Ateq ujaruk
Atit ujakkamut naleqquttut
Atit naleqquttut nassaarisat 37:A | I | K | M | P | Q | S | T | U
| Ateq | ☼ | Qallunaatut | Allattaasitoqaq | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ateq | ☼ | Qallunaatut | Allattaasitoqaq | |||
| A | ||||||
| Aama | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Auma | ||||
| Aaruna | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Âruna | ||||
| ▸ | Akitseq | Avanersuarmiusut | Akitseĸ | |||
| Isumaa: "Naliitsoq". Assinga: Akitsinnguaq. Taanna aterineqartuni nalinginnaanerpaavoq. | ||||||
| Alalaq | Avanersuarmiusut | Alalaĸ | ||||
| Aleqatsiaq | Avanersuarmiusut | Aleĸatsiaĸ | ||||
| ▸ | Aqissiaq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Aĸigssiaĸ | |||
| Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq. Isumaa: Aqissip piaraa. Oqaluttuatoqaatitta ilisimalluarneqarnerpaat ilaata inuttaata pingaarnersaat ateqarpoq Aqissiaq. (Oqaluttuaq Tunersuarnit kingornussarisimagipput unnertarpaat naggueqatitta akornanni pigineqanngimmat, taamaallaat Canadap kitaata avannaani indianerit akornanni.) Aqqit assingusut: Aqisseq aamma Aqissiarsuk. Amerlassusii: Aqissiaq 29 (Nunatsinni), 21 (DK-mi), Aqigssiaq 8, Aĸigssiaĸ 12. | ||||||
| Avoortungiaq | Avanersuarmiusut | Avôrtungiaĸ | ||||
| I | ||||||
| Ilaatsoq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Ilaitsoĸ | ||||
| Ilaatsuk | Avanersuarmiusut | Ilaitsuk | ||||
| Ilaatsunnguaq | Avanersuarmiusut | Ilaitsúnguaĸ | ||||
| Ilaitsoq | Avanersuarmiusut | Ilaitsoĸ | ||||
| Ilaitsuk | Avanersuarmiusut | Ilaitsuk | ||||
| Ilaitsunnguaq | Avanersuarmiusut | Ilaitsúnguaĸ | ||||
| ▸ | Ivik | Avanersuarmiusut | Ivik | |||
| Kinguliaq. Isumaa: Ivigaq. Amerlassusii: Ivik 77. Pissuseqataa: Ivinnguaq 26. Ivínguaκ <4 | ||||||
| ▸ | Ivinnguaq | Avanersuarmiusut | Ivínguaĸ | |||
| Isumaa: nagguia ivik. Amerlassusii: Ivinnguaq 26. Ivíngua? <4. Pissuseqataa: Ivik 77 | ||||||
| K | ||||||
| ▸ | Kajoq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Kajoκ | |||
| Isumaa: Kajortoq. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik. Pissuseqatai: Kaju, Kajuaq, Kajuinnaq. Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (qasertoq kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk. | ||||||
| ▸ | Kaju | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Kajo | |||
| Naalisagaq Isumaa: Uuminnga naalisagaq Kajoq (kajortoq). Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik. Pissuseqatai: Kajoq, Kajuaq, Kajuinnaq. Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaalluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk. | ||||||
| M | ||||||
| ▸ | Magserannguaq | Avanersuarmiusut | Magseránguaĸ | |||
| Avanersuarmiut atiat. Isumaa: Nagguik 'massippoq' aallaavigalugu naasoq puttutilersoq. Atuakkiortup Karl Siegstadip nassuiaatigaa aqqup isumaa unaasoq: 'Naasoq seqerngup kissarsusianik kiassarneqarluni puttutilersoq sermitannguanik qaaqarluni.' | ||||||
| ▸ | Manumina | Avanersuarmiusut | Manumina | |||
| Avanersuaq. Kinguliaq. Isumaa: "Manumineq", 'manu' tassaalluni ameq manoqutaasaq ilupaarutsip akornannut ilineqartartoq (meeqqani), taavalu -mineq, Uiguut -mineq piffissap ingerlanerani atiunera ersersinniarlugu uiggiunneqartartoq -na atorlugu -mina-nngorsimasungavoq (Manumina), imalt. aqassussineq pissutigalugu. Qanga inuup atisaasa taaguutaat aamma inummut atsiunneqartarput, soorlu: Nasaq, Teqqiaq, Pualut (aaqqatit), Kamik il.il. Assingusut: Manu, Manunnguaq, Manuaraq, oqaluttuatoqqani ateq Manutooq. Amerlassusii: Manumina 25. Kinguliatut 11. | ||||||
| Massannguaq | Avanersuarmiusut | Magssánguaĸ | ||||
| Masserannguaq | Avanersuarmiusut | Magsseránguaĸ | ||||
| Mavsannguaq | Avanersuarmiusut | Mavsánguaĸ | ||||
| Mikissuk | Avanersuarmiusut | Mikivssuk | ||||
| ▸ | Minik | Avanersuarmiusut | Minik | |||
| Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Avanersuarmiut atiattut nalunaarsorsimavoq. Ukiuni kingullerni Kitaani aamma atitut atorneqarluarpoq. Isumaa: Oqaaseq minik orbogêrk'ame Jonathan Petersenip ordbogiliaani 1951-imi saqqummersumi qupp. 101-imi ima nassuiarneqarsimavoq: 'orsup pujaa'. Oqaatsillu tulliatut una ilanngussimavaa: 'minippaa' imalt. 'minitserpaa': umiap/qaannap amiata mersorneri imermik pitarneqarsinnaajunnaarlugit orsup pujaanik milissorpai. Ilimanarpoq atip Miniup oqaatsit taakku aallaavigissagai. Kalaallit qanga atsiisarnerminni ulluinnarni inuunermut tunngassutillit atsiuttaramikkit, soorlu piniarnermut tunngasut, sakkut il.il. Taamaammat minik angallatinut ussiissaatitut atorneqarluartarmat iluaqutaaqalunilu ilimanarpoq tamanna pillugu atitut atorneqarsimassasoq. Taamaattoq aamma ilimanarsinnaavoq aqaatitut uiguut -mineq (taannamineq, unamineq il.il) atorlugu atinnguussimasoq aappersariaq kingulleq q k-nngorlugu sakkukilliinnarlugu. Aqaataaqqaarsimasut arlalissuit taamaalisaramik, soorlu makku: -nguujuk, -nguaq, -kuluk, -natuk (unoqunartoq -> uukunattuk -> nattuk -> natuk) il.il. Nalitsinni isumaa pivallaarnagu atitut taajuminartuunera naatsukullaaneralu pinerugunarlugu atsiunneqartarpoq. Aammalumi avaqqunneqarsinnaagunanngilaq Avanersuarmiut 1897-imi Amerikamut Robert Pearymit New Yorkiliaanneqartut nukappiarartaat ukiuni kingullerni 20-ni atuakkiatigut tusagassiutitigullu sammineqangaatsiartoq Minimmik atsiisarnermut sunniuteqaqataanngitsoorsimajunnanngitsoq. Tassami 1950-ikkunni, 60-ikkunni 70-ikkunnilu qulit ataallugit Minimmik ateqariarlutik, Minik pillugu atuakkiat arlallit saqqummeralernerisa nalaani 1980-ikkunni 57-it Minimmik atserneqarput, 90-ikkunnilu 84-it taama atserneqarlutik. Amerlassusii: Ateq Minik Nunatsinni 152-init aterineqarpoq, Qallunaat Nunaanni najugaqartut 72-iupput, katillugit 224-ullutik. Taakku akornanni arnat sisamaannapput. | ||||||
| P | ||||||
| ▸ | Palleq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Patdleκ | |||
| Isumaa: Orpikkat ilaata taaguutaa. Qallunaatut pil imalt. bjerg-æl (Alnus crispa). Timaaniunerusoq isugutasumi portoqalutik naasartut. Pissuseqataa: Pallipaluk. Amerlassusii: Palleq 11. Patdleκ <4. | ||||||
| Pallipaluk | Avanersuarmiusut | Patdlipaluk | ||||
| Q | ||||||
| Qaavigaq | Avanersuarmiusut | K'âvigaĸ | ||||
| S | ||||||
| Saamik | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Sâmik | ||||
| Satorana | Avanersuarmiusut | Satorana | ||||
| Soqqaq | Avanersuarmiusut | Sorĸaĸ | ||||
| T | ||||||
| ▸ | Taorana | Avanersuarmiusut | Taorana | |||
| Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Kinguliaq. Avanersuaq. Isumaa: Nagguigaa Taorat. Ilimanarpoq Akilinermiut oqaasiat “taurannituq” imalt. “tauranniqtuq” isumaqartoq “takorannertoq” aamma “isigiuminartoq” naggueqatigissagai. Uani atiunera ersersinniarlugu uiggiunneqartartoq -na uiggiunneqarsimavoq Taorana-nngorluni. Aamma tak.: Eri & Ulaajuk. Amerlassusii: Taorana (Daorana) kinguliatut: 15, Taorana (Daorana) arnat angutillu atiattut 5. | ||||||
| Taorana (Daorana) | Avanersuarmiusut | Taorana | ||||
| Torngi | Avanersuarmiusut | Tornge | ||||
| U | ||||||
| Ujarak | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Ujarak | ||||
| ▸ | Ulaajuk | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Ulâjuk | |||
| Oqaluttuatoqqani atorneqartartoq. Isumaa: Ulaajuk tassa inuk inuutsimigut iluserissoq takkajaajulluni sillakullaasoq. Atit Ulaajuup naggueqatai tassaapput angutit arnallu Tunumi atigisartagaat Ulannaq aammalu Qavappiaat arnanut atiutaat Ulartoq. Taamatuttaaq angut 1881-imi Alluitsumi kuisittoq kalaallisut ateqaqqaarsimagaluarpoq ima: Ulaasi. Aamma tak.: Eri, Taorana (Daorana). | ||||||
| Ululik | Avanersuarmiusut | Ululik | ||||
| Ungaaq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Ungâĸ | ||||
Aterni ujarlerneq
Inuit aqqinut tunngasut
