Ujarlerit

Oqaasiliortut 2013 – 1

OQAA – 280113(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat ataasinngorneq, januaarip 28-anni 2013, nal. 10.00
Oqaasileriffimmi.

 

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Stephen Heilmann, Eva M.Thomassen aamma Katti Frederiksen.
Lotte Holm napparsimanini peqqutigalugu peqataanngilaq.

Allatsi: Katti Frederiksen

Oqaluuserisat:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit

    Siulittaasoq ukioq manna siullerpaamik ataatsimiinnissamut tikilluaqqusivoq, qujallunilu inuuimmini Oqaasileriffiup ICC-llu aaqqissuussisimaneranut.

    Ilisimatitsissutigineqarpoq Kommuneqarfik Sermersuumik ataatsimeeqateqarsimaneq, tassani kommunip aaqqissuuneqarnerani ingerlatsiviit immikkoortullu assigiinngitsut taaguutaasa allanngortinneqarsinnaanissaasa eqqartorneqarneranni Oqaasileriffimmiit KF peqataavoq. KF-ip taaguutinut, soorlu tungiuineq sanarfineq il.il. pillugit nassuiaavoq naqqiissutinillu anngussilluni, ass. sekretariat allatseqarfik, administration allattoqarfik.

  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera
    Naqinnerliukkat aaqqinneqareermata taamaatsillugu akuerineqarpoq.
  3. Saaffiginnissutit
    a) frugtbarhedsritualdans
    danskisut taaguut kalaallisut aalajangersimasumik kulturinullu tamanut akunnaatsumik oqaasertalerniarnerani Oqaasiliortut isumaqatigiipput imaalissasoq: qittat kinguaassiorluaqqusissut. Aalariaatsit suugaluarpataluunniit kinguaassiorsinnaanermut tunngasuummat, indianerit grækeritoqqat allallu aamma atugarimmassuk taamatut aalajangiisoqarpoq.

    b) borgmester
    Oqaasileriffimmit akissusiarineqarsimasoq naammagineqarpoq, tassalu borgmester kalaallisut immikkut taaguuteqarani oqaasersiatut ikkutivissimasutut atuinnartuusoq ilisimatitsissutigineqarsimavoq.

    c) Taekwon-do klubimit saaffiginnissut pillugu kalaallisut allaqqasuini Oqaasiliortut ima siunnersuuteqarput:
    cortesy – høflighed – inussiarnersuuneq
    integrity – ærlighed – unneqqarissuseq
    perseverance – udholdenhed – pinertussuseq
    self-control – selvkontrol – imminut aqussinnaaneq
    indomitable spirit – ukuelighedens ånd – nakkaannajuissuseq

    d) juridiske faderløse kalaallisut taaguutissaa
    CCO akissusioreersimavoq ilisimatitsilluni oqaatsinik taaguutinillu inatsisit malillugit Oqaasiliortut aalajangersaasinnaallutillu akuersisinnaatitaasut. Taamaattumik qulaani taaguut pineqartoq pillugu saaffiginnittoqassagaluarpat Oqaasiliortut aalajangiussaat tassaassaaq: inatsisitigut ataataqanngitsut, tassani uiguutaa –tigut isumaqarpoq inatsisit aqqutigalugit ataataqanngitsuusut, taamaattumillu ippinnaateqarani.

    e) Taaguut Sulisunik Siulersuisut Kattuffiat pillugu apeqqut
    Saaffiginnissut pillugu Oqaasiliortut ilisimatitserusupput nunatsinni suleqatigiit, peqatigiiffiit, pingaartumik kattuffiit namminneq aalajangiussaat ataqqiniartarlugit. Kisiannili soorunami ukiut ingerlanerini oqaatsit atorneqartut isumaasa nikissimanerannik patsiseqartumik paatsuunganarsisoqarsinnaalersimagaangat tassani siunnersuusiorsinnaasarput.
    Matumani SSK – Sulisunik Siulersuisut Kattuffiat – pillugu saaffiginnittoq nassuiaaneralu malillugu, tassalu kattuffimmi sulisunik siulersugaqanngikkaluarluni atorfeqartitsisinnaaneq tunngavigalugu Oqaasiliortut taaguummik ima siunnersuisinnaapput: Suleqatigiinnik Siulersuisut Kattuffiat. Saaffiginnittup qisuariarnissaa utaqqilaariarlugu taaguutip qanoq pineqarnissaa aalajangiutivinneqarumaarpoq.

    f) Hej igen kalaallisut qanoq taaneqassava?
    Danskisut oqariaaseq kalaallisut atunngisarput pillugu saaffiginnittoq ilisimatinneqassaaq, atuisut namminneq taanna qanoq nutserniarneritsik atorniarneritsillu akisussaaffigissavaat, halooqqi/alooqqi nutseriinnarneruvoq hej igen-imiit, taamaattorli aamma paasinarluni

    g) eqqulik tupermut taaguutaava?
    Oqaasiliortut toqqup kilua aamma eqqulimmik taasarsimassagaat ilisimagisinnaavaat, tassa ilanikuulluni eqquligaq. Tamannali misissorluarneqaqqilaareerpat saaffiginnittoq akineqassaaq.

