Atit ujakkamut naleqquttut

Atit naleqquttut nassaarisat 160:
A | E | I | K | M | N | P | Q | S | T | U

	Ateq	♀	♂	☼	Qallunaatut	Allattaasitoqaq
	Ateq	♀	♂	☼	Qallunaatut	Allattaasitoqaq
A
	Aama	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Auma
	Aaru	♀		Avanersuarmiusut		Aero
	Aaruna	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Âruna
	Aarut	♀		Avanersuarmiusut		Aerut
	Aatiitaaq	♀		Avanersuarmiusut		Âtîtâĸ
	Aatitaaq	♀		Avanersuarmiusut		Âtitâĸ
▸	Aeru	♀		Avanersuarmiusut		Aero
	Avanersuarmit. Oqaasitoqaq Inuktitut Iñupiatullu suli atorneqartoq airuq (angerlartoq) nagguigisinnaavaa, imalt. ateq Arruttaq naalisarlugu, Inuktitut: airujjaq.
	Aeruna	♀		Avanersuarmiusut		Aeruna
	Aerut	♀		Avanersuarmiusut		Aerut
	Aima	♀		Avanersuarmiusut		Aima
	Aimannguaq	♀		Avanersuarmiusut		Aimánguaĸ
	Aininaaq	♀		Avanersuarmiusut		Aininâĸ
	Aisivak	♀		Avanersuarmiusut		Aisivak
▸	Akitseq	♀	♂	Avanersuarmiusut		Akitseĸ
	Isumaa: "Naliitsoq". Assinga: Akitsinnguaq. Taanna aterineqartuni nalinginnaanerpaavoq.
	Akitsinnguaq	♀		Avanersuarmiusut		Akitsínguaĸ
	Akuluk	♀		Avanersuarmiusut		Akuluk
	Alalaq	♀	♂	Avanersuarmiusut		Alalaĸ
	Aleqasina	♀		Avanersuarmiusut		Aleĸasina
	Aleqasinnguaq	♀		Avanersuarmiusut		Aleĸasínguaĸ
	Aleqatsiaq	♀	♂	Avanersuarmiusut		Aleĸatsiaĸ
	Alika	♀		Avanersuarmiusut		Alika
	Alingnaluaq	♀		Avanersuarmiusut		Alingnaluaĸ
	Alingnaluk	♀		Avanersuarmiusut		Alingnaluk
	Aloqisaaq	♀		Avanersuarmiusut		Aloĸisâĸ
	Amaannalik	♀		Avanersuarmiusut		Amáunalik
	Amaunnalik	♀		Avanersuarmiusut		Amaúnalik
▸	Aminnguaq	♀		Avanersuarmiusut		Amínguaĸ
	Isumaa: Ameq. Kalaallit aqqini atitut nalinginnaapput aqqit amermik nagguillit. Tamannalumi aamma tupinnanngilaq, qanga ameq inuuniarnitsinnut iluaqussuuvoq pinngitsoorsinnaanngisarput. Taamaammat inunnut atsiutissallugu atorluarneqartarsimavoq. Atit makku amermik nagguillit Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni siumugassaapput: Ameq, Ameraq (ameq, qalipak imalt. qalipaat) aamma Amersaq (qaleruaq nungullarnikoq, piiagaq). Amerlassusii: Aminnguaq 21. Amínguaĸ 15.
	Ammik	♀		Avanersuarmiusut		Ámik
	Anguaq	♀		Avanersuarmiusut		Anguaĸ
	Appaliapik	♀		Avanersuarmiusut		Agpaliapik
	Aqattannguaq	♀		Avanersuarmiusut		Aĸátánguaĸ
	Aqattaq	♀		Avanersuarmiusut		Aĸátaĸ
▸	Aqissiaq	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Aĸigssiaĸ
	Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq. Isumaa: Aqissip piaraa. Oqaluttuatoqaatitta ilisimalluarneqarnerpaat ilaata inuttaata pingaarnersaat ateqarpoq Aqissiaq. (Oqaluttuaq Tunersuarnit kingornussarisimagipput unnertarpaat naggueqatitta akornanni pigineqanngimmat, taamaallaat Canadap kitaata avannaani indianerit akornanni.) Aqqit assingusut: Aqisseq aamma Aqissiarsuk. Amerlassusii: Aqissiaq 29 (Nunatsinni), 21 (DK-mi), Aqigssiaq 8, Aĸigssiaĸ 12.
	Aqissiarsuk	♀		Avanersuarmiusut		Aĸigssiarssuk
	Aqutak	♀		Avanersuarmiusut		Aĸutak
	Arnaaluk	♀		Avanersuarmiusut		Arnâluk
	Arnaaraq	♀		Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Arnâraĸ
	Arnaattoq	♀		Avanersuarmiusut		Arnáutoĸ
▸	Arnajaaq	♀		Avanersuarmiusut		Arnajâĸ
	Isumaa: Arnajaraq. Atit ilaat taagorneqartuarnermikkut nipitigut nungullartarput, imalt. meeqqat akornaminni kutallutik taggerluisarnerannit pissuteqartumik, inersimasulluunniit aqassussillutik taaguisarnerannit allanngortarput. Naqinneq r Arnajaraq-mi piugaluartoq ersiutit marluk akornanni “kivisimavoq” ersiutaa sivitsorluni Arnajaaq-nngorluni. Kalaallisut oqaatsini nipit ilaat aappersarissat “qitunnerusut” ersiutit marluk akornanniikkaangamik ilaanni “kivisarput” imalt. “ipisarput”, soorlu makkunani ujagaq -> ujaaq, ulimagaq -> ulimaaq, umiatsiaraq -> umiatsiaaq, uniagaq -> uniaaq il.il. Atini nalunaarsugaatitsinni aamma Arnajaap pissuseqataanik peqarpugut, tassa Arnavaaq, uannga naggueqarsimanissaa ilimanarpoq: Arnavaraq. Amerlassusii: Arnajaaq 6. Arnajâĸ 12.
	Arnakitsoq	♀		Avanersuarmiusut		Arnakitsoĸ
	Arnakitsorsuaq	♀		Avanersuarmiusut		Arnakitsorssuaĸ
	Arnakutsuk	♀		Avanersuarmiusut		Arnakutsuk
	Arnaluannguaq	♀		Avanersuarmiusut		Arnaluánguaĸ
	Arnaluaq	♀		Avanersuarmiusut		Arnaluaĸ
	Arnannguaq	♀		Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Arnánguaĸ
	Arnannguarsuaq	♀		Avanersuarmiusut		Arnánguarssuaĸ
	Arnaraarsuk	♀		Avanersuarmiusut		Arnarârssuk
	Arnaruluk	♀		Avanersuarmiusut		Arnaruluk
	Arnarulunnguaq	♀		Avanersuarmiusut		Arnarulúnguaĸ
	Arnaruniaq	♀		Avanersuarmiusut		Arnaruniaĸ
	Arnatsiannguaq	♀		Avanersuarmiusut		Arnatsiánguaĸ
	Arnauttoq	♀		Avanersuarmiusut		Arnáutoĸ
▸	Atangana	♀		Avanersuarmiusut		Atangana
	Avanersuarmi atiunerusoq. Isumaa: Ateq Atangana ilimanarpoq ima isumaqassasoq: 'qitornani kisinngoruttutuaq', tassa allanik qatannguteqartarsimagaluarluni taakku tamarmik toqusarlutik kisimi atalersutuaq. Nunatta Kitaani meeqqat taamatut kisinngorussimasut ima taasarpaat "Atamertaq" (takuuk Samuel Kleinschmidt: "Den grønlandske Ordbog, 1871, q. 52.), kisianni atamertaq atiusutut sumiluunniit nalunaarsorsimanngilaq, taamaallaat "Pituaq" Kitaani atiusutut kisimi. Atanganap atiunera ersersinniarlugu uiggiuttagaq -na atorneqarpoq (Atangat+na). Atiuneratut uiguutaanik uiguusernagit: Atangat 3.
	Atii	♀		Avanersuarmiusut		Atê
	Atussuk	♀		Avanersuarmiusut		Atugssuk
	Atussunnguaq	♀		Avanersuarmiusut		Atuvssúnguaĸ
	Atuvssunnguaq	♀		Avanersuarmiusut		Atuvssúnguaĸ
	Aviakulluk	♀		Avanersuarmiusut		Aviakutdluk
	Avianngorneq	♀		Avanersuarmiusut		Aviángorneĸ
▸	Aviaq	♀		Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Aviaĸ
	Nalitsinni niviarsiaqqanut atiulerpoq. Ilaqutariit iluanni taaguut (slægtskabsbetegnelse). Isumaa: ilaqutaq. Nagguik 'aavik-' nagguigisimagunarlugu imalt. 'avik-' (affaq) "ilaqutariitsinniit nagguilik." Amerlassusii: Aviaq 83. Aviaĸ: 18
	Avoortungiaq	♀	♂	Avanersuarmiusut		Avôrtungiaĸ
E
	Eqaasuaq	♀		Avanersuarmiusut		Eĸâsuaĸ
	Eqariusaq	♀		Avanersuarmiusut		Eĸariussaĸ
	Eqariusarsuaq	♀		Avanersuarmiusut		Eqariussarssuaĸ
	Eqilana	♀		Avanersuarmiusut		Eĸilana
	Eqilat	♀		Avanersuarmiusut		Eĸilat
I
	Ilaatsoq	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Ilaitsoĸ
	Ilaatsuk	♀	♂	Avanersuarmiusut		Ilaitsuk
	Ilaatsunnguaq	♀	♂	Avanersuarmiusut		Ilaitsúnguaĸ
	Ilaitsoq	♀	♂	Avanersuarmiusut		Ilaitsoĸ
	Ilaitsuk	♀	♂	Avanersuarmiusut		Ilaitsuk
	Ilaitsunnguaq	♀	♂	Avanersuarmiusut		Ilaitsúnguaĸ
	Inalliaq	♀		Avanersuarmiusut		Inatdliaĸ
▸	Inaluk	♀		Avanersuarmiusut		Inaluk
	Avanersuarmiit aallaaveqartoq. Isumaa: Inalukkap amia. Siulivut piniakkanik inuussuteqartuugamik atit inuup nersutilluunniit timaata taaguutaannit aallaavillit atorneqartut nalinginnaasuupput, ingammik qangaanerusoq, soorlu makku: Iggiaq, Oqaq, Tulimaaq (najungasoq), Seeqquaq, Saneraq, Qalaseq, Qiteq, Qutuk, Taleroq, Tajaq, taassumalu pissuseqatai atitut uigunnilersukkat: Tajarana aamma Tajarina. Aammattaaq Inalutut taaguutit timip iluani pisattanut taaguutit atitut atorneqartartut makku ingammik qanga atiupput Aqajaroq, Ivalu (Ujalu), Neqi, Puak, Puiaq (timmissap naavata ilaa), Saaneq, Tartu il.il. Atit taaneqartut taakku tamaasa akuerisatut nalunaarsukkaniittuutigaavut. Amerlassusii: Inaluk 53 (amerlanerit 1989-ip kingorna inuusut). Danmarkimi Inaluk: 26.
	Inalunnguaq	♀		Avanersuarmiusut		Inalúnguaĸ
	Inoqusiaq	♀		Avanersuarmiusut		Inoĸussiaĸ
	Inugaarsuk	♀		Avanersuarmiusut		Inugârssuk
	Inuttaq	♀		Avanersuarmiusut		Inugtaĸ
	Inuuguk	♀		Avanersuarmiusut		Inûguk
	Isigaitsoq	♀		Avanersuarmiusut		Isigaitsoĸ
	Isinnguaq	♀		Avanersuarmiusut		Issínguaĸ
	Ittussaarsuaq	♀		Avanersuarmiusut		Ítússaarsuaĸ
▸	Ivalorsuaq	♀		Avanersuarmiusut		Ivalorssuaĸ
	Avanersuarmiit nagguilik. Isumaa: Ivalu: ‘ujaloq’. Amerlassusii: (allassimanngilaq)
▸	Ivalu	♀		Avanersuarmiusut		Ivalo
	Isumaa: ‘ujaloq’. Amerlassusii: Ivalu 128. Ivalo 103. Atit pissuseqatai: Ivalorsuaq
▸	Ivik	♀	♂	Avanersuarmiusut		Ivik
	Kinguliaq. Isumaa: Ivigaq. Amerlassusii: Ivik 77. Pissuseqataa: Ivinnguaq 26. Ivínguaκ <4
▸	Ivinnguaq	♀	♂	Avanersuarmiusut		Ivínguaĸ
	Isumaa: nagguia ivik. Amerlassusii: Ivinnguaq 26. Ivíngua? <4. Pissuseqataa: Ivik 77
K
▸	Kajoq	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Kajoκ
	Isumaa: Kajortoq. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik. Pissuseqatai: Kaju, Kajuaq, Kajuinnaq. Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (qasertoq kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
▸	Kaju	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Kajo
	Naalisagaq Isumaa: Uuminnga naalisagaq Kajoq (kajortoq). Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik. Pissuseqatai: Kajoq, Kajuaq, Kajuinnaq. Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaalluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
	Kassaaluk	♀		Avanersuarmiusut		Kavssâluk
	Kassaalussuaq	♀		Avanersuarmiusut		Kavssâlugssuaĸ
M
	Maalaviaq	♀		Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Mâlaviaĸ
	Maaluguaq	♀		Avanersuarmiusut		Mâluguaĸ
▸	Magserannguaq	♀	♂	Avanersuarmiusut		Magseránguaĸ
	Avanersuarmiut atiat. Isumaa: Nagguik 'massippoq' aallaavigalugu naasoq puttutilersoq. Atuakkiortup Karl Siegstadip nassuiaatigaa aqqup isumaa unaasoq: 'Naasoq seqerngup kissarsusianik kiassarneqarluni puttutilersoq sermitannguanik qaaqarluni.'
	Malugiaq	♀		Avanersuarmiusut		Malugiaĸ
▸	Manumina	♀	♂	Avanersuarmiusut		Manumina
	Avanersuaq. Kinguliaq. Isumaa: "Manumineq", 'manu' tassaalluni ameq manoqutaasaq ilupaarutsip akornannut ilineqartartoq (meeqqani), taavalu -mineq, Uiguut -mineq piffissap ingerlanerani atiunera ersersinniarlugu uiggiunneqartartoq -na atorlugu -mina-nngorsimasungavoq (Manumina), imalt. aqassussineq pissutigalugu. Qanga inuup atisaasa taaguutaat aamma inummut atsiunneqartarput, soorlu: Nasaq, Teqqiaq, Pualut (aaqqatit), Kamik il.il. Assingusut: Manu, Manunnguaq, Manuaraq, oqaluttuatoqqani ateq Manutooq. Amerlassusii: Manumina 25. Kinguliatut 11.
	Massannguaq	♀	♂	Avanersuarmiusut		Magssánguaĸ
	Massaraannguaq	♀		Avanersuarmiusut		Magssarãnguaĸ
	Massarannguaq	♀		Avanersuarmiusut		Magssarãnguaĸ
	Masserannguaq	♀	♂	Avanersuarmiusut		Magsseránguaĸ
	Mavsannguaq	♀	♂	Avanersuarmiusut		Mavsánguaĸ
	Meqqupaluk	♀		Avanersuarmiusut		Merĸupaluk
	Mequ	♀		Avanersuarmiusut		Meĸo
	Mikissuk	♀	♂	Avanersuarmiusut		Mikivssuk
▸	Minik	♀	♂	Avanersuarmiusut		Minik
	Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Avanersuarmiut atiattut nalunaarsorsimavoq. Ukiuni kingullerni Kitaani aamma atitut atorneqarluarpoq. Isumaa: Oqaaseq minik orbogêrk'ame Jonathan Petersenip ordbogiliaani 1951-imi saqqummersumi qupp. 101-imi ima nassuiarneqarsimavoq: 'orsup pujaa'. Oqaatsillu tulliatut una ilanngussimavaa: 'minippaa' imalt. 'minitserpaa': umiap/qaannap amiata mersorneri imermik pitarneqarsinnaajunnaarlugit orsup pujaanik milissorpai. Ilimanarpoq atip Miniup oqaatsit taakku aallaavigissagai. Kalaallit qanga atsiisarnerminni ulluinnarni inuunermut tunngassutillit atsiuttaramikkit, soorlu piniarnermut tunngasut, sakkut il.il. Taamaammat minik angallatinut ussiissaatitut atorneqarluartarmat iluaqutaaqalunilu ilimanarpoq tamanna pillugu atitut atorneqarsimassasoq. Taamaattoq aamma ilimanarsinnaavoq aqaatitut uiguut -mineq (taannamineq, unamineq il.il) atorlugu atinnguussimasoq aappersariaq kingulleq q k-nngorlugu sakkukilliinnarlugu. Aqaataaqqaarsimasut arlalissuit taamaalisaramik, soorlu makku: -nguujuk, -nguaq, -kuluk, -natuk (unoqunartoq -> uukunattuk -> nattuk -> natuk) il.il. Nalitsinni isumaa pivallaarnagu atitut taajuminartuunera naatsukullaaneralu pinerugunarlugu atsiunneqartarpoq. Aammalumi avaqqunneqarsinnaagunanngilaq Avanersuarmiut 1897-imi Amerikamut Robert Pearymit New Yorkiliaanneqartut nukappiarartaat ukiuni kingullerni 20-ni atuakkiatigut tusagassiutitigullu sammineqangaatsiartoq Minimmik atsiisarnermut sunniuteqaqataanngitsoorsimajunnanngitsoq. Tassami 1950-ikkunni, 60-ikkunni 70-ikkunnilu qulit ataallugit Minimmik ateqariarlutik, Minik pillugu atuakkiat arlallit saqqummeralernerisa nalaani 1980-ikkunni 57-it Minimmik atserneqarput, 90-ikkunnilu 84-it taama atserneqarlutik. Amerlassusii: Ateq Minik Nunatsinni 152-init aterineqarpoq, Qallunaat Nunaanni najugaqartut 72-iupput, katillugit 224-ullutik. Taakku akornanni arnat sisamaannapput.
N
	Naajarlak	♀		Avanersuarmiusut		Naujardlak
	Nalikkatsiaq	♀		Avanersuarmiusut		Nalíkatsiaĸ
▸	Natuk	♀		Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Natuk
	Niviarsiaqqat atiat avanersuarmi kitaanilu. Aqaat. Isumaa: Aqaataaqqaarsimassasoq ilimanarpoq oqaaseq inequnartoq oqaaserluunniit alla nagguigalugu. Kalaallit ileqquattut meeraq aqassullugu kutattumik oqaluunneqartarpoq soorlu ima: 'unukunattuk', 'oqunattuk', 'ukunattuk', 'uukunattuk' il.il. Taamaasilluni 'nattuk' kisinngorussimariarluni piffissap ingerlanerani atit pisarnerattut 'natuk'-ngorluni annikilliartorsimagunarluni. Aamma nagguigisinnaavaa atitoqaq oqaluttuatoqqaneersoq Arnatuk aqarpaluttunngorlugu annikillisillugu Natummut. Ateq Arnatuk uannga naggueqarpoq: arnattoq imalt. arnattartoq (anaanassarsiortoq), tassa ilutsinut uumasunullu assigiinngitsunut pulasaqattaariarluni arnamut pulariarluni inunngoqqittoq atinilu utertillugu.
	Naujarlak	♀		Avanersuarmiusut		Naujardlak
▸	Navarana	♀		Avanersuarmiusut Qavappiattut		Navarana
	Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq. Isumaa: "nooqattaartoq". Nagguik proto-eskimoiskiusoq aallaavigalugu: naverar-, nalitsinni Yupittut isumaqalersoq 'taartigiinneq' imalt. 'atorniarneq', taavalu atinut uiggiuttagaq -na naggatigalugu. Nagguiup taassuma nagguik alla 'niruver-' (niuver-) naggueqatigigunarpaa Kalaallisut nalitsinni isumaqalersoq ima 'niuerneq'. Navarana oqaluttuatoqaavoq naggueqatigiit Inuit tamangajammik ilisimasaat, inuttaritinneqartorlu taamatut atserneqarsimavoq oqaluttuami pisoq aallaavigalugu. Tassa inuk inuiaat assigiingitsut akornanni nooqattaarluni naggataatigut avissaartuutsitsisoq. Nunatsinni arnaavoq qallunaatsiaat kalaallillu akornanni taamatut pisoq, naggueqatittali akornanni Eqqillit Inuillu akornanni. Ateq ilaatigut piffissap ingerlanerani allanngorartalersimavoq Inuvialuttut Inuinnartullu ima: Avranna imalt. Aijanna, kisianni inuttaa angutaalluni, uffa Labradorimiutut eqqillip arnap aterigaa ima Javraganak. Nagguik nava- aamma Navagiaq pillugu oqaluttuami atorneqarpoq, taannagooq uumasumiit uumasumut tarniulluni nooqattaarpoq naggataatigullu arnamut pulalluni inuit akornannut inunngoqqilluni. Uiguut -giaq uani angalanermut ingerlaarnermullu takutitsisuuvoq. Aamma takuuk ateq Navagiaq. Iñupiatuttaaq Alaskamiusut timmiaq sissariarsuit saarfaarsuillu ilaat (Strandsneppe - Calidris minutilla) ima ilaatigut taaguuteqarpoq 'navaluġauraq', sineriak sinerlugu uteqattaartuunini nikeqattaartuuninilu pissutigigunarlugu. Assingusut: Navarat, Navarapaluk, Navaranaaq, aamma nalitsinni atiulersoq Navana. Amerlassusii: Navarana 65 (Nunatsinni). 18 (DK-mi).
▸	Navarapaluk	♀		Avanersuarmiusut		Navarapaluk
	Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq. Isumaa: 'Navarannguaq.' Navarat Navaranap naalisarneraa. Tak. Navarana.
▸	Navarat	♀		Avanersuarmiusut		Navarat
	Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq. Isumaa: Navarana-p naalisarnera, Navarana takuuk.
	Nialiannguaq	♀		Avanersuarmiusut		Nialiánguaĸ
	Ningioq	♀		Avanersuarmiusut		Ningioĸ
▸	Niviarsiaq	♀		Avanersuarmiusut		Niviarsiaĸ
	Avanersuarmi nalunaarsorneqaqqaarsimasoq. Isumaa: 'arnaq inuusuttoq, inersimasunngulersoq, katissimanngitsoq'. Nagguigalugit ‘niviaq’ (arnaq) aamma ‘-siaq’ (pisaaq). Niviarsiaq naalisarneqartarpoq ima: Nivi, Niviaq aamma Nivikka. Nivip nagguia nagguitoqaq 'neve' isummanik makkuninnga attassivoq: 'attuumavoq', 'nipputeqqavoq' (niviarsiaraq immaqa anaanaminiit kaanngarusunngitsoq pillugu). Uagut kalaallit oqaaseq 'niviorpoq' 'qaninniarpoq'-mut oqaasiutigaarput (ordbogêrak' 1951, qup. 122). Naggueqatitta internetimi ordbogianni (www.asuilaak.ca) oqaaseq 'niviuqpuq' ima nassuiaaserneqarsimavoq: 'inoqamminut isumaaluppoq; ungalluni qimagukkumanngilaq (1) anaanaq meeqqani napparsimammat (2) timmiaq (mannini piaqqani pillugit) ulluminiit qimagukkumanngitsoq'. Jean Briggsip naggueqatitta qanga perorsaariaasiat pillugu atuakkiamini 'Never in Anger' 1970-imi saqqummersumi q. 376-imi oqaaseq 'niviuq' ima nassuiaserpaa: 'asannittumik attorusullugu kunikkusulluguluunniit'. Taamatuttaaq Nunavumi Qamanittuarmiut (Baker Lake) arnamut inuusuttuaqqamut taaguuteqarput ima: 'niviakkaq'. Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni aqqit nivimik nagguillit 14-iusut assigiinngitsunik inuttut pissusermut attuumassutilinnik uiguusersukkat ilaat makkuupput: Niviarsiaraq (mikisoq), Niviaaluk (aqarpaluttumik: mikisoq), Niviatsiaq (kusanartoq), Nivinnguaq (asanartoq) il.il. Taakkua saniatigut inuttut atiunera ersersinniarlugu uiguutaasartunik uiguusersukkat nalunaarsukkani makkuupput: Niviana, Niviarsina aamma Nivikkana. Uiguutit -na, -sina aamma -kkana allallu nalinginnaasumik atiuneranut takussutissaasarput. Qangaanerusoq peqqissaasoq niviarsiamik aamma taaneqartarpoq (nalitsinni taaguutigaa: Peqqissaasoq).
▸	Nivikka	♀		Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Nivíka
	Isumaa: Nivikka oqaatsip niviarsiap naalisarnerata nivip atertullu uigunniliuttakkap –kana-p (Nivikkanap) naalisarnerissagaa ilimanarpoq. Nalitsinni niviarsiaq isumaqarpoq 'arnaq inuusuttoq, inersimasunngulersoq, katissimanngitsoq'. Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni aqqit nivimik nagguillit assigiinngitsunik inuttut pissusermut attuumassutilinnik uiguusersukkat makkuupput: Niviaaluk (mikisoq (aqarpaluttumik)), Niviarsiaraq (mikisoq), Niviatsiaq (kusanartoq), Nivinnguaq (asanartoq) aamma Niviaq (niviarsiatut pilersitaq?). Taakkua saniatigut inuttut atiunera ersersinniarlugu uiguutaasartunik -na, -sina aamma –kana-mik uiguusersukkat nalunaarsukkani makkuupput: Niviana, Niviarsina aamma Nivikkana.
