Ujarlerit

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut 2020 – 1 (gl)

 

NAA.03.11.20 (gl)

Imaqarniliaq

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut ataatsimiinnerat ulloq marlunngorneq novembarip 3-at 2020, nal. 10-12, Oqaasileriffimmi Ceresvejimi.

Peqataasut: Aviâja Rosing Jakobsen, Eva Mätzler, Ono Fleischer.

Oqarasuaatikkut peqataasut: Niels Lorentzen, Johannes Rosing.

Allattoqarfimmit peqataasut: Ane-Mette Broberg Damgaard, Pakkutaq Joelsen.

Allatsi: Arnaq B. Johansen.

 

Maluginiagassat:

– Imaqarniliami taaguutit assigiinngitsut naalisarlugit atorneqartut ukuupput:

– Nunat Aqqinik Aalajangiisartut: NAA

– Grunddataprogram: GDP

– Styrelsen for Dataforsyning og Effektivisering: SDFE

– Geodatastyrelsen: GST

 

Oqaluuserisat allattorsimaffiat:

  1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat.
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera.
    1. Novembarip 29-anni 2019 -imi ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerisassanngorlugu saqqummiunneqarnera.
  3. Siulittaasumit allattoqarfimmiillu paasissutissiineq.
    1. Ukiup ingerlanerani ataatsimiinnertaqanngitsunik suliat killiffiinik ilisimatitsinerit.
    2. Ukiumut ataasiarluni ataatsimiinnissaq pillugu allattoqarfimmit ilisimatitsissutigalugit.
    3. Nunat Aqqinik Aalajangiisartut suleriusianni (forretningsorden) kiisalu Nunat Aqqinik Aalajangiisartut pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 4, 1. juni 2017-imeersumi ataatsimiititaliorsinnaaneq pillugu allassimasunik erseqqissaaneq.
    4. Suleqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissummik atsiorneq – Styrelsen for Dataforsyning og Effektivisering (SDFE) aamma Oqaasileriffik.
    5. Nunat aqqisa allattorsimaffianni digitaliusumi piffissami killilikkami allannguisinnaanngikkallarneq pillugu ilisimatitsineq.
    6. Imaqarniliami oktobarip tallimaanni 2018-imeersumi allassimasunik naqqiuteqarnermik paasissutissiineq.
  4. Ilaasortanit siunnersuutisiat suliarineqarnerat.
  5. Suliat allat aalajangiiffigisassat suliarineqarnerat.
    1. Nunat aqqi 33.000-it missaanniittut taama isikkoqartillugit tamaasa akuerineqarnissaannut allattoqarfimmit siunnersuut.
    2. Nunat aqqisa allattorsimaffianni digitaliusumi aaqqissuunneranut pisariillisaanissaq pillugu allattoqarfimmit siunnersuut.
    3. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit allaffissornikkut najoqqutamik ujartuinerannit
    4. Tusarniaaneq: ”Oqaasiliortut kalaallisut taaguusersuinermik akuersisarnermik sulinerat pillugu nalilersuineq”
  6. Suliat allat pillugit paasissutissiineq.
    1. Nunap aqqanik qinnuteqaammik itigartitsinermik allattoqarfimmit ilisimatitsissut.
    2. SagaMaps-ip Oqaasileriffiullu attaveqatigiinnerat pillugu paasissutissiineq.
    3. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut SS-79
    4. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-255
    5. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-271
    6. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-273
    7. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-277
    8. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-274
    9. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-252
    10. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-286
    11. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-289
    12. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-290
    13. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-291
    14. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-285
    15. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-288
    16. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-293
  7. Tulliani ataatsimiinnissamik aalajangersaaneq.
  8. Tamalaat.

 

  1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat

Oqaluuserisassat akuerineqarput.

  1. Kingullermik ataatsimiinnermi imaqarniliap akuerineqarnerat

2a. Novembarip 29-ani 2019-imi ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerisassanngorlugu saqqummiunnera

Imaqarniliaq akuerineqarpoq.

  1. Siulittaasumit allattoqarfimmillu ilisimatitsissutit

3a. Ukiup ingerlanerani ataatsimiinnertaqanngitsunik suliat killiffiinik ilisimatitsinerit

Ukioq manna NAA siullermeerlutik ulloq manna ataatsimiipput. Taamaakkaluartoq qaammatini marsimi maajimilu NAA allattoqarfimmit suliat killiffiinik paasissutissiinernik imalinnik e-mailikkut nassiussiffigineqarnikuupput.

Suliat killiffiinik ilisimatitsinerit ataatsimut katillugit ima imaqarput:

  • Oqaasileriffik Nuummi Ceresvejimi qaammat decembarip aallartinnerani 2019-mi allaffittaarpoq.
  • Grunddataprogrammimut (GDP) ikaarsaarneq pillugu 2020-mi suliaq qaammatini tallimani uninngavoq aningaasat ukioq manna atugassat suli inissinneqanngimmata. Tamanna qaammat juli aallartisaqqilluni ingerlaqqilerpoq.
  • Covid-19 pissutigalugu Oqaasileriffik qaammatip aappaa avillugu matoqqanikuuvoq. Taama pisoqarnera pissutigalugu sulianik arlalinnik kinguaattoorneq pilerpoq.
  • GDP-mut suliap ingerlaqqilernissaa utaqqinagu SDFE Oqaasileriffillu suleqatigiinneq Plan B-mik taallugu ingerlateqqilerpaat. Tassani Nunarput tamakkerlugu nunap assiliorneqarneranut suliaq tunngasoq pineqarpoq qallunaatullu ima ateqartinneqarluni: Topografisk kortlægning af Grønland (2018-2022). Suliaqarnermi Oqaasileriffiup GST suleqatigalugu ataatsimut suliaqarfianut ilanngunnikkut pivoq.
  • Nunat aqqisa allattorsimaffiat toqqorsivik aaqqissorlugu aallartittoq ilisimatitsissutaavoq. Tassunga tunngatillugu matumani ataatsimiinnermi allattoqarfimmit ilisimatitsissutigineqarpoq suliaq juunimi unitsinneqarnikuusoq. Unitsinneqarnerat pillugu ima allattoqarfik aalajangiivoq: Toqqorsivimmik suliaqarneq toqqorsivilerinermik ilisimasalinnit suliarineqaruni pissusissamisoorpoq, pissutigalugu toqqorsiviup imai pappilissat nutaanngitsut eriagisassat 1930-kkunneersut kiisalu 1950-kkunneersut innarlinnginnissaat anguniarlugit misilittagallit suliaqartinneqarpata pitsaanerpaassasoq. Tamanna pillugu aningaasanik qinnuteqarnissaq aappaagu 2021-mi pissasoq allattoqarfimmit siunniunneqarpoq.

3.b Ukiumut ataasiarluni ataatsimiinnissaq pillugu allattoqarfimmit ilisimatitsissut

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 4, 1. juni 2017-imeersumi §12 ima allassimavoq:

  • 12. Nunat Aqqinik Aalajangiisartut ukiumut ikinnerpaamik marloriarlutik ataatsimiittassapput.

Ukioq manna allattoqarfimmit kiisalu Oqaasileriffiup pisortaanit siunnersuutigineqarpoq ataatsimiinnerit ukiumut marluunatik ataasiinnaatinneqassasoq. Tamanna isumaqarpoq inatsit qulaani taaneqartoq tigulaariffigineqartorlu malinnagu iliortoqassasoq. Taama iliornissamik siunnersuineq immikkut peqquteqarluni iliorneruvoq.

Taama iliortariaqarneq pillugu Oqaasileriffiup pisortaa allattoqarfik peqatigalugu NAA-nut allakkiorpoq, allakkiarlu ataatsimiinnissaq ullunik tallimanik sioqqullugu oqaluuserisassat suunerinik imalimmik emailikkut nassiussinermi ilanngunneqarluni.

Allakkiami peqqutitut taaneqartunit arlaqartunit ilaat ima imaqarput[i]:

Siullertut allaffissornikkut eqaallisaanermi sinaakkutit atorluarnerisa kinguneraat ataatsimiinnerit akulikittariaqannginneri. Tamanna tigussaasunngortillugu ima nassuiarneqarpoq: siullertut allattoqarfik nunat aqqinik kalaallisuujunngitsunik qinnuteqaatinik itigartitsisinnaanermik pisinnaatitsissummik NAA-nit tunineqarnikuuvoq. Aappassaattut Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmut allattoqarfiup NAA sinnerlugit akissusiorsinnaasarnera ukiut kingulliit tallimat atuuttup atorluarnerata takutippaa ataatsimiinnerit akulikittariaqannginnerannut pissutaaqataavoq.

Aappassaattut ukioq manna Covid-19 pissutigalugu Naalakkersuisut sukannersumik sillimaniarnerat pillugu malittarisassat malittariaqarnerat pissutaalluni ukioq manna ataatsimiinnissaq ataasiinnaasariaqartoq Oqaasileriffiup pisortaa kiisalu NAA allattaat taama nalunaaruteqarput.

Qulaani allassimasut aallaavigalugit ukiumut 2020-mut nalunaarummi erseqqissarneqarnissaa allattoqarfimmit isumagineqassaaq.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut isummernerat:

Ilisimatitsinerugaluartoq NAA isumaat allattoqarfimmit tusarusunneqarmat NAA tamatumunnga isumaqataallutik nalunaaruteqarput.

3.c Nunat Aqqinik Aalajangiisartut suleriusianni (forretningsorden) kiisalu Nunat Aqqinik Aalajangiisartut pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 4, 1. juni 2017-imeersumi ataatsimiititaliorsinnaaneq pillugu allassimasunik erseqqissaaneq

Kingullermik ataatsimiinnermit allattoqarfimmut suliakkiut:

Ataatsimiinnermi 29.november 2019-mi NAA-nit allattoqarfimmut suliakkiutigineqarpoq ataatsimiititaliorsinnaaneq NAA suleriusiannut ilanngunneqassasoq.

Allattoqarfimmit erseqqissaaneq siunnersuullu:

NAA suleriusissatut tunaartaani 19.november 2019-imi Kultureqarnermut Naalakkersuisumit atsiorneqartumi ataatsimiititaliorsinnaaneq allassimanngilaq, kisianni suleriutsitut tunaartap Nunat Aqqinik Aalajangiisartut pillugit Inatsisartut inatsisaat nr.4, 1.juni 2017-imeersoq toqqammavigivaa. Suleriusissatut tunaartami §1-imi ilaatigut ima allaqqasoqarpoq:

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut ingerlatsinerminni malittarisassatik, Naalakkersuisunit akuerineqartartussat, namminneq aalajangersartassavaat, tak. Nunat Aqqinik Aalajangiisartut pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr.4, 1.juni 2017-imeersumi §13. … (allattoqarfimmit nammineq erseqqarissakkat).

