Ujarlerit

Oqaasiliortut 2014 – 4

OQAA – 130314(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat sisamanngorneq, marsip 13-ianni 2014, nal. 10.00
Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.

Peqataasut: Carl Chr.Olsen, Eva M.Thomassen, Stephen Heilmann, Karl Møller aamma Katti Frederiksen.
Allatsi: Katti Frederiksen

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
    Siulittaasoq tikilluaqqusivoq, ilisimatitsissutigalugulu Paaseqatigiissa pillugu suliaq tusarniaassutigineqareersoq upernaamut Inatsisartuni oqaluuserisassanngortinneqassasoq. Tassani aamma oqaatsit sumi, qanoq, kikkunnit atorneqarnerannik takussutissiisumik (sproglig demografimik) misissuisoqarluni suliaqartoqarnissaa ujartorneqartoq oqaatigaa.
    Aningaasatigut kingunissaa pillugu qanoq aningaasalerneqarumaarsinnaanissaa Naalakkersuisunit imalt. Ilisimatusarnermi aningaasaateqarfimmit pissanersoq suli nalunarpoq.
    Siulittaasup ilanngullugu aamma oqaatigaa oqaatsinik atuineq pillugu kisitsisinik nutaajunerusunik pissarsiaqarniarluni suliaqartitsinissami Naatsorsueqqissaartarfik isumalluutiginagu allanik misissuisitsilluni suliaqartitsisoqarsinnaasoq.

    b) Ilisimatitsissutit aappaattut ilaasortat paasitinneqarput allattaasitoqqamiit allattaasitaamut nuutsitsissutip atulersinneqarnissaa ajornanngitsoq, aningaasatigut tunuarsimaartoqartariaqannginnera siulittaasup unnerpaa, oqaatigalugulu allagaatitoqqat ilanngullugit allattaasitaamut nuutsinneqarsinnaanissaat periarfissanngorumaartoq.

    c) Ilisimatitsissut kingulleq Inuit Aqqinik Akuersisartut sulinerannut tunngavissamik nalunaarusiortoqarnissaannut tunngassuteqarpoq. Taamatut suliaqartoqarniartoq aammalu tamanna ilaasortat peqataaffigisaannik pisoq ilisimatitsissutigineqarpoq.

  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap
    Imaqarniliat marluk 31.januaarimeersoq aammalu 24.februaarimeersoq naqqiissutissartaasa suuneri nalunaarneqariarlutik taamaatsillugit akuerineqarput.

    Oqaluuserisassat marlunnik ilaneqarput, tassalu saaffiginnissutit naqinnernik s-imik t-millu ilaneqarlutik, taakkua inuit aqqinut aammalu kommuneplanip oqaasersiatut atornissaannik imaqarput.

  3. Saaffiginnissutit.
    a. Lyngmarkskilden
    Saaffiginnissut Qeqertarsuup ernganik/ermanik tunisassiornermi puiaasaritinneqartumi oqaasertaasunut/allagartaasunut tunngassuteqarpoq. Tunisassiorfiup Greenland Springwater AG-ip nassuiaataa malillugu tunisassiap erngup/ermup puiaasami allagartaasa qanoq angitiginissaat pissutigalugit puiaasap allaqqasortaanik allanngortitsisariaqassapput, tamannalu tunngavigalugu puilasup Qeqertarsuarmiittup aqqata allanngortinneqarsinnaanissaa imalt.naalisakkamik kalaallisut atitaartinneqarsinnaanissaa saaffiginnissutigaat.
    Oqaasileriffimmi saaffiginnissutaasartut allattorsimaffiat malillugu Greenland Springwater AG siullermeerlutik 2009-mi taamaatoqqissaaq saaffiginnissuteqarsimapput, IAA-kkunnilli akissutisillutik aqqit suulluunniit IAA-p oqartussaaffigigai, allannguisoqassappallu tamanna imaaliallaannaq pisinnaanngitsoq taaguutit qangarsuaaniit atorneqartut pisortatigut IAA-kkunnit akuerineqareersimammata.
    Oqaasiliortut isumaqarput taamanikkut akissutigineqartup assipajaavanik saaffiginnittut akineqassasut, nassuiaanneqarlutillu erngup/ermup tunisassiap aqqa allanngortikkumagunikku namminneq tamanna Greenland Springwater AG-p akisussaaffigigaa, puilasulli aqqa allanngortinneqarsinnaanngitsoq.

    b. Qaammatit pillugit saaffiginnissut
    Qaammatit taagutaat pisortatigut sooq kalaallisut taagorneqannginnersut apeqqutigineqarpoq, ilanngullugulu liste sumiiffiit ilaanni qanoq taagorneqarsimanerannik takussutissiaq nassiunneqarsimalluni. Saaffiginnittoq nassuiaanneqassaaq qanga qaammatinik taagueriaatsit sumiiffimmiit sumiiffimmut allanngorartuusartut, tassami kulturi inuuniarnermilu pinngortitamut qanoq naleqqussarneq imalt. silap qanoq ilinera taaguutigitinneqartarmata.

    c. Ytringsfrihed kalaallisut assigiinngitsunik taagorneqartarpoq, pisortatigoortumik akerisamik qanoq taaguuteqarnera apeqqutigineqarpoq. Tassunga tunngasumik Oqaasiliortut aalajangerput ima taaguuteqassasoq: killiliiffigineqarani isummersinnaatitaaneq, taassumalu nassuiaatigissagaa isummersinnaanermik pisinnaatitaaffik.
    Ilanngullugu Innuttaasut Pisinnaatitaaffii-ni quppersagaaqqami qanoq taagorneqarnera misissorneqassasoq isumaqatigiissutigineqarpoq. Tassani imm.19-imi ima nassuiarneqarpoq:

    Kinaluunniit pisinnaatitaavoq killiliiffigineqanngitsumik isummaminik nalunaaruteqarnissamut aammalu killiliiffigineqanngitsumik oqaaseqarsinnaatitaanissamut; pisinnaatitaaffimmi tassani aamma pineqarput allanit akuliuffigineqarani namminerisatut isummamik nalunaaruteqarsinnaatitaaneq aammalu nalunaaruteqarniarnermi atorneqarsinnaasut suulluunniit aqqutigalugit aammalu nunat killeqarfii apeqqutaatinnagit paasisassarsiorsinnaaneq eqqarsaatinillu nalunaaruteqarsinnaaneq.
    (Innuttaasut Pisinnaatitaaffii, Atuakkiorfik, 1990, qupp.19)

    Danskisuua:
    Enhver har ret til ytringsfrihed; denne ret skal omfatte frihed til at søge, modtage og meddele oplysninger og tanker af enhver art uden hensyn til landegrænser, i mundtlig, skriftlig eller trykt form, i form af kunst eller ved andre midler efter eget valg.
    (Menneske rettigheder, Det Danske Center for Menneskerettigheder, 1988, s.69).

    d. AWG-imut tunngatillugu oqaatsit nutsigassat pingasut Oqaasiliortut isumaqatigiissutigalugit suliaraat:
    Community – Fællesskab – Ataatsimoorneq
    Curiosity – Nysgerrighed – Paasisaqarusunneq
    Courage – Mod – Sapiissuseq

    e. Oqaaseq sorleq eqqortuua? Arpasukaarpoq imalt.arpakusoorpoq.
    Oqaatsit taakkua ilaatigut sumiorpaluutitut inuusuttunit atorneqartut paasinarpoq, Oqaasiliortunili ilaasortat ilaata arpalukusoorpoq nalinginnaasumik atugaasimasoq oqaatigaa. Arpasukaarpoq Avannaani atugaasartoq Oqaasileriffimmi sulisup ilaata oqaatigaa, Ordbogeeqqamili aamma makkua allassimapput: arpasikaarpoq aamma arpalukusoorpoq.

    f. Nalunaaquttat imalt.nalunaaqutat?
    Sorleq eqqortuua oqarniaraanni ‘illit nalunaaqu(t)tat’. Malunnarpoq oqaluinnarnermi ‘t’-t marluuneri ilaatigut ersittanngitsoq, allassimasutigulli ‘t’-t marluusussaaneri Oqaasiliortut oqaatigaat. Matumani immikkut oqaatsimik taamatut atuinermi ineriartortoqalernera imalt.kukkusumik atuisoqarnera suli sukumiinerusumik Oqaasiliortunit maluginiarneqarsimanngilaq.

    g. Kreditorafdeling kalaallisut
    Taaguutit tassunga tunngasut tamarmik, ass.debitorafd., bogholderafd., regnskabsafd., il.il. katersorneqaqqaarlutik ataatsimoortillugit akuerineqarumaarnissaat Oqaasiliortut aalajangiuppaat. Taamaattoq kreditorafdeling kalaallisut akiligassaleriffimmik taaneqassappat pissusissamisuuginnassasoq oqaatigalugu.

    h. Aatsitassarsiornermi taaguutit
    Matumani ilisimatitsissutigineqaannarpoq Karl Elias Olsen aamma Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq Jens-Erik Kirkegaard ataatsimeeqatigiissimaneranni Oline Inuusuttoq Olsenip Oqaasileriffimmut ilisimatitsissutigisimasaa. Karl Elias Olsenip aatsitassarsiornermi taaguutit/oqaatsit katersorsimasani nutsersimasanilu sammisimavai, saqqummiunneqarnissaallu soqutigalugu.
    Ilisimatinneqarsimavorli Oqaasileriffimmit aatsitassarsiornermi uuliasiornermilu oqaatsit/taaguutit maanna suliarineqalersut. Karl Elias Olsenip tamanna arajutsisimanerarpaa ilisimatitsivorlu nammineq saaffiginnikkumaarluni. Ataatsimiinnermi annerusumik isumaqatigiittoqarsimanngilaq.

    i. Værested kalaallisut
    Værestedit assigiinngitsorpassuusinnaapput, ataatsimulli kalaallisut ornittakkanik taagorneqartarput, soorluttaaq aamma ordbogimi allaqqasoq: [inunni ikiuiniarnermi] ornittagaq. Matumani ornittagaq atuinnarlugu oqaatsip siuatungaani nassuiaaserneqarsinnaavoq sumut atuuffeqarnersoq, ass. meeqqanut ornittagaq, ulloq unnuarlu ornittagaq il.il.

    j. Niuertoq imalt.niivertoq
    Oqaaseq eqqortoq tassaavoq niuertoq, ordbogini tamani aamma tamanna allaqqavoq.

    k. Mission aamma vision kalaallisut
    Mission kalaallisut taaguuteqassaaq: naammasserusutat.
    Vision kalaallisut taaguuteqassaaq: anguniagassatut takorluukkat.

    Ataatsimut: Anguniagassatut takorluukkat naammasserusutallu

    l. Ataqqeqatigiinneq akaareqatigiinnerlu, isumaasa nassuiarneri paaserusullugit saaffiginnittoq nassuiaanneqassaaq ataqqinninneq tassaammat danskisut respekt, inummut mianerinninneq. Akaareqatigiinneq tassaavoq assigiinngissutsini akuerinninneq/inissaqartitsineq. Isummamikkut qanissorinarsinnaapput assigiinnatilli. Akaareqatigiinneq ataqqinninnermik aamma imaqarpoq, illuatungaanilu ataqqinninneq aamma annerusumik minnerusumillunniit akaareqatigiinnertaqarsinnaalluni.

    m. Enhed for Læring og Udvikling kalaallisut taaguutaa
    Namminneq taaguummik siunnersuutillit isumaqatigalugit tassaassaaq: Ilikkagaqarnissamut Inerisaanermullu Suliaqarfik.

    n. Pengespil kalaallisut
    Oqaasiliortut pinnguaammut aningaasalerinermik tunngasumut taaguutissatut siunnersuutigaat: ANINGAASALERINEQ
    Oqaatsip nalunaarpaa sumut tunngasuunersoq, taamaatillugulu Grønlandsbankimut nalunaarutigineqassaaq.

    o. Fed skrifttype kalaallisut qanoq taaneqartarnera pillugu apeqqutilliisoqarmat paasinarsivoq ordbogini ima allaqqasoqartoq: naqinnerit pualasuut/pualasuunik naqinnillit. Ulluinnarnili aamma naqinnerit silittumik allannillit atorneqartarmat tamanna ordbogilereqqinnissamut nalunaarneqartoq saaffiginnittoq ilisimatinneqassaaq.

    p. Taaguutit pillugit saaffiginnissut
    Taaguutit ilaat oqaatsit akuerisat allattorsimaffianneereerput (ass.inatsisinik atortitsineq/udøvende magt, /inatsisiliortut/lovgivende magt il.il.), ilaalli nutaamik isummerfigineqartariaqarlutik (ass.Nunap eqqartuussisuunera, imaalineqarpoq: eqqartuussisuuneq).

    Eqqartuussisoqarfinnut tunngasumik uku aalajangiussaapput:

    Hovedtingsted Qaasuitsoq kredsret – Eqqartuussisoqarfik Qaasuitsoq
    Hovedtingsted Sermersooq kredsret – Eqqartuussisoqarfik Sermersooq
    Hovedtingsted Kujalleq kredsret – Eqqartuussisoqarfik Kujalleq
    Hovedtingsted Qeqqata kredsret – Eqqartuussisoqarfik Qeqqa

    Bitingsted Paamiut – Eqqartuussivik Paamiut
    Departementschef aamma kalaallisut pisortaanermik taagorneqassasoq Oqaasiliortut isumaqatigiissutigalugu aalajangiuppaat.
    Ministerrådi, taassuma sulerinera atorfialu paasivinngikkaluarlugit siunnersuutitut una siunniuppaat: Naalakkersuisut siunnersortaat. Tamanna ilissi qulakkiilaartariaqassavarsi sulerisarneranut tulluunnersoq.

    Taaguutit allat assigiit marluk tassaapput chefkonsulent aammalu ledende konsulent, taakkua tamarmik kalaallisut siunnersortaanermik taaneqarput, tamanna imminik ajornartorsiortitsilersinnaanersoq paaserusunnassaaq.

    Betjent, siornatigut aamma kiffartuussisimik taaguuserneqarsimasoq matumani ’nakkutilliisoq’ atorneqarpoq.

    Ilanngullugu Oqaasiliortut maluginiarpaat tuluttuuisa britisk engelskiunerat, tamanna isumaliorluarnerunersoq apeqquserneqarpoq, Amerikamiusut taaguutit, ilaatigut maanna sungiusimaneqareersut, atorneqannginneri ilaatigut ippigineqarami. Aammattaaq eqqumiiginarsinnaagami Inatsisartut Siulittaasuat tuluttut (britisk engelskisut) Speakerimik taassallugu.

    q. Tuttut taaguutaat assigiinngitsut suuneri apeqqutigineqarmat Oqaasiliortunit makkua taagorneqarput:

    Arnavissat Angutivissat
    Norraq                  Norraq
    Tuttuaraq                          Tuttuaraq
    Norraatsoq                       Nukatugaq
    Kulavak                            Nukatugannguaq Nukatugarsuaq/ameraatsoq Panneq

    Taamaattoq sumiorpalunneq aallaavigalugu taaguusersuisoqarsinnaammat misissoqqinneqaqqaarluni saaffiginnittoq akineqassaaq.

    r. Britiske Jomfruøer kalaallisut qanoq taaguuteqarpat?
    Intiaaqqanik taaguuteqartut qangaaniilli Oqaasiliortut nalunaarpaat. Aviisitoqqani aamma tamanna siumugassaavoq. 1800-kkut qiteqqunneranni taaguut Intiaaqqat atugaasimavoq, 1990-kkullu aallartinneranni oqaasersiaannartut allassimasarluni. Kisianni tassa kalaallisut taaguutaa atortinneqassasoq saaffiginnittoq ilisimatinneqassaaq.

    s. Inuit aqqinut tunngasoq
    Ilisimatitsissutigineqarpoq IAA-mi bekendtgørelseliortoqarniartoq, tassunga atatillugu suleqatigiissitaq pilersinneqarsimasoq ilaatigut Oqaasiliortunit aamma peqataaffigineqartoq. Ataatsimiinnerit siullersaanni KF Oqaasiliortunit aammalu IAA-mi allatsi Nuka Møller peqataapput, taamaalillunilu ukiorpassuarni inatsisitigut inissisimanerup qulaajarneqartup toqqammaveqarlualernissaanik suliaq aallartinneqarluni.

    t. Kommuneplan oqaasersiatut?
    Oqaasiliortut isumaqarput kaammattuutigalugulu kalaallisut taaguutaa kommunimi pilersaarut atorneqassasoq.
    Kommunip iluani pilersaaruterpassuaqartoqartartoq ilisimavarput, taamaattoq kommunimi pilersaarut taaneqartillugu suna pineqarnersoq aamma paasineqartarpoq, tassalu kommuneplani.
    Taamatut qallunaat oqaasiinik ulluinnarni oqalunnermi atuineq ilaatigut ippinnartanngikkaluartoq, taamaattoq Oqaasiliortut isumaqarput allannermi aammalu pisortatigut tamanut atuuttussianut tamanna mianerisariaqartoq.

    Tamanna tunngavigalugu Oqaasiliortut kaammattuillutik nittartakkamut atertut atorneqarsinnaasoq una siunnersuutigaat: www.pilersaarut.qaasuitsup.gl
    Matumani nittartagaq atorneqareersoq www.qaasuitsup.gl inuit sungiutereernikuusaat atuinnarlugu taamatut siunnersuuteqarput.
    Ilanngullugu e-mailitut plan@qaasuitsup.gl imaalineqarsinnaasoq siunnersuutigaattaaq: pilersaarut@qaasuitsup.gl

  4. Taasariaqartut allat

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen                                      Katti Frederiksen
Siulittaasoq                                          Allatsi