Ujarlerit

Oqaasiliortut 2018 – 5

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat 09.11.2018, nal. 9.00-12.00,

Ilimmarfiup atuagaateqarfiata ataatsimiittarfiani.

Peqataasut

Oqaasiliortunit: Mariia Simonsen, Mette Larsen Lyberth, Knud Møller aamma Juaaka Lyberth.

Oqaasileriffimmit: Lisathe Møller aamma Beatrine Heilmann

  1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat

Oqaluuserisassatut siunnersuutini 6.a-mi periusissiamut (strategi) tunngasoq tulliani ataatsimiinnissamut kinguartinneqarpoq. Tamatumunnga tunngavilersuutigineqarpoq eqqartugassap taassuma sammisassaangaatsiarnera ataatsimiinnissamullu piffissaliussap sivikillineqarsimanera pillugu angumerineqarsinnaassanani. Oqaluuserisassanut allanik ilassutissaqartoqanngimmat oqaluuserisassat allannguutai ilanngullugit akuerineqarput.

2. Imaqarniliap akuerineqarnera

Oqaasiliortut kingullermik ataatsimiinnerannit (20.09.18) imaqarniliaq akuerineqarpoq.

3. Siulittaasumit Oqaasileriffimmillu ilisimatitsissutit

Oqaasileriffimmit ilisimatitsissutit Oqaasileriffimmi pisortamit Katti Frederiksenimit allaganngorlugit Oqaasiliortunut nassiunneqarnikut Oqaasiliortut siulittaasuannit Oqaasiliortunut ilisimatitsissutigineqarput. Oqaasiliortut siulittaasuannit nutaanik ilisimatitsissutissaqanngilaq.

4. Aternik akuersineq

a) Alata pillugu

Siornatigut Alata niviarsiaqqat atiannit Alatannguamit (Alatannguaq) tunngaveqartutut Oqaasileriffimmut saaffiginnissutigineqarnikuuvoq Oqaasiliortunut akuerisassatut. Saaffiginnittut Oqaasileriffimmit nalunaarfigineqarnikuupput Alatannguaq aqqini akuerisani ilaareermat ajornaquteqanngitsumik nagguia Alata niviarsiaqqanut atsiunneqarsinnaasoq. Tamatumanili Oqaasileriffimmit eqqumaffigineqanngitsoorsimavoq Alatannguup nagguia tassaammat ’alataq’, ’alata’ nagguiunani.

Alata Oqaasileriffimmit allaffissornikkut akuerineqareersoq Oqaasiliortunit pisortatigut aalajangiiffigineqarpoq kalaallit aqqini akuerisani ilaalissasoq. Taamaasilluni Alata pisortatigoortumik niviarsiaqqat atiattut akuerisatut ilaalerpoq, uppernarsaallu Oqaasiliortunit atsiornilik saaffiginnittunut nassiunneqassalluni.

Suliamut tamatumunnga tunngatillugu, siunissami assingusumik pisoqaqqinnginnissaa qulakkeerniarlugu, Oqaasileriffimmut saaffiginnissutit inuit aqqinut tunngasut tamarmik, atioreersut allannguutaannut tunngasut ilanngullugit, Oqaasiliortunit aalajangiiffigineqartussanngorlugit ingerlateqqinneqartalernissaat aalajangiiffigineqarpoq.

b) Ataatsimiinnermit kingullermit (20.09.18) aqqit isummerfigineqarsimasut

                                           Atitut akuerineqartut

  1. Taja – niviarsiaqqat atiattut akuerineqarpoq.
  2. Nuunuuta – niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiattut akuerineqarpoq.
  3. Uuka – niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiattut akuerineqarpoq.
  4. Jaqqu – nukappiaqqat atiattut akuerineqarpoq.

                                           Atitut akuerineqanngitsut

  1. Nanuivik – nukappiaqqat atiattut qinnutigisaq akuerineqanngilaq.

                                           Saaffiginnissutit aqqini akuerisanereersut

  1. Inumineq – nukappiaqqat atiattut akuerisani ilaareerpoq.
  2. Stiffi – nukappiaqqat atiattut akuerisani ilaareerpoq.

                                           Danmarkimi Kirkeministerietimut ingerlateqqinneqarsimasut

  1. Labinah – Kirkeministerietimit atitut akuerineqarpoq.
  2. Jarna – Kirkeministerietimit atitut akuerineqarpoq.
  3. Nuska – Kirkeministerietimit suli akissuteqartoqanngilaq.

c) Aqqit aalajangiiffigineqartut qassiugaangata ataatsimiinnertut naleqartassappat?

2018-ip aallartinneranit 9. november 2018-ip tungaanut atissatut qinnuteqaatit Oqaasiliortunut isummerfigisassatut suliakkiutaasimasut katillutik 20-upput, taakkunannga 16-it akuersissutigineqarsimallutik sisamallu itigartitsissutigineqarsimallutik.

Oqaasiliortut kalaallisut atissatut qinnuteqaatit emaili aqqutigalugu akissarsissutigissanagu suliarisarpaat qinnuteqartulli akilertupallanneqarnissaat pingaartillugu tamanna ingerlatiinnarusullugu.

Oqaasiliortut ataatsimiinnerminni aalajangerput ataatsimiinnerit tamaasa, aqqit emailikkut aalajangiiffigineqarsimasut qassiugaluarpataluunniit, aqqinut tunngasut immikkut ataatsimiinnermik ataatsimik naleqartalissasut. Tassa ataatsimiinnermi ataatsimiinnermusiap qaavatigut tamanna pissalluni. Taamaaliornikkut emailikkut aqqinik isummerfiginnittarneq ingerlatiinnarneqassaaq qinnuteqartunillu utaqqisitsisoqarani.

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit kingullermit (20.09.18) Oqaasiliortut ataatsimiinnermusiaannut aalajangersakkat malillugit ataatsimiinnermi ullup affaanik sivisussusilimmik ataatsimiinneq ataatsimiinnermusianik ataatsimik naleqarpoq, Oqaasiliortullu ulloq naallugu ataatsimiissimagunik ataatsimiinnermusianik marlunnik naleqartarluni, tamatumani piareersarnissamut piffissaq atugaq ilanngunneqareerluni.

Inuit aqqinik suliaqarneq / emailikkut aalajangersaaneq atuutsiinnarniarlugu maanna ataatsimiinnermut ilanngutereerneqartalerpoq, ataatsimiinnermik ataatsimik naleqartillugu.

Aalajangersakkat Oqaasiliortut ataatsimiinnermusiaannut tunngasut tamakkiisumik (piareersarnermut, misissuinermut, emailikkut aalajangersaanermut, ataatsimiinnermullu) imaalerput: ataatsimiinneq ullup affaanik sivisussusilik ataatsimiinnernik marlunnik naleqarpoq, kiisalu ataatsimiinneq ulloq naallugu sivisussuseqartoq ataatsimiinnernik pingasunik naleqalerluni.

5. Aalajangiiffigisassat allat

a. Kalaallit Nunaanni Oqaasiliortut suleriaasissaannut tunngasoq

Kalaallit Nunaanni Oqaasiliortut suleriaasissaannut tunngasup Oqaasiliortut ataatsimiinnissaannut oqaluuserisassanut ilanngullugu emailikkut nassiunneqarsimasup ataatsimiinnissamilu ataatsimiissutissatut piareersaatit ulluisa assigiinngissuteqarnerat pillugu oqaluuserisassatut siunniussaq tamanna tulliani Oqaasiliortut ataatsimiinnissaannut kinguartinneqarpoq. Kalaallit Nunaanni Oqaasiliortut suleriaasissaat nutaanerpaaq Naalakkersuisoqarfimmut pissarsiariniarneqassaaq.

b. Nunat Aqqinik Aalajangiisartut Oqaasiliortunut saaffiginnissutaat (Narsarmijit)

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut Oqaasiliortunut saaffiginnissutaat nunaqarfiup atiata allanneqarnissaanut tunngasoq Oqaasiliortunit aalajangiiffigineqarpoq aalajangiiffigineqartumullu tunngavilersuutit aalajangiussallu ataani sukumiisumik allassimapput.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut oktobarip tallimaanni 2018-imi ataatsimiinnerminni aalajangiipput nunaqarfiup aqqata Narsaq Kujalliup (Narsaq Kujalleq) Narsarmijinngortinneqarnissaa (Narsarmijit) pillugu Oqaasiliortunut saaffiginnissuteqassallutik.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut isumaqarput nunaqarfiup pineqartup namminneq inuisa nunaqarfimminnut taaguutaat pisortatigut atinngortariaqartoq, tassa inuisa Narsaq Kujalleq atornagu sumiorpaluutertik malillugu nunaqarfik taasarmassuk Narsarmijit.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut inatsit Nunat Aqqinik Aalajangiisartut pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 4, 1. juni 2017-imeersumi § 2., pkt. 1 malillugu suliassaraat Kalaallit Nunaanni nunat aqqi atortussanngortittassallugit, tassa Kalaallit Nunaanni nunat aqqinik aalajangersaasussaallutik.

Tamatuma saniatigut inatsimmi pineqartumi § 14.-imi allassimavoq Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aalajangigaat pisortaqarnikkut oqartussaasumut allamut suliassanngortinneqarsinnaanngitsut, tassa Nunat Aqqinik Aalajangiisartut nunat aqqi pillugit aalajangersagaat kisimillutik allanngortissinnaallugit.

Taamaakkaluartorli aamma inatsimmi pineqartumi § 3.-mi allassimasoqarpoq nunap aqqanik atortussanngortitsinermi Nunat Aqqinik Aalajangiisartut qulakkiissagaat nunap aqqa taanna pisortatigoortumik kalaallisut allattaatsimi atuuttumi aalajangersakkanut naapertuuttuunersoq, tassunga ilanngullugit nunat aqqinut tunngavissatut aalajangersakkat aamma nunat aqqinik atortussanngortitsinissamut Nunat Aqqinik Aalajangiisartut tunngavissatut aalajangersagaat. Inatsimmi § 3.-mi, imm. 2 malillugu Nunat Aqqinik Aalajangiisartut isumaqarunik nunap aqqa allattaatsimut sukkulluunniit atuuttumut uniuuttoq, pissutsit immikkut ittut tunngavigalugit atortussanngortinneqartariaqartoq, taava Nunat Aqqinik Aalajangiisartut tamanna Oqaasiliortunut akuerisassanngorlugu saqqummiutissavaat.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut najoqqutassat inatsimmi taaneqartut malillugit Oqaasiliortunut saaffiginnissuteqarput nunaqarfiup atigiligassaattut siunniussimasartik Narsamijit pisortatigoortumik kalaallisut allattaatsimi atuuttumi aalajangersakkanut naapertuutinngimmat.

Pisortatigoortumik kalaallisut allattaatsip tunngavigisai Landrådip ileqqoreqqusaa kalaallit allattaasianni allannguutissat pillugit 14. maj 1973-imeersumi allassimapput, taakkulu malillugit ersiutit assigiinngitsut akornanni /j/ ersikkunnaartarluni, ass. /mijut/ → /miut/. Ersangasunik oqaluttunut /miut/ tulluarsarneqassaguni /miit/-nngortussaagaluarpoq, tamannali nunaqarfiup pineqartup inuisa taasisarnerannut naapertuuttutut Nunat Aqqinik Aalajangiisartunit isigineqarani.

Oqaasiliortut pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 5, 1. juni 2017-imeersumi § 2., pkt. 5 malillugu Oqaasiliortut suliassaraat pisortatigoortumik kalaallisut allattaaseq aalajangersassallugu, taamaattumik allattaatsimut tunngasut pineqartillugit Oqaasiliortut aalajangersaasussaallutik. Oqaasiliortunut inatsimmittaaq allassimasoqarpoq § 4., imm. 2-mi Oqaasiliortut tunngavissanik pingaarnernik aalajangersaanerminni aalajangersartassagaat nunat aqqinik eqqortumik allannissamut tunngavissat pingaarnerit, tamannalu pisassalluni tamakku pillugit Nunat Aqqinik Aalajangiisartunik siunnersoqatigeereernikkut.

Taamaattumik Oqaasiliortut ataatsimiinnerminni aalajangerput nunaqarfiup pineqartup atia inuisa taasisarnerat malillugu allanneqartussatut, tassa Narsarmijit, akueralugu aalajangersaassallutik, Nunat Aqqinik Aalajangiisartunut inatsimmi § 3.-mi, imm. 2-mi allassimasut tunaartaralugit, tassa nunap aqqa allattaatsimut sukkulluunniit atuuttumut uniuupat, pissutsit immikkut ittut tunngavigalugit atortussanngortinneqarsinnaalluni Oqaasiliortut akuersinerisigut.

Tamatumani erseqqissaatigineqassaaq pisortatigoortumik allattaatsimik allannguisoqanngimmat, kiisalu nunat aqqinik allannissamut tunngavissatut aalajangersakkat aamma nunat aqqinik atortussanngortitsinissamut Nunat Aqqinik Aalajangiisartut tunngavissatut aalajangersagaat allanngortinneqanngimmata, taamaallaalli nunaqarfiup pineqartup aqqanik allannguinissaq tassungarpiaannaq taamaallaat atuuttussatut aalajangiunneqarmat pissutsit immikkut tunngavigalugit.

Kalaallisut allattaatsip tunngavii Landsrådip ileqqoreqqusaani qulaani taaneqartumi atuuttut ersiutit assigiinngitsut akornanni /j/-ip ersikkunnaartarneranut tunngasut atorunnaarsinneqanngillat, taamaallaalli Oqaasiliortut nunaqarfiup aqqata allanngortinneqarnissaa tassungarpiaannaq atuuttutut aalajangersaaffigalugu. Tassa siornatigut pisortatigoortumik nunaqarfiup aqqa Narsaq Kujalleq maanna Nunat Aqqinik Aalajangiisartunit inuisa taasisarnerattut ateqalissalluni aalajangiunneqarsimasoq Oqaasiliortunit aalajangiiffigineqarluni allanneqarsinnaanngorlugu Narsarmijit.

Oqaasiliortut nunaqarfiup aqqata allanneqarnissaanut aalajangiinerminnut atatillugu ilanngullugu aalajangersarpaat nunaqarfiup inui pineqartillugit pisortatigoortumik allanneqartassasoq ima: Narsarmijermioq (ataasersiut) / Narsarmijermiut (qasseersiut), tassa nunaqarfiup aqqata allassimanissaatut allariarlugu kingornatigut uiguusiisarnerit nalinginnaasut tamanut atuuttut malillugit uiguuserneqartassalluni.

6. Suliat allat aalajangiiffigisassat suliarineqarnerat

a. Oqaasileriffiup Oqaasiliortullu periusissiaannut (strategi) tunngasoq

Oqaluuserisassatut siunniussaq tamanna Oqaasiliortut tulliani ataatsimiinnissaannut kinguartinneqarpoq piffissaq sivisunerusoq atorlugu sukumiisumik misissorluarneqarniassammat. Tamatumunnga tunngatillugu annertunerusumik iserfiginngikkaluarlugu Oqaasiliortunut ilaasortat strategiiliassamut piareersaasioqataasut Mariia Simonsen aamma Mette Larsen Lyberth suliap killiffianik ilisimatitsilaarput.

7. Suliat allat pillugit paasissutissiineq

Sulianut allanut tunngasunik paasissutissiisoqanngilaq.

8. Ataatsimiinnissap tulliata ullulerneqarnera

Ataatsimiinnissap tullia pissaaq sap. ak. 48-mi, novembarip 28-anni, nal. 10-16.

Ataatsimiinnissami eqqartorneqartussatut maannamut aalajangiussaareersut tassaapput:

a. Periusissiornissamut atatillugu piareersaatit misissoqqissaarneqarnissaat

b. Kalaallit Nunaanni Oqaasiliortut suleriaasissaannut tunngasoq

c. Inuit aqqi aalajaangersakkat

d. Taaguutit naalakkersuisoqatigiit aamma naalakkersuisooqatigiit

9. Tamalaat

a. Taaguutit naalakkersuisoqatigiit aamma naalakkersuisooqatigiit ataatsimiinnermi angumerineqanngitsut tulliani ataatsimiinnissamut nuunneqarput.

b. Juaakap apeqqutigaa Oqaasileriffik oqaaseq kulturi pillugu saaffiginnissummik tigusaqarsimanersoq. Oqaasileriffik saaffiginnissummik tigusaqanngilaq.

c. Inatsisartut ataatsimiinnerannut atatillugu inatsisartuni eqqartorneqartut imm. 121 aamma imm. 159-ip inerneri Oqaasiliortut kissaatigaat tulliani ataatsimiinnissaminni Oqaasileriffimmit saqqummiunneqassasut.