Ujarlerit

Oqaasiliortut 2012 – 3

OQAA – 280212(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat marlunngorneq, februaarip 28-anni  2012, nal. 10.00
Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.

 

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Stephen Heilmann, Eva Møller Thomassen, Lotte Holm aamma Katti Frederiksen.

Allatsi: Katti Frederiksen

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.Ilisimatusarfiup ukiumoortumik nalliuttorsimanera, tassanilu KF-ip kand.mag.-itut allagartartaarsimanera ilisimatitsissutigineqarpoq.
    Ippassaammat professori Robert Petersen Ilimmarfimmi ordbogit pillugit oqalugiarsimanera pillugu CCO nalunaarpoq, uggoralugulu najuuttut amerlavallaarsimannginnerat, tamannalu allagarsiiaannginnermit peqquteqarmat amerlasuut ilisimasimanngikkaat aamma eqqaaneqarpoq.
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera.Tassunga tunngatillugu imaqarniliap siuliani LH-ip ilassutigisani qanoq pineqarsimanersut apeqqutigaa, paasitinneqarporlu imaqarniliamut ilassutigisai nunat aqqinik nalunaarsuinermi allattukkanut ilitsersuutaasinnaasut immikkut akuerineqaratik imaqarniliami bilagitut ilanngunneqassasut.

    LH ilisimatinneqarpoq inatsisitigut pisussaaffiusoq allattaatsimut inatsip 1973-imeersup tunngavii allannermi tunngavittut atorneqartut. Taamaattumillu nunat aqqinik nalunaarsukkat Tunumiutut allannissami malittarisassat 1973-imiilli maannamut atuussimasut allanngortinnagit malillugillu allanneqarnissaannik LH ilisimatinneqarpoq. Aamma Tunumiutut allattarnissamut tunngasut aamma allattaatsip malittarisassai tunngaviusut inatsisaasut uteqqilaarneqarput, soorlu qulaani allassimasut tunngavigalugit Tunumiusut allattarnissami sumiorpalunnerni taaguinerit allaatsip tunngavii malillugit allassallugit periarfissaqartoq, kalaallit oqaasii allassimasutigut tamanut atuuttut eqqarsaatigalugit.

    Uteqqiinermi taggisip allanneqarnissaa imatut assersuusiorneqarpoq:
    Kitaamiusut: Ikerasakasimmiungusakasiit (rigsgrl.)
    Tunumiutut: Igaasagaimmiingilugaiit (lydskrift)
    Inatsit 1973: Ikaasakajimmiingilukajiit (Tunumiutut pisortatigoortumik allanneq)
    Taamaalilluni Tunumiusut [iga:saga(j)im:i:ŋilua(j)i:t] (igaasagaimmiingilugaiit) allattaatsip tunngavii malillugit allanneqassaaq: ikaasakajimmiingilukajiit..
    Pisortatigoortumik allattaatsip tunngavii malillugit Tunumiutut allattarnerup qanorlu nipilerlugit atuarneqarnissaannut malittarisassat LH-ip piviusorsiorsorinninnginnini pissutigalugu imaqarniliat siuliini akerliusanngikkaluarluni maannakkut killiffimmi isumaqataajunnaarpoq.

    Kingullermik ataatsimiinnermi imaqarniliamut tunngatillugu naqinnerliukkat aamma aaqqinneqarput, oqaluuserisaasimasumilu nr.13 misissugassanngortinneqarluni.

  3. Oqaatsinut politikki pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 7, 19.maj 2010-meersumut allannguutissatut siunnersuut pillugu tusarniaaneq.Matumani CCO-p SH-illu piareersaatigisimasaat siunnersuutaallu aallaavigalugit oqallinneq nalilersuinertalik ingerlanneqarpoq.
    Ataatsimut isigalugu oqaatsinut politikkip allannguutissaatut ilassutissaatullu siunnersuut taperserneqarpoq, taamaallaalli kalaallisut pitsaassutsimik ujartuisumik allaqqasimasoqannginnera aammalu kalaallisut allannissamik sungiussisimanissamik, soorlu allakkiorsinnaanissamik allakkianillu atuarluni paasinnissinnaanissamik tunngasunik malitseqartinneqannginnera, aamma inatsisissatut siunnersuutip oqaaseqaataani tassunga tunngasumik nassuiaatitaqannginnera ippigineqarluni.
    Matumanimi kalaallit oqaasii aamma oqaasilerinermi malitassat atuuttut malillugit allaqqasimasarnissaat pineqarmata tamatuma aamma eqqumaffigineqarnissaa Oqaasiliortunit piumasarineqarpoq, tassungalu tunngasumik inatsimmi ilassuteqarusullutik.

