Atit ujakkamut naleqquttut

Atit naleqquttut nassaarisat 401:
A | E | I | K | M | N | O | P | Q | S | T | U | V

	Ateq	♀	♂	☼	Qallunaatut	Allattaasitoqaq
	Ateq	♀	♂	☼	Qallunaatut	Allattaasitoqaq
A
▸	Aaju	♀	♂	Kitaamiusut		Âjo
	Aqaat/kutannermit aallaaveqartoq. Isumaa: Aaju meeraaqqap oqalulerlaap kutattumik taasineranit angajumik oqariaraluarneranit aallaaveqarpoq. Taaguutit tamakku ilaqutariit iluanni taamaallaat atorneqaqqaartarsimagaluarlutik maanna inuttut aamma atinnguussimalerput. Kutannermit aallaaveqarlutik atit taamaattut arlaqarput, soorlu qatanngutigiit akornanni taaguutaasartut makku: Uka, Aka, Kuka, Kuuka, Kaka aamma Kaaka (nukamit), Aaqa (aleqa) il.il. Amerlassusii: Aaju 21. Âjo 8.
▸	Aajunnguaq	♀	♂	Kitaamiusut		Âjúnguaĸ
	Aqaat/kutannermit aallaaveqartoq. Isumaa: Aaju meeraaqqap oqalulerlaap kutattumik taasineranit aallaaveqarpoq, meeqqap angajumik oqariaraluarneranit. Taaguutit tamakku ilaqutariit iluanni taamaallaat atorneqartaraluarlutik maanna inuttut aamma atinnguussimalerput. Kutannermit aallaaveqarlutik atit taamaattut arlaqarput, soorlu qatanngutigiit akornanni taaguutaasartut makku:: Uka, Kuka, Kaka & Kaaka (nuka), Aaqa (aleqa) il.il. Amerlassusii: Aajunnguaq 8. Âjúnguaĸ <4.
	Aalaaraq	♀		Kitaamiusut		Âlâraĸ
	Aalari	♀		Kitaamiusut		Âlare
	Aalu	♀		Kitaamiusut		Âlo
	Aama	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Auma
	Aamaq	♀		Kitaamiusut		Aumaĸ
	Aannguaq	♀	♂	Kitaamiusut		Ãnguaĸ
	Aarsuatsiaq	♀		Kitaamiusut		Ârssuatsiaĸ
	Aaruna	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Âruna
	Aati	♀		Kitaamiusut		Âte
	Aatsuk	♀		Kitaamiusut		Âtsuk
	Affaaraq	♀		Kitaamiusut		Avfâraĸ
	Aguna	♀		Kitaamiusut		Aguna
	Aja	♀		Kitaamiusut		Aja
	Ajaaja	♀	♂	Kitaamiusut		Ajâja
	Ajuina	♀		Kitaamiusut		Ajuina
	Aka	♀	♂	Kitaamiusut		Aka
▸	Akannguaq	♀	♂	Kitaamiusut		Akánguaĸ
	Aqaat. Isumaa: Ilaqutariit iluanni taaguut Nuka qatanngutit arlaata kutattumik taallugu Aka, uiguuserlugu -nnguaq.
	Akartaa	♀		Kitaamiusut		Akartâ
▸	Akik	♀	♂	QavappiattutKitaamiusut		Akik
	Qavappiaat nukappiaqqanut atiat. Kitaani niviarsiaqqat atiat.
▸	Akisooq	♀	♂	Kitaamiusut		Akisôκ
	Nalitooq. Isumaa: Nalitooq. Pissuseqatai: Akisuunnguaq, Aki (naalisarlugu). Amerlassusii: Akisooq 34 (Nunatsinni). Akisooq 32 (DK-mi). Akisôκ 21.
	Akulluana	♀		Kitaamiusut		Akuvdluana
	Akunnguaq	♀		Kitaamiusut		Akúnguaĸ
	Alasuaq	♀	♂	Kitaamiusut		Alasuaĸ
	Aleqa	♀		Kitaamiusut		Aleĸa
	Aleqaaraq	♀		Kitaamiusut		Aleĸâraĸ
	Aleqannguaq	♀		Kitaamiusut		Aleĸánguaĸ
	Aligioq	♀		Kitaamiusut		Aligioĸ
	Allinna	♀		Kitaamiusut		Agdlína
	Allisuna	♀		Kitaamiusut		Agdlisuna
▸	Amaalik	♀	♂	Kitaamiusut		Amâlik
	Amaalik arnat angutillu aterisarsimavaat. Arnat meeqqamik amaallit, aamma miteq angutiviaq qaqujummik ilaatigut pineqartartoq inunnut atsiunneqartarsimavoq.
	Amataq	♀		Kitaamiusut		Amataĸ
▸	Ameraq	♀		Kitaamiusut		Ameraĸ
	Isumaa: orpiup ameraa, nassuup ameraa
	Ammaloqisaaq	♀		Kitaamiusut		Angmaloĸisâĸ
	Aneerajik	♀	♂	Tunumiusut Kitaamiusut		Anêrajik
	Angajooraq	♀	♂	Kitaamiusut		Angajôraĸ
	Angaju	♀	♂	Kitaamiusut		Angajo
	Angajulleq	♀	♂	Kitaamiusut		Angajugdleĸ
▸	Angerla	♀	♂	Kitaamiusut		Angerdla
	Isumaa: Toqukkut qimagussimasoqartillugu atsiussisoqaraangat toqusimasoq utertutut isigalugu angerlartoqutigineqartarpoq, angerlartoq imalt. angerlartoqut, naalisarlugu Angerla. Taassuma pissuseqatigai atit makku: Utertoq, Sinniisoq, aamma immaqa Qaaqqutsiaq aamma Taatsiaq. Qanigisaasut paqumiginnillutik taaguiumanatik atsiussamut taaguusiuttagaat tamakku piffissap ingerlanerani inuttut atinnguussimapput. Kalaallit oqaluttuatoqaataanni angerlartussiaq arlalitsigut sammineqartarpoq toqugaluarluni uteqqittumut. Allat: Angerlartoq 11. Angerdlartoκ 12. Angerlarneq <4. Angerlannguaq 33. Angerdlánguaκ 6. Angerlartunnguaq 7. Amerlassusii: Angerla 48. Angerdla 38.
	Angerlannguaq	♀	♂	Kitaamiusut		Angerdlánguaĸ
▸	Angerlartoq	♀	♂	Kitaamiusut		Angerdlartoĸ
	Isumaa: 'angerlamut uteqqittoq'. Toqukkut qimagussimasoq atsiunneqarsimatillugu aqqa paqumigalugu taajumanagu taaguut imalt. inuk qaannamik ajunaassaguni utimut angerlaqqissinnaaqqullugu (angerlartussiaq) meeraanerminiilli aalajangersimasumik iliuuseqarfigisarsimasaq (tak. oqaluttuaq "Avatarsuaq" uani: "Oqalualaartussaqaraluarnerpoq...", Atuakkiorfik 1996, q. 233-237). Aamma takukkit: Angerla & Angerlarneq. Alla: Angerlartunnguaq 7. Amerlassusii: Angerlartoq 11. Angerdlarto? 12.
	Angiluk	♀		Kitaamiusut		Angiluk
	Annersaq	♀		Kitaamiusut		Angnerssaĸ
▸	Anngalik	♀		Kitaamiusut		Ángalik
	Ilaqutariit iluanni taaguut. Isumaa: arnaq qatanngutimi angutip qitornaanik soralualik. (assingusut: qangiak/qangiaq: angutip qatanngutaata angutip qitornaa, nuaraluaq aamma ujoruk: qatanngutip arnap qitornaa.) Uiguut -lik inuup atiatut atorneqartillugu isumaqartarpoq aarnuarinngikkuniuk toornarigaa.
	Apaa	♀		Kitaamiusut		Apâ
	Apaajaq	♀		Kitaamiusut		Apaujaĸ
	Apannguaq	♀	♂	Kitaamiusut		Apánguaĸ
	Apia	♀		Kitaamiusut		Apia
	Apileq	♀		Kitaamiusut		Apileĸ
	Appa	♀	♂	Kitaamiusut		Agpa
	Appaaq	♀		Kitaamiusut		Agpâĸ
▸	Apunnguaq	♀	♂	Kitaamiusut		Apúnguaκ
	Isumaa: Ateq Aputsiaq aallaavigisinnaavaa, kisianni aamma Europamiut aqqat Apollo kalaallit taggersuisarnerat naapertorlugu Apulu = Apu, -nnguarmik uiguuserlugu. Aamma arnat aqqat Abelone aallaavigisimasinnaavaa
▸	Aputsiaq	♀	♂	Kitaamiusut		Aputsiaĸ
	Aputsiaq Nunatsinni atitut ilisimaneqarlualerunarpoq meeqqanut atuakkiaq Aputsiaq, nittaalannguaq kalaallisut 1984-imi saqqummermat. Tamanna sioqqullugu aamma qallunaatut saqqummerpoq 1970-imi Aputsiaq, det lille snefnug-imik qulequtaqarluni. Atuakkiortuuvoq fransked Nunatsinnut ilisimasassarsiortartoq Paul-Emile Victor (1907-1995). Atuagaq franskisut saqqummeqqaarpoq 1950-imi Apoutsiak, le petit flocon de neige-mik qulequtaqarluni. Soorlu kalaallisut nutsernerani takuneqarsinnaasoq atuakkiortup nittaalannguamik isumaqarnerarpaa. Atuakkiortua naapertorlugu Tunumiunngooq ateraat. Siusinnerusukkut ateq taanna pillugu saaffiginnittoqarmat Oqaasiliortut siulittaasuat qallunaatut taaguutaanut naqqiissuteqarpoq, snefnugigooq kalaallisut ima taaguuteqarmat qanik qallunaatut snekrystalimik taassallugu piukkunnarnerugaluarpoq. Kisianni kalaallisut nutserisuata Isak Heilmannip Aputsiaq nittaalannguamik isumaqartillugu kalaallisuunngortissimavaa.
	Aqaatilik	♀	♂	QavappiattutKitaamiusut		Aĸautilik
	Aqartina	♀		Kitaamiusut		Aĸartina
	Aqisseq	♀		Kitaamiusut		Aĸigsseĸ
▸	Aqissiaq	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Aĸigssiaĸ
	Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq. Isumaa: Aqissip piaraa. Oqaluttuatoqaatitta ilisimalluarneqarnerpaat ilaata inuttaata pingaarnersaat ateqarpoq Aqissiaq. (Oqaluttuaq Tunersuarnit kingornussarisimagipput unnertarpaat naggueqatitta akornanni pigineqanngimmat, taamaallaat Canadap kitaata avannaani indianerit akornanni.) Aqqit assingusut: Aqisseq aamma Aqissiarsuk. Amerlassusii: Aqissiaq 29 (Nunatsinni), 21 (DK-mi), Aqigssiaq 8, Aĸigssiaĸ 12.
	Aqqajuna	♀		Kitaamiusut		Arĸajuna
	Arfaaraq	♀		Kitaamiusut		Arfâraĸ
	Arfitsiaq	♀		Kitaamiusut		Arfitsiaĸ
▸	Ari	♀	♂	Kitaamiusut		Are
	Isumaa: Serissap qeqqamiut aqaataat nukappiaqqanuunerusoq, inequnartoq, asasaq, erligisaq, s.i. Arivaraq. Ateq assingusoq aamma akuerisaniippoq: Ara, uuminngagooq naalisagaq: "asasara".
	Arivaraq	♀	♂	Kitaamiusut		Arivaraĸ
	Arnaajuma	♀		Kitaamiusut		Arnaujuma
	Arnaaleq	♀		Kitaamiusut		Arnâleĸ
	Arnaalunnguaq	♀		Kitaamiusut		Arnâlúnguaĸ
	Arnaaniaq	♀		Kitaamiusut		Arnauniaĸ
	Arnaannaq	♀		Kitaamiusut		Arnáinaĸ
	Arnaarannguaq	♀		Kitaamiusut		Arnâránguaĸ
	Arnaaraq	♀		Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Arnâraĸ
	Arnaaratsiannguaq	♀		Kitaamiusut		Arnâratsiánguaκ
	Arnaavaq	♀		Kitaamiusut		Arnavâĸ
	Arnajaraq	♀		Kitaamiusut		Arnajaraĸ
	Arnaliaq	♀		Kitaamiusut		Arnaliaĸ
	Arnamaaq	♀		Kitaamiusut		Arnamâĸ
	Arnannguaq	♀		Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Arnánguaĸ
	Arnaq	♀		Kitaamiusut		Arnaĸ
	Arnaqaq	♀		Kitaamiusut		Arnaĸaĸ
	Arnaqoq	♀		Kitaamiusut		Arnaĸoĸ
	Arnaqqi	♀		Kitaamiusut		Arnarĸe
	Arnaraatsiannguaq	♀		Kitaamiusut		Arnarâtsiánguaᴋ
▸	Arnarissoq	♀		Kitaamiusut		Arnarigsoĸ
	Isumaa: Ilimagineqarsinnaagaluartoq "anaanagissoq" isumagissasoralugu, tutsuiginarneruvoq isuma una: “arnatut suliaalluartoq”. Oqaaseq arnaq oqaatsinut assigiinngitsorpassuarnut nagguiusarpoq, kisianni kalaallit inuup kusanassusia taattorissusialu pillugit atsiisarnerat nalinginnaaqaaq, soorlu: Ulaajuk (iluserissoq), Angutitsiaq (angutitut pissuserissoq iluserissorluunniit), Taorana (takorannersoq), Pinnernaq, Eri (Eriarnaq avