Ujarlerit

Oqaasiliortut 2011 – 12

OQAA – 091211(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat tallimanng. decembarip 9-anni 2011, nal. 13.00 Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.

 

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Stephen Heilmann, Eva Møller Thomassen, Lotte Holm aamma Katti Frederiksen.

Allatsi: Katti Frederiksen

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit
    Siulittaasoq tikilluaqqusilluni ilisimatitsivoq Ekspertgruppen Nordens Sprogrådimi novembarimi ataatsimiissimallutik, aamma Nordisk Sprogkonventionip nutarsarnerani aappaagu marsimi ataatsimiinnerup kingorna Nordisk Ministerrådimut saqqummiunneqarluni naammassineqarluni suliarineqarnissaa ilimasaarutigaa. Nutarsaanermi oqallisigineqarluni apeqquserneqartoq tassaavoq konventioni sorleq, 1981-imeersoq imaluunniit 1996-imeersoq, iluarsaanniarneqarnersoq, aammalu ajornartorsiutit ilagalugu nunat tamarmik akuerisisimaneraat takuneqarsinnaanngimmat.

    Avannaamioqatigiinni oqaatsit pillugit inissisimanermi SH-ip soqutigaa Saamit sumiorpaluutitik pillugit qanoq suleriaaseqarnerat paasisaqarfigissallugu, CCO-llu ilisimatitsissutigaa Fælles Samisk Sprogrådeqartut.

    Borgelig ombudeqarneq pillugu oqallinneqarpoq, isumaqatigiissutigineqarlunilu ilaasortat ilaasa sulinerisa allanngorartarnerat pissutigalugu siumoortumik suliffiusussat nalunaarsorsimaffiat Oqaasileriffimmut nalunaarutigineqartassasut.

  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera
    Imaqarniliaq novembarimeersoq akuerineqarpoq, naqinnerliukkallu aaqqinneqarlutik.
  3. Tunumiutut allattarnissaq
    Oqaasiliortut ataatsimiinnissaannut Tunumiutullu allattarnissamut aalajangersaanissamut najoqqutassamik siulittaasoq allagaqarsimavoq. Taakkua inatsisit tunngavigalugit aalajangersakkanik imaqarput; ilaatigut oqaatsit pillugit inatsit 2010-meersoq, allattaaseq pillugu inatsit 1973-imeersoq, taakkununngalu attuumassutillit aalajangersakkat allat, soorlu Oqaasiliortuni Nunat Inuillu aqqini sulinermi malittarisassat il.il.

    LH aperaaq franskit Tunumiut oqaasii pillugit allattartut nalunaarsuinerminni allattaaseq atugaat akuerisaanersut, ass. Tunumiit oraasiat.

    CCO nassuiaavoq Tunumiut oqaasii pillugit ilisimatuutut allattartut, soorlu Michael Fortescue, Louis-Jacques Dorais aamma Robbe Pierre nalunaarsuilernerminni Oqaasiliortut aqqutigalugit isumaqatigiissuteqartarsimapput, tassanilu kalaallisut allannermi inatsit malitassat tunngavigineqartarsimasut.

    KF-ip naqinnerit ‘t’-p aamma ‘d’-p atuuffii pillugit nassuiaateqalaarpoq ilaatigut aamma oqaatigalugu naqinnerit ‘t’ ‘d’-lu aamma danskisut assigiinngitsunik atuuffeqarlutillu taagorneqartartut, ass. Danmark, mad, står, datter, taske il.il. Aamma oqaatigaa Ilisimatusarfimmiut Tunumiutut allannerminni fonemi naqinnertut atuunnartarsimagaat, assersuutigalugu soorlu Tunumiutut ima allallugu coortu.