    Inatsisissatut siunnersuutip oqaaseqaataani qupp.3-mi titarnertaat pingajuanni allassimasoq iluarineqanngilaq; tunisassiat ulorianartut aamma nunanit allanit tikisitaagaluarpataluunniit kalaallisut nutserneqartassasut Oqaasiliortut innersuussutigaat. Tassungalu atatillugu pisisartunit akilerneqartalernissaannik ilimasaarinermut atatillugu oqallinnermi Oqaasiliortut taamaattoqareernera maluginiareersimavaat, taamaattumillu aamma taamatut tunngavilersuiniarneq suusupaginninnermik imaqartoq Oqaasiliortut isumaqarput.

    Taamaammat inatsisip ilassutissaatut siunnersuummi tusarniaanermi Oqaasiliortunit piumasarineqartut kalaallisut aamma pitsaassutsimik imaqartinneqarnissaa kalaallisullu oqaasillit aamma inatsimmi illersorneqarnerunissaat innersuussutitut ilassutigerusuppaat, ilaatigut makkuusut:

    a) oqaatsinik eqqortumik atuinerup nakkutigineqarnissaa anguniarlugu iliuusissaliorneq, tassani nakkutilliisoqarfimmilluunniit pilersitsinissaq eqqarsaataasinnaavoq

    b) kalaallisut allannermi sungiussisimanissamik ilinniartinneqartarnerup aaqqiivigineqarnissaa, soorlu kalaallisut allakkiorneq allakkianillu paasinnissinnaaneq

    c)ulorianartut aamma kalaallisuunngortinneqartarnissaat, tassani tunisassiat avataaneersuugaluarpataluunniit, nakorsaataasinnaapput, ukiutoqarsiutit allalluunniit.

    d) allakkat inatsisitigut pituttuisut pineqartillugit taakkuninngalu saqitsaattoqartillugu kalaallisuua qallunaatuualu atsiorneqarsimatillugit kalaallisuua tamatigut atuutissasoq.

    Qulaani taaneqartunut piareersaataasut siunnersuutaasullu bilagitut ilineqarput, aamma ilanngullugu inatsisissatut siunnersuutip Oqaasiliortunit qanoq oqaasertaqartinneqarsinnaaneranik siunnersuutaagallartoq.

  4. Lysbutikkenimeersut.Imatut aalajangersorneqarput:
plisseret lampeskærm qaamasortaq peqititigaq
nippel aalajangerfik
ledning ledning (oqaasersiatut)
strømskinne sarfalerfik
adapter (sarfamut) nuutsissut
en pære pære (oqaasersiatut)
halogen halogen (oqaasersiatut)
lyskæder qulleeqqat siattut
vitrineskab skaavik igalaalik
konsolbord nerriveeraq
pendel (lavet af finér) qaamasortaq (finerimik sanaaq)
fletkurv koori
et sæt ataatsimoortut, ataatsit
jalousi skærm talu
forlængerledning uigunniut
fatning pærilerfik
hanstik manguttagaq
stikkontakt ikkuffik
spejl (m/forkromet metal) tarrarsuut (kromimik sinilik)
spotlys qulleeraq
lysskinne qulliup perlaava

 

5. Allat

Inuit Aqqini Akuersisartuni sinniisussatut qinersisoqarnissaanik Oqaasiliortut apuussivigineqarsimammata KF aamma SH sinniisussatut inissinneqarput, LH-ili ilisimatitsivoq maanna ilaasortaasut allaffissornikkut sullissisoq peqatigalugu isumaqatigiissutigisimallugu aqqit suliassat tallimanngoraangata naapittarniarlutik, taakkualu sanitigut ulluinnarni suliat e-mailikkut ingerlateqqinneqarlutillu isummersorfigineqartassasut. Taamaattumik sinniisussanngortut arlaat ataaseq ataatsimiinnissani pisariaqavissumik pinartumilluunniit aalajangiisoqassatillugu ilaasortat arlaat pisinnaanngikkaangat sinnerlugu najuuttassaaq.