    h) imigassamik sassaallertarneq
    Saaffiginnittoq ilumoornerarneqaannassaaq, sassaallertarneq tassaammat akeqanngitsumik tunisineq, nioqquteqartarnerlu tassaalluni akiliilluni pisisarneq.

    i) livsstilssygdom kalaallisut
    inooriaatsip kingunerisaanik nappaat. Tassunga nassuiaataalluni inuup inooriaatsini peqqutigalugu nammineq pisooqataaffigisaminik nappaateqalersimasoq.

    j) oqaaseq suliffissaaleqisoq
    Saaffiginnittup danskisut ’arbejdsløs’ sulisussarsiortumik taarusunnerugaluarlugu aperaaq kalaallisut oqaaseq eqqortoq tassunga atugassaq suunersoq.
    Oqaasiliortut aalajangigaat tassaavoq suliffissaaleqisoq, tassami inuk suliffeqareersoq aamma suliffissarsiorsinnaammat, tassanilu paatsuungatitsilersoqarsinnaalluni, tassami suliffissaarutinngikkaluarluni suliffigisamiit allamik suliffissarsiornikkut suliffimmut allamut nuuttoqarsinnaasarmat. Naak suliffissaqanngitsoq aamma suliffissarsiortuugaluartoq, taamaattoq taaguutip taassuma imaraa suliffinnik inuup pineqartup piginnaasaanut/ilinniagaanut tulluuttumik neqerooruteqartoqannginneq, taamatullu inissittoq tassaalersarpoq suliffissaaleqisoq, oqaaserlu taanna imminik nikassaataanngitsoq inummilluunniit pisuutitsiniarpalaarnerunngitsoq Oqaasiliortut isumaqarput.

    k) qersarut
    Qersarut aamma taagoorneqarpoq qissarut. Qissarut tassa qipisoornaveeqqut, imaluunniit sukaruttoornaveerluni qipisarfik.
    qivssarut: Kitaata avannaamiutut: qersarut
    qivssaq = qipisaq
    qissarut/qersarut, tassaavoq aalisaatip arlilluunniit (aleq/arlip) atortua katissut saaneq imalt. savimineq qipisinnaasoq, allunaaq/allunaasaq alerluunniit qipinermigut eqiteruttoortinnagu sukaruttoortinnaguluunniit.

    Atortoq taanna qangarsuarmiit atugaasimavoq allaat Ipiutaq-kulturimik taagukkap ukiut 4000-it matuma siorna Alaskami atugaasup inuisa suliarisarsimavaat qissarutit saanermit tuugaamilluunniit ataatsimit sanaat.

    l) Råstofsstyrelse kalaallisut
    Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfik qangaaniilli taaguutigereeraa ilisimatitsissutigineqareerpoq.

    m) Taaguut pisortaq pillugu saaffiginnissut
    Akineqareerpoq Oqaasiliortunilu sammineqareernikuulluni allannguiffigineqanngilaq.

    n) ningittakkat, sooq qasseersiutaava?
    Kalaallisut taggisit qasseersiutaasut arlaqarput, naak danskisut ataasersiutaasaraluartut, taakkunani ilaavoq ningittakkat, assersuutit allat makkuusinnaapput:
    qarliit
    kigutigissaatit
    illaagutit
    nujaasat
    qiuutit
    avatangiisit il.il.
    (danskisut aamma paarlattuinik peqarpoq: brille (ataasersiut))

    o) unamminartoq – unammilligassaq
    udfordringer aamma udfordrende kalaallisut nutserniarneqartillugu ilaatigut oqaatsit unamminartoq unammillernartorlu atorneqartarput. Saaffiginnittup apeqqutigaa nammineq unamminartut atorusunnerusarlugu. Oqaasiliortut isumaqarput danskisut oqaatsip kalaallisut oqaatsimut ataasiinnarmut ‘parnaavinnginnissaa’ pisariaqartoq, oqaatsip sumut tunngatillugu atugaanera malillugu kalaallisut assigiinngitsunik oqaasertalerneqarsinnaasarmat, ass. qaangerniagassat, unamminartoq, sakkortooq il.il.