    LH nassuiaavoq Tunumi nunat aqqinik suliaqarnermini periuseq qanoq ittoq atorsimanerlugu, aammalu qanoq oqaatigineqartarnera paatsuugassaajunnaarsikkumallugu naqinneq ‘d’ atortarsimallugu. Assersuutit makku taakkartorpai:
    Tiniteqilaaq ima allassimallugu Diilerilaar
    Sermiligaaq ima allassimallugu Tsermilingaar
    Kangikajik ima allassimallugu Kangigai, tassa qanoq oqaatigineqartarneri malillugit, sapinngisarli tamaat aamma allattaatsip inatsisai Oqaasileriffimmit suliakkiunneqartut malillugit allanniartarsimalluni.

    Tamanit isumaqatigiissutaavoq Tunumiutut allannermi systemimik pisariaqartitsisoqartoq, pingaartumik aamma ulluinnarni oqaatsinik atuisut kitaamiutut allattaatsimik sungiussisimasut paatsuugassaanngitsumik malitassaqarnissaat eqqarsaatigalugit, taakkununnga assersuutissaalluarluni
    kitaamiusut ‘tissinarpoq’, allattaatsimi inatsit malillugu Tunumiutut ima allanneqarsimasup ‘titsiarpoq’-p ima oqaatigineqarnissaa ditsiarpoq*.
    Tunumiutut nipi alla allattaatsimiinngitsoq aamma assersuutigineqarpoq, tassalu Tunumiutut uangamik oqartarnerannit nipi ‘uarnga’ = /uɑŋa/.

    CCO isumaqarpoq naaperiaasoqarsinnaasoq, taammaattumillu aalajangiunneqarpoq LH-p nunat aqqinik suliaqarnermini suliai casetut atorlugit systemi qanoq ittoq atorneqassasoq nalilersuinikkut paasiniarneqassasoq, taakkualu tunngavigalugit suna isumaqatigiissutigineqarsinnaanersoq anguniarneqassasoq Oqaasiliortunullu saqqummiunneqarluni.

  4. Tina Parsimit saaffiginnissutit (ordlisti)
    Suliat bilagit naammassineqartut quppernerni kingullerni takuneqarsinnaapput.
  5. IKINN-imit saaffiginnissut
    Saaffiginnissummi matumani taaguutit sorliit atorneqarnissaannik aalajangeeqqusinermit Oqaasiliortut siunniussaat ukuupput:

    1. Efterværn – Ikiueqqissinnaanermut upalungaarsimaneq
    2. Personlig rådgiver – Inummut siunnersorti
    3. Professionel familiepleje – Ilaqutariit immikkut piumasaqaatitalimmik paarsaqartartut
  6. misaqqarnaq (stribet havkat)
    Sumiluunniit taaguutit atorneqartut ilaatigut assigiissinnaasaraluarlutik taamaattoq isumaat assigiittuaannanngillat. Matumani aamma taamaattoqarpoq. Nuummi eqalukkamik taasaraat aamma allat taasarpaat qeeraasaq. Uumasup matumani pineqartup sumiiffiit apeqqutaallutik assigiinngitsumik taagorneqarnera paasinarpoq, taamaattumik Oqaasiliortut oqarsinnaanngillat taaguut sorleq matumani eqqornerunersoq.
  7. undervisningsassistent
    saaffiginnittut nammineerluni siunnersuutaa akuerineqarpoq:
    atuartitsinermi ikiorti

  8. materialisering
    Timitaliineq tamatigut tigussaasunngortitsisanngimmat materialiseringip kalaallisut taaguutaa imaassaaq: tigussaasunngortitsineq

  9. januaarip aappaani imalt. aamma aappaanni?
    Ulloq aalajangersimasoq (1.janaur) pineqarpat eqqortoq tassaassaaq marlunnik ‘n’-italik, tassa ataasiinnarmik ‘n’-itaqarpat paatsuungasoqartoqarsinnaalissaaq qaammatip aallartilaarnera (aalajangersimasumik ulluligaanngitsoq) pineqarnersoq, tassa januaarip aallartisimalaarnera pineqarnersoq.
  10. sundhedsplejeassistent
    Taaguut taanna pigilerneqartarpoq sundhedsassistentioreerluni ilinniaqqinnermi naammassinninnermi, tassa
    sundhedaplejespecialiering, kalaallisut peqqissaasutut suliaqarnermi ilinniaqqinneq.
    Sundhedsplejeassistent imaalerpoq – peqqissaasutut suliaqarnermi sullissisoq