Tullissaani ataatsimeeqqinnissaq marsip 5-anni pissasoq isumaqatigiissutaavoq, Ilimmarfimmi nalunaaqutaq ullaakkut qulinut.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Carl Chr. Olsen                                 Katti Frederiksen
Siulittaasoq                                      Allatsi

 

CCO-ip oqaaseqaatai, naqqiutai siunnersuutaalu:

Inatsisissatut allannguutissatut siunnersuummi immikkoortut pingaarnertut tassaapput:

  • ussassaarutini
  • pilerisaarutini (annoncer: allagartaliussani)
  • allagartalersuisarnermi
  • allakkatigut innuttaasunut saaffiginninnerni
  • innuttaasunut allakkatigut saaffiginnissutini
  • isumaqatigiissutinilu pituttuiffiusuni, taakkunani kalaallit oqaasiisa atugaanissaannik maanna piumasaqaateqalerfiusuni.

Naqqiutit:

  • 1: Generelt om sproganvendelse: tamanut atuuttumik oqaatsinik atuineq
  • 2: Sproganvendelse i markedsføring: Pilerisaarisarnermi oqaatsit
  • 4a: Ingerlatsisut namminersortut, pisortat ingerlatsiviisa pisortatullu oqartussaasut allakkatigut oqaatsitigullu ussassaarutaat, pilerisaarutaat allagartalersuutaallu kalaallisut suliarineqartassapput.

Immikk. 2. Immikk. 1-imut tapertatut atorneqarsinnaapput danskit, tuluit allamiullu allat oqaasii.

Immikk. 3. Ussassaarinertut pilerisaarinertullu paasineqassaapput ingerlatsiviit pisortatullu oqartussaasut nioqqutissanik aamma kiffartuussissutinik sullissinernillu tuniniaanerat aamma pilerisaarineq tamanut atuuttoq. Aalajangersakkanut ilaatinneqanngillat nioqqutissat avataanit eqqussat allagartaat, pisiat atornissaannut ilitsersuutit, oqaasinnaat, suliffeqarfiit aqqi assigisaallu.

Immikk. 4. Allagartalersuinertut paasineqassapput tamanut atuuttunik allagartalersuineq, aqqusernit aqqi, ussassaarutit, allagartarsuit takoqqusaarutit assigisaallu, tassunga ilagitillugit digitalimik allagartalersuineq umerussat seqersittaatillu atorlugit ingerlaartitat.

  • 4b. Ingerlatsivinnit namminersortunit, pisortatut oqartusaasunit suliffeqarfinnillu allakkatigut saaffiginnissutit tamarmik kalaallisut allassimassapput.

Immikk. 2. Immikk. 1-ili atuutissanngilaq innuttaasup erseqqisumik nalunaarpagu danskit oqaasiinik atuiniarnini. Taamatut nalunaarneq oqartussaasumut suliffeqarfimmullu pituttuisuuvoq, taassuma aamma tamatumani aningaasartuutit nammatassarai.

Immikk. 3. Ingerlatsivinnit namminersortunit, pisortat suliffeqarfiit  taakkunanilu oqartussaasut tamanut paasissutissiissutaat qaammarsaassutissiissutaallu kalaallisut allassimassapput.  Danskit oqaasii tapertatut atorneqarsinnaapput.

  • 4c. Innutaasut ataasiakkaat ingerlatsiviillu namminersortut pisortatullu oqartussaasut suliffeqarfiilluunniit akornanni inatsisitigut isumaqatigiissutit, tassunga ilagitillugit isumaqatigiissummi atugassarititaasut, kalaallisut allanneqartassapput.

Immikk. 2. Immikk. 1-ili atuutissanngilaq innuttaasup erseqqissumik nalunaarpagu danskit oqaasiinik atuiniarnini. Taamatut nalunaarneq oqartussaasumut suliffeqarfimmullu pituttuisuuvoq, taassuma aamma tamatumani aningaasartuutit nammatassarai.

Immikk. 3. Isumaqatigiissut oqaatsit arlalit atorlugit allassimappat, isumaqatigiissuteqarnermi allassimaffia tassaassaaq atuuttussaq.

  • 2: Inatsit una aggutsip 1,-anni, 2012 atuutilerpoq.

