Ujarlerit

Oqaasiliortut 2011 – 7

OQAA – 300511(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit ataasinngorneq maajip 30-anni 2011, nal. 10.00 Ilimmarfimmi / Oqaasileriffimmi imaqarniliat.

 

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Stephen Heilmann, Eva Møller Thomassen, Lotte Holm.

Peqataanngitsoq: Johannes Jerimiassen

 

Oqaluuserisat:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit
    Siulittaasoq tikilluaqqusivoq ilisimatitsissutigalugulu ataatsimiinnermi matumani immikk. 3 aamma 4 pingaarnertut sammineqassasut.
    Aammattaaq aalajangerneqarpoq eqqartugassat marlunnik ilaneqassasut: 6. Tusagassiuutit pillugit nassuiaat, aamma 7. Højesteret-ip nutserisoqarneq pillugu aalajangigaa.
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera
    Imaqarniliaq ilaasortanit naqqiissuteqarfigineqareersoq akuerineqarpoq
  3. Nordisk Sprogmøde Ilulissani
    Lisathe Møller Kruse siulittaasorlu ataatsimiinnissamut piareersaatit assigiinngitsut pillugit ilisimatitsissuteqarput. Ilaatigut ataatsimeersuarnermi programip missingersuusiornera, peqataasussat 42 missaaniittut, hotelit assigiinngitsut pingasut Ilulissani atorneqassasut aammattaaq aningaasartuutit qanoq annertutigissanersut, kikkut aningaasaliisuusimanersut aammalu NAPA-mut NunaFondimullu aningaasanik tapissutissanik qinnuteqartoqarsimasoq. Siunnersuutigineqarpoq nerersuarneq Naalakkersuisumut akilerneqarsinnaannginnersoq apeqqutigineqassasoq.
  4. Nunavumiit tikeraartussat
    Allatsi ilisimatitsivoq pilersaarusiorneq ingerlaleruttortoq. Taiguusiliuqtiit sulisui marluk Jeela Palluq-Cloutier aamma Pascal St-Jean Oqaasileriffimmiunut malinnaassapput sap. ak. ingerlanerani. Manna tikillugu pilersaarutit imaapput: juunip 7-iat: oqaatsit pillugit teknologimik suliaqartut malinnaavigissavaat. Juunip 8-at Nunat Aqqinik Aalajangiisartut malittarissavaat. Juunip 9-at Inuit Aqqinik Akuersisartut aqqillu pillugit suliat malittarissavaat. Taakku tamarmik siunertaraat suleriaatsivut, katerseriaaserput qanorlu tamakku ingerlateqqinneqartarnersut paasiniaavigissallugit. Taiguusiliuqtinut ilaasortat Oqaasiliortullu juunip qulingani ataatsimeeqatigiissapput.
    LHO nunat aqqinik nalunaarsuiartorluni angalassagami peqataasinnaanngilaq, SH ilimasaarivoq allanik suliaqarami takkutinngeriataarsinnaalluni, taamaattoq naatsorsuutigalugu peqataanissi. Karl Møller sinniisutut peqataasinnaanersoq aperineqassaaq.
    Oqaasiliortunut ilaasortat ataatsimiinnermi sammisassaqqissutut makku taavaat:
    1. Nunavup iluani oqaatsit pillugit oqartussaassuseq isumannaaqqullugu kaammattorneqassapput.
    2. Ilinniartunik atorfinitsitsisarnissaq kaammattuutigineqassaaq,
    3. Taaguusersuinermi assigiissaarinissaq kaammattuutigineqassasoq.
    4. Ilisimatitsissutigalugu taaguutit tasamani atorneqartut ilaatigut Oqaasiliortunit Nunatsinni atugassanngortinneqartartut.
    Aalajangerneqarpoq ataatsimeeqatiginerat pissasoq tallimanngornermi juunip qulinganni nal. qulinut Oqaasiliortut ataatsimiittarfianni.
  5. Mittarfeqarfinnut allagartalersuisarneq pillugu saaffiginnissaagut?
    Allagartalersuisarneq eqqarsaatigalugu assigiissumik periaaseqarnissaq siunertaralugu Pia Lyngemut Ane Marie Sakariasenimullu allakkamik missingersuusiamik allatsi piareersaassaaq, allagartalersuisarnermut tunngassutillit oqaatsitigut politikkip allannguutissaa siunertaralugu suliaqarmata apeqqut tassunga tunngasoq aamma ilanngunneqarsinnaaqqullugu. Periarfissaqarpat Katti Frederiksenip Llisathe Møller Krusellu allagartalersuisarneq pillugu assilisaat ilanngullugit
  6. Tusagassiuutit pillugit nassuiaat
    Tusagassiuutini suliaqarnermi qallunaat oqaasiisa salliutinneqarpallaarnerat isumaliornartutut oqaatigineqarpoq oqaatsittalu tusagassiuutini atorneqarnerannut innarluttumik sunniuteqartarnera taakkartorneqarluni. Oqaasiliortut isumaqarput tusagassiuutinik sammisaqartut erseqqissumik oqaatsitigut politikkeqarnissartik aalajangiuttariaqaraat.
    Tusagassiuutit pillugit nassuiaammi oqaatsit pillugit innersuussutit 2001-imi Oqaatsinut politikkimik nassuiaasiornissamik suleqatigiit innersuussutaannut naapertuuttutut nalilerneqarput. Assersuutigalugu:

    – Oqalutsinngorniat nutserisunngorniallu ilinniartitaanerat ullutsinnut naleqqussartariaqarpoq aamma
    – translatøritut ilinniarnerup Nunatsinni ingerlanneqartarnissaa siunersuutigineqarpoq.
    – “Oqallorissarfik” Oqaatsinik Pikkorissarfiup ataaniissinnaasutut oqaatigineqarpoq.
    Inassutit sisamaannut “Oqaasileriffik Ilinniusiorfillu ordbogiliornermi suleqatigiissasut”, eqqaaneqarpoq suleqatigiinneq ingerlasoq, taamaattoq ilaannikkut ordbogiliat Oqaasiliortut avaqqullugit pisartoq, tamannalu attuumassuteqartunut erseqqissaatigineqassasoq.

