Ujarlerit

Oqaasiliortut 5 – 2016

OQAA – 170616(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit imaqarniliaq

Sumiiffik: Ilimmarfik
Ulloq: 17.06.2016
Nalunaaqutaq: 10:00
Oqaasiliortut peqataasut: Bolatta M. Vahl, Jens Danielsen aamma Juaaka Lyberth
Peqataanngitsut: Mariia Simonsen aamma Mette L. Lyberth
Oqaasileriffimmiit peqataasut: Katti Frederiksen aamma Tikaajaat Kristensen
Allatsi: Minik Jeremiassen
Ataatsimiinnerup normua: 5

 

  • Oqaluuserisat
  1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat
  2. Kingullermik ataatsimiinnermi imaqarniliap akuerineqarnera
  3. Oqaasileriffimmit ilisimatitsissutit
    3.1. Inuit Aqqinik Akuersisartut atorunnaarsinneqarnerat (inatsisissatut siunnersuut)
    3.2. Oqaasiliortunut sinniisussat
    3.3. Oqaasileriffimmut saaffiginnissutit
  4. Oqaasiliortut pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip tusarniaassutigineqarnera
  5. Oqaasiliortunut saaffiginnissutit
    5.1. Bane modellering / analyse
    5.2. Atertut qinnutigineqartoq Imalo
    5.3. Orkan
    5.4. MIO-miit taaguutit
  6. Iliuusissanik pilersaarusiornissamut ulluliineq
  1. Taasariaqartut allat
    1. Ataatsimeeqqinnissamut ulluliineq
    7.2. Taasariaqartut allat

 

Imaqarniliaq

  1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat:

    Oqaluuserisassat akuerineqarput.

 

  1. Kingullermik ataatsimiinnermi imaqarniliap akuerineqarnera:

    Maajip 3-anni 2016 Oqaasiliortut ataatsimiinneranni imaqarniliaq akuerineqarpoq.

 

  1. Oqaasileriffimmit ilisimatitsissutit:

    3.1. Inuit Aqqinik Akuersisartut atorunnaarsinneqarnerat (inatsisissatut siunnersuut):
    Oqaasileriffiup pisortaata Kattip Oqaasiliortunut ilisimatitsissutigaa isumaqarsimagaluarlutik Inuit Aqqinik Akuersisartut suliassaat Oqaasiliortut suliassaannut nuunneqassasut aatsaat Oqaasiliortut pillugit inatsisissatut siunnersuut Inatsisartunit akuerineqareerpat, kisianni Naalakkersuisut suliakkiisinnaatitaanertik tunngavigalugu Oqaasiliortut suleriusissaannik malittarisassiaq (forretningsorden) atuutilersinneqanngikkaluartoq Inuit Aqqinik Akuersisartut suliassaat Oqaasiliortunut suliassanngortissinnaasimavaat.

    Inuit aqqinik akuersisalernissaq Oqaasiliortunut ilanngunneqartussanngormat Oqaasiliortut ataatsimiinnissaanni tullermi inuit aqqinik akuersisarnissaq qanoq periuseqarfigiumaarnerlugu Oqaasiliortut eqqartortussanngorpaat. Oqaasileriffimmiillu ilisimatitsissutigineqarpoq inuit aqqi pillugit Oqaasiliortunut sullissinissaq piareersimaffigineqareersoq. Tassa Inuit Aqqinik Akuersisartut allattaat inuit aqqinut tunngatillugu sullissisuuginnassaaq, ataatsimiinnissanullu ataatsimiissutissanik Oqaasileriffimmut saaffiginnissutaasimasunik piareersaateqartarumaarluni.

    Inuit Aqqinik Akuersisartut atuunneranni inuit atermik qinnuteqaatiminnik itigartitaasimasut periarfissaqarsimagaluarput Oqaasiliortunut ingerlatitseqqinnissaminnik, tamannali periuseq Oqaasiliortut pillugit inatsisissami periarfissaajunnaassasoq allassimavoq.

    Inuit aqqinik akuersisarneq Oqaasiliortunit killilimmik ilisimasaqarfigineqarmat Juaakap siunnersuutigaa ataatsimiinnermi tullermi inuit aqqinik akuersisarneq eqqartorneqartariaqartoq, taamaalillutik Oqaasiliortut aamma eqqartussavaat qanoq periuseqarlutik inuit aqqinik akuersisarneq ingerlattassanerlugu.

    Jensip oqarasuaatikkut ataatsimeeqataasup apeqqutigaa kinguliaqutit ilanngullugit Oqaasiliortuniit akisussaaffigineqassanersut Kattilli ilisimatippaa tamanna Oqaasiliortuniit akisussaaffigineqassanngitsoq.

    3.2. Oqaasiliortunut sinniisussat:
    Oqaasiliortunut sinniisussat ataatsimiinnermi peqataasinnaanngitsut sinnerlugit peqataasinnaanngillat. Aatsaat Oqaasiliortunut ilaasortaq tunuarniuteqarpat sinniisussap paarlallugu Oqaasiliortunut ilaasortanngorsinnaassaaq.

    3.3. Oqaasileriffimmut saaffiginnissutit:
    Oqaasiliortut allattaata Oqaasileriffimmut saaffiginnissutinik akissuteqartartuusup maajip qaammataani juunillu qaammataata ilaani Oqaasileriffimmut saaffiginnissutaasimasut pillugit Oqaasiliortunut sivikitsumik ilisimatitsivoq.

  1. Oqaasiliortut pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip tusarniaassutigineqarnera:
    Oqaasiliortut pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnissaanni aalajangiiffigisassaasoq juuni 17-ianni Oqaasiliortut ataatsimiinnerminni pingaarnertut ataatsimiissutigaat.

    Oqaasiliortut nuannaarutigaat inatsisissatut siunnersuummi kalaallit oqaasinik patajaallisaanissaq, siuarsaanissaq nukittorsaanissarlu (bevare, fremme og styrke) erseqqissumik allanneqarsimammata, taamaalillutik suliassaasa suliaasalu sunik qanorlu siunertaqarnerat erseqqissarneqarluarlutik.

    Oqaaseqaatit sukumiinerusut:
    Inatsisissami Oqaasiliortut suliassaattut nutaatut ilanngunneqartut ilaat tassaavoq kalaallit aqqinik suliaqarfiup tiguneqarnissaanut tunngasoq. Inuit Aqqinik Akuersisartut atuukkunnaarsinneqarlutik suliassaat Oqaasiliortut suliassaannut nuunneqartussatut siunnersuutigineqarpoq. Tamanna Oqaasiliortut aallaqqaataaniilli isumaqatiginartissimanngilaat, namminneq suliassaqarfitsik annertoreeqimmat suliassallu allat pingaarutillit (ass.taaguutinik ineriartortitsineq aamma allannermi malittarisassat assigisaallu) pillugit pilliuteqartussanngorsinnaanissartik orniginartinnginnamikku.

    Inuit Aqqinik Akuersisartut atuunneranni inuit atermik qinnuteqaatiminnik itigartitaasimasut Oqaasiliortunut ingerlatitseqqinnissaminnik periarfissaqartarput, tamannali periuseq Oqaasiliortut pillugit inatsisissami periarfissaajunnaassasoq allassimavoq, tamannalu tamanit orniginartuunngitsoq erseqqissaatigineqassaaq. Taamaattumik inatsisissami ataatsimiititaliaaqqamik inuit aqqinik suliaqartartussanik pilersitsisinnaanissaannik periarfissaqartitsisoqarsinnaalernissaa Oqaasiliortut piumasarivaat.

    Oqaasileriffimmit ilisimatitsissutigineqarpoq avataaniit aningaasaliissutaasimasut atorlugit inuit aqqinik Oqaasiliortunut sullissinissaq ukiup ataatsip missaani allaannguuteqanngitsumik ingerlaannarsinnaassasoq, tamatumali kingorna, tassa 2017-imiit, sullissinerup massakkutulli pitsaatigiunnaarnissaa ilimasaarutaareerluni.

    Inuit aqqinik akuersisarneq Oqaasiliortunit killilimmik ilisimasaqarfigineqarmat naatsorsuutigineqassaaq Oqaasiliortuni ataatsimiittarnerit amerlineqassasut (ataatsimiinnerup ataatsip nalinga: 5725DKK), tamatumalu aamma aningaasanik naleqartussaanerata inatsisissami eqqaaneqarsimannginnera pissusissamisuunngilaq allassimasariaqarlunilu.

    Inatsimmi eqqaaneqanngitsoq alla tassaavoq aqqit nunanit allanit aallaavillit kalaalinngorsakkat suliarineqartarnissaannut tunngasoq. Oqaasiliortut kissaatigaat aqqit nunanit allanit aallaaveqartut Kalaallit Nunaannili atertut nalinginnaasunngorsimasut ilanngullugit suliassatut akisussaaffigilissallugit, tamannalu inatsisissatut siunnersuummi ilaasariaqaraluartoq Oqaasiliortut isumaqarput.

    Inatsisissatut siunnersuummi Oqaasiliortut suliassaattut erseqqissumik allanneqarsimasoq alla tassaavoq taaguusersuuserineq qallunaatut fagterminologimik taaneqartartoq. Nutaatut allassimagaluartoq Oqaasiliortuni suleriaaseq tamanna nutaajunngilaq suliffeqarfiit assigiinngitsut suleqatigalugit kalaallisut taaguusersuuserisarneq ukiorpaalunni avataaniit aningaasalerneqarnikkut ingerlanneqartareertarsimammat, tamannalu Oqaasiliortut ukiumoortumik nalunaarsusiaanni tamani takuneqarsinnaalluni. Tamatuma aamma sukumiinerusumik, annertunerusumik aammalu siumoortumik pilersaarusiukkamik ingerlanneqalernissaanut aningaasaliinissaq pisariaqartoq Oqaasiliortut erseqqissarumavaat.

    Taaguusersuuserinermut tunngatillugu inatsit naqqitassartaqarpoq; kapitalit aappaanni §2-mi imm.3-mi allassimammat “Sprognævnet nedsætter grupper af sagkyndige, der godkender fagterminologi”, tassanilu oqaaseq godkender atorneqartoq tassaasariaqarpoq indstiller. Matumanimi Oqaasiliortut kisimiillutik akuersisinnaatitaapput immikkut suliaqarfimmi paasisimasallit suleqatiginerisigut, soorluttaaq aamma §1-imi imm.2-mi tamanna allassimasoq.

    §3-miit 5-mut retskrivningsordbogilerisarnissaq sukumiisumik inatsisikkut erseqqissarneqarluni allanneqarsimavoq, tamanna Oqaasileriffimmiit Oqaasiliortuniillu nuannaarutigineqarpoq, Oqaasiliortummi suliassaminnik pingaarnersiuinerminni retskrivningsordbogilerinissaq aappaagu 2017-imi ingerlanneqassasoq siunniussimavaat. Taamaattoq aamma oqaatigisariaqarpoq Oqaasileriffiup 1999-imi atuutilerneraniilli akissaqannginneq tunngavigalugu retskrivningsordbog suliarineqarsimananilu saqqummersinneqarsimanngisaannarmat. Maanna inatsisitigut pisussaaffiulertussanngormat suliassap matuma pingaarutilerujussuullu immikkut aningaasalerneqarnissaa pinngippat piviusunngortinneqarsinnaassanngilaq. Tassa suleriaasitoqaq ukiorpassuarni atuuttoq allanngorani ingerlaannartussaassaaq annerusumik inuiaqatigiinnut tamanut pitsaasumik ataavartumillu kinguneqanngitsumik.

    Kalaallisut allannermi malitassat eqqortut ilitsersuutillu allat pilersiortornissaasa saniatigut isumaliutigilluaqqunarpoq ordbogit kalaallisuumiit qallunaatuumut, qallunaatuumiit kalaallisuumut, kalaallisuumiit tuluttuumut kiisalu tuluttuumiit kalaallisuumut qitiusumik suliarineqartalernissaat. Massakkut ordboginik suliaqarneq nunatsinni unittooqqavoq, Ilinniusiorfiullu Oqaasileriffimmut nalunaarutigereerpaa inuttassaqartinnagulu akissaqarfiginngikkitsik, taamaattumik leksikografimik ilisimasalinnik marlunnik Oqaasileriffimmi aamma atorfinitsitsisoqarnissaanik periarfissaq piaarnerpaamik ujartorneqartariaqarpoq. Tamanna aamma pissusissamisoortutut isigaarput, oqaatsinik suliaqarfiit paasisimasalinnik qitiusumillu isumagineqartut maani pilersissallugit. Tamanna tunngavigalugu Oqaasiliortut suliassaasa ilaannut ordboginik suliaqarneq ilanngunneqarsinnaavoq, AATSAALLI inuttaliinikkut.

    Aamma taasariaqarpoq kapitalit 3-anni allassimammat Oqaasiliortunut ilaasortat januaarip aallaqqaataani 2017-imiit decembarip 31-at 2020 ilanngullugu ilaasortaassasut. Maannakkut ilaasortaasut decembarip qaammataani 2015-imi ilaasortanngortinneqarsimasut ikerinnarmi inissisimalerput, maannalu ilaasortaasut decembarip 31-anni 2018-mi ilaasortaajunnaartussatut paasineqassappata tamanna aamma Oqaasiliortut sulineranni suliassaannullu annertuumik kinguarsaataassammat kissaatiginartinneqarpoq ajornanngippat massakkut ilaasortaasut inatsisissap atuutilernerani ilaasortaaginnarsinnaanissaat, taamaalillutillu ukiut toqqagaaffii (2015-2018) naammassineqarlutik.

    Kingullertut ilanngullugu kissaatiginarpoq Oqaasiliortut suliassaqarfippassui, kiisalu Oqaasileriffimmi suliarineqartut allat eqqarsaatigalugit pissusissamisuussammat suliat inuiaqatigiinnut iluaqutaasussat, paasissutissiissutigisassat aammalu nittarsaanneqartariaqartut eqqarsaatigalugit avammut tusagassiuisartumik paasissutissiisartumillu atorfinitsitsisoqarnissaa. Oqaatsitsinnimmi atuinermi ilitsersuisinnaasunik, siunnersuisinnaasunik minnerunngitsumillu paasisimasalinnik pisariaqartitsineq annertusiartuinnartoq Oqaasileriffimmit malinnaaniapiloorfigineqartoq taamaasillugu tapersersimaneqarsinnaassagaluarpoq.

    Naggataagullu Oqaasiliortut tassaapput kalaallit oqaasii pillugit sutigut tamatigut malinnaasussat, tamannalu tunngavigalugu allaatigisanik assigiinngitsunik Groenlandicamut tunniussisussaatitaasarneq (pligtaflevering) assigalugu Oqaasiliortunut tunniussisussaatitaasinnaasoqartariartoq Oqaasileriffiup pisortaa Katti isumaqarpoq. Taamaaliornikkummi oqaatsit atorneqartut Oqaasiliortuniit malinnaavigilluarneqarsinnaassagaluarput.

 

  1. Oqaasiliortunut saaffiginnissutit:

    5.1. Bane modellering / analyse:
    GOIA-mi uuliasiornermut taaguusersuutit suliarineqarnerat isulikkiartorpoq. GOIA-miillu qisuariaatigineqartoq kingullerpaaq tassaavoq Oqaasiliortut ataatsimiinnerminni kingullermi ‘bane modellering/analyse’-mut taaguusiussimasaat ‘uuliaarluarnerup aqqutissaanik naatsorsueriaaseq’. GOIA-mi nutserisut ilaannit ‘uuliaarluarnerup aqqutissaanik naatsorsueriaaseq’ isumaqatigineqanngilaq, siunnersuutigisimavaallu taanna taaneqassasoq ‘aqqutissanik siulittuineq/paasiniaaneq’.

    Oqaasiliortut isumaqatigiinnermikkut ‘aqqutissanik siulittuineq/paasiniaaneq’ akueraat.

    5.2. Atertut qinnutigineqartoq Imalo:
    Inuit Aqqinik Akuersisartunut atertut Imalo qinnutigineqarsimasoq itigartitsissutigineqarsimasorlu Oqaasiliortunut akuereqqullugu qinnutigeqqinneqarsimavoq.

    Imalo atit marluk Emmap aamma Ivalop naalisarnerimmassuk imaluunniit akulerullugit atiliarineqarsimammat Inuit Aqqinik Akuersisartut itigartitsissutigisimavaat, taamaattumillu qinnuteqartuusut Oqaasiliortunut atertut akuereqqullugu ingerlateqqitassanngorsimallugu.

    Inuit Aqqinik Akuersisartut tunngavigisimasaat assigalugit Oqaasiliortut Imalo atertut akuerinngilaat. Tassa atit marluk naalisarlugit imaluunniit ataatsimoortillugit atiliaammat akuerineqanngilaq.

    Atsersuinermi ilitsersuutinittaaq allaqqavoq:
    ”Aterineqarsinnaasutut akuerineqarsinnaanngillat aqqit uiguutillu aterinnilersussamut ittoorutaasussanngorsinnaasut atugarliuutitaqarsinnaasullu.”

    Taanna Inuit Aqqinik Akuersisartut akuersinnginnerannut tunngavigineqarsimasoq Oqaasiliortunissaaq tunngavigineqarpoq. Imalo-mi ima paasineqarsinnaavoq “Imalo oqarpoq”, tassa oqaluttup nangilluni oqaloqqilerneranik paasineqarsinnaalluni niviarsiaraq taama atilik pinnagu.

    5.3. Orkan:
    Oqaasiliortut Beaufortip anorimut uuttuutaanik suliaqarnerat aamma isulittussanngorpoq. Kingulliullu eqqartorneqartussaq tassaavoq ulussaarsuaq ‘orkan’-imut taaguutigitinneqartartoq oqaatsinik atuisut ilaannit isumaqatigineqarneq ajortoq. Tamanna pillugu Oqaasileriffimmiit misissuineq ingerlanneqarpoq, ordboginilu assigiinngitsuni paasisat naapertorlugit atuisut sooq ulussaarsuarmik isumaqatiginninnginnerat paasineqarsinnaavoq. Ordbogini assigiinngitsuni qupperaanikkut ‘orkan’-ip kalaallisut nutserneqartarneri assigiinngiiaarsimasut takuneqarsinnaavoq, nutaannginnerusuni soorlu Samuel Kleinschmidtip ordbogiani 1871-imeersumi anoraasuarsuaq ‘orkan’-imut taaguutaasimavoq kingusinnerusukkulli aatsaat ulussaarsuaq ‘orkan’-imut taaguusiunneqarsimalluni.

    Ulussaarsuaq aamma ‘skypumpe’-mut suli maannamut ordbogini taaguutigitinneqarpoq, soorlu Samuel Kleinschmidtilli nalaani ‘vindhose’-mut aamma taaguutaareersimasoq. ‘Skypumpe’ aamm ‘vindhose’ “ilaqutariiusut” anorimut ‘orkan’-imut ilaanngillat, taakkuli tassaapput kaavittuliornerit ‘orkan’-imut assersuussassaanngitsut.

    Ulussaarsuaq taaguutigitinneqartoq taaguutaajunnaarsillugu maannakkut ‘orkan’-imut ‘anoraasuarsuaq’ taaguusiunneqarpoq.

    5.4. MIO-miit taaguutit:
    MIO-mi taaguutit akuerisassat Oqaasiliortut ima aalajangiiffigivaat:

Qallunaatut Kalaallisut  
”en-dørsprincip” saaffiginniffik ataaseq  
bekymringsbarometeret ernumanassutsimut uuttuut  
beredskabsplan upalungaarsimanissamut pilersaarut  
børnelokker meeqqanik qanillisitsiniartartoq ‘Meeqqanik qaninnguuiniartoq’ isumaqarpoq inersimasoq meeqqanut qaninngoorniartoq, kisianni ‘meeqqanik qanillisitsiniartartoq’ isumaqarpoq inersimasoq meeqqanik qanillisaalluni pissusilersortartoq.
Ordbogimiittoq ‘meeqqanik ussassaarisartoq’ meeqqanik qanillisitsiniarnermik aamma isumaqarpoq.
børnesagkyndig meeqqanut suliassanik ilisimasalik  
ekspertise immikkut ilisimasaqarneq  
fagperson suliassamut immikkut ilinniarsimasoq  
formøde ataatsimiinnissaq sioqqullugu piareersarluni naapinneq  
grooming isumapiloqarneq tunngavigalugu tatiginnilersitsiniaaneq (grooming) Isumapiloqarneq tunngavigalugu tatiginnilersitsiniaaneq paatsoorneqarsinnaammat grooming pineqartoq ersarissarneqartassaaq
grænseoverskridende killigisakkanik qaangiineq  
jura inatsisilerineq  
kontaktperson [inuk] attaveqaat  
krise nalaatsinerlunneq  
krænker innarliisoq  
kønsrolle suiaassuseq tunngavigalugu pissusilersorneq  
mediation isumaqatigiissitsiniarneq  
mistanke pasitsaassineq  
mistrivsel atugarliorneq  
offer (overlever) pinerluttuliornermi eqqugaasoq (qaangiisoq)  

Ataatsimiinnermi taaguutit akuerisassat tamakkerlugit sammineqarsinnaanngimmata ataatsimiinnermut tullermut akuerisassat sinnerit kinguartinneqarput.

 

  1. Iliuusissanik pilersaarusiornissamut ulluliineq:
    Ulluliinissaagaluaq unitsiinnarneqarpoq Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummi Oqaasiliortut nutaat 2017-imi januaarip aallaqqaataani atuutilersussaammata.

    Oqaasiliortut isumaqarput iliuusissanik pilersaarusioqatigiinnissaq imminut akilersinnaassanngitsoq ilaasortat nutaat allaanerusumik suleriaaseqarsinnaammata.

 

  1. Taasariaqartut allat:
    7.1.  Ataatsimeeqqinnissamut ulluliineq:
    Ataatsimiinnissaq tulleq aggustip aallartinnerani pissasoq Oqaasiliortut aalajangiuppaat, ataatsimiinnissarli pisinnagu Oqaasiliortut qaqugu piffissaqarnersut paasiniarluarneqassaaq.

    7.2. Taasariaqartut allat:
    Kattip ilisimatitsissutigaa Oqaasiliortut suleriusissaannik malittarisassiap (forretningsorden) kalaallisut nutserneqarnera iluarsaateriarlugu Oqaasiliortunut nassiutissallugu.

 

Oqaasiliortut siulittaasuat                   Allatsi

Bolatta M. Vahl              Minik Jeremiassen