Qulaani taaneqartumi Inatsisartut inatsisaanni nr.4-mi, 1.juni 2017-imeersumi §2. imm. 3-mi ima allassimasoqarpoq:

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut suliassat aalajangersimasut suliarineqarnissaannut aalajangersimasumik suligasuartussanik ataatsimiititalianik, suleqatigiissitalianik komiténilluunniit Nunat Aqqinik Aalajangiisartut ilaasortaannik imaluunniit peqataasussanik avataaneersunik immikkut piginnaasalinnik inuttaqartunik pilersitsisinnaapput. (allattoqarfimmit nammineq erseqqarissakkat).

Qulaani allassimasut malillugit suliakkiutigeqqinnissaa pisariaqanngilaq. Inatsisip suleriaatsillu toqqammaviisa nalunaarpaat ataatsimiititaliorsinnaaneq inatsisineereertoq.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aalajangiussaat:

NAA suliakkiutigivaat suleriutsimi ataatsimiititaliorsinnaanerup allassimanissaa pingaaruteqartoq, tamanna arlaatigut naatsorsuutiginngisamik pisoqassagaluarpat NAA imminnut illersorsinnaanissaminnut periarfissaqarluarnissaannik pissuteqarpoq.

3.d Suleqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissummik atsiorneq –  SDFE aamma Oqaasileriffik

Ukiuni 2018-mit 2020-mi juunip tungaanut isumaqatiginninniarnerit ingerlatereerlugit SDFE aamma Oqaasileriffik isumaqatigiissummik atsiorput ulloq juunip 29-at 2020. SDFE-mit suliaq ima ateqartinneqarpoq: Topografisk kortlægning af Grønland. Suliaq 2018-mit 2022-p tungaanut ingerlasussaavoq.

Atsioqatigiinneq sioqqullugu misileraalluni nunat aqqisa killinginik titartaaneq Oqaasileriffimmi 2017-imi februaarimit juuni ilanngullugu ingerlanneqarpoq. Tamanna misiliummik ingerlatsineq SDFE-mit ima ateqartinneqarpoq: Pilotprojekt Topografisk kortlægning af Grønland piffissamilu januaari 2015 – decembari 2017 ingerlanneqarsimalluni.

Misileraalluni nunat aqqisa killinginik titartaanermi nunat aqqi 10.000 missiliorlugit titartarneqarput sumiiffinni assigiinngitsuni sisamani: Zackenberg, Tasiilaq, Kalaallit Nunaata kujataani sumiiffik aalajangersimasoq aamma Disko Bugt.

Maanna ukiuni tulliuttuni 2020-2022 nunat aqqisa killinginik titartaanermi nunat aqqi sinneruttut 23.000-it missiliorlugit Oqaasileriffimmit suliarineqassapput. Nunat aqqi titartarneqartussat nunarput tamakkerlugu immikkoortunut 16-inut SDFE-mit agguarneqarnikuupput, tulleriissaarneqarnerilu malillugit sulineq ingerlanneqarumaarluni. Immikkoortut 16-it suliarinerini isumaqatigiissut malillugu qanimut ataavartumik suleqatigiinneq sulianillu nalilersuisarneq pissaaq.

Isumaqatigiissut malillugu SDFE nunat aqqisa killinginik suliaqarnermi 500.000 kruuninik aningaasaliivoq, aningaasaliineratalu kingorna ukiuni tulliuttuni ullup affaani sulisartussamik Oqaasileriffik aggustimi atorfinitsitsinikuuvoq.

3.e Nunat aqqisa allattorsimaffianni digitaliusumi piffissami killilikkami allannguisinnaanngikkallarneq pillugu ilisimatitsineq.

Ataatsimiinnerit siuliini taaneqartareersoq kiisalu NAA ukiuni tulliuttuni anguniagaanni ilaasoq tassaavoq nunat aqqisa allattorsimaffiat digitaliusoq Namminersorlutik Oqartussat Grunddataprogrammianni (GDP) ilaalissasoq. Tamanna ukiuni tulliuttuni anguniagassatut aalajangiussani ikaarsaarnermik taaneqarpoq. Tassunga atatillugu aaqqissuusseqqinnissap pisariaqassusaa ilanngullugu timitalerlugu allattoqarfimmit NAA-nut takutinneqartarpoq.

Ikaarsaarnermi suleqatit ukuupput:

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermik immikkoortortaqarfik aamma COWI.

Suliap taaneqartup saniatigut suliat projektit allat ingerlasut ukuupput:

  • Nuna tamakkerlugu nunap assiliorneqarnerani nunat aqqisa killinginik titartaaneq. Tamanna SDFE peqatigalugu ingerlasuuvoq ukiunilu 2020-2022 ingerlasussaalluni. Suliassat immikkoortunut 16-inut agguagaavoq.
  • Immap assinginik suliaqarnermi nunat aqqisa killinginik titartaaneq. Tamanna GST peqatigalugu ingerlasuuvoq ukiunilu 2018-2026 ingerlasussaalluni. Suliassat immikkoortunut 73-inut agguagaavoq.

