Ujarlerit

Oqaasiliortut 2014 – 2

OQAA – 300114(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat sisamanngorneq, januaarip 30-anni 2014, nal. 10.00
Oqaasileriffimmi.

 

Peqataasut: Carl Chr.Olsen, Eva M.Thomassen, Stephen Heilmann aamma Katti Frederiksen.
Peqquteqarluni peqataanngilaq: Karl Møller

Allatsi: Katti Frederiksen

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

1) Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
2) Morten Nornlidimik ataatsimeeqateqarneq
3) Imaqarniliap akuerineqarnera
4) Saaffiginnissutit
5) Inuit aqqisa nalunaarsorsimaffiat
6) Taasariaqartut allat

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.

    Tikilluaqqusivoq Carl Chr.Olsen (CCO), immikkullu ittumik aggersarneqarsimasoq biskoppeqarfiup inatsisilerituua Morten Nornild (MN) Inuit Aqqinik Akuersisartunilu allatsi Nuka Møller (NM) aamma tikilluaqquneqarput.

    Naalakkersuisut kultureqarnermut eqqumiitsuliornermullu piorsarsimassutsimullu periusissiaat tusarniaassutaasoq tunngasoq pillugu Oqaasiliortut ilisimatinneqarput atuarluariarlugu oqaaseqaatigiumasatik mailikkut nassiutissagaat, tullissaanimullu ataatsimiinnissamut oqaluuserisassatut immikkut inissinneqassasoq ilisimatitsissutigineqarluni.

  2. Matumani ataatsimiinnermi siunertaavoq MN-ip Inuit Aqqinik Akuersisartut inatsisitigut qanoq inissisimaneri nassuiaateqarfigissagai, aammalu inuup aqqatut akuereqqullugu qinnutigineqaraluarluni itigartitsissutigineqarsimasoq pillugu suliaq uteqattaartumik ingerlaqattaartoq pillugu inatsisilerituutut nassuiaateqarfigissallugu.

    Inuit Aqqinik Akuersisartuni allatsi nassuiaavoq oqaaseq ‘inuuneq’ atertut qinnutigineqarsimasoq, taannalu itigartitsissutigineqarmat Oqaasiliortunut suliassanngorteqqinneqarsimasoq. Oqaasiliortut aamma itigartitsimmata suliaq ombudsmandikkoorunneqarsimavoq, taakkuali suliap inatsisit atuuttut naapertorlugit suliarineqarsimammat qanoq iliuuseqarsinnaanatik suliaq tassunga matuaat. Taassuma kingorna kultureqarnermut naalakkersuisup suliamut pineqartumut akulerutilersaarneranik IAA tusartinneqarpoq, tamannalu ilaatigut tunngavigalugu MN Oqaasiliortunut nassuiaateqarnissaanik aggersarneqarsimavoq.
    MN-ip erseqqissaatigaa Inuit Aqqinik Akuersisartut inatsisitigut aaqqissuussaanikkullu inissisimanerminni ulloq manna tikillugu ajornartorsiuteqartarsimasut. Siullermik taamattoqarnera erserpoq kinguliap Puiartunerup atertut qinnutigineqarnerani, inatsisitigut ateq siuliaqut tassaavoq atertut siullerpaatut allaqqasoq, kingullerpaatullu allaqqasoq tassaavoq kinguliaq, sinnerilu akornanniittut atitut kinguliatulluunniit isikkoqaraluarpata atiupput akunnequtaasut (mellemnavne).