  11. fradragip kalaallisuunngortinneqarsimanerani naqqiut
    uani akileraarutit pineqarpata (skattefradrag) kalaallisut taaguutaa imaalissaaq akileraarutissanut ilanngaatit, tamanna atugaareermat aamma nittartakkatsinni aaqqinneqassaaq.
  12. vippestol – qivimiusaarfik
  13. energidrik – eqiiallassaat
  14. suiaqatigiit imalt.suiaaqatigiit?
    naqinnerliukkat nittartakkamiittut imaqarnilianiittullu aaqqinneqassapput, imaalerlutik: suiaqatigiit, suiaqatigiittut, suiaqatiminnik il.il.

  15. hvidvask af udbytte – pissarsianik malunnarunnaarsaaneq

  16. PKU-p kalaallisuunngortinneqarnissaa – Ilinniagaqanngitsunik piginnaanngorsaanermik suliniut, naalisarnera IPS

  17. Pisiniarfiit piseqqusaarutiminni oqaatsit atugaat
    – kinguartinneqarpoq –
  18. kigutinut taaguut ’flader’ kalaallisut ’
    aalajangiunneqarpoq taaguut kigutip iigaanik taagorneqassasoq, atuisussallu namminneerlutik iigaata sorlermut samminera nassuiaasiinnartassagaat.
  19. Allat

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Carl Chr. Olsen                                          Katti Frederiksen
Siulittaasoq                                               Allatsi

 

Terminologiliste

Danish Kalaallisut English
advarselslampe mianersoqqussut Red flag
afdeling under stiftelse immikkoortoq pilersinniagaq chapter in formation
afdække

afdækning

qulaajarpaa

qulaajaaneq

uncover

 

bestikkelse

(både aktiv og passiv bestikkelse)

akiliilluni peqquserlutsitsineq,

akilersilluni peqquserlunneq

bribery
(both active and passive bribery)
etik ileqqorissaarneq ethics
etisk beredskab ileqqorlunnaveersaarutissat integrity system
forretningsetik ingerlatsinermi ileqqorissaarneq business ethics
etiske retningslinjer/adfærdskodeks ileqqorissaarnermut najoqqutassat code of conduct
gennemsigtighed (åbenhed) ammasumik periuseqarneq transparency
global nunarsuarmut tamarmut siaruarsimasoq global
habilitet (uafhængighed) suliamut akuusinnaaneq,
attuumassuteqannginneq
(legal) capacity
inhabilitet suliamut akuusinnaannginneq, attuumassuteqarpallaarneq legal disability
implementere atortuulersitsineq implement
kompetencer piginnaanerit competencies
korruption peqquserlulluni iluanaarniarneq corruption
korruptionsniveau peqquserlulluni iluanaarniarnerup annertussusia level of corruption
anti-korruption peqquserlulluni iluanaarniarnerup akiorniarnera anti-corruption
anti-korruptionsprogram peqquserlulluni iluanaarniartarneq akiorniarlugu ingerlataq

 

 anti-corruption program
misbrug af betroet magt til egen vinding pissarsiaqaatiginiarlugu pissaanermik atornerluineq abuse of entrusted power for private gain.
national vurdering af det etiske beredskab inuiaqatigiinni ileqqorlunnaveersaarutit nalilersorneqartarnerat national integrity system assessment
nepotisme qanitanik salliutitsineq nepotism
rapportere nalunaarusiorneq report
ressourceforbandelse isumalluutit atorlugit erloqisitsineq resource curse
smøring akiliilluni aqilisaaneq facilitation payments
udbud neqeroorut procurement
offentligt udbud tamanut ammasumik neqeroorutit open procurement procedure
udbud af offentlige kontrakter pisortat neqeroorutaat public procurement
udbudsregler neqerooriaatsimik malitassiat procurement rules
vagthund pisunik malinnaasoq watch dog
whistle blower oqajamaaq whistle blower