Ateq ujaruk
Atit ujakkamut naleqquttut
Atit naleqquttut nassaarisat 520:A | E | I | K | M | N | O | P | Q | S | T | U
| Ateq | ☼ | Qallunaatut | Allattaasitoqaq | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ateq | ☼ | Qallunaatut | Allattaasitoqaq | |||
| A | ||||||
| ▸ | Aaju | Kitaamiusut | Âjo | |||
| Aqaat/kutannermit aallaaveqartoq. Isumaa: Aaju meeraaqqap oqalulerlaap kutattumik taasineranit angajumik oqariaraluarneranit aallaaveqarpoq. Taaguutit tamakku ilaqutariit iluanni taamaallaat atorneqaqqaartarsimagaluarlutik maanna inuttut aamma atinnguussimalerput. Kutannermit aallaaveqarlutik atit taamaattut arlaqarput, soorlu qatanngutigiit akornanni taaguutaasartut makku: Uka, Aka, Kuka, Kuuka, Kaka aamma Kaaka (nukamit), Aaqa (aleqa) il.il. Amerlassusii: Aaju 21. Âjo 8. | ||||||
| ▸ | Aajunnguaq | Kitaamiusut | Âjúnguaĸ | |||
| Aqaat/kutannermit aallaaveqartoq. Isumaa: Aaju meeraaqqap oqalulerlaap kutattumik taasineranit aallaaveqarpoq, meeqqap angajumik oqariaraluarneranit. Taaguutit tamakku ilaqutariit iluanni taamaallaat atorneqartaraluarlutik maanna inuttut aamma atinnguussimalerput. Kutannermit aallaaveqarlutik atit taamaattut arlaqarput, soorlu qatanngutigiit akornanni taaguutaasartut makku:: Uka, Kuka, Kaka & Kaaka (nuka), Aaqa (aleqa) il.il. Amerlassusii: Aajunnguaq 8. Âjúnguaĸ <4. | ||||||
| Aakasak | Kitaamiusut | Âkasak | ||||
| Aallaaritaa | Tunumiusut Kitaamiusut | Autdlâritâ | ||||
| Aama | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Auma | ||||
| Aamaasi | Kitaamiusut | Âmâse | ||||
| Aanngii | Kitaamiusut | Ãngê | ||||
| Aannguaq | Kitaamiusut | Ãnguaĸ | ||||
| Aappilattoq | Kitaamiusut | Augpilagtoĸ | ||||
| Aaqqii | Tunumiusut Kitaamiusut | Ârĸê | ||||
| Aaqqiooq | Kitaamiusut | Ârĸiôĸ | ||||
| Aaqqioq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Ârĸioĸ | ||||
| Aaruna | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Âruna | ||||
| ▸ | Aataalia | Kitaamiusut | Âtâlia | |||
| Oqaluttuatoqqani atitut atorneqartoq. Isumaa: takuuk Aataaliannguaq. Amerlassusii: Aataalia 7. Âtâlia 10. | ||||||
| ▸ | Aataaliannguaq | Kitaamiusut | Âtâliánguaĸ | |||
| Oqaluttuatoqqani atiusoq. Isumaa: Nagguia 'aataaliaq' immaqa imatut isumaqartillugu nassuiarneqarsinnaavoq: “puisinut aataanut qanittoq”. Alliguni aataanik pisaqamanissaanik kissaallugu serrallugulusooq atsiussaq angakkumit allamilluunniit pisinnaasalimmit. Aataaliannguaq oqaluttuatoqqatut ilisimaneqarluarpoq, nukappiatoqaq pillugu. Nuliartaarpoq sunaaffa terianniaq inorroortoq. Timaanut qimaammat malillugu sisianut iserami sinnassarneqarpoq, aatsaallu upernaqqimmat iterluni. Ilisimatuut oqaluttuaqtoqqap pissuseqataasa ilaat aallaavigalugu atia ilimatsaattarpaat ima isumaqarsinnaasoq "aataap ilusiatut sanaaq". Tassagooq pinerrarluttooriarsinnarluni sinikkami/toqugamiluunniit aataanngoriarsinnarluni pisarineqarami inunnut inunngoqqilluni utertoq pinerrarissillunilu. Abel Kristiansen-ip (1900-1975) oqaluttuaq taanna aallaavigalugu meeqqanut erinarsuusiorpoq nuannarineqaqisumik: "Aataaliannguaq sininniarit". Erinarsuut taanna "Kaatungiiaa"-mut paarlaallugu meeqqat sissami imarmiittut akimut ersitsut "aataasat" paarlaallugit aataaliannguamik taagulersimagunarpaat. Atitut pissuseqatai: Aataalia, Aataaliaarsuk, Aataaq, Aataarsuaq, Aataarsuatsiaq. Pissuseqatai: Aataalia 7. Âtâlia 10. Amerlassusii: Aataaliannguaq <4. Âtâliánguaĸ <4. | ||||||
| Aavitsoq | Kitaamiusut | Âvitsoĸ | ||||
| Aavuuva | Kitaamiusut | Âvûva | ||||
| Affaq | Kitaamiusut | Avfaĸ | ||||
| Ajaaja | Kitaamiusut | Ajâja | ||||
| Aka | Kitaamiusut | Aka | ||||
| Akamak | Kitaamiusut | Akamak | ||||
| Akamali | Kitaamiusut | Akamale | ||||
| Akamalik | Kitaamiusut | Akamalik | ||||
| Akamaq | Kitaamiusut | Akamaĸ | ||||
| ▸ | Akannguaq | Kitaamiusut | Akánguaĸ | |||
| Aqaat. Isumaa: Ilaqutariit iluanni taaguut Nuka qatanngutit arlaata kutattumik taallugu Aka, uiguuserlugu -nnguaq. | ||||||
| ▸ | Akik | QavappiattutKitaamiusut | Akik | |||
| Qavappiaat nukappiaqqanut atiat. Kitaani niviarsiaqqat atiat. | ||||||
| ▸ | Akisooq | Kitaamiusut | Akisôκ | |||
| Nalitooq. Isumaa: Nalitooq. Pissuseqatai: Akisuunnguaq, Aki (naalisarlugu). Amerlassusii: Akisooq 34 (Nunatsinni). Akisooq 32 (DK-mi). Akisôκ 21. | ||||||
| Akka | Kitaamiusut | Áka | ||||
| Akutaaneq | Kitaamiusut | Akutauneĸ | ||||
| Akutaq | Kitaamiusut | Akutaĸ | ||||
| Alaaq | Kitaamiusut | Alâĸ | ||||
| Alasuaq | Kitaamiusut | Alasuaĸ | ||||
| Alataq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Alataĸ | ||||
| Aleq | Kitaamiusut | Aleĸ | ||||
| Aligiaq | Kitaamiusut | Aligiaĸ | ||||
| Aliuusaq | Kitaamiusut | Aliûssaĸ | ||||
| Allarneq | Kitaamiusut | Atdlarneĸ | ||||
| Alleq | Kitaamiusut | Agdleĸ | ||||
| Alluaq | Kitaamiusut | Agdluaĸ | ||||
| Allunaaq | Kitaamiusut | Agdlunâĸ | ||||
| Aluineq | Kitaamiusut | Aluineĸ | ||||
| ▸ | Amaalik | Kitaamiusut | Amâlik | |||
| Amaalik arnat angutillu aterisarsimavaat. Arnat meeqqamik amaallit, aamma miteq angutiviaq qaqujummik ilaatigut pineqartartoq inunnut atsiunneqartarsimavoq. | ||||||
| Amaasa | Kitaamiusut | Amâsa | ||||
| Amaasi | Kitaamiusut | Amâsse | ||||
| Amajuna | Kitaamiusut | Amajuna | ||||
| Amajut | Kitaamiusut | Amajut | ||||
| Amanna | Kitaamiusut | Amána | ||||
| Amianeq | Kitaamiusut | Amianeĸ | ||||
| Amisuna | Kitaamiusut | Amisuna | ||||
| Amitsoq | Kitaamiusut | Amitsoĸ | ||||
| Ammalortoq | Kitaamiusut | Angmalortoĸ | ||||
| Ammassiaq | Kitaamiusut | Angmagssiaĸ | ||||
| Aneerajik | Tunumiusut Kitaamiusut | Anêrajik | ||||
| Anga | Kitaamiusut | Anga | ||||
| ▸ | Angaaq | Kitaamiusut | Angâĸ | |||
| Ilaqutariit akornanni taaguut. Isumaa: anaanap qatanngutaa. Assigiinngiiaartunngorlugu aterineqartarpoq. Nalinginnaanerpaavoq naalisarlugu ima: Anga, aamma aqqinut allanut tapiliussatut, s.i. Anga OTTO imal Anga Tobias, uiguuserlugulu Angaaraq, Angaajaraq, Angaannguaq, Angaartaaq, Angaanngu. Ilaqutariit iluanni taaguutit kalaallisut aterineqakkajuttarput. | ||||||
| Angaaraq | Kitaamiusut | Angâraĸ | ||||
| Angaartaaq | Kitaamiusut | Angârtâĸ | ||||
| Angajooraq | Kitaamiusut | Angajôraĸ | ||||
| Angaju | Kitaamiusut | Angajo | ||||
| Angajulleq | Kitaamiusut | Angajugdleĸ | ||||
| ▸ | Angerla | Kitaamiusut | Angerdla | |||
| Isumaa: Toqukkut qimagussimasoqartillugu atsiussisoqaraangat toqusimasoq utertutut isigalugu angerlartoqutigineqartarpoq, angerlartoq imalt. angerlartoqut, naalisarlugu Angerla. Taassuma pissuseqatigai atit makku: Utertoq, Sinniisoq, aamma immaqa Qaaqqutsiaq aamma Taatsiaq. Qanigisaasut paqumiginnillutik taaguiumanatik atsiussamut taaguusiuttagaat tamakku piffissap ingerlanerani inuttut atinnguussimapput. Kalaallit oqaluttuatoqaataanni angerlartussiaq arlalitsigut sammineqartarpoq toqugaluarluni uteqqittumut. Allat: Angerlartoq 11. Angerdlartoκ 12. Angerlarneq <4. Angerlannguaq 33. Angerdlánguaκ 6. Angerlartunnguaq 7. Amerlassusii: Angerla 48. Angerdla 38. | ||||||