Allaffissornikkut teknikkikkullu suliat suleqatigisallu arlariit sapinngisamik pisariitsumik ataqatigiittumillu ingerlassappata maanna pisariaqalerpoq ukiuni tulliuttuni nunap aqqisa allattorsimaffiata digitaliusup allanngortiternaveersaarnissaa. Allaffissornikkut taama aalajangerneq isumaqarpoq Nunat Aqqinik Aalajangiisartut ukiuni tulliuttuni anguniagassatut aalajangiussaat uniorlugu ingerlalerneq.

Tamanna pinaveersaartinniarlugu allattoqarfimmit ima aalajangiisoqarpoq:

Nunat aqqisa allattorsimaffiat pisortatigoortumik isikkua, soorlu nittartakkamiittoq, allanngortinneqassanngilaq. Taamaakkaluartoq aaqqissuusseqqinneq ingerlassaaq, aaqqissuussallu ukiut tulliini ataatsikkut NAA-nut akuerisassanngorlugit saqqummiunneqarumaarlutik. Tamanna pissaaq ikaarsaarneq kiisalu SDFE peqatigalugu suliat naammassippata.

Annertuumik aaqqissuussinermi Oqaasileriffimmi sulisoq alla suleqataassaaq.

3.f Imaqarniliami oktobarip tallimaanni 2018-imeersumi allassimasunik naqqiuteqarnermik paasissutissiineq

Nunat aqqinik suliaqarnermi nalinginnaasuuvoq siornatigut NAA ataatsimiinnerannit imaqarniliaasarsimasut misissuiffigineqartarneri. Matumunnga ataatsimiinnissamut piareersaateqarluni misissuinermi allattoqarfimmit paasineqarpoq NAA oktobarip tallimaanni 2018-imi ataatsimiinnerannit imaqarniliaq paasissutissanik eqqunngitsunik imaqartoq.

Naqqiut Oqaasileriffiup nittartagaani imaqarniliat saqqummiunneqartarfianni aaqqinneqareerpoq, allanneqaqqaarnerali aamma pigineqarluni. Kukkulluni paasissutissiinermi suliffeqarfiit qanimut suleqatigineqartartut paarlaallugit saqqummiunneqarsimapput.

Paasissutissanik eqqortunik avammut siammarterineq pingaartuuvoq, taamaattumillu allattoqarfimmit kukkulluni allattoqarsimanera aaqqiivigineqarpoq.

  1. Ilaasortat siunnersuutaasa suliarineqarnerat

Matumani ataatsimiinnermi soqanngilaq.

  1. Suliat aalajangiiffigisassat suliarineqarnerat

5.a Nunat aqqi 33.000-it missaanniittut taama isikkoqartillugit tamaasa akuerineqarnissaannut allattoqarfimmit siunnersuut.

Paasissutissaq aalajangiinissamut pisariaqartoq:

NAA allattoqarfimmit ilisimatinneqarnikuupput nunat aqqisa allattorsimaffiata digitaliusup aaqqissuuteqqinneqarnissaa qanoq pisariaqartiginersoq. Tamanna pissutigalugu ulluinnarni nunat aqqinik suliaqarnermi allaffissornikkut suliassat ilaatigut pisariusunngortarneri nutaarsiassaanngilaq kipiluttunartumillu ingerlasarluni.

Nunat aqqisa allattorsimaffiata digitaliusup aaqqissuuteqqinnissaa pillugu NAA ataatsimiititaliaat ukiuni tulliuttuni anguniagassanik pilersaarusiornikuuvoq NAA-nit akuerineqartumik.

Nunat aqqisa allattorsimaffianni aaqqitassatut nalunaarsukkat kisitsisinngortillugit ima isikkoqarput:

  • Aaqqitassatut nalunaarsukkat amerlassusaat: 150.179[ii]
  • Nunat aqqisa amerlassusaat: 33.000 missiliorlugit
  • Aaqqitassat nunat aqqisa amerlassusaannut agguaqatigiissillugit amerlassusaat: 4,55

Allaffissornikkut oqilisaanissaq pillugu allattoqarfimmit siunnersuut:

Nunat aqqisa allattorsimaffiat qulaani taaneqartut malillugit taama isikkoqartillugu akuerineqassasoq allattoqarfimmit siunnersuutigineqarpoq.

Taama iliornerup iluaqutissartai ilaatigut ima isikkoqarput:

  • Allaffissornikkut misissuinerit pisariaqanngitsumik sivisusartut pisariaarutissapput.
  • Allaffissornikkut suliaqarnermi misissueriaatsip naqqaneertuusillugu inissinneqarnera sutigut tamatigut iluaqutaassaaq.

Taama iliornerup ajoqutigisinnaasai ilaatigut makkuupput:

  • Nunat aqqisa allattorsimaffiat aaqqitassanik ulikkaartoq tukattorlu akuerineqassaaq.

Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ajoqutigisinnaasai pillugit aaqqiiniarnermik iliuuseqarneq pisariaqarpoq akisussaaffimmillu tigusinerulluni.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aalajangiussaat:

NAA kisitsisit takussutissartaat timitalereerlugu aalajangerput nunat aqqisa allattorsimaffiat digitaliusoq taama isikkoqartillugu akueralugu. Akuersinertik taamaattumillu aaqqitassat aaqqissuullugit suliap ingerlanera nittartakkami ersarissarneqassasoq kissaatigaat.