    p) kemi – kemirtoqassaaq/kemeertoqassaaq?
    Oqaasersiat allanneqartarnerannut malittarisassat Landrådit ileqqoreqqusaani allassimasoq naapertorlugu ima allanneqartassapput: ‘Oqaasersiat danskit ordbogiannit nalinginnaasumit aammalu ordbogiannit oqaasersianik imaqartumit tigooqqarniagassaassapput. Oqaasersiat kalaallit oqaasiinut akuliuttut taggisit oqaluutillu nagguiisut tigooqqarneqarsinnaassapput kalaallit oqaasiisut uiguusersuinnariaassallutik, soorlu: helikopteri, traktorersuaq, bili, lastbilerpassuit, filmerpugut, scootererput, slalomerfik, datamaskineqarpugut, versit, snapsertippaanga, doktorinngorpoq il.il.
    Taamaattumik kemi allanngortinnagu uiguusiinnagassaavoq, paatsoorutaannginnissaalu pillugu kittoraateeraliinnarlugu imak: kemi-rtoqassaaq.

    q) Oqaatsit atorunnaariartortut nutaanerusullu pillugit ilisimatitsilluni allattoq qujaffigiinnassavarput, Oqaasiliortulli Oqaasileriffimmilu atorfillit tamakkua aamma ilisimaaraat.

  4. Allat

    Ilinniusiorfimmit aalisakkanut, timmissanut uumasuaqqanullu taaguutissatut siunnersuutit ilaat akuerineqarlutik ilaat allatut siunnersuusiorfigineqarput:

    kortstrålet arktisk havkvabbe – Arctic Rockling – uuganga
    sodfarvet skråpe – Sooty Shearwater – isunnganga
    nordisk lappedykker – Horned Grebe – nujaki
    gråstrubet lappedykker – Red-necked Grebe – qarsaarnaq
    sildemåge – Lesser Black-backed Gull – naajarluusaq
    sølvmåge – Herring Gull – qiioqi
    Thayers måge – Thayer’s Gull – naajavaaq
    stormmåge – Common Gull – anorisiooq
    ravsnegl – Amber Snail – siuteroq kutsungasoq
    glassnegl – Glass Snail – siuteroq qalipaatsoq
    danseflue – Dance Fly – niviugak timmiuaartoq
    svirreflue – Hoverfly – niviugak issulittartoq
    fjeldflue – Highland Fly – niviugak qatsissormiu
    vintermyg – Winter Crane Fly – ukiup ippernaa
    arktisk øresnudebille – Arctic Weevil – Issittup sikannertuua
    blågrå jordugle – Great Brocade – palugaq qasertoq
    sortugle – Owlet Moth – palugaq uppingasoq
    grønlandsk vintermåler – Winter Moth – ukiup pakkalugaa
    arktisk kæmpejæger – Fox Spider – Issittup aasiassua
    strand-dværgedderkop – Coast Money-spider – sissap aasiaa
    arktisk kystjæger – Greenlandic Thin-legged Wolf Spider – aasiak sineriammiu
    polarjæger – Arctic Wolf Spider – Avannaarsuata aasiaa
    krabbeedderkop (brun) – Crab Spider – aasiak assagiarsungasoq
    kvadratedderkop – Four-spot Orb Weaver – sisamanik toornilik
    bjørnedyr – Moss Piglet – nanuarangasoq
    springhale – Springtail – pisseriaq

    Saaffiginnissut alla iimisamik oqartoqarsinnaaneranik aperisoq akuerineqarpoq, nassuiarneqaannassaaq nagguiup marlunnik paasineqarsinnaanera nassuiarneqaannassaaq.

    Uumasup dovendyrip kalaallisut taaguutaanik siunnersuuteqartoq ilisimatinneqassaaq qangaaniilli eqiasuppalummik imalt. eqiasuppaalummik taagorneqartareertarsimasoq.

    Oqaaseq ’inuinnaq’ ullumikkut paatsoorneqarluni nikassaarpaluttuunerarneqartarpoq, isumaatali taamatut paasineqannginnissaa Oqaasiliortut erseqqissaatigaat. Oqaaseq imminik ataqqinassuseqareersuuvoq, inuup inuinnaassutsi tunngavigalugu allatuulli pisinnaatitaaffeqarneranut aamma tunngasuuvoq.

    Saaffiginnissut kingulleq oqaatsimut ’immisorsiveqanngitsoq’-mut tunngasuuvoq. Saaffiginnittup oqaaseq aanaminit atorneqartoq tusartaramiuk isumaqartillugu egoist, ullumikkulli tassunga oqaaseq ’namminissarsiortoq’ nammineq atortarlugu unnerpaa.
    Avannaani oqaaseq immisorsiveqanngitsoq atugaasartoq Oqaasiliortunut ilaasortat ilaannit tusarneqareertarsimavoq.

    Misissoqqitassanngorlugu inissinneqarallarpoq.

    Ukiup nutaap aallartinnerani Oqaasileriffiup suleqatigisartakkaminut ataatsimeeqatiserinninnissaa februaarimi pissasoq ilanngullugu nalunaarutigineqarpoq.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen                                      Katti Frederiksen
Siulittaasoq                                          Allatsi