	Nivikkana	♀		Avanersuarmiusut		Nivíkana
	Nivikkannguaq	♀		Avanersuarmiusut		Nivikánguaĸ
	Nujaliannguaq	♀		Avanersuarmiusut		Nujaliánguaĸ
	Nujaliaq	♀		Avanersuarmiusut		Nujaliaĸ
	Nujalik	♀		Avanersuarmiusut		Nujalik
P
▸	Palleq	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Patdleκ
	Isumaa: Orpikkat ilaata taaguutaa. Qallunaatut pil imalt. bjerg-æl (Alnus crispa). Timaaniunerusoq isugutasumi portoqalutik naasartut. Pissuseqataa: Pallipaluk. Amerlassusii: Palleq 11. Patdleκ <4.
	Pallipaluk	♀	♂	Avanersuarmiusut		Patdlipaluk
	Palloq	♀		Avanersuarmiusut		Patdloĸ
	Pallunnguaq	♀		Avanersuarmiusut		Patdlúnguaĸ
▸	Pipaluk	♀		Avanersuarmiusut		Pipaluk
	Avanersuarmiut atiannit nagguilik. Aqaat. Isumaa: Nagguik ‘pi-‘ (pigisaq) nagguigalugu uiguut '-paluk' uiguullugu atiliaavoq ima nassuiarneqarsinnaasoq: 'pigisannguaq', inequnniutitut meeraq nuannaralugu. Avanersuarmiut atiini uiguut '-paluk' uiguutigalugu atorneqarluartarpoq, soorlu makkunani Inukitsupaluk, Kaalipaluk, Ittupaluk, Qujanapaluk aamma Pallipaluk. Aamma naggueqataa Kitaani taaguutitut atitullu 'Palu' siumugassaasarpoq. Nunap atiini aamma nalunngilarput 'Siorapaluk', isumaqartoq 'saannguaq' imlt. 'sioraaqqat'. Nunatsinni naatsorsueqqissaartarfiup naqitigaasa ilaanni 2004-mi saqqummersumi ‘Atinik Kalaallit Nunaanni naatsorsuineq 2004’-mik qulequtserneqarsimasumi nalunaarutigineqarpoq ukioq 2000-imiit 2004-p tungaanut ateq Pipaluk niviarsiaqqanut atsiutissallugu Nunatsinni nuannarineqarnerpaajusimasoq. Amerlassusii: Pipaluk 136. (Qallunaat Nunaanni Pipalummik ateqartut ilanngutissagaanni katillugit: 217. Qallunaat Nunaanni nuannarineqarnerujussua pissuteqarunarpoq Peter Freuchenip panini atsersimammagu Pipalummik (1918 - 1999)).
Q
	Qaavigaq	♀	♂	Avanersuarmiusut		K'âvigaĸ
	Qajuutsiaq	♀		Avanersuarmiusut		K'ajûtsiaĸ
	Qiajuk	♀		Avanersuarmiusut		K'iajuk
	Qiajunnguaq	♀		Avanersuarmiusut		K'iajúnguaĸ
	Quli	♀		Avanersuarmiusut		K'ule
	Quliik	♀		Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		K'ulîk
	Qupaluk	♀		Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		K´upaluk
S
	Saamik	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Sâmik
	Saffak	♀		Avanersuarmiusut		Savfak
	Saggak	♀		Avanersuarmiusut		Saggak
	Satorana	♀	♂	Avanersuarmiusut		Satorana
	Sauneq	♀		Avanersuarmiusut		Sauneĸ
	Sauninnguaq	♀		Avanersuarmiusut		Saunínguaĸ
	Saunipaluk	♀		Avanersuarmiusut		Saunipaluk
	Serminnguaq	♀		Avanersuarmiusut		Sermínguaĸ
	Simigaq	♀		Avanersuarmiusut QavappiattutKitaamiusut		Simigaĸ
	Sinarajuk	♀		Avanersuarmiusut		Sinarajuk
	Siuleqatuk	♀		Avanersuarmiusut		Sujuleĸatuk
	Soqqaq	♀	♂	Avanersuarmiusut		Sorĸaĸ
	Suakannguaq	♀		Avanersuarmiusut		Suakánguaĸ
	Sujuleqatsiaq	♀		Avanersuarmiusut		Sujuleĸatsiaĸ
	Sujuleqeqatsiaq	♀		Avanersuarmiusut		Sujuleĸatsiaĸ
T
	Taffinnguaq	♀		Avanersuarmiusut		Tavfínguaĸ
▸	Taorana	♀	♂	Avanersuarmiusut		Taorana
	Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Kinguliaq. Avanersuaq. Isumaa: Nagguigaa Taorat. Ilimanarpoq Akilinermiut oqaasiat “taurannituq” imalt. “tauranniqtuq” isumaqartoq “takorannertoq” aamma “isigiuminartoq” naggueqatigissagai. Uani atiunera ersersinniarlugu uiggiunneqartartoq -na uiggiunneqarsimavoq Taorana-nngorluni. Aamma tak.: Eri & Ulaajuk. Amerlassusii: Taorana (Daorana) kinguliatut: 15, Taorana (Daorana) arnat angutillu atiattut 5.