    Oqallorissarfik eqqartorneqartillugu SH isumaqarpoq makku pimoorullugit tamanut tusarliunneqartariaqartut:

    Naqissusiineq atornagu  erseqqissaaneq   atorneqartassasoq.
    Oqariartuut pinnagu saqqummiussineq atorneqartassasoq.
    Aallaavigalugu pinnagu tunngavigalugu atorneqassasoq.

  7. Højesteret-ip nutserisoqarneq pillugu aalajangigaa
    Piffissami tusagassiuutitigut sammineqarpoq højesteretip aalajangiivigisimasaa, tassa unnerluutigineqartut kalaallisut danskisullunniit suliap ingerlatinneqarnissaanik periarfissartik atorsimanngikkaangassuk kingorna unnerluussissutip kalaallisut nutsernera pissarsiariniarsinnaanngikkaat.
    Eqqartuussisarneq pillugu isumalioqatigiissitat suliaata kinguneranik nunatsinni kikkulluunniit piumasarisinnaavaat kalaallisut danskisulluunniit suliaq ingerlanneqassanersoq piumasarisinnaallugu. Oqaatigineqarpoq ikittuinnaat periarfissaq tamanna atortaraat, tassa kalaallisut ingerlanneqarsinnaanissaa piumasaralugu.
    Oqaasiliortut isumaqarput tamanna allanngortinneqarsinnaaasariaqartoq, ilaatigut makku tunngavilersuutigalugit:
    Unnerluutigineqartoq pineqaatissinneqartorluunniit kinaluunniit oqaatsit nammineq naammattumik paasinngisani atorlugu pineqarsinnaanngilaq, tamanna pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissutinik uniuinerussaaq.
    Oqaasiliortut isumaqarput kinaluunniit suliap aallartinnerani danskisut suliarinissaanik akuersisimagaluarluni suliap ingerlateqqinnerani inatsisitigut pisinnaatitaaffitsigullu paasiuminaatsoqarsinnaanera pillugu aallaqqaammut suliaq oqaatsit suut atorlugit ingerlannissaanik aalajangersimaneq oqaatsit taakku tamaasa pisinnaatitaafigigamigit arlaannut atortitsisinnaaneq  nuunneqarsinnaasariaqartoq.
    Eqqaaneqarpoq politiit aamma sillimmasiisarfiit suliaqarnerminni annerusumik suliat danskisut ingerlanniartaraat.
    Taamaattoq tamakku pillugit  Nunatta Eqqartuussiviata inatsisitigut illersugaanerup isumannaatsuunissaanut oqaatsit pingaassusiannik nalunaarutaa Oqaasiliortut tamakkiisumik tapersersorpaat.
    Oqaasiliortut aamma innersuussutigaat Oqaatsinut politikimik nassuiaat “…oqaaserli” suliarineqarmat inatsisitigut immikkut paasisimasalittut naliligiisitsisimanerup imarisai innersuussutigineqarput, immikkut erseqqissarlugu “Naalagaaffiit isumaqatigiissutaasa isumaqatigissutigineqarneranni immikkoortoq 26-mi imatut aalajangersagaqartoq:
    “Isumaqatigiissut sunaluunniit atuuttoq tassunga ilanngussimasunut pisussaaffiuvoq takkunanngalu isumaqatigiissutip anguniagaa allanngortinngilluinnarlugu naammassineqassalluni.” (Enhver ikraftværende traktat er bindende for dens deltagere og skal opfyldes i god tro.)

    Isumaqatigiissutit pineqartut aamma oqaatsinik atortitsinermut tunngasut arlallit pineqarmata tamanna pisortanit malinnaaffigilluinnartariaqartoq isumaqarfigineqarpoq, allaat arajutsisimasaqarpata ikiorlugit.

    SH-p erseqqissaatigaa aamma tassani suliffeqarfinni oqaatsit pillugit politikkeqarnissaq eqqartuussivinni aamma Naalagaaffiup ingerlassaanni atuuttariaqartoq.

  8. Allat
    Tulliani ataatsimiinnissaq
    Tallimanngornermi juunip qulingani qulinut ingerlanneqassaaq. Tassani ataatsimeeqatigineqassapput Nunavumi Taiguusiliuqtit. Ilaatigut eqqartorneqassapput inukitut taaguutit kalaallit atulersimasat.

    Ilisimatitsissutigineqarpoq Nordisk Sprogmødeqartoqareerpat aggustusip 26-anni utimut aallartoqassasoq. Oqalugiartussat tunuliaqutaat pillugit allaatigisat SH-mut aqutsisuunermini atugassaatut piareersarneqassapput (LMK).

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Carl Chr. Olsen                                          Nuka Møller
Siulittaasoq                                               Allatsi