    Inatsisitigut aalajangersakkallu malillugit Inuit Aqqinik Akuersisartut Oqaasiliortut ataanni inissisimasuupput, taamatut inissiisimaneq inatsisitigut illersorsinnaanissamik tunngaveqarpoq, tassami inuit aqqinik tunngasut biskoppeqarfimmiit Oqaasileriffimmut nuuginnarneqarsimammata, naak tamanna immikkut Oqaasileriffimmi immikkut inuttaliinermik aningaasaliinermilluunniit kinguneqartinneqanngikkaluartoq. Suliap nuunneqarsimanera pillugu Naalakkersuisoqarfimmit aamma immikkut allakkiortoqarsimanngitsoq paasineqarpoq, tassalu inatsisilerituumit suliaq suliarineqarsimanngilaq, taamaattorli ombudsmandip IAA Oqaasiliortut ataaniittutut inissisimanera akuerisimallugu.

    MN nassuiaavoq Inuit Aqqinik Inatsit Danmarkimi 1981-imi atuutilersoq ulloq manna tikillugu nunatsinni atuutsinneqartoq, tassani paragraf 10 stk.4 atip meeqqamut ittoorutaassannginneranik imaqartoq qitiulluni. Taassuma saniatigut aamma nunatsinni aqqit aammalu kinguliat pillugit ajornartorsiuteqarneq MN-ip nassuiaateqarfigaa, tassani Puiartunermik suliaq aallaavigalugu suut aporfiit ajornartorsiutillu ersersimaneri oqaluttuaralugit.

    Atit IAA-kkunnut qinnutigineqartut itigartitsissutigineqartulli Oqaasiliortunut ingerlateqqinneqarsinnaasarput, tassanngaaniillu suliaq malittarisassat malillugit aalajangiisimasoqartillugu allatigut ingerlateqqinneqarsinnaasanngilaq, kingulialli pillugit suliat ombudsmandeqarfikkoortussaatitaasarput.

    MN-ip aamma oqaatigaa Naalakkersuisoqarfik nakkutilliisutuinnaq atuuffeqartoq, tassalu inatsisit atuuttut malillugit ingerlasoqarneranik nakkutilliiginnartussaasoq sulianullu ataasiakkaanut akulerussinnaatitaanngitsoq, tassani IAA-kkunni suliat aamma pineqarlutik.

    CCO-p aamma atit, atit akunnermiliuttut kinguliallu pillugit ajornartorsiutaasartut nassuiaavoq, kaajallaasitarlu atuuttoq pillugu nutarterinissaq ukiorpassuarni qinnutigineqartaraluartoq qanoq iliuseqarfigineqartannginnera maalaarutigalugu, taannaammat sulianik kipiluttunartoorfimmi tunngaviusussaasartoq.

    MN ilanngullugu nassuiaavoq meeraq kuisissinnaatitaanngitsoq angajoqqaarisami inatsisitigut angerlarsimaffiginngisaanni, ass.nunatsinneersut Danmarkimi kuisitsiniarpata tamanna ajornartussaasoq oqaatigaa, tassa palasit nunap avataanit tikeraartunik kuisitsisinnaanissamik pisinnaatitaaffeqanngitsut paasissutissiissutigivaa, taamaattorli ataasiaannarani aamma pinikuusimasoq oqaatigalugu.

    Danmarkimi aternut tunngasut Familiestyrelsenip ataaniipput, allamiunillu kingoqqisut kuisitsiniarpata taakkua immikkut ittunik malittarisassaqarlutik suliarineqartarput, taakkunanilu Kalaallit Nunaat ilaanngilaq.

    Kalaallit aqqinut tunngasumik ajornartorsiut ataasiinnarmiinngilaq, tamannalu pillugu 2002/03-mi Inatsisartuni qaqinneqarsimagaluarpoq kinguneqarnerungaanngitsumik.

    MN inatsisilerituutut nunatsinni aqqit pillugit suliaqarnermi inatsisitigut qanoq inissisimanerat pillugu allakkiorniarpoq, taannalu Oqaasileriffimmut nassiunneqassasoq isumaqatigiissutigineqarpoq.

    Naggataagut MN-ip oqaatigaa ‘inuuneq’ pillugu suliaq ingerlaqqissinnaanngitsoq taamatullu naammassisutut isigineqartariaqartoq oqaatigalugu.

    Ataatsimiinneq qulaajaanermik imaqartoq tassunga naavoq.

  3. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap
    Naqqiissutissat aaqqeriarlugit imaqarniliaq taamaatillugu akuerineqarpoq. Naqqiissuteq qupp.kingullermi imm.5-imiippoq equngasunik allannilertussaalluni: “Inuunerup atertut….”
  4. Saaffiginnissutit.
    a) blødt vand aamma hårdt vand kalaallisut.
    Oqaasiliortut siunnersuutissamissut siunniuppaat:

    kalk – qeqoq
    hårdt vand – qeqortakkaaq
    blødt vand – qeqortakitsoq
    hårdhed – qequtaqassuseq

    b) Efterværnip kalaallisut taaguutaa pillugu saaffiginnissut.
    Siullerpaamik saaffiginnissutaasoq qiviaqqinneqarpoq, tassani taaguutip imarisaata sorpiaanera paasiniarneqarluni, tassa suliassaqarfiup suunera.
    Efterværnimut taaguutigitissallugu Oqaasiliortut piukkuppaat ’Suliniuteqarnerup malinnaaviginera’, tassani malinnaaneq ima paasineqassalluni suliamik/isumaginninnermik malitseqartitsisoqassaneranik nalilersuineq pissasoq.
    Suliniut/isumaginninneq naammassisutut ikkaluartoq ’iperarneqavittannginnera’ tassuunakkut ersersinniarneqarpoq, taamaattumik suliniuteqarnerup oqaaseq tassani aamma atussallugu toqqarneqarpoq.

    c) KNR-ikkut ullaagilluarisimik oqartarneq.
    KNR-imit nassuiaataasoq Oqaasiliortunut apuunneqarpoq, tassani KNR ima nassuiaavoq:

    ”Oqartarpugut: Ullaagilluarisi.
    Taama oqarnernikkut tusarnaartut tamaasaanerusoq – tassalu sumiinnerat, sumut killernerat iteqqammernerat, unnuarsiorsimallutik innalernerat allallu apeqqutaatinnagu ilassiniartarpagut.”

  5. Inuit aqqi

    a) Ittoorutaasinnaasut pillugit isummerfigisassaq.
    Piffissami sivitsulersumi kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffiat pillugu oqallittoqarlunilu isummersortoqartarpoq, ilaatigut atitoqqat atorunnaarnikut allattorsimaffimmit piiarneqarnissaat aamma siunnersuutigineqartarluni. IAA-kkut allattuata atit ullumikkut naleqqukkunnaarsimasutut nalilikkani immikkut nalunaaqutsersorsimavai, taakkua aamma Oqaasiliortunut ingerlateqqinneqarput. Kisianni Oqaasiliortut isumaqarput suliassaq IAA-kkunnit suliarineqassasoq, taamaattorli IAA-kkunnik ataatsimeeqateqarsinnaanissaq aamma ammatikkumallugu unnerlutik. Tamanit isumaqatigiissutigineqarpoq aqqit nalunaarsukkat aammalu aqqit akuerisat immikkoorsillugit allassimasuutigineqalissasut, taamaasillutik inuit paatsuungasut isoriginnittullu erseqqinnerusumik tunngavissalimmillu takussutissaqartikkumallugit.

    b) Atertut akuerineqaqqullugu suliassanngorteqqitaq.
    Matumani ’iluliaq’ atertut itigartitsissutigineqarsimasoq pillugu Oqaasiliortut eqqartuipput inerneqanngitsumik. Iluliaq inuit aqqatut akuerineqassanersoq kingusinnerusukkut isummerfigineqassasoq isumaqatigiissutigineqarpoq.

  6. Taasariaqartut allat
    Ataatsimiinnissami tullermi Naalakkersuisoqarfimmit tusarniaassutit kisimik ataatsimiissutigineqarumaartut aalajangiunneqarpoq.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen                                      Katti Frederiksen
Siulittaasoq                                          Allatsi