kattutiinnarneqarsinnaannginnersut apeqquserneqarpoq, danskit oqaasiisa immikkut allaqqasariaqarnerat Namminersorneruneq pillugu inatsimmi §9-miit allannguisoqanngitsoorsinnaanera inuiaqatigiinnilu allanngortoqanngitsoorsinnaanera aarleqqutigineqarpoq. Tamanimmi ilisimaneqarpoq Namminersornerunerup eqqunneqarneraniit oqaatsitta allamiunut ilinniartitsissutiginiartarnera sanngiiffigisimagipput, maannalu iluatsittussamik iliuuseqartoqarniarpat pisariaqarpoq malunnaatilimmik allannguisoqarnissaa.

Tallimaattut: Oqaasiliortut isumaqarput §5 pisussaaffiusariaqartoq, naak nalunngikkaluarlugu naleqassaqisoq, taamaattoq allanngortoqassappat taamaaliortoqartariaqarnera qularutigineqanngilaq, taamaanngippammi pissusitoqqat allannguinertaqanngitsumik ingerlateqqiinnarneqassammata.

§5-imi imm.2-mi oqaatsit atorneqartut qulaani tunngavilersuutit assigalugit allanngortinneqarsinnaaneri kissaatiginartinneqarpoq, oqaaseq pisinnaatitaapput imaalerluni pisussaatitaapput, taamaanngippammi pissutsitoqqat ingerlaqqiinnarnissaat allannguinertaqanngitsumik atuutiinnassammata. Qallunaatoortaani har ret til imaalerluni har krav på, taamaattumik allannguisoqarniarpat aamma pisussaaffiliisoqartariaqarnera avaqqunneqarsinnaanngilaq.

Suliffeqarfiit eqqarsaatigalugit Namminersornerusup pigisai pisussaaffilerneqarsinnaassapput sulisitsisup sulisup oqaatsinik pikkorissarnera akilissagaat., taamaattumillu §5 imm.2-mi oqaaseqatigiit imaluunniit nassuiaatitaani ima allassimasoqartariaqaraluarluni: ‘Pisortat pisussaaffigaat piumasaqaatit tamakku piviusunngortissallugit.’

Arfernattut::

Oqaaseqaatit nalinginnaasunut tunngasuni qupp.9 Oqaasileriffimmut tunngasut eqqarsaatigalugit makku maluginiaqquneqarput:

  1. Qarasaasiaq atorlugu suliat ingerlateqqilernissaannut aningaasaliisoqarnerusariaqarnerata erseqqissaatigineqarnissaa, tassami oqaaseqatigiinnik kukkuniiaatissap (parserip) kingunissai, ilaatigut nutserinermi pilertorneroqisumik suleriaaseqartoqalersinnaanerata allaffissornikkut akikillisaataasussaanera, oqaaseqatigiinnik naqqissuisinnaanerata kalaallit oqaasiinik nukittorsaataanissaa, minnerunngitsumillu tusilartunut atortutigut pitsanngorsaatit pilersinneqarsinnaanissaat ammaanneqartussaassammata. Kalaallit oqaasiisa pisortatigoortumik oqaasiulernerat ilutigalugu inuiaqatigiinni oqaatsitigut ikorfartuutaaqataasussat eqqarsaatigalugit suliniutit taamaattut aningaasatigut tapersersorneqarnissaat annertuumik Oqaasiliortuniit sakkortuumik
  2. Oqaasileriffimmut aningaasaliissutaasartut taaneqarmata ilanngullugu nunat aqqisa suliarineqarnerisa aningaasaliiffigineqarnerunissaata pisariaqartinneqarnera ilannguteqquneqarpoq, tassami nunat aqqi kalaallisut ateqartorpassuit suli nalunaarsorsimanngitsut suliarineqarneri namminersorneq aallarnerfigalugu nangeqqinneqassapput, pisariaqarlunili aningaasalerneqarnissaat Nunatsinni pisuussutitta tammatsaaliugassat ilagimmatigik.

Arfineq-aappaattut: Allagartalersuisarnermi (skiltning) neqeroorutinilu (reklamer) assigisaanilu kalaallisut aamma allaqqasarnissaannik aalajangersagaqannginnera amigaatigineqarpoq. Pisiassat navianartunik imaqartut qanoq atorneqarnissaannut, mianersuunneqarnissaannut, aammalu ilitsersuutitaqartarnissaannut tunngasunik inatsisip imaqartinneqarnissaa isumaliutigeqquneqarpoq, taannami kalaallit oqaasiisa aalajangersaavigineqarnissaannut atalluinnarmat.

Qulaani Oqaasiliortut oqaaseqaataat Namminersornerup aallartinneraniit, taamalu inatsisissap matuma atuutilernissaaniit aaqqitassatut isigisariaqartuupput.

4 pillugu:

Grønlands Nationalgalleri for Kunst. Oqaasiliortut ataatsimiinnerminni eqqartuiffigereerlugu taaguusernissaanut ima siunnersuutissaqarput:

  1. Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivia, siunnersuutigineqarneranut tunngaviuvoq taaguut imminik killiliinngimmat, taaguutillu allat Nunatta Atuagaateqarfia, Nunatta Katersugaasivia, Nunatta Isiginnaartitsisarfia il.il. atulereersimallutik.
  2. Nunatta Qalipagaataasivia aamma atorneqarsinnaavoq naak taaguut imminik killiliigaluartoq taamaattoq taaguuserniagarsi qalipakkanut kisiat atugassaasimappat tulluussinnaalluni.

5 Allat pillugit:

Carl Chr.Olsenip Qimawinip nutarterneqarsimanera nalunaarutigaa, suliarinnittuanillu CD-ROM-imik Oqaasileriffik nassitsissimasoq. Allannguutaasut pingaarnerit tassaapput Oqaasileriffimmit oqaatsit katersat ilaalersimammata, kiisalu oqaatsit qallunaatut nutserneqarnerisa tuluttoortaqalersimaneri.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen                                          Katti Frederiksen
Siulittaasoq                                               Allatsi