| Angerlannguaq | Kitaamiusut | Angerdlánguaĸ | ||||
| ▸ | Angerlartoq | Kitaamiusut | Angerdlartoĸ | |||
| Isumaa: 'angerlamut uteqqittoq'. Toqukkut qimagussimasoq atsiunneqarsimatillugu aqqa paqumigalugu taajumanagu taaguut imalt. inuk qaannamik ajunaassaguni utimut angerlaqqissinnaaqqullugu (angerlartussiaq) meeraanerminiilli aalajangersimasumik iliuuseqarfigisarsimasaq (tak. oqaluttuaq "Avatarsuaq" uani: "Oqalualaartussaqaraluarnerpoq...", Atuakkiorfik 1996, q. 233-237). Aamma takukkit: Angerla & Angerlarneq. Alla: Angerlartunnguaq 7. Amerlassusii: Angerlartoq 11. Angerdlarto? 12. | ||||||
| Anginnguaq | Kitaamiusut | Angínguaĸ | ||||
| Angiseq | Kitaamiusut | Angiseĸ | ||||
| Angisina | Kitaamiusut | Angisina | ||||
| Anguaaseq | Kitaamiusut | Anguaiseĸ | ||||
| Anguasak | Kitaamiusut | Anguasak | ||||
| Anguk | Kitaamiusut | Anguk | ||||
| Angukina | Kitaamiusut | Angukina | ||||
| Angulluk | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Angutdluk | ||||
| Angunnguaq | Kitaamiusut | Angúnguaĸ | ||||
| ▸ | Angusinnaaq | Kitaamiusut | Angusínâĸ | |||
| Isumaa: Serratitupajaaq pisaqarluartaqqullugu atsiussaasimanissaa ilimanarpoq. Aamma takukkit: Angusuatsiaq, Nakatsileq & Neqissannooq. | ||||||
| ▸ | Angusuatsiaq | Kitaamiusut | Angusuatsiaĸ | |||
| Isumaa: Serratitupajaaq immami pisaqarluartaqqullugu atsiussaasimanissaa ilimanarpoq. Aamma takukkit: Angusinnaaq, Nakatsileq & Neqissannooq. | ||||||
| Angut | Kitaamiusut | Angut | ||||
| Anguteeraq | Kitaamiusut | Angutêraĸ | ||||
| Anguteq | Kitaamiusut | Anguteĸ | ||||
| Angutikassak | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Angutikavsak | ||||
| ▸ | Angutimmarik | Kitaamiusut | Angutímarik | |||
| Anguttarik, angutivik. Angutimmarik Kitaani nukappiaqqanut atiuvoq, nagguigaa angut taavalu uiguut -mmarik, isummanik makkuninnga attassisoq: pitsassuaq, angutivik imalt. anguteqqik. Oqaluutini -mmarippoq atorneqaraangat sumut pitsaasumut, naammalluartumut nassuiaataasarpoq, soorlu imaattuni: inuummarippoq, qaammarippoq, tukummarippoq, ikummarippoq il.il. | ||||||
| Angutinnguaq | Kitaamiusut | Angutínguaĸ | ||||
| Angutitsiaq | Kitaamiusut | Angutitsiaĸ | ||||
| Ani | Kitaamiusut | Ane | ||||
| Aniinngu | Kitaamiusut | Anĩngo | ||||
| Aningaaq | Kitaamiusut | Aningâĸ | ||||
| Aninngu | Kitaamiusut | |||||
| Aninnguaq | Kitaamiusut | Anínguaĸ | ||||
| ▸ | Anngannguujuk | Kitaamiusut | Ángángûjuk | |||
| Oqaluttuatoqqani atiusoq. Ilaqutariit iluanni taaguut. Isumaa: Anngak, arnap qatanngutaata angutip qitornaa. Uiguut -nguujuk uiggiullugu. (assingusut: qangiak/qangiaq: angutip qatanngutaata angutip qitornaa, nuaraluaq aamma ujoruk: qatanngutip arnap qitornaa.) Oqaluttuatoqap meeqqanit nuannarineqarluartup inuttaata pingaarnerup atia. Aamma tak.: Annga. | ||||||
| Anu | Kitaamiusut | Ano | ||||
| Apaaq | Kitaamiusut | Apâĸ | ||||
| Apannguaq | Kitaamiusut | Apánguaĸ | ||||
| Appa | Kitaamiusut | Agpa | ||||
| Appaaraq | Kitaamiusut | Agpâraĸ | ||||
| Appak | Kitaamiusut | Agpak | ||||
| ▸ | Apunnguaq | Kitaamiusut | Apúnguaκ | |||
| Isumaa: Ateq Aputsiaq aallaavigisinnaavaa, kisianni aamma Europamiut aqqat Apollo kalaallit taggersuisarnerat naapertorlugu Apulu = Apu, -nnguarmik uiguuserlugu. Aamma arnat aqqat Abelone aallaavigisimasinnaavaa | ||||||
| ▸ | Aputsiaq | Kitaamiusut | Aputsiaĸ | |||
| Aputsiaq Nunatsinni atitut ilisimaneqarlualerunarpoq meeqqanut atuakkiaq Aputsiaq, nittaalannguaq kalaallisut 1984-imi saqqummermat. Tamanna sioqqullugu aamma qallunaatut saqqummerpoq 1970-imi Aputsiaq, det lille snefnug-imik qulequtaqarluni. Atuakkiortuuvoq fransked Nunatsinnut ilisimasassarsiortartoq Paul-Emile Victor (1907-1995). Atuagaq franskisut saqqummeqqaarpoq 1950-imi Apoutsiak, le petit flocon de neige-mik qulequtaqarluni. Soorlu kalaallisut nutsernerani takuneqarsinnaasoq atuakkiortup nittaalannguamik isumaqarnerarpaa. Atuakkiortua naapertorlugu Tunumiunngooq ateraat. Siusinnerusukkut ateq taanna pillugu saaffiginnittoqarmat Oqaasiliortut siulittaasuat qallunaatut taaguutaanut naqqiissuteqarpoq, snefnugigooq kalaallisut ima taaguuteqarmat qanik qallunaatut snekrystalimik taassallugu piukkunnarnerugaluarpoq. Kisianni kalaallisut nutserisuata Isak Heilmannip Aputsiaq nittaalannguamik isumaqartillugu kalaallisuunngortissimavaa. | ||||||
| Aqaatilik | QavappiattutKitaamiusut | Aĸautilik | ||||
| ▸ | Aqissiaq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Aĸigssiaĸ | |||
| Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq. Isumaa: Aqissip piaraa. Oqaluttuatoqaatitta ilisimalluarneqarnerpaat ilaata inuttaata pingaarnersaat ateqarpoq Aqissiaq. (Oqaluttuaq Tunersuarnit kingornussarisimagipput unnertarpaat naggueqatitta akornanni pigineqanngimmat, taamaallaat Canadap kitaata avannaani indianerit akornanni.) Aqqit assingusut: Aqisseq aamma Aqissiarsuk. Amerlassusii: Aqissiaq 29 (Nunatsinni), 21 (DK-mi), Aqigssiaq 8, Aĸigssiaĸ 12. | ||||||
| Aqqa | Kitaamiusut | Arĸa | ||||
| Aqqalooraq | Kitaamiusut | Arĸalôraĸ | ||||
| ▸ | Aqqalu | Kitaamiusut | Arĸalo | |||
| Ilaqutariinni taaguut. | ||||||
| Aqqalua | Kitaamiusut | Arĸalua | ||||
| Aqqalualii | Kitaamiusut | Arĸalualê | ||||
| Aqqaluannguaq | Kitaamiusut | Arĸalúnguaĸ | ||||
| Aqqaluaq | Kitaamiusut | Arĸaluaĸ | ||||
| Aqqaluartaa | Kitaamiusut | Arĸaluartâ | ||||
| Aqqaluartaaq | Kitaamiusut | Arĸaluartâĸ | ||||
| ▸ | Aqqaluk | Kitaamiusut | Arĸaluk | |||
| Ilaqutariinni taaguut. | ||||||
| Aqqalunnguaq | Kitaamiusut | Arĸalúnguaĸ | ||||
| Aqqaq | Kitaamiusut | Arĸaĸ | ||||
| Aqqatsiaq | Kitaamiusut | Arĸatsiaĸ | ||||
| Aqqu | Kitaamiusut | Arĸo | ||||
| Arfaatsoq | Kitaamiusut | Arfaitsoĸ | ||||
| Arfalik | Kitaamiusut | Arfalik | ||||
| ▸ | Ari | Kitaamiusut | Are | |||
| Isumaa: Serissap qeqqamiut aqaataat nukappiaqqanuunerusoq, inequnartoq, asasaq, erligisaq, s.i. Arivaraq. Ateq assingusoq aamma akuerisaniippoq: Ara, uuminngagooq naalisagaq: "asasara". | ||||||
| Arivaraq | Kitaamiusut | Arivaraĸ | ||||
| Arniaq | Kitaamiusut | Arniaĸ | ||||
| Arpaajuk | Kitaamiusut | Arpâjuk | ||||
| Arpaarsuk | Kitaamiusut | Arpârssuk | ||||
| ▸ | Arpaarti | Tunumiusut Kitaamiusut | Arpârte | |||
| Isumaa: 'Kalerriiartortoq' imalt. 'oqariartortoq'. Nagguia: arpappoq, arpaartorpoq: illumiit illumut arpalluni oqariartorpoq. Ateq alla isumaanut qanittoq tassaavoq: Tilioq, 'ikinngut', 'peqat' imalt. 'oqqersugaq'. Amerlassusii: Arpaarti 5. Arpârte 6. | ||||||
| ▸ | Asarpana | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Asarpana | |||
| Isumaa: Asasarpiaq, asasavik. Nagguigaa asa- (asasaq) taggisillu uiguutaa -pak (aqqit taaguutillu taagorneqartuartartut naqinnertaat kingulleq k arlalitsigut t-nngortarpoq.) Taggisip uiggiutaa -pak uiguutitoqarsuuvoq. Yupiit oqaasianni isumaqartoq -suaq, -rujussuagaq, angisooq, tamakkiisoq, pikkunartoq, -vik. Taamatullu Alaskami Iñupiatut Canadamilu Inuvialuttut umiaqpak, tassa umiarsuaq. Aqqit kalaallisuut uiguutimikkut pissuseqatai makkuupput: Asiarpak (naasup aqqa), Panippak (panippiaq) aamma Nuliarpak (nuliavik). Oqaluttuatoqqaniittoq: Ukutserpak. Asarpa biibilimi atermut Asaf imalt. Asaph-imut taputartuunneqartarpoq. | ||||||