5.b Nunat aqqisa allattorsimaffianni digitaliusumi aaqqissuunneranut pisariillisaanissaq pillugu allattoqarfimmit siunnersuut.

Paasissutissaq aalajangiinissamut pisariaqartoq:

Qulaani taaneqartut malillugit aaqqissugassat amerlassusaat takuneqarsinnaavoq.

Allaffissornikkut oqilisaanissaq pillugu allattoqarfimmit siunnersuut:

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 4, 1.juni 2017-imeersumi §1, imm. 2-mi ima allassimasoqarpoq:

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut piginnaatitaanerat tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit allanut tunniunneqarsinnaanngilaq.

Taama allassimasoq eqquutsillugu aaqqissuussinerup ingerlariaqqinnissaa pillugu sapinngisamik allattoqarfimmit pisariitsinniarneqassaaq.

Aaqqissuussinerup pisariitsinniarnerani ulluinnarni suleriusissamik NAA ataatsimiittarnerannut attuumassuteqartumik allattoqarfik siunnersuusiorpoq ima ittumik:

Matumani ataatsimiinnermi oqaluuserisami 5a-mi takutinneqarpoq aaqqissuusseqqinnissap qanoq pisariaqartiginera. Taakkuupput aaqqissuunneqartussatut allattoqarfimmit suliniutigineqartut. Suliniutiginerinut tunngaviusoq tassaavoq NAA ukiunut tulliuttunut anguniagassaanni pingaarnertut inissisimanerat.

Aaqqitassani 4,55-iusuni allattoqarfimmit pingaartinneqarpoq nunat aqqinut allannguutaanngitsut paatsuunganissamullu ajoqutaanngitsut ulluinnarni allaffissornerup ingerlanerani aaqqissuunneqassasut. Nunat aqqinut allannguutaanngitsut paatsuunganissamullu ajoqutaanngitsut aaqqissuunneqartussatut siunnersuutit NAA-nit akuerineqartut tassaapput:

  • Nunap aqqata allassimasup nalaani ungaluutinik allassimasut, nunat aqqisa suussusai allassimasut, naqinnerit angisuut atorlugit allassimasut piiarlugit allassimaffissaannut eqqortunut nuunneqarlutik aaqqissuunneqarneri.
  • Kalaallisut allassimaffissami oqaatsit allat atorlugit allattuisarsimanerit aaqqissuunneqarneri.
  • Qallunaatut allassimaffissani nunap aqqata suussusaanik allattuisarsimanerit aaqqissuunneqarneri.
  • Kommunetoqqat aallaavigalugit allattuisarnermi kommunetoqqat aqqi allattorneqanngitsut allattuiffigineqarneri.
  • Kommunetoqqat allassimaffiaanni allalluni kukkunerit aaqqissuunneqarneri.
  • Nunat aqqisa siornatigut nalunaarsorneqarsimanngitsut nalunaarsornerini ullulerneqanngitsut ullulersorlugit aaqqissuunneqarneri.
  • Ullut kukkusumik allassimasut, ullut allanneqarnerini kisitsisit amigartumik allassimasut kiisalu ullut kisitsisitai amerlanaarlugit allanneqarsimasut aaqqissuunneqarneri.
  • Katersat allattorsimaffianni immikkoortunut agguakkani (kolonner) kukkusumik inaalissorneqarsimasut aaqqissuunneqarneri.

Qulaani taaneqartut aallaavigalugit allattoqarfiup nunat aqqisa allattorsimaffianni aaqqissuussinermi piginnaatitaaffii ukuussasut allattoqarfiup siunnersuutigaa:

Nunat aqqisa allattorsimaffianni paasissutissat aaqqissuunnerisa nalaanni allattoqarfiup piginnaatitaaffii:

  • Nunat aqqisa paasissutissartaanni aaqqissugassani agguaqatigiissillugit 4,55-iusut allattoqarfimmit aaqqissuunneqassapput.
  • Aaqqinneqartut ataatsimiinnermi tullermi ilisimatitsissutigineqartassapput. Ataatsimiinnerup ullua paasissutissat aaqqinnerisa Nunat Aqqinik Aalajangiisartunit akuerineqarfigisassavaat. Taannaavorlu nalunaarsuinermi ulloq akuersiffittut allanneqartartussaq. Taamaasilluni inatsit qulaani taaneqartoq uniornagu ingerlariaaseq ingerlanneqarsinnaassaaq.

Nunat aqqisa allattorsimaffianni paasissutissat aaqqissuunnerisa nalaanni Nunat Aqqinik Aalajangiisartut piginnaatitaaffii:

  • Nunat Aqqinik Aalajangiisartut pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 4, 1.juni 2017
  • Nunat aqqi amerlasuut nunat aqqisa allattorsimaffianni arlalinnik ateqartinneqarput allatigulluunniit paatsuunganartortaqarsinnaallutik, tamakku pillugit aalajangiinerit NAA-nit pisussaaffigineqassapput.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aalajangiussaat:

NAA siunnersuummut akuersipput, taamaattoq kissaatigaat Oqaasileriffik Asiarlu suleqatigiinnerulernissaat. Tassunga tunngatillugu NAA-ni ilaasortaq Asiaq-mi sulisoq qullersani nittartagalerisortillu tusarniaaffigereerunigit allattoqarfimmut nalunaaruteqassaaq, taamaattoqareerpallu suleqatigiinnerup nukittorsaqqinnissaanut periarfissanik eqqartueqatigiittoqarumaarluni.