	Taorana (Daorana)	♀	♂	Avanersuarmiusut		Taorana
	Tapaitsiaq	♀		Avanersuarmiusut		Tapaitsiaĸ
	Tavfinnguaq	♀		Avanersuarmiusut		Tavfínguaĸ
	Torngi	♀	♂	Avanersuarmiusut		Tornge
	Tornginnguaq	♀		Avanersuarmiusut		Torngínguaĸ
▸	Tukummeq	♀		Avanersuarmiusut		Tukúmeĸ
	Niviarsiaqqat atiat. Avanersuarmi atorneqarnerusoq. Isumaa: Samuel Kleinschmidtip ordbogia 1871-imeersoq naapertorlugu oqaaseq 'tukumavoq' ima nassuiaasersimavaa: 'aalassarissoq', 'qiilasoq'. Michael Fortescuep allallu naggueqatigiit oqaasiisa nagguii pillugit ordbogiliaanni 'Comparative Eskimo Dictionary'-mi Alaskami Fairbanksimi 1994-imi saqqummersumi q. 348-mi, oqaaseq 'tukuma' ukuninnga marlussunnik naggueqatigiit akornanni ima isumaqaqaarsimasutut nassuiarneqarpoq: 'tukkortoq', tassagooq pisooq imalt. 'siuttoq', naalagaq. Piffissap ingerlanerani isumaa makkununnga aamma nikikkiartorsimanerarneqarpoq: 'tukkuvoq', tassa angerlarsimaffini qimallugu allani sinippoq (taamaammat Kitaani atiuteqarpugut: Tukkujaq), aamma 'tukkorpoq', tassa pigisaminik tunioraajumatuvoq. Nunatsinni aamma isuma una tassunga atatinneqarpoq: 'tukuma', toqqissiveqanngitsoq, itinngusoq, uniffeqanngitsoq aamma kajumissoq, qiimmattartoq sullerissorlu, taannalu aamma atiuvoq ima: Tukumaq. Atitut pissuseqatai: Tukuma & Tukkujaq. Amerlassusii: Tukummeq 33. Tukúmeĸ 29.
	Tukumminnguaq	♀		Avanersuarmiusut		Tukúmínguaĸ
U
	Ujarak	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Ujarak
▸	Ulaajuk	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Ulâjuk
	Oqaluttuatoqqani atorneqartartoq. Isumaa: Ulaajuk tassa inuk inuutsimigut iluserissoq takkajaajulluni sillakullaasoq. Atit Ulaajuup naggueqatai tassaapput angutit arnallu Tunumi atigisartagaat Ulannaq aammalu Qavappiaat arnanut atiutaat Ulartoq. Taamatuttaaq angut 1881-imi Alluitsumi kuisittoq kalaallisut ateqaqqaarsimagaluarpoq ima: Ulaasi. Aamma tak.: Eri, Taorana (Daorana).
	Ululik	♀	♂	Avanersuarmiusut		Ululik
	Ungaaq	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Ungâĸ

Aterni ujarlerneq

 

Ujarlernermi immikkut tunngaviit

Nukappiaqqat aqqi
Niviarsiaqqat aqqi
Naggatit

---

Avanersuaq / Thule (Avannaa)
Tunumiusut
Qavappiaat (Kujataa)
Kitaamiusut

---

Asserluinnaa