| Asarpat | Kitaamiusut | Asarpat | ||||
| Asiaq | Kitaamiusut | Asiaĸ | ||||
| Asorut | Kitaamiusut | Asorut | ||||
| Assak | Kitaamiusut | Agssak | ||||
| Assassaq | Kitaamiusut | Agssagssaĸ | ||||
| Assersoq | Kitaamiusut | Agssersoĸ | ||||
| Ataaluk | Kitaamiusut | Atâluk | ||||
| Ataraaq | Kitaamiusut | Atarâĸ | ||||
| Avaavak | Kitaamiusut | Avâvak | ||||
| Avalak | Kitaamiusut | Avalak | ||||
| Avalequt | Kitaamiusut | Avaleĸut | ||||
| Avataaq | Kitaamiusut | Avatâĸ | ||||
| Avatannguaq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Avatánguaĸ | ||||
| ▸ | Avataq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Avataĸ | |||
| Isumaa: Puttaqut qajartortup piniarnermini atortagaa. Atitut pissuseqatai: Avatannguaq (Avatánguaĸ) 29. Avatarsuaq (Avatarssuaĸ) 3. | ||||||
| Avigiaq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Avigiaĸ | ||||
| Avva | Kitaamiusut | Áva | ||||
| E | ||||||
| Eerinni | Kitaamiusut | Êríne | ||||
| Eqalugaq | Kitaamiusut | Eĸalugaĸ | ||||
| Eqqamaq | Kitaamiusut | Erĸamaĸ | ||||
| Eqqitsiaq | Kitaamiusut | Erĸitsiaĸ | ||||
| Eqqumaq | Kitaamiusut | Erĸumaĸ | ||||
| Equaq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Eĸuaĸ | ||||
| Ernannaq | Kitaamiusut | Ernangnaĸ | ||||
| Erneeraq | Kitaamiusut | Ernêraĸ | ||||
| Erneq | Kitaamiusut | Erneĸ | ||||
| Ernersiaq | Kitaamiusut | Ernersiaĸ | ||||
| Ernguta | Kitaamiusut | |||||
| Erniaranti | Kitaamiusut | Erniarante | ||||
| Erninnguaq | Kitaamiusut | Ernínguaĸ | ||||
| I | ||||||
| Igalaaq | Kitaamiusut | Igalâĸ | ||||
| Iggiti | Kitaamiusut | Egede | Iggite | |||
| Igimaq | Kitaamiusut | Igimaĸ | ||||
| Iinnguaq | Kitaamiusut | Ĩnguaĸ | ||||
| Ikaajik | Kitaamiusut | Ikâjik | ||||
| Ikajak | Kitaamiusut | Ikajak | ||||
| Ikinngut | Kitaamiusut | Ikíngut | ||||
| Ikkaana | Kitaamiusut | Íkãna | ||||
| Ikkaq | Kitaamiusut | Íkaĸ | ||||
| Ikkeq | Kitaamiusut | Íkeĸ | ||||
| Ikkik | Kitaamiusut | Íkik | ||||
| Ikorfaq | Kitaamiusut | Ikorfaĸ | ||||
| Ikuala | Kitaamiusut | Ikuala | ||||
| Ilaaluat | Kitaamiusut | Ilauluat | ||||
| Ilaatsoq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Ilaitsoĸ | ||||
| Ilakujuk | Kitaamiusut | Ilakujuk | ||||
| Ilannguaq | Kitaamiusut | Ilánguaĸ | ||||
| Ilarsuatsiaq | Kitaamiusut | Ilarsuatsiaĸ | ||||
| ▸ | Ilasiaq | Kitaamiusut | Ilasiaĸ | |||
| Ateq oqaluttuatoqqanit naggueqartoq. Isumaa: Ilassarsiaq (upperisatoqaq naapertorlugu iliuuserineqartartut aqqutigalugit qitornartaaq). Takuuk oqaluttuaq “Qitornassarsiuisoq” Hans Lynge-p atuakkiaani "Inuppaat" 1991, q. 74-75. | ||||||
| Illaaq | Kitaamiusut | Igdlaoĸ | ||||
| Imaneq | Kitaamiusut | Imaneĸ | ||||
| Imanngaaq | Kitaamiusut | Imángâĸ | ||||
| Inequ | Kitaamiusut | Ineĸo | ||||
| Inequnaaluk | Kitaamiusut | Ineĸunâluk | ||||
| Ingaaq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Ingâĸ | ||||
| ▸ | Innisaq | Kitaamiusut | Ínisaĸ | |||
| Isumaa ‘Inuunermik tunisaq (innersuit (toornat) ikiorsiullugit)’. Oqaluttuat ilaat naapertorlugit angakkut piginnaaneqarnerusut inuk toqungasoq siutaatigut atermik taassuminnga taasiffigalugu uummartittarsimavaat. Europamiut atiat Henrik siusinnerusukkut kalaallisuunngortinneqartarsimavoq ‘Innisaq’-nngorlugu, soorlu aamma Edvard kalaallit atitoqaannik ‘Ittuat’-mik kalaallisuunngortinneqartarsimasoq. Aamma takuuk: Kaugunnaq. Amerlassusii: (nalitsinni aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq) | ||||||
| Inooraq | Kitaamiusut | Inôraĸ | ||||
| Inoqut | Kitaamiusut | Inoĸut | ||||
| Inuaq | Kitaamiusut | Inuaĸ | ||||
| Inuinnaq | QavappiattutKitaamiusut | Inuínaĸ | ||||
| Inuk | Kitaamiusut | Inuk | ||||
| Inukatak | Kitaamiusut | Inukatak | ||||
| Inukkuluk | Kitaamiusut | Inúkuluk | ||||
| Inumineq | Kitaamiusut | Inumineĸ | ||||
| Inungasoq | Kitaamiusut | Inungassoĸ | ||||
| Inunnaq | Kitaamiusut | Inuínaĸ | ||||
| Inunnguaq | Kitaamiusut | Inúnguaĸ | ||||
| Inusseq | Kitaamiusut | Inugseĸ | ||||
| Inuujuk | Kitaamiusut | Inûjuk | ||||
| Inuuseq | Kitaamiusut | Inûseĸ | ||||
| Inuusuttoq | Kitaamiusut | Inûsugtoĸ | ||||
| Isaalaq | Kitaamiusut | Isailaĸ | ||||
| Isaallak | Kitaamiusut | Isâtdlak | ||||
| Isaraq | Kitaamiusut | Isaraĸ | ||||
| Isaroq | Kitaamiusut | Isaroĸ | ||||
| Isigaalaq | Kitaamiusut | Isigailaĸ | ||||
| Itsik | Kitaamiusut | Itsik | ||||
| Ittuk | Kitaamiusut | Ítuk | ||||
| ▸ | Ivaaq | Kitaamiusut | Ivâĸ | |||
| Isumaa: Ivaaq isumaqarpoq ivasaq. Timmissat manniliaminnik ivasarput. Ivaaq ilaanni inunnut atorneqartarpoq kissasserlugu asattuulluguluunniit ivanninnermut. Pissuseqatai: Ivaneq, Ivaaraq aamma atiunera ersersinniarlugu -na-mik kingulleqqiusigaq Ivaana. Aqqit oqaluttuatoqqani atorneqartut suli nalunaarsugaatitsinnut ilanngunneqarsimanngitsut: Ivaasaq, ilaatigut angakkup arnap 1700-kkunni Qeqertarsuup eqqaani najugaqarsimasup aqqa. Aamma Tunumiut oqaluttuatoqaanni inuttaasimasut: Ivalimaaq (ivallaqqissoq) aamma Ivaniisaq (Ivaneq-mut assingusoq). Amerlassusii: Ivaaq 9. Ivâĸ <4. | ||||||
| K | ||||||
| Kaaka | Tunumiusut Kitaamiusut | Kâka | ||||
| Kaannassuaq | Kitaamiusut | Kãnagssuaĸ | ||||
| Kaapi | Kitaamiusut | Gabriel | Kâpe | |||
| Kaassak | Kitaamiusut | |||||
| Kaassannguaq | Kitaamiusut | Kâvssánguaĸ | ||||
| Kaassassuk | Kitaamiusut | Kâgssagssuk | ||||
| Kaavaq | Kitaamiusut | Kâvaĸ | ||||
| ▸ | Kajoq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Kajoκ | |||
| Isumaa: Kajortoq. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik. Pissuseqatai: Kaju, Kajuaq, Kajuinnaq. Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (qasertoq kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk. | ||||||
| ▸ | Kaju | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Kajo | |||
| Naalisagaq Isumaa: Uuminnga naalisagaq Kajoq (kajortoq). Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik. Pissuseqatai: Kajoq, Kajuaq, Kajuinnaq. Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaalluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk. | ||||||
| ▸ | Kajuinnaq | Kitaamiusut | Kajuínaκ | |||
| Isumaa: Kajortuuginnartoq. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik. Pissuseqatai: Kaju, Kajuaq, Kajuina & Kajuinna (naalisarneri). Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk. | ||||||
| Kakiak | Kitaamiusut | Kakiak | ||||
| Kakilik | Kitaamiusut | Kakilik | ||||
| Kakitsoq | Kitaamiusut | Kakitsoĸ | ||||
| Kalleq | Kitaamiusut | Kagdleĸ | ||||
| Kalluk | Kitaamiusut | Kavdluk | ||||
| Kamillannguaq | Kitaamiusut | Kamigdlánguaĸ | ||||
| Kamisa | Kitaamiusut | Kamisa | ||||
| Kangoq | Kitaamiusut | Kangoĸ | ||||
| Kanioq | Kitaamiusut | Kanioĸ | ||||
| Kanortoq | Kitaamiusut | Kanortoĸ | ||||
| Kapisik | Kitaamiusut | Kapisik | ||||
| Kasana | Kitaamiusut | Kasana | ||||
| Kassoq | Kitaamiusut | Kagssoĸ | ||||
| Katoq | Kitaamiusut | Katoĸ | ||||
| ▸ | Katsuana | Kitaamiusut | Katsuana | |||
| Isumaa: Oqaaseq “katsuaq” nagguigaa, tassa nukik assaqqup nukinga ilorleq (biceps - overarmsmuskel), naggataa –na inuup atiuneranut ersersitsinertut atorneqartarpoq. Qanga inuup uumasullu timaanit taaguutit atorlugit atsiisarneq nalinginnaavoq. | ||||||
| Kikkeriaq | Kitaamiusut | Kíkeriaĸ | ||||
| ▸ | Kikkik | Kitaamiusut | Kíkik | |||
| Aqaat. Isumaa: Ajoqiuneq tussiusiortoq Rasmus Berthelsen (1827-1901) juulip qulingani Sisimiuni Amerlukkut ilaqutariit umiamik ilummut aavariariarlutik ingerlaartillutik inunngorsimavoq. Tuttup amianiut immuteriarlugu umiap iluani tupiusaliuunneqarpoq, innartikkaallu angutaata appiussimavaa: "Kakkaak kikkiik!" Isumaqartorooq quniik, pinniik. Taamanernit 'Kikkik' taagutigilerpaa inuuninilu tamaat attattuarlugu. ("Kikkik - Rasmus Berthelsen", U. Kristiansenip atuakkiaa 1988, q. 9) Amerlassusii: Kikkik 6 (angajulliit 1970ikkunni inunngortut). Kíkik 6 (1930-ikkunni inunngortut). | ||||||
| ▸ | Killiaq | Kitaamiusut | Kivdliaĸ | |||
| Ujarak mattusooq kajuartoq. | ||||||
| Kinavina | Kitaamiusut | Kinavina | ||||
| Kipparik | Kitaamiusut | Kíparik | ||||
| Kissana | Kitaamiusut | Kíssana | ||||
| Kissavik | Kitaamiusut | Kigssavik | ||||
| Kitigaq | Kitaamiusut | Kitigaĸ | ||||
| Kivioq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Kivioĸ | ||||
| Kuka | Kitaamiusut | Kuka | ||||
| Kukku | Tunumiusut Kitaamiusut | Kúko | ||||
| Kulloq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Kuvdloĸ | ||||
| ▸ | Kuluk | Kitaamiusut | Kuluk | |||
| Aqaat. Naalisagaq. Isumaa: Aqaatip aakkuluup iikkuluulluunniit uiguutaanit –kuluk. Aqarneq pissutigalugu meeqqalluunniit oqqarliorsimanera aallaavigalugu kippakunik atsiisarneq Kalaallit akornatsinni nalinginnaaqaaq, soorlu: Uka (Nuka), Kartaava (Nukartaava), Qunaaq (Inequnaaq) il.il. Taamatuttaaq atip Kulu aallaavigaa uiguut aqaataasoq Kuluk aqaatit uku aallaavigalugit: aakkuluk imalt. iikkuluk imalt. unakkuluk. Kalaallit aqqini aqaatit uiguutaannaagaluarlutik atinnguussimasut arlaqarput, soorlu makku: Mineq (unamineq/inumineq), Nguujuk (iinnguujuk), Natuk (unukunattuk), Palu (Pipaluk allaluunniit –palummik uiguutilik aallaavigalugu), Taaraq (itaaraq) allallu. Siorna aamma akuerisanut ilannguppoq Rulo (Rulu), aqaat Kulummut eqqaanartoq –ruluk aallaavigalugu atsiussaq. Taaguutaannaat ilaqutariit iluanni atorneqartut aamma siumugassaasarput: Tsiakasik, Kasik, Kulooq (taannakulooq) Nguaq il.il. Amerlassusii: Naak Kuluk niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiattut atorneqartaraluartoq, malunnartumik Kulunnguaq arnanut ateritissallugu tulluutsinneqartarsimavoq. Atinik nalunaarsuivimmi inuit ima amerlatigisut Kulummik Kulunnguarmillu ateqartuupput: Kulummik atillit 59 (atitut siullertut 39 (angutit 31, arnat 8), sinneri atit aappaattut pingajuattut sisamaattullu ateralugu). Kulunnguaq: 35 (atitut siullertut 26, tassani angutit 0, arnat 26, sinneri atit aappaattut pingajuattut sisamaattullu ateralugu), Kulúnguaĸ 24, angutit 0 arnat 15 sinneri atit aappaattut pingajuattut sisamaattullu ateralugu). | ||||||
| Kulunnguaq | Kitaamiusut | Kulúnguaĸ | ||||
| ▸ | Kunuk | Tunumiusut Kitaamiusut | Kunuk | |||
| Aqaat. Naalisagaq. Kinguliaq. Oqaluttuatoqqani atiusoq. Isumaa: Oqaluttuatoqqani ateq atorneqartoq pisoqaangaarami isumaa sumit aallaveqarnersoq nalorninarsisimasunut ilaasinnaavoq. Taamaattoq naggueqatitta Canadamiut aqaataaqqaarsimanissaa ilimagisarpaat. Immaqa oqaaseq 'inequnaq' aallaavigalugu meeqqanut aqaatitut pilersimasoq ('unukunuk' -> 'kunuk' ). Kalaallisut aqqit aqassussilluni meeqqamut niperujuutaaqqaarsimasut arlaqarput, tak.: Natuk aamma Kuluk. Amerlassusii: Kunuk (Nunatsinni) 136. Kunuk (DK-mi) 20. | ||||||
| Kununnguujuk | Kitaamiusut | Kunúngûjuk | ||||
| Kunuttaaq | Kitaamiusut | Kunugtâĸ | ||||
| Kunuunnguaq | Kitaamiusut | Knud | Kunũnguaĸ | |||
| Kussak | Kitaamiusut | Kugsak | ||||
| Kusugaq | Kitaamiusut | Kusugaĸ | ||||
| Kuuka | Kitaamiusut | Kûka | ||||
| Kuulu | Kitaamiusut | Kûlo | ||||
| Kuupik | Kitaamiusut | Kûpik | ||||
| Kuutsik | Kitaamiusut | Kûtsik | ||||
| M | ||||||
| Maalu | Kitaamiusut | Mâlo | ||||
| ▸ | Maannguaq | Kitaamiusut | Mãnguaĸ | |||
| Aqaat. Isumaa: Aqaat “maalatuunnguaq.” Atitut pissuseqatai: Ungaaq, Ngaanga (meeqqap ungaartornerata nipaa issuarlugu aqaatit). | ||||||
| Maanu | Kitaamiusut | Mâno | ||||
| Majuutaq | Kitaamiusut | Majûtaĸ | ||||
| Makkigaq | Kitaamiusut | Mákigaĸ | ||||
| Malersorniannguaq | Kitaamiusut | Malerssorniánguaĸ | ||||
| Maligiaq | Kitaamiusut | Maligiaĸ | ||||
| ▸ | Malik | Kitaamiusut | Malik | |||
| Isumaa: immami malik. Inuiaqatigiit immamik napaniuteqartut akornanni tupigisassaavallaanngilaq avatangiisinut atsiussisoqartarpat. Inuttut atit pinngortitap pissusianit aallaveqartut qangali atsiunneqartarput, s.i.: Pujoq, Sialuk, Anori il.il. Malik tamakkununnga ilaavoq. Qangaanerusoq erninerup nalaani silap pissusia naapertorlugu aamma atsiussisoqartarsimavoq ilimanarsinnaavorlu inunngornerup nalaani mallersimasoq. Malik atitut nuannarineqariartuinnarpoq. 1950-60-ikkunni ataasiakkaannguit Malimmik ateqariarlutik 1970-ikkunni 30 missaanniipput, 1980-ikkunni amerleriarujussuarput 148-nik, 1990-ikkunni 230-it Malimmik ateqalerput. 2005-imilu katillutik 414-inngorsimallutik. Assingusut: Malinnguaq, Maligiaq (malik akunnattumik angissusilik). | ||||||
| Malitsiaq | Kitaamiusut | Malitsiaĸ | ||||
| Mamagoq | Kitaamiusut | Mamagoĸ | ||||
| Mamarut | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Mamarut | ||||
| Mangaanna | Kitaamiusut | Mangãna | ||||
| Mangilak | Kitaamiusut | Mangilak | ||||
| Manguaraq | Kitaamiusut | Manguaraĸ | ||||
| Manu | Kitaamiusut | Mano | ||||
| Manuaraq | Kitaamiusut | Manuaraĸ | ||||
| Manunnguaq | Kitaamiusut | Manúnguaĸ | ||||
| ▸ | Maqqioq | Kitaamiusut | Marĸioĸ | |||
| Isumaa: "Mamititsissutissamik serrasoq", oqaaseq 'maqqissuut' nagguigalugu. Aamma takukkit: Massagaq & Suersaq. | ||||||
| ▸ | Masik | Kitaamiusut | Masik | |||
| Isumaa: Kalaallit aqqi arlalissuit ulluinnarni inuunermi angerlarsimaffimmut attuumassutilinnut tunngassuteqartarput. Taamatuttaaq piniarnermut saaqqutinut assigisaannullu atasarlutik. Masik tamakkunani kingullernut akuuvoq. Masik tassa qaannap paavata saavani ikaarut qisuk silittoq. Samuel Kleinschmidtip ordbogiliaani "Den Grønlandske Ordbog"-imi 1871-imeersumi (q. 204), ima allassimasoqarpoq: "Masik 1) En Gjælle (i en Fisk eller Krabbe eller andet levende, som aander ved Gjæller) ... 2) Det buede Tværtræ foran ringen i en Kajak (saaledes benævnt ved Sammenligning med en Fisks Gjællebue)." "Masik 1) Aalisakkap, assagiarsuup allalluunniit anersaartuutaa ... 2) Qaannap paavata saavani ikaarut qisuk silittoq (aalisakkap masiata ilusaanut assingummat taamatut taaguusigaq)." Masik aalisakkap masianut qaannallu qisuttaatut taaguutitut naggueqatigiit Inuit amerlanerit akornanni atorneqarpoq. Amerlassusii: Masik 5. Tamarmik 1990-ikkunni inunngortut. | ||||||
| ▸ | Massagaq | Kitaamiusut | Mássagaĸ | |||
| Avanersuaq. Isumaa: mamisagaq. Assingusut: Massaaraq (mamisagaaraq), Massannguaq (mamisagannguaq). Niviarsiaqqat aqqatut oqaluttuatoqqani Paamiut Upernaviullu eqqaannit: Massaaq (Mavsâĸ): mamisagaq, Massaluttoq (Mavsalugtoĸ): maminnerlussimasoq. | ||||||
| Matsilleq | Kitaamiusut | Matsigdleĸ | ||||
| Meeraq | Kitaamiusut | Mêraĸ | ||||
| Miilu | Kitaamiusut | Mîlo | ||||
| Miki | Kitaamiusut | Mike | ||||
| Mikisoq | Kitaamiusut | Mikissoĸ | ||||
| Mikisuluk | Kitaamiusut | Mikissuluk | ||||
| Milinnguaq | Kitaamiusut | Milínguaĸ | ||||
| Milortuaraq | Kitaamiusut | Milortuaraĸ | ||||
| Minagu | Kitaamiusut | Minago | ||||
| Minannguaq | Kitaamiusut | Minánguaĸ | ||||
| Mineq | Kitaamiusut | Mineĸ | ||||
| Minissuaq | Kitaamiusut | Minigssuaĸ | ||||
| Miteq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Miteĸ | ||||
| N | ||||||
| Naalik | Kitaamiusut | Nâlik | ||||
| Naatsoq | Kitaamiusut | Naitsoĸ | ||||
| Nalaak | Kitaamiusut | Nalâk | ||||
| Naleraq | Kitaamiusut | Naleraĸ | ||||
| Nallissaq | Kitaamiusut | Nagdligssaĸ | ||||
| Nammiaq | Kitaamiusut | Nangmiaĸ | ||||
| Napaaq | Kitaamiusut | Napâĸ | ||||
| ▸ | Napaartoq | Kitaamiusut | Napârtoĸ | |||
| Isumaa: Orpiup napaartup kujataani naasartup taaguutaa (napaarpoq). Qallunaatut ‘grønlandsk røn’ (Latinerisut: Sorbus Groenlandica). Naggueqatitta Canadamiut Alaskamiullu orpik taasarpaat napaartoq. Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Amerlassusii: Napaartoq 12. Napârtoĸ 5. | ||||||
| Naqqoq | Kitaamiusut | Narĸoĸ | ||||
| Naruana | Kitaamiusut | Naruvana | ||||
| Nasaasaq | QavappiattutKitaamiusut | Nasaussaĸ | ||||
| Nasaq | Kitaamiusut | Nasaĸ | ||||
| Nataaq | QavappiattutKitaamiusut | Natâĸ | ||||
| Nattoralik | Kitaamiusut | Nagtoralik | ||||
| ▸ | Navagiaq | Kitaamiusut | Navagiaĸ | |||
| Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartartoq. Isumaa: "Nooqattaartoq - Ingerlaartoq" Nagguik nava- pisoqarujussuuvoq angalanermik, taartigiinnermik isumamik imalik, taamatullu uiguut -giaq isummanik ingerlaarnermut tunngasunik imaqarpoq. Aqqup aallaaviani Navagiaq pillugu oqaluttuami inuttaa toqugami tarniulluni uumasumiit uumasumut nooqattaarpoq. Taamaalluni piniartumit pisarineqarpoq pilatsileramilu arnap iluanut pulalluni. Taamatut pisoqarnera pissutigalugu naartooreerluni inunngoqqimmat Navagiamik atserneqarpoq. Navarana pillugu oqaluttuami Navaranap aqqa aamma nikittarnermut tunngasunik isumaqarpoq (takuuk ateq Navarana). Navagiap atitut naggueqatai allat oqaluttuatoqqat ilaanni siumugassaasarput imaattut: Navak aamma Navalik. Taamatuttaaq Navagiaq aamma alla assingusoq Navaluk Alaskami Iñupiat akornanni atiupput. Aamma takukkkit: - Qutuluup Tunumiup Navagiaq pillugu oqaluttuaa uani: Thalbitzer, W.: Navagiaq, Østgrønlandske Sagn og Fortællinger. Det grønlandske Selskabs Skrifter, XIX, II, 1957, s. 263 - 265. - Birgitte Sonne'p oqaluttuatoqqat pillugit databaseliaa: http://tors.ku.dk/biblioteker/eskimologi/datasamlinger/sonnesbase/ | ||||||
| Naviaq | Kitaamiusut | Naviaĸ | ||||
| ▸ | Neruana | Kitaamiusut | Neruana | |||
| Isumaa: Oqaasitoqaq 'neruak' nagguigaa isumaqartoq: 'qinigaq', 'toqqagaq'. Atinut uiggiunneqartartoq -na uiggiullugu. Oqaatsit makku aamma naggueqatigai: 'neruuppoq' ima isumaqartoq: 'imminut tunniuppoq', 'peqqullugu unnersuuppaa (innersuuppaa)', (ordbogêrak' 1967, q. 123) aamma nagguik 'neruut(i)' isumaqartoq 'tigusinissaanut akueraa', 'ikiorumallugu saafigaa'. (Comparative Eskimo Dictionary, 1994, q. 231.) Aammattaaq oqaatsit uku naggueqatigigai ilimagineqarpoq: 'neriuppoq' aamma 'neriugineqarpoq.' Neruana atitut nalunaarsorneqaqqaarpoq 1799-imi Avannaani ima allassimatillugu: 'Neroenna.' Nunavummi naggueqatitta oqaaseq 'niruartaujuq' isumaqartippaat 'qinigaavoq' (pisortatigoortumik atorfimmut il.il.). Nalitsinni aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq. | ||||||
| Ngiinga | Kitaamiusut | Ngînga | ||||
| Ningia | Kitaamiusut | Ningia | ||||
| Niumak | Kitaamiusut | Niumak | ||||
| ▸ | Norsaq | Kitaamiusut | Norssaĸ | |||
| Isumaa: Qisuk akunnattumik takissusilik qaannami saaqqutinut naalitsissut. | ||||||
| Nujukkaq | Kitaamiusut | Nujugkaĸ | ||||
| ▸ | Nuka | Kitaamiusut | Nuka | |||
| Ilaqutariit iluanni taaguut. Isumaa: Nuka tassa arnap nukaa niviarsiaraq imalt. angutip nukaa nukappiaraq. Ateq Nuka nalinginnaasorujussuuvoq (01.01 2005 sioqqullugu inuit Naalagaaffiup iluani najugallit 899-it Nuka-mik ateqarsimapput, taakkunani 694-it Nunatsinni najugaqartuullutik. Ateq Nuka atermik allamik kalaallisuumik qallunaatuumilluunniit aappissalugu aamma nalinginnaasuuvoq, soorlu makkunani: Nuka Aqqalu, Nuka Marie, Nuka Peter, Nuka Anders, Nuka Pavia il.il. Inuit katillugit 86-it Nuka atermik allamik aapperlugu ateqartutut nalunaarsorsimapput. Taamatuttaaq akuerisani nalunaarsorneqarsimapput Nuka nagguigalugu assigiinngitsunik uiguusersukkat atit 25-it. | ||||||
| ▸ | Nukaaka | Kitaamiusut | Nukâka | |||
| Ilaqutariit iluanni taaguut. Isumaa: ateq Nuka nagguigaa. Nukaaka kalaalit aqqini immikkoortut aqaatitut qulequtalikkat iluanniippoq, taakkulu amerlaqaat. Tassa qatanngutigiit akornaminni kutallutik taaguisarnerannit, imalt. inersimasut aqassussillutik taaguisarnerannit pinngorsimavoq nalinginnartullu kingorna atinngorsimalluni. Aqqit akuerisat akornanniipput taaguutit atinngorsimasut Nukaaka-p naaneratut assingusunik naanillit, tassa Atsaaka (atsa-mit) aamma Akkaaka (akka-mit) taamatuttaaq Najaaka (naja-mit), aamma Kaaka (immaqa Nukaakamit pinngortoq nipi siulleq kipiinnarlugu. tamanna kalaallit aqqanni nalinginnaavoq). Aammattaaq qallunaat aqqannit kalaallit taaguinerannut tulluussakkamik ateqarpoq imaattumik Juaaka (ateq Johan (Juaat) aallaavigalugu). Aqqit kutappaluttut Aka aamma Kaka Nuka-mit pinngorput. Ateq Nuka nalinginnaasorujussuuvoq (01.01 2005 sioqqullugu inuit Naalagaaffiup iluani najugallit 899-it Nuka-mik ateqarsimapput, taakkunani 694-it Nunatsinni najugaqartuullutik. Ateq Nuka atermik allamik kalaallisuumik qallunaatuumilluunniit aappissalugu aamma nalinginnaasuuvoq, soorlu makkunani: Nuka Aqqalu, Nuka Marie, Nuka Peter, Nuka Anders, Nuka Pavia il.il. Inuit katillugit 86-it Nuka atermik allamik aapperlugu ateqartutut nalunaarsorsimapput. Taamatuttaaq akuerisani nalunaarsorneqarsimapput Nuka nagguigalugu assigiinngitsunik uiguusersukkat 25-it. Nukaaka aqassusserpalulluni kutalluniluunniit Nuka Nuka-mik imalt. Nuka Aka-mik oqarniarnermit aallaaveqarpoq. Ateq taamatut eqikkagaq alla tassaavoq Nukanu. Ateq Nukaaka Namminersornerulernerup kingorna nalinginnaalerpoq. Nukaakamik ateqarlutik kuisittut siulliit 1980-ikkunni nalunaarsorneqarsimapput. Allattaasitoqaq atorlugu Nukâka aatsaat 1970-ikkunni nalunaarsorneqarpoq, kisianni tamanna isumaqanngilaq ukiut taakku sioqqullugit atorneqarsimanngitsoq. Amerlassusii: Nukaaka niviarsiaqqat atiattut atorneqarneruvoq, inuit 48-t Nukaakamik ateqartutut nalunaarsorsimapput, taakkunani 44-t arnaapput. Angutit sisamat Nukaaka atimittut siullertut atorpaat, uffa arnat 27-t atimittut siullertut Nukaaka aterigaat. Nukâkamik atillit nalunaarsorneqarsimasut sisamat ataappaat. | ||||||