5.c Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit allaffissornikkut najoqqutamik ujartuinerannit

Paasissutissat aalajangiinissamut pisariaqartut:

Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit oqarasuaatikkut paasiniaasoqarnikuuvoq nunat misissuiffissat taaguuserneqartarnerannut tunngasumik Oqaasileriffik qanoq suleriuseqartarnersoq. Suleriuseq ersarissarneqassasoq tigussaasumillu toqqammavilerneqassasoq Aatsitassanik Aqutsisoqarfimmit Oqaasileriffimmillu pissusissamisoortutut isigineqarpoq.

Suleriutsimik ersarissaaneq anguniarlugu ataatsimiinnernit imaqarniliaasimasut ukiut kingulliit 14-it  takutippaat nunat misissuiffissat taaguuserneqarnissaat NAA aqqutigeqqaarlugit pisarsimasoq. Oqaasileriffiup pisortaata ilisimatitsinera naapertorlugu 2015-imi oqaasiinnartigut aalajangerneqarsimavoq akissusiortarnerit allaffissornikkut suliatut ingerlanneqalissasut. Oqaasiinnartigut aaqqiisimaneq maanna tigussaasunngortillugu ersarissarneqarpoq suleriusissamullu allattoqarfik siunnersuusiorluni.

Siunnersuut NAA-nit akuerineqartoq:

  • Nunat misissuiffissat taaguuserneqartarnerat allaffissornikkut ingerlasooreermat ingerlateqqiinnarneqassaaq. Taaguusiisimanerit NAA ataatsimiinneranni tullermi ilisimatitsissutitut ilanngunneqartassapput.
  • Nunat misissuiffissat taaguuserneqartarnerini misissuiffissap nalaani nunap aqqa kalaallisut allamiullu oqaasii, assersuutigalugu qallunaatut, atorlugit ateqarpat kalaallisut aqqa pisortatigoortoq salliunneqartassaaq. Nunap immalluunniit misissuiffissap nalaa kalaallisut ateqanngippat allamiut oqaasii atorlugit aqqa taaguutissatut aalajangerneqartassaaq. Taama aalajangersaaneq Kalaallit Nunaanni nunat aqqisa ataasiinnanngortinneqarnerannut (enkeltautorisation) NAA januaarip aallaqqaataanni 1996-imi aajalangersagaaat atuutilersoq tunngaviuvoq.
  • Nunat misissuiffissat taaguuserneqarneranni ersarissarneqartassaaq misissuiffissaq tamarmi pineqartoq taamaattumillu nunap aqqata nalaani taamaallaat misissuineq ingerlanngitsoq. Aammattaaq taaguutaa kalaallisut, qallunaatut tuluttullu allanneqartassaaq. Tamanna ullumimiit atuutilerpoq, taamaattumik ulloq manna sioqqullugu suliaasimasut allanngortinneqanngillat.
  • 2013-mi decembarip 20-anni NAA ataatsimiinneranni periusissatut aalajangiussaq (Ilaliussaq 1 takuuk) nutarterlugu nunat immallu misissuiffissat nalaanni kalaallisut allamiulluunniit oqaasii atorlugit atermik soqanngippat toqqammavittut atorneqartassaaq. Nutarternerani allorniusat sanimukaartuuneri matumani ataatsimiinnermi ersarissarneqarput imalu 2013-mi aalajangiussaasimasoq 2020-mi isikkoqartinneqalerluni, taamaalilluni Kalaallit Nunaanni tamarmi nunat imartallu misissuiffissat taaguuserneqartarneranni assigiimmik periuseqarfigineqalerluni:
    • 78°-83°: Imartaaniippat uumasut imarmiut taaguutitut atorneqartassapput.
    • 72°-77°: Nunataaniippat nersutit taaguutigut atorneqartassapput.
    • 66°-71°: Timmissat taaguutitut atorneqartassapput.
    • 59°-65°: Aalisakkat taaguutitut atorneqartassapput.

Qulaani allassimasut nassuiaataat Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmut pisortatigoortumik nassiunneqarput.

5.d Tusarniaaneq: ”Oqaasiliortut kalaallisut taaguusersuinermik akuersisarnermik sulinerat pillugu nalilersuineq”

Tusarniaaneq Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit nassiussaavoq Deloittemillu suliarineqarnikuulluni.

Imarisaa naatsumik nassuiarlugu Oqaasiliortut taaguusersuinermik (fagtermer) suliaannut attuumassuteqarpoq Oqaasileriffiullu allattoqarfittut inissisimanera nassuiarneqarluni.

Allattoqarfimmit siunnersuut NAA-nit akuerineqartoq:

NAA allattoqarfimmit siunnersorneqarnertik naapertorlugu aalajangerput tusarniaanermut akissuteqassanatik. Taama aalajangernerat tunngaveqarpoq tusarniaanermi sammineqartut NAA suliaannut attuumassuteqanngimmata, allaassagaluarpoq tusarniaaneq allattaatsimut attuumassuteqarsimagaluarpat. Allattaaseq pillugu nunat aqqinik atortussanngortitsinermi NAA inatsit matumani imaqarniliami taaneqareersoq aallaavigalugu Oqaasiliortunut akuerisassanngortitsillutik saqqummiisinnaapput (§3 imm. 2).