 

Siunnersuutit oqaaseqaatissanullu isumaliutissat:

Inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqarfiginnissutit:

Oqaasiliortunit innersuussutissaqqissut:

  1. Kalaallit oqaasii ataatsimut isigalugit aalajangersaanerusoq erseqqissar
    tariaqarpoq, Avanersuarmiusut, Tunumiusut, Kitaamiusullu allassimasuliornissaq ussassaarutini qaammarsaassutinilu, taakkunaniikkaanni, kalaallisut allassimasussaatitsinermut tunngatillugu makku eqqaaneqartariaqarput, soorlu aamma oqaaseqarfiginissutini taaneqartut.
  2. Nukissiorfiit,Tele Greenland, Kalaallit Nunaanni Brugsenit, Pilersuisoq kalaallisut piareersaasiorput. Aamma niuertarfiit mikisut ataasiakkaat piareersarlutik aallarterarput, nioqqutimik kalaallisut taaguutissannut tunngasunik Oqaasileriffimmut saaffiginnissuteqartarlutik.
  3. Innersuussutigisariaqarpoq allaffitsigut sulinermik ilinniartitsiviit,ilinniarner-tuunngorniarfiit, ilinniartitsisunngorniarfiillu kalaallisut allakkiortarnermik, tamakkuninngalu atuarnermik
  4. Kalaallisut allakkiortarnermi tunngaalitsitertariaqartoq erseqqissumik paasiuminarsakkamik oqaasiliortarnissamik sungiusarnissaq, tassa ilaatigut oqaatsit nutsikkat pillugit oqaaseqatigiinnik  erseqqinngitsuliortoortarneq maanna malunnartarmat.
  5. Nutserisitsisarneq patsisigalugu akinik akitsuisinnaaneq pisinnaanngitsoq oqaatigisariaqarpoq.
  6. Atuakkialiorfinni naqiterisitsisartullu sulisut kalaallisut oqaatsit kukkunersiukkat atortassappatigik programinik ikiuutissanik innersuussivigisariaqarput. Oqaasileriffiup saqqummersitaa Kukkuniiaat oqaatsinut avitsissutitalik akeqanngitsumik atorsinnaasaq pisortat sullissiviinit tamanit atortartussatut innersuussutigisariaqarpoq.

 

SH-ip naqqiutai siunnersuutaalu:

  • 4a
    Imm.5: Paasisitsiniutini, takoqqusaarutini ussassaarutinilu oqaatsit oqaaseqatigiillu atorneqartut oqaasilerinermi malitassat atuuttut eqqortumik malillugit allanneqassapput oqaatigineqarlutillu. Tamatuma eqquutinnissaa avammut saqqummiinermi ingerlatitseqqiisup akisussaaffigaa.§4c.
    Imm.1: Innuttaasut ataasiakkaat ingerlatsiviillu namminersortut pisortallu oqartussaasut suliffeqarfiilluunniit akornanni inatsisitigut pituttuisumik isumaqatigiissutini, taakkununnga ilaallutik isumaqatigiissutini atugassarititaasut, kalaallisut allassimassapput. Saqitsaattoqarnerani isumaqatigiissutip kalaallisut allassimanera tamatigut tunngaviussaaq.

 

KF-ip naqqiutai oqaaseqaataalu:

Ataatsimut isigalugu Pujup inatsimmi aaqqiissutigisimasai kingulliit akuereriarlugit makkua naqqiissutigerusunnarput:

  • 4a imm.4-mi:
    Gadeskiltemik taasami pineqartut pillugit aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatini erseqqissarneqarsimavoq tassaasut aqqusinermi takoqqusaarutinik ussassaarutinik pilerisaarutinillu allagartaliisarneq. Taamaammat aqqusinermi pilerisaarilluni allagartaliisarneq, tassa allagartalersuutit ‘nikorfasut’, pineqarmata inatsimmi oqaasertaa aaqqinneqassaaq.Opslagstavlenik informationstavlenillu taaneqartartut kalaallisut allagarsiivinnik taaneqartarmata aamma tamanna inatsimmi atorneqarsinnaagaluarpoq, paasissutissanik allattarfiit pinnagu.
  • 4b-mi:
    oqaaseq ‘innuttaasut’ peerneqarnissaa apeqqusernartoqarpoq, tassani suliffeqarfiit iluminni allatut periuseqarnissaminnik pisinnaanerat pineqanngimmat, taamaammat ‘innuttaasut’ allaqqanissaa erseqqissaataallunilu paatsoortitsinnginnerussaaq, assigiinngitsunimmi isumaliuteqalertoqarsinnaammat.

Naggataatigut naalisaanermut tunngatillugu immikkoortoq imm.-iinnarmik naalisarneqartarnera qangaaniilli atuuttoq ajorinngilara.

 

Oqaasiliortut siullermik ataatsimiinnerminni allannguutissatut eqqartugaat inatsimmut ima ilanngunneqarsinnaaneri ataatsimeeqqinnissamut isumaliutigigallaqquaat.

Siunnersuut siulleq:

  • 1.
  1. Kapitali 2-mi § 3 sioqqullugu immikkoortutut  nutaatut inissinneqassaaq:

”Oqaatsinik atuineq tamanut atuuttoq”

Tamatuma kingorna ”Oqaatsinut politikki” peerneqarpoq.

  1. § 4-p kingornanut immikkoortutut  nutaatut inissinneqassaaq:

“Pilerisaarinermi oqaatsit”

  • 4a. Ingerlatsisut namminersortut, pisortat ingerlatsiviisa pisortatullu oqartussaasut allakkatigut oqalunnikkullu ussassaarutaat, pilerisaarutaat allagartalersuisarnerallu kalaallisut suliarineqartassapput.

 Immikk. 2. Immikk. 1-imut tapertatut atorneqarsinnaapput danskit, tuluit allamiullu allat oqaasii.

 Immikk. 3. Ussassaarinertut pilerisaarinertullu paasineqassapput ingerlatsiviit pisortatullu oqartussaasut nioqqutinik aamma kiffartuussissutinik tuniniaanerat aamma pilerisaarineq tamanut atuuttoq. Aalajangersakkamut ilagitinneqanngillat nioqqutissat avataanit eqqussat allagartaat, pisiat atornissaannut ilitsersuutit, oqaasinnaat, suliffeqarfiit aqqi assigisaallu.

 Immikk. 4. Allagartalersuinertut paasineqassaapput tamanut atuuttumik allagartalersuineq, aqqusinernik atsersuineq, ussassaarutit, allagartarsuit takoqqusaarutit assigisaallu, Tassunga ilagitillugit digitalimik allagartalersuineq umerussat seqersittaatillu atorlugit ingerlaartitat.

  1. § 4a-p kingornanut immikkoortut nutaatut inissinneqassaaq:

“Innutaasunut atuisunullu allakkatigut saaffiginnissutit”

  • 4b. Ingerlatsivinnit namminersortunit, pisortatut oqartussaasunit suliffeqarfinnillu allakkatigut saaffiginnissutit tamarmik kalaallisut allassimassapput. Saqitsaattoqartillugu isumaqatigiissutip kalaallisut allannera tamatigut tunngaviussaaq.

Immikk. 2 Immikk.1-ili atuutissanngilaq innuttaasup erseqqissumik nalunaarpagu danskit oqaasiinik atuiniarnini. Tamanut nalunaarneq pisortatut oqartussaasunut suliffeqarfinnullu pituttuisuuvoq, taakkua aamma tamatumani aningaasartuutit nammatassaraat.

Immikk. 3. Ingerlatsiviit namminersortut, pisortat ingerlatsiviisa pisortatullu oqartussaasut tamanut atuuttumik paasissutissiinerat aamma qaammarsaanerat kalaallisut suliarineqassapput.

Danskit oqaasii tapertatut atorneqarsinnaapput.

  1. § 4b-p kingornanut immikkoortutut nutaatut inissinneqassaaq:

“Isumaqatigiissutit inatsisitigut pituttuisut”

  • 4c. Innuttaasut ataasiakkaat aamma ingerlatsiviit namminersortut, pisortat ingerlatsiviisa pisortatullu oqartussaasut akornanni inatsisitigut pituttuisumik isumaqatigiissuteqarneri, taakkununnga ilagitillugit isumaqatigiissutini atugassarititaasut, kalaallit oqaasii atorlugit suliarineqartassapput.

Immikk. 2. Immikk.1-ili atuutissanngilaq innuttaasup erseqqissumik nalunaarpagu danskit oqaasiinik atuiniarnini. Tamanut nalunaarneq pisortatut oqartussaasunut suliffeqarfinnullu pituttuisuuvoq, taakkua aamma tamatumani aningaasartuutit nammatassaraat.

(Immikk. 3. Isumaqatigiissut oqaatsit arlallit atorlugit allassimappat, isumaqatigiissuteqarnermi allassimaffia tassaassaaq atuuttussaq.)

  1. § 7  imatut oqaasertaqalissaaq:

“§ 4, immikk. 1 aamma 3, § 4a, immikk. 1 aamma § 4b, immikk. 1,3 aamma 4-mik unioqqutitsineq akiliisitaassutigineqarsinnaavoq.”

Immikk. 3. Inatsisartut inatsisaat maanna malillugu akiliisussanngortitsisoqarpat aningaasat nunap karsianut nakkartinneqassapput.”

  • 2

           Inatsit manna aggutsip 1.-ianni, 2012 atuutilerpoq.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq xx.xx 2012

 

           Kuupik Kleist                                                 /                               Mimi Karlsen