| Nukaarannguaq | Kitaamiusut | Nukâránguaĸ | ||||
| Nukaaraq | Kitaamiusut | Nukâraĸ | ||||
| Nukaatsa | Kitaamiusut | Nukâtsa | ||||
| Nukannguaq | Kitaamiusut | Nukánguaĸ | ||||
| Nukanunnguaq | Kitaamiusut | Nukanúnguaĸ | ||||
| Nukappi | Kitaamiusut | Nukagpe | ||||
| Nukappiaaluk | Kitaamiusut | Nukagpiâluk | ||||
| Nukappiannguaq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Nukagpiánguaĸ | ||||
| Nukappiaq | Kitaamiusut | Nukagpiaĸ | ||||
| Nukappiaraq | Kitaamiusut | Nukagpiaraĸ | ||||
| Nukarleq | Kitaamiusut | Nukardleĸ | ||||
| Nukarliaq | Kitaamiusut | Nukardliaĸ | ||||
| Nukarta | Kitaamiusut | Nukarta | ||||
| Nukartaa | Kitaamiusut | Nukartâ | ||||
| Nukartaaq | Kitaamiusut | Nukartâĸ | ||||
| Nukatsaaq | Kitaamiusut | Nukatsâĸ | ||||
| Nukik | Kitaamiusut | Nukik | ||||
| Nukki | Kitaamiusut | Núke | ||||
| Nungu | Kitaamiusut | Nungo | ||||
| Nunngaq | Kitaamiusut | Núnguaĸ | ||||
| Nunni | Kitaamiusut | Núne | ||||
| Nunnu | Kitaamiusut | Núno | ||||
| Nuungajuk | Kitaamiusut | Nûngajuk | ||||
| Nuunu | Kitaamiusut | Nûno | ||||
| Nuunuuta | Kitaamiusut | Nûnûta | ||||
| O | ||||||
| Ooqi | Kitaamiusut | Ôĸe | ||||
| Oqajaq | Kitaamiusut | Oĸajaĸ | ||||
| Oqalikaq | Kitaamiusut | Oĸalikaĸ | ||||
| Oqi | Kitaamiusut | Oĸe | ||||
| Oqila | Kitaamiusut | Oĸila | ||||
| Oqilaatsoq | Kitaamiusut | Oĸilaitsoĸ | ||||
| Oqina | Kitaamiusut | Oĸina | ||||
| Oqqapia | Tunumiusut Kitaamiusut | Orĸapia | ||||
| Orliina | Kitaamiusut | Ordlîna | ||||
| Orlinnguaq | Kitaamiusut | Ordlínguaĸ | ||||
| P | ||||||
| Paajuk | Kitaamiusut | Pâjuk | ||||
| Paalu | Kitaamiusut | Paulus / Poul / Paul | Pâlo | |||
| Paartoq | Kitaamiusut | Paortoĸ | ||||
| Paavia | Kitaamiusut | Poul/Paul | Pâvia | |||
| Pakkutaq | Kitaamiusut | Pákutaĸ | ||||
| ▸ | Palleq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Patdleκ | |||
| Isumaa: Orpikkat ilaata taaguutaa. Qallunaatut pil imalt. bjerg-æl (Alnus crispa). Timaaniunerusoq isugutasumi portoqalutik naasartut. Pissuseqataa: Pallipaluk. Amerlassusii: Palleq 11. Patdleκ <4. | ||||||
| Palu | Kitaamiusut | Palo | ||||
| Peqitaq | Kitaamiusut | Peĸitaĸ | ||||
| Peqittoq | Kitaamiusut | Peĸigtoĸ | ||||
| Peqqik | Kitaamiusut | Perĸik | ||||
| Peri | Kitaamiusut | Preben | Pere | |||
| Perraq | Kitaamiusut | Perraĸ | ||||
| Persileq | Kitaamiusut | Persileĸ | ||||
| Piffarik | Kitaamiusut | Pivfarik | ||||
| Pikinnguaq | Kitaamiusut | Pikínguaĸ | ||||
| Pilagaq | Kitaamiusut | Pilagaĸ | ||||
| ▸ | Piloq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Piloĸ | |||
| Isumaa: Ilimanarpoq oqaatsip pilutap naalisarnerigaa. Taamaattoq Inughuit oqaaseqarput ima: "pilugataaraa" tassagooq "qajassuuppaa." | ||||||
| ▸ | Pilu | Kitaamiusut | Pilo | |||
| Naasunut taaguut. Isumaa: Kigutaarnat nagguii pilunik taaneqartarput. Qallunaatut mosebølle, latinerisut vaccinium uliginosum. Pilu imaassinnaavoq aamma pilutap naalisarnerigaa. Naggueqatai: Pilunnguaq 91. Pilúnguaĸ 43. Pilutaq 35. Pilutaĸ 11. Pilutannguaq 9. Pilutánguaĸ 4. Amerlassusii: Pilu 33. Pilo 11. | ||||||
| ▸ | Pilutaq | Kitaamiusut | Pilutaĸ | |||
| Naasunut taaguut. Orpiup naasulluunniit pilutaa. Amerlassusii: Pilutaq 35. Pilutaĸ 11. Naggueqatai: Pilutannguaq 9 . Pilutánguaĸ 4. Pilunnguaq 91. Pilúnguaĸ 43 | ||||||
| Pingeq | Kitaamiusut | Pingeĸ | ||||
| Pingiaq | Kitaamiusut | Pingiaĸ | ||||
| Pinnernaq | Kitaamiusut | Pínernaĸ | ||||
| Pitu | Kitaamiusut | Pito | ||||
| Pituaq | Kitaamiusut | Pituaĸ | ||||
| Pooq | Kitaamiusut | Pôĸ | ||||
| Pueq | Kitaamiusut | Pueĸ | ||||
| Puju | Kitaamiusut | Pujo | ||||
| Pukeq | Kitaamiusut | Pukeĸ | ||||
| Q | ||||||
| Qaajarnaq | Kitaamiusut | K'âjarnaĸ | ||||
| Qaamaninnguaq | Kitaamiusut | K´aumanínguaĸ | ||||
| Qaamaq | Kitaamiusut | K'aumaĸ | ||||
| Qaaneq | Kitaamiusut | K'âneĸ | ||||
| Qaanngusaq | Kitaamiusut | K'áungussaĸ | ||||
| Qaarluttoq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | K'aordlugtoĸ | ||||
| Qaarsuluk | Kitaamiusut | K'ârssuluk | ||||
| Qaassuk | Kitaamiusut | K'âgssuk | ||||
| Qaateq | Kitaamiusut | K'âteĸ | ||||
| Qajuerneq | Kitaamiusut | K'ajuerneĸ | ||||
| Qaleraq | Kitaamiusut | K'aleraĸ | ||||
| Qangatsi | Kitaamiusut | K'angatse | ||||
| ▸ | Qangiak | Kitaamiusut | K'angiak | |||
| Ilaqutariinni taaguut. Assingusut: Anngak, arnap qatanngutaata angutip qitornaa. Nuaraluaq, ujoruk: qatanngutip arnap qitornaa. | ||||||
| Qaqaat | Kitaamiusut | K'aĸât | ||||
| Qaqi | Kitaamiusut | K'aĸe | ||||
| Qasaaq | Kitaamiusut | K'assâĸ | ||||
| Qasana | Kitaamiusut | K'asana | ||||
| Qasapi | Kitaamiusut | K'asape | ||||
| Qasiaq | Kitaamiusut | K'assiaĸ | ||||
| Qatik | Kitaamiusut | K'atik | ||||
| Qattaaq | Kitaamiusut | K'átâĸ | ||||
| Qattaarsuk | Kitaamiusut | K'átârssuk | ||||
| Qattaasaq | Kitaamiusut | K'átaussaĸ | ||||
| Qavannguaq | Kitaamiusut | K'avánguaĸ | ||||
| Qeqquaq | Kitaamiusut | K'erĸuaĸ | ||||
| Qiimaaraq | Kitaamiusut | K'îmâraĸ | ||||
| Qilagoq | Kitaamiusut | K'ilagoĸ | ||||
| Qilerneq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | K'ilerneĸ | ||||
| Qilluttoq | Kitaamiusut | K'igdlugtoĸ | ||||
| Qilugoq | Kitaamiusut | K'ilugoĸ | ||||
| Qipisorsuaq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | K'ipissorssuaĸ | ||||
| Qipisuna | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | K'ipissuna | ||||
| Qissisaq | Kitaamiusut | K'íssissaĸ | ||||
| Qiteraq | Kitaamiusut | K'iteraĸ | ||||
| Qitinnguaq | Kitaamiusut | K'itínguaĸ | ||||
| ▸ | Qivioq | Kitaamiusut | K'ivioĸ | |||
| Isumaa: Qivioq tassa timmissap meqquisa ataaniittut meqquaqqat qituttut oqorsaatigiuminartut. Taamatuttaaq nersutit meqquisa ataaniittut naasulluunniit qiviui taamak taagorneqartarput. Atit Qiviumut assingusut: Meqqoq, Meqqunnguaq, Meqqupaluk aamma immaqa Meqqusaaq (atip meqqusaap ataani takuuk). | ||||||
| Quaajeq | Kitaamiusut | K'uâjeĸ | ||||
| Quajaak | Kitaamiusut | K'uajâk | ||||
| Quajaq | Kitaamiusut | K'uajaĸ | ||||
| Quannaq | Kitaamiusut | K'uánaĸ | ||||
| Quiak | Kitaamiusut | K'uiak | ||||
| Qujaavaarsuk | Kitaamiusut | K'ujâvârssuk | ||||
| Quliaaq | Kitaamiusut | K'uliâĸ | ||||
| Qulitsaq | Kitaamiusut | K'ulitsaĸ | ||||
| Qulliaq | Kitaamiusut | K'uvdliaĸ | ||||
| ▸ | Quloqutsuk | Kitaamiusut | K'uloĸutsuk | |||
| Oqaluttuatoqqanit pisoq. Isumaa: Kwakiutl indianerit oqaasiannit Quequtsa-mit isumaqartoq 'timmiaaraq.' Quloqutsuk tassaavoq angut Aqissiaq pillugu oqaluttuani Aqissiap unammisaa. Aqissialersaarut Kaasassummut tullinnguullugu Nunatsinni oqaluttuani ilisimaneqarnerpaat ilagaat. Oqaluttuaq taanna Tornit Nunatsinniissimanerannit (600-900 Kr. king.) kingornussatta ilaattut ilimagineqartarpoq naggueqatitta akornanni ilisimaneqarani Nunatsinni taamaallaat ilisimaneqarmat oqaluttuarlu sananeqaatigimigut indianerit oqaluttuaannut qanimmat. Aamma takuuk ateq Qulutaq. Najoqqutaq: Robert Petersen: "Aqissiap oqaluttuaani eqqumiiginartut." Ilisimatusarfik 1990. | ||||||
| ▸ | Qunaaq | Kitaamiusut | K'unâĸ | |||
| Aqaat. Isumaa: inequnartoq (inequnaaq), kusanartoq, isigiuminartoq. Naggueqatigai arnat atiat Tunumeersoq Qunerseeq (Qunersooq) isumaqartoq pinnersoq. Aamma Quneqitooq isumaqartoq pinnersorujussuaq 1880-ikkunni arnap Uummannap eqqaaniit Upernaviup avannaanut nuussimasup aterisimasaa. Atit tassannga nagguillit aamma tassaapput kitaani angutit arnallu atiat Qunerna aamma kitaani arnat atiat Quniganna kujataanilu arnap atia Quneq. Oqaaseq taassuma paarlattuanik isumalik suli atugaasarpoq, tassa quniitsoq isumaqartoq pinniitsoq, amannaatsoq (toriitsoq/pualasoq). Taamatut isumalik Tunumiut arnat angutillu atiutigaat ima: Quninngi aqaatitut atsiussimasaq. Amerlassusii: Qunaaq 10. K’unâĸ 6. | ||||||
| ▸ | Qunerna | Kitaamiusut | K'unerna | |||
| Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat Isumaa: inequgisaq, pinnarisaq. Nagguia: quneq (uuminnga (ine)qunaaq). Naggueqatigai: Qunaaq aamma Qunerseeq (pinnersoq, inequnartoq) aamma Quneqitooq isumaqartoq pinnersorujussuaq 1880-ikkunni arnap Uummannap eqqaaniit Upernaviup avannaanut nuussimasup aterisimasaa naggueqatigaa. Atit tassannga nagguillit aamma tassaapput kitaani angutit arnallu atiat Qunerna aamma kitaani arnat atiat Quniganna kujataanilu arnap atia Quneq. Oqaaseq taassuma paarlattuanik isumalik suli atugaasarpoq, tassa quniitsoq isumaqartoq pinniitsoq, amannaatsoq (toriitsoq/pualasoq). Taamatut isumalik tunumiut arnat angutillu atiutigaat ima: Quninngi aqaatitut atsiussimasaq. Amerlassusii: nalitsinni atigineqanngilaq. | ||||||
| Qusoraq | Kitaamiusut | K'usoraĸ | ||||
| Qussuk | Kitaamiusut | K'ugssuk | ||||
| S | ||||||
| Saaguaq | Kitaamiusut | Sâguaĸ | ||||
| Saakkorat | Kitaamiusut | Sãkorat | ||||
| Saamaq | Kitaamiusut | Saimaĸ | ||||
| Saamik | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Sâmik | ||||
| Saamoq | Kitaamiusut | Sâmoĸ | ||||
| Sakkak | Kitaamiusut | Sakarias | Sákak | |||
| ▸ | Salik | Kitaamiusut | Salik | |||
| Oqaluttuatoqqani atiusartoq. Isumaa: Kitaamiut angutit atiat Salik oqaatsimit uuminnga naggueqarnissaa ilimanarpoq: ’saliisoq’. Isumaa immaqa upperisatoqaq malillugu angakkut toornillutik Sassuma Arnaanukaraangamik inuit allerutinik (ileqqulersuutissanik upperisarsiornermut tunngasunik) malinnissimanngitsut pilersitaannik minguit nujaanut nippussuussimasut salillugit piiarlugit piniagassat uterteqqittarnerinut attuumassuteqarsinnaavoq. 1981-imi qalipaasoq atuakkiortorlu Keld Hansen nukappiaraq 1600-kkunneersoq Salimmik atilik pillugu meeqqanut atuagaaqqiorpoq. Ukiuni taakkunani aamma tarnip pissusiinik ilisimasalik Peter Berliner radiokkut aallakaatitassioqattaarpoq inuttaritittuusaartarlugu angut Salimmik atilik. Tamanna taamani Nunatsinni atsiisarnermut sunniuteqarpoq, tassami Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfiup (Grønlands Statistikip) nalunaarsugai naapertorlugit ukiuni tulliuttuni nukappiaqqat Salimmik atsikkat malunnartumik amerlimmata. | ||||||
| Sapangisaq | Kitaamiusut | Sapangisaĸ | ||||
| Sapiitsoq | Kitaamiusut | Sapîtsoĸ | ||||
| Saqu | Kitaamiusut | Saĸo | ||||
| Sarfak | Kitaamiusut | Sarfak | ||||
| Satorina | Kitaamiusut | Satorina | ||||
| Seqineq | Kitaamiusut | Seĸineĸ | ||||
| Sequssuk | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Seĸuvssuk | ||||
| ▸ | Sequssuna | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Seĸuvsuna | |||
| Avanersuaq. Isumaa: Ateq Avanersuarmiit pinngoqqaarpoq imatullu isumaqartinneqartarpoq: manniup aappaluttortaa (æggeblomme), oqaaseq sequsseq (hequsseq) naggueqatigaa Avanersuarmiut oqaasiannit hequsseraq (sequsseraq)-mit isumaqartumit: mannik timmissap iluaniittoq. Aamma aalisakkat suaat Avanersuarmiut hequsserarmik taasarpaat. (tak.:M. Fortescue: Inuktun 1991, q. 41). Aamma naggueqatitta Qeqertaaluup avannaani Tununermiut oqaaseq ‘siqussiraq’ ima nassuiaateqartippaat: “tingmiap manniksangit iluaniittut sauniqangittut suli siqussirauvut.” (www.asuilaak.ca) Uffa Quebecip Avannaamiut oqaaseq ‘siqutsiraq’ ima isumaqartikkaat: “mannik timmissap iluani suli anillanneqanngitsoq suli iluamik qalipperneqanngitsoq” (Lucien Schneider: Ulirnaisigutiit 1985, q. 362). Alaskami Iñupiaat akornanni inuttut atiuvoq Siqupsiraq aamma ullorissat uagut kalaallit Qiluttuusanik imalt. Tartutuuttunik taasakkavut (Syvstjernen (Plejaderne)) oqaatsimut tassunga assingusumik taaguuteqartippaat ima: ‘Siqupsiqqat’. (http://www.alaskool.org/LANGUAGE/dictionaries/inupiaq/dictionary.htm ) Amerlassusii Aqqit nalunaarsorsimaffiii naapertorlugit Nunatsinni angutit katillugit arfinilit Sequssunamik ateqarput. Siulliit 1919 siornatigut taamatut atilittut kuisissimasut kingulliillu amerlanerit 1980-90ikkunni inunngortut. | ||||||
| ▸ | Sikkersoq | Kitaamiusut | Sivkersoĸ | |||
| Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Isumaa: (Naasoq) sikkersoq. Oqaaseq sikkersoq aamma isumaqarpoq: illariarpoq. Amerlassusii: Sikkersoq 59. Sivkersoĸ 21. | ||||||
| Sikki | Kitaamiusut | Sivke | ||||
| ▸ | Singajik | Kitaamiusut | Singajik | |||
| Nukappiaqqat atiat. Oqaluttuatoqqani atorneqartoq. Isumaa: Singajiiup oqaatsit qalipaammut attuumassutillit naggueqatigai, soorlu ´singarnaq' tassa 'qimmeq kajussuttoq qasertoq (amarungasoq)', angakkuttaaq oqaasiini 'singarti' tassaavoq amaroq, canadamilu angakkut oqaasii atorlugit terianniat taaneqartarput 'singakarjuit', qalipaataat pinerugunarlugu. Aamma Akilinermi Singartik inuup ateraat. Ateq Singajik tassaavoq oqaluttuatoqqani ilisimaneqarluartup pissartap Arsuup eqqaaniit Kangermut Nuup avataanut 1600-kkut naalerneranni nuuttup aqqa. | ||||||
| ▸ | Singajuk | Kitaamiusut | Singajuk | |||
| Nukappiaqqat atiat. Oqaluttuatoqqani atorneqartoq. Isumaa: Singajuup oqaatsit qalipaammut attuumassutillit naggueqatigisinnaavai, soorlu ´singarnaq' tassa 'qimmeq kajussuttoq qasertoq (amarungasoq)', aamma angakkut oqaasiini 'singarti'tassaavoq amaroq, aammaattaaq canadami terianniat angakkut oqaasii atorlugit taaguuteqarput ima: 'singakarjuit', qalipaataat pinerugunarlugu. Akilinermissaaq inuup ateraa Singartik. Ateq sumiorpaluussuseq atorlugu pissuseqataa Singajik tassaavoq Pissartap Arsuup eqqaaniit Kangermut Nuup avataanut 1600-kkut naalerneranni nuuttup aqqa. | ||||||
| Singeqqaq | Kitaamiusut | Singerĸaĸ | ||||
| Singerneq | Kitaamiusut | Singerneĸ | ||||
| Sinnii | Kitaamiusut | Sivnê | ||||
| Sinniisoq | Kitaamiusut | Sivnîssoĸ | ||||
| ▸ | Siuana | Kitaamiusut | Sujuana | |||
| Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Isumaa: Siuanap nagguigaa siu-, siorlermut imalt. siuttuunissamik attuumassuteqarsinnaasoq. Allattaasitoqqami allassimavoq ima: Sujuana. Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni aqqit siu-mik aallartinnillit pingasuupput: Siuleqatuk (Hiuleqatuk) Avanersuarmiut arnat atiattut nalunaarsorsimasoq, aamma Avanersuarmiut arnat atiat Sujuleqatsiaq. Taamatuttaaq angutit Kitaamiut atiat Siukiaq. Tamatuma saniatigut Alfred Berthelsenip kalaallit aqqi pillugit allaatigisaani 1918-imeersumi (Navngivning i Grønland, Meddelelser om Grønland 56, q. 274) aqqit siu-mik naggueqartut makku ilaapput: Sujortoq (Sujugtoq, tassa siuttoq) angutip avannaani 1799-imi atia , isumaqartoq arfernik upattuni (malersortuni) naalitsisartoq (harpunér), aammattaaq arnap atia 1799-imi nalunaarsorsimasoq: Sujotona (Sujutuna = siutuna), tassa siutooq, immaqa qingartooq. Taavalu 1867-imi aamma Avannaani angutip atia imaattoq: Sujoraq (Sioraq), tassagooq qingakkaajunini pissutigalugu. Uiguut -na Siuanami aamma Siutunami atorneqartoq Kalaallit aqqini uiguutaavoq nalinginnaasoq atiunera ersersinniarlugu atorneqartartoq. Amerlassusii: Nalitsinni Siuana aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq. | ||||||
| Siukiaq | Kitaamiusut | Siukiaĸ | ||||
| Sorlak | Kitaamiusut | Sordlak | ||||
| Sorlannguaq | Kitaamiusut | Sordlánguaĸ | ||||
| Suigana | Kitaamiusut | Suigana | ||||
| Sukateq | Kitaamiusut | Sukateĸ | ||||
| Suloraq | Kitaamiusut | Suloraĸ | ||||
| Suluk | Kitaamiusut | Suluk | ||||
| Sulunnguaq | Kitaamiusut | Sulúnguaĸ | ||||
| Sunavana | Kitaamiusut | Sunavana | ||||
| T | ||||||
| Taajuat | Kitaamiusut | Tâjuat | ||||
| Taaluaq | Kitaamiusut | Tâluaĸ | ||||
| Taaraq | Kitaamiusut | Târaĸ | ||||
| Taiungina | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Taiungina | ||||
| Tajaq | Kitaamiusut | Tajaĸ | ||||
| Tajarneq | Kitaamiusut | Tajarneĸ | ||||
| Takisooq | Kitaamiusut | Takisôĸ | ||||
| Takisuunnguaq | Kitaamiusut | Takisũnguaĸ | ||||
| Taliffak | Kitaamiusut | Talivfak | ||||
| Talissaq | Kitaamiusut | Taligssaĸ | ||||
| Tappiana | Kitaamiusut | Tagpiana | ||||
| Taqajaraq | Kitaamiusut | Taĸajaraĸ | ||||
| Taqatuina | Kitaamiusut | Taĸatuina | ||||
| Taqqaq | Kitaamiusut | Tarĸaĸ | ||||
| Tasiaq | Kitaamiusut | Tasiaĸ | ||||
| Tassuana | Kitaamiusut | Tássuana | ||||
| Tassutaq | Kitaamiusut | Tavssutaĸ | ||||
| Tavik | Kitaamiusut | Tavik | ||||
| Termaq | Kitaamiusut | Termaĸ | ||||
| Tigaq | Kitaamiusut | Tigaĸ | ||||
| Tinneraq | Kitaamiusut | Tíneraĸ | ||||
| Tita | Kitaamiusut | Tita | ||||
| Tivariaq | Kitaamiusut | Tivariaĸ | ||||
| Tuapak | Kitaamiusut | Tuapak | ||||
| Tuiigaq | Kitaamiusut | Tuîgaĸ | ||||
| Tuilik | Kitaamiusut | Tuvilik | ||||
| Tukku | Tunumiusut Kitaamiusut | Túko | ||||
| Tukuma | Kitaamiusut | |||||
| ▸ | Tukumaq | Kitaamiusut | Tukumaĸ | |||
| Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Isumaa: 'aalassarissoq', 'qiilasoq', kajumissoq, qiimmattartoq', 'sullerissoq' ilaatigut 'ulapittoq' oqaluut ’tukumavoq’ aallaavigalugu. Ulluinnarni taaguutitut: Tukuma. Aqqit tassunga assingusut tassaapput 'Qiimaaraq' ateq Kitaaneersoq, aamma 'Oqila' (oqilasooq), naalisarneralu Oqi. Aamma takuuk niviarsiaqqat atiat Tukummeq. Amerlassusii: Tukuma, pingasut ataallugit (niviarsiaqqat 01.01 2005 sioqqullugu DK-mi najugallit). Tukumaq, sisamat ataallugit (nukappiaqqat 01.01 2005 sioqqullugu nunani allani najugallit). | ||||||
| Tulimaaq | Kitaamiusut | Tulimâĸ | ||||
| Tulleq | Kitaamiusut | Tugdleĸ | ||||
| Tulluartoq | Kitaamiusut | Tugdluartoĸ | ||||
| Tunersuk | Kitaamiusut | Tunersuk | ||||
| Tungutsiiannguaq | Kitaamiusut | Tungutsîánguaĸ | ||||
| Tungutsiiaq | Kitaamiusut | Tungutsîaĸ | ||||
| Tunukana | Kitaamiusut | Tunukana | ||||
| Tuttorana | Kitaamiusut | Tugtorana | ||||
| Tuugaaq | Kitaamiusut | Tûgâĸ | ||||
| Tuujuk | Kitaamiusut | Tûjuk | ||||
| Tuukkaq | Kitaamiusut | Tũkaĸ | ||||
| Tuullik | Kitaamiusut | Tûgdlik | ||||
| U | ||||||
| Ueqqaaq | Kitaamiusut | Uerĸâĸ | ||||
| Uerana | Kitaamiusut | Uverana | ||||
| Uiaqoq | Kitaamiusut | Uiaĸoĸ | ||||
| Uilulaq | Kitaamiusut | Uilulaĸ | ||||
| Uisasoq | Kitaamiusut | Uisassoĸ | ||||
| Ujarak | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Ujarak | ||||
| Ujaratsiaq | Kitaamiusut | Ujaratsiaĸ | ||||
| Ujarneq | Tunumiusut Kitaamiusut | Ujarneĸ | ||||
| Ujoru | Kitaamiusut | Ujoro | ||||
| Ujuuki | Kitaamiusut | Johannes | Ujûke | |||
| Ukaleq | Kitaamiusut | Ukaleĸ | ||||
| Ukaliusi | Kitaamiusut | Ukaliuse | ||||
| Ukatu | Kitaamiusut | Ukato | ||||
| Ulaaju | Kitaamiusut | Ulâjo | ||||
| ▸ | Ulaajuk | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Ulâjuk | |||
| Oqaluttuatoqqani atorneqartartoq. Isumaa: Ulaajuk tassa inuk inuutsimigut iluserissoq takkajaajulluni sillakullaasoq. Atit Ulaajuup naggueqatai tassaapput angutit arnallu Tunumi atigisartagaat Ulannaq aammalu Qavappiaat arnanut atiutaat Ulartoq. Taamatuttaaq angut 1881-imi Alluitsumi kuisittoq kalaallisut ateqaqqaarsimagaluarpoq ima: Ulaasi. Aamma tak.: Eri, Taorana (Daorana). | ||||||
| Ulloriannguaq | Kitaamiusut | Uvdloriánguaĸ | ||||
| Ulloriaq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Uvdloriaĸ | ||||
| Ulornaq | Kitaamiusut | Ulornaĸ | ||||
| Uluattooq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Uluagtôĸ | ||||
| Unaliina | Kitaamiusut | Unalîna | ||||
| Unalina | Kitaamiusut | Unalina | ||||
| Ungaaq | Avanersuarmiusut Kitaamiusut | Ungâĸ | ||||
| Uniaq | Kitaamiusut | Uniaĸ | ||||
| Unnaq | Kitaamiusut | Únaĸ | ||||
| Uppik | Kitaamiusut | Ugpik | ||||
| Usinna | Kitaamiusut | Usivna | ||||
| ▸ | Utertoq | Kitaamiusut | Utertoĸ | |||
| Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Isumaa: Toqukkut qimagussimasoqartillugu atsiussisoqaraangat toqusimasoq utertutut isigalugu angerlartoqutigineqartarpoq. Paqumisunneq pissutigalugu qanga atermik nalinginnaq taaguinissaq utersigineqarneq ajorpoq, taamaammat ativia taanagu utersimanera pillugu taaguineq atinnguussimavoq ima: Utertoq. Utertup pissuseqatigai atit makku: Angerla, Sinniisoq, aamma immaqa Qaaqqutsiaq aamma Taatsiaq. Qanigisaasut paqumiginnillutik taaguiumanatik atsiussamut taaguusiuttagaat tamakku piffissap ingerlanerani inuttut atinnguussimapput. Amerlassusii: Utertoq 15. Utertoκ 5 Allat: Utertunnguaq 11. Utertúnguaκ 4. | ||||||
| ▸ | Uti | Kitaamiusut | Ute | |||
| Utertoq naalisarlugu. Toqukkut qimagussimasoqartillugu atsiussisoqaraangat toqusimasoq utertutut isigalugu angerlartoqutigineqartarpoq. Paqumisunneq pissutigalugu qanga atermik nalinginnaq taaguinissaq ornigineqarneq ajorpoq, taamaammat ativia taanagu utersimanera pillugu taaguineq atinnguussimavoq ima: Utertoq. Utip pissuseqatigai atit makku: Utertoq, Angerla, Sinniisoq immaqalu Qaaqqutsiaq aamma Taatsiaq. Qanigisaasut paqumiginnillutik taaguiumanatik atsiussamut taaguusiuttagaat tamakku piffissap ingerlanerani inuttut atinnguussimapput. | ||||||
| Uunu | Kitaamiusut | Ûno | ||||
Aterni ujarlerneq
Inuit aqqinut tunngasut