  1. Suliat allat pillugit ilisimatitsissutit

6a. Nunap aqqanik qinnuteqaammik allattoqarfimmit itigartitsinermik ilisimatitsissut

Nunap aqqanik kalaallisuujunngitsumik ataatsimik qinnuteqartoqarnikuuvoq, taanna qinnutigineqartoq internetsimi nunat aqqinik ujarlertoqartillugu paatsuunganartoqannginnissaa piniarlugu nassaassaaqqunagu allattoqarfimmi ima ilisarnaaserneqarpoq: 111.

Nunap atissaatut qinnutigineqartoq kalaallisuujunngimmat NAA nunat aqqinik atortussanngortitsinermi tunngaviliaat novembarip 29-anni 2019-imeersut aallaavigalugit allattoqarfimmit itigartitsissutigineqarpoq.

6.b SagaMaps-ip Oqaasileriffiullu attaveqatigiinnerat pillugu paasissutissiineq

Ukioq manna SagaMaps Oqaasileriffillu nunat aqqi pillugit attaveqatigiipput. Attaveqatigiinnerup kinguneraa Oqaasileriffik SagaMapsimut erseqqissaammat nunat aqqisa allattorsimaffiat Oqaasileriffimmiittoq tassaammat nunat aqqi akuerisat taamaattumillu pisortatigoortumik atorneqartussat.

Allattoqarfimmit nunat aqqisa allattorsimaffiat digitaliusoq SagaMapsimut TAB-filinngorlugu kiisalu excel-filinngorlugu nassiunneqarpoq.

6.c Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut SS-79

Nunap misissuiffissap SS-79-imik taaneqarsimasup taaguuserneqarnissaa pillugu Aatsitassanut Aqutsisoqarfik saaffiginninnikuuvoq.

Nuna misissuiffissaq Nuup eqqaaniittoq allattoqarfimmit ima taaguuserneqarpoq: Kuulinnguup Portorna.

Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-255

Nunap misissuiffissap M-255-imik taaneqarsimasup taaguuserneqarnissaa pillugu Aatsitassanut Aqutsisoqarfik saaffiginninnikuuvoq.

Nuna misissuiffissaq allattoqarfimmit ima taaguuserneqarpoq: Kangerluarsuk.

Misissuiffissaq pineqartoq Avanersuarmi Washington Landimiippoq.

6.e Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-271

Nunat misissuiffissat pingasut M-271-imik taaneqarsimasut taaguuserneqarnissaat pillugit Aatsitassanut Aqutsisoqarfik saaffiginninnikuuvoq.

Nunat misissuiffissat tamarmik kujataaniittut allattoqarfimmit ima taaguuserneqarput:

Misissuiffissaq 1: Anoritooq.

Misissuiffissaq 2: Alakkarissoq.

Misissuiffissaq 3: Kangerluluk.

6.f Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-273

Nunat misissuiffissat marluk M-273-imik taaneqarsimasut taaguuserneqarnissaat pillugit Aatsitassanut Aqutsisoqarfik saaffiginninnikuuvoq.

Nunat misissuiffissat tamarmik kujataaniittut allattoqarfimmit ima taaguuserneqarput:

Misissuiffissaq 1: Quassugaarsuk.

Misissuiffissaq 2: Sermeq Kujalleq.

6.g Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-277

Nunat misissuiffissat pingasut M-277-imik taaneqarsimasut taaguuserneqarnissaat pillugit Aatsitassanut Aqutsisoqarfik saaffiginninnikuuvoq.

Nunat misissuiffissat tamarmik Qeqertarsuup nunataaniittut allattoqarfimmit ima taaguuserneqarput:

Misissuiffissaq 1: Itinneq Killeq.

Misissuiffissaq 2: Qivittut Qaqqaat.

Misissuiffissaq 3: Itinnersuaq.

6.h Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-274

Nunap misissuiffissap M-274-imik taaneqarsimasup taaguuserneqarnissaa pillugu Aatsitassanut Aqutsisoqarfik saaffiginninnikuuvoq.

Nuna misissuiffissaq Atammiup eqqaaniittoq allattoqarfimmit ima taaguuserneqarpoq: Tarajornitsoq.

6.i Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-252

Nunap misissuiffissap M-252-imik taaneqarsimasup taaguuserneqarnissaa pillugu Aatsitassanut Aqutsisoqarfik saaffiginninnikuuvoq.

Nuna misissuiffissaq Mestersvig-p eqqaaniittoq allattoqarfimmit ima taaguuserneqarpoq: Aqartersiorpik.

6.j Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-286

Nunap misissuiffissap M-286-imik taaneqarsimasup taaguuserneqarnissaa pillugu Aatsitassanut Aqutsisoqarfik saaffiginninnikuuvoq.

Nuna misissuiffissaq kujataani Narsarp Tasiusallu eqqaanniittoq allattoqarfimmit ima taaguuserneqarpoq: Eqaluit Iluat.

6.k Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-289

Nunap misissuiffissap M-289-imik taaneqarsimasup taaguuserneqarnissaa pillugu Aatsitassanut Aqutsisoqarfik saaffiginninnikuuvoq.

Nuna misissuiffissaq Narsamiittoq allattoqarfimmit ima taaguuserneqarpoq: Narsaq.

6.l Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-290

Nunap misissuiffissap M-290-imik taaneqarsimasup taaguuserneqarnissaa pillugu Aatsitassanut Aqutsisoqarfik saaffiginninnikuuvoq.

Nuna misissuiffissaq Ittoqqortoormiit avannamut kitaaniittoq allattoqarfimmit ima taaguuserneqarpoq: Maqqagajik.

6.m Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-291

Nunap misissuiffissap M-291-imik taaneqarsimasup taaguuserneqarnissaa pillugu Aatsitassanut Aqutsisoqarfik saaffiginninnikuuvoq.

Nuna misissuiffissaq Narsarsuup Igalikullu eqqaanniittoq allattoqarfimmit ima taaguuserneqarpoq:

Kalaallisut: Misissuiffik Igannarsuannguaq.

Qallunaatut: Efterforskningsområdet Igannarsuannguaq.

Tuluttut: Exploration area Igannarsuannguaq.

6.n Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-285

Nunap misissuiffissap M-285-imik taaneqarsimasup taaguuserneqarnissaa pillugu Aatsitassanut Aqutsisoqarfik saaffiginninnikuuvoq.

Uani saaffiginnissummut tusarniaanermut piffissaliussaq qaangiutereersoq Aatsitassanut Aqutsisoqarfik allattoqarfimmut saaffiginninnikuuvoq taaguutit qallunaatoortut namminneq aalajangersimasatik ajunnginnersut tusarniaaffigalugit.

Nuna misissuiffissaq Nuup eqqaaniippoq, taaguutissatullu toqqaqqaarneqarsimasut marluk nunat aqqi qallunaatut atiullutik.

Tusarniaanermut akissusiami allattoqarfimmit nassuiarneqarpoq nuna misissuiffissatut qinnutigineqarsimasoq ataasiinnaammat taaguut ataasiinnaq atuutsinneqarpat ajunnginnerussasoq.

Nunat aqqi ataasiinnarmik ateqartinneqalernerat januaarip aallaqqaataanni 1996-meersoq aallaavigalugu allattoqarfik siunnersuusiorpoq nuna misissuiffissaq Qingaaq-mik taaguuteqassasoq.

6.o Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-288

Nunap misissuiffissap M-288-imik taaneqarsimasup taaguuserneqarnissaa pillugu Aatsitassanut Aqutsisoqarfik saaffiginninnikuuvoq.

Nuna misissuiffissaq J.C. Christensen Landimiittoq allattoqarfimmit ima taaguuserneqarpoq:

Kalaallisut: Misissuiffik J.C. Christensen Land.

Qallunaatut: Efterforskningsområdet J.C. Christensen Land.

Tuluttut: Exploration area J.C. Christensen Land.

6.p Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-293

Nunap misissuiffissap M-293-imik taaneqarsimasup taaguuserneqarnissaa pillugu Aatsitassanut Aqutsisoqarfik saaffiginninnikuuvoq.

Nuna misissuiffissaq Kangerluk Kong Oscarimiittoq allattoqarfimmit ima taaguuserneqarpoq:

Kalaallisut: Misissuiffik Bredgletsjer

Qallunaatut: Efterforskningsområdet Bredgletsjer

Tuluttut: Exploration area Bredgletsjer

  1. Tulliani ataatsimiinnissamik aalajangersaaneq

Tulliani ataatsimiinnissamik aalajangersaasoqanngilaq. Tamanna Covid-19-imut atatillugu sukannersumik sillimaniarnermik peqquteqarpoq. NAA isumaqatigiissuteqarput aalajangigassanik takkuttoqarpat allattoqarfik NAA-nut ataatsimiigiaqqussummik nassiussiumaartoq.

  1. Eqqaasassat allat

Oqaasileriffiup pisortaa novembarip aappaat 2020 aallarnerfigalugu sulinngiffeqarluni nalunaaruteqarnikuuvoq.

 

Ilaliussaq 1

NAA ataatsimiinnerannit imaqarniliaq ulloq decembarip 20-at 2013 tigulaagaq.

Oqaluuserisat pingajuata ilaa:

…Nunat Aqqinik Aalajangiisartut Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmiit saaffiginnissutit qanoq periuseqarluni atserneqartarnissaat pillugit aalajangiipput. Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aalajangerpaat allorniusani aalajangersimasuni uumasut arlaat atsiuttarniarlunikkit. Ukunani allorniusani uumasunik ukuninnga atsiisarniarlutik aalajangiipput:

76° – 79°: Imartaaniippat uumasut imarmiut arlaat

76° – 79°: Nunataaniippat nersutit arlaat

73° – 76°: Timmissat arlaat

70° – 73°: Aalisakkat arlaat

[i]      Ataatsimiinnissap ukioq manna ataasiinnaanissaanut tunngaviit matumami imaqarniliami tamakkiisumik avammut saqqummiunneqanngillat. Tamanna peqquteqarpoq tunngaviit ilaat inuit ataasiakkaat pillugit paasissutissaannik mianerisariaqartunik imaqarmata.

[ii]     Kisitsisinngorlugit takutitassiami aaqqitassat sapinngisamik tamakkerniarneqarnikuupput, taamaakkaluartoq takussutissiami nalunaarsorneqanngitsunik siumuisarneq nutaarsiassaanngilaq.