Ujarlerit

Oqaasiliortut 2010 – 6

OQAA – 110610(gl)

Oqaasiliortut Ataatsimiinnerat tallimanngornermi juunip 11-anni, 2010, nal. 10.00 Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit

 

Peqataapput: Carl Chr. Olsen (aamma ataatsimiinnermi allattaajutigisoq), Stephen Heilmann, Eva Møller Thomassen, Abia Abelsen.

Peqataanngilaq: Ellen J. Karlsen suliaminnut tunngasumik avataanit tikeraarteqaramik.

Allatsi Katti Frederiksen qitornani napparsimammat najuutinngilaq.

 

Oqaluuserisat:

  1. Tikilluaqqusineq.
    Siulittaasoq tikilluaqqusivoq, peqataasinnanngitsut nalunaarutigalugit.
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerisassatut saqqummiunnera.
    Akuerineqarpoq.
    Ilanngullugit ilisimatitsissutitut makku taaneqarput:

    1. Oqaasileriffiup ukiumoortumik nalunaarutaa naammassivoq, pdf-filinngorlugu nassiussuunneqassaaq.
      Ukiormanna nalunaarutip aamma danskisut tuluttullu nutserneri takuneqarsinnaanngussapput.
    2. Oqaasileriffiup nittartagaata nutarternera naammassilerpoq, tassani oqaatsinik ujarlerneq ajornannginnerulissaaq. Aamma ujartuinerni kiffartuussissutit piuminarnerulissapput.
      Ukiorpanni assigiinngitsunik akisussaasulerlugu iluarsaateqattaarnerigalui iluatsinneq ajortut kiisami iluatsittussatut ilipput.
  3. Oqaasersiat.
    Oqaasersiat aamma allamiut oqaasii oqaatsitsinnut ilanngutivissimasut allattarnerinut tunngasut siornatigut eqqartugaasareersut makku erseqqissarneqarput:

    1. Allattaatsip nutaap atulernerani  malittarisaq: allamiut oqaasii allamiutut allassimanermissut allanneqartassapput. (malugalugu allannguut: allamiut oqaasii, siornartigut danskit oqaasiinit tiguneqarnertik malillugu allanneqartassasut-mut taarsiullugu).

      Tassunga tunngatillugu nassuiaatitut  atussaaq aappersarissat katitat siornatigut kalaallit nipinik katiterisarneranni atugaanngitsut maanna eqarineerummata, taamalu aamma nipit allamiut atugaat oqaatsiminni atugaat atugaalerlutik. Assersuutigalugu: S(u)k(u)looq CVCVCV:> maanna CCCV-tut (skraa) iluseqalermat, tassa aappersarissat katitat akunnerisigut ersiutilersuisarneq maanna atuutinngimmat.

    2.  Allamiut oqaasii kalaallit oqaasiinut ilanngutivissimasut siornatigutut atugaassapput, tassani najoqqutassatut innersuussutigineqarpoq biibilip nutsernerani kingullermi atugaasut.
      Taamatut atuilernermi tunngaviusoq unaavoq: allamiut oqaasii kingoqqiffimminni pissusiat pivallaarnagu nammineq allassimanerat malillugu kalaallisut nagguittut pineqarmata, taamalu uiguusersorneqartassallutik kalaallit uiguuseeriaasianni malittarisat malillugit:
      radio ataasersiutitut taasiinnarniutitut atorteriarlugu kingulleqqiusersuleraanni kalaallit nagguiattulli pineqassaaq: radiukkut aallakaatitat il.il.
    3. Taamaattoq taggisit atiusut kalaallisulli aamma pineqassapput, tassa allamiunilluunnit kingoqqisuugaluarunik nagguittut atornerminni atertut pissusertik tamaat naaqqaarlugu uiguneqalerunik allassimanertik tamakkerlugu atoqqaarlugu uiguneqassallutik: Mette uiguummik annermik uigugutsigu: Ellenikkut Mettelu suleqatigiipput.

      Malittarisaq taanna aamma nunat aqqinut atuuppoq, aamma allamiutut nunat aqqinut: Marseillesimi taaneqassaaq: [marseîimi] imaanngitsoq: marseilisimi.
      Isumaqatigiissutigineqarpoq tamakku tamakkiisumik aalajangersarneri tamanut atugassiarineqassappata pitsaanerpaassasoq Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfik nalunaarutikkut kaajallaasitakkulluunniit atortitsinermut tunngasunik nassiussuippat pisortatigut atuinermi, ilinniusiani aamma atuagassiani tamani atugassanngorlugu.

      Aamma ordbogi OQAATSIT nutarterluni saqqummerpat malitassiat taakku erseqqissumik najoqqutassiarineqassapput.
      Atuutilernissaannut piffissaliissutissatut siunniunneqassaaq 01.01.2011 meeqqat atuarfiannit anisussat soraarummiinnginnerminni ilikkaqqaagassaattut naatsorsuutigalugit.

  1. Atorfiit taaguutaasa allanneqartarnerat.
    Atorfiit oqaatsinik arlalinnik pinnguutillit pinnguutitik tamaasa atorlugit allanneqartassapput, kisianni atorfiit sulinermi taaguummik nalinginnaasumik (tamanut atugaasumik) ilaqarpata taanna tamanit atugaammat mikisumik allanneqartassaaq:
    Assersuutit:
  • Meeqqat atuarfiat
  • Suliffeqarnermut Allaffimmi pisortaq
  • Kultureqarnermut Naalakkersuisumut allatsi
  • Oqaasileriffimmi fuldmægtig
  1. Human biolog : pinngoqqaatinik misissuisoq [Inuup pinngoqqaataanik  misissuisoq]
  2. Overbegreb: suussutsimik taaguut/taaguusersuut, tassani assersuutitut nalunaarlugu: uumasoq/uumassusilik: timmiaanersoq, nersutaanersoq, aalisagaanersoq – aamma immikkoortissinnaallugit uumassusilinni: naasoq imalt. uumasoq.
  3. Ilinniartut- atuartut:
    Atuartut tassaapput meeqqat atuarfianni, tunngaviusumik paasisaqarniarluni (basis indlæring) tassanngalu ingerlaqqittumik atuartuusut. Tassani kalaallisut immikkut taaguutigaarput: ilinniarnertuunngorniartoq.
    Taamaattumik atorfimmut tunngatinnagu atuarfinniittut tamarmik taaguutigissavaat: efterskolimi atuartut, højskolimi atuartut.
    Kisianni suliamut tunngasumik atorfinissutiginiakkamik pinngorsartut tassa: ilinniartut (tamanut atuuttumik), tassa atorfigiligassamik ilinniarneq.
    Qanorluunniit “qaffasitsisigisumi” ilinniarneq atorfiligassamut tunngappat tassa ilinniarneq.
  4. Nutserisoqarfimmit suleqatiserininneq ilassilluarneqarpoq, pingaartumik nutserisartunit tamanit assigiimmik atuineq siunertaralugu atortussianik tamanut atoriaannarnik suliaqarnissaq qilanaarineqarluni.
  5. WHO-mit imminut toquttarneq pillugu nutseqqusani “kiinarpassuit” pinnagu “inuppassuit” –p atugaanera iluarineqarpoq.
    Aamma Amnesty Internationalimiit nutseqqusat akissusiorneqarput.
  6. Taasariaqartut allat:
    Oqaasileriffiup aamma Ilinniusiorfiup suleqatigiiffii assigiinngitsut Oqaasileriffiup ukiumoortumik nalunaarutaa avammut nalunaarutigineqalerpat ilanngullugit tusagassiorfinnut nalunaarummi ilanngutissasut Abia Abelsenip kissaatigisaa taperserneqarpoq.

    Oqaasiliortunut, Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aamma Inuit Aqqinik Akuersisartunut ilaasortat ICC-p ataatsimeersuarnissaanut alaatsinaattutut ilaanissaat Oqaasileriffiup nalunaarutigissavaa.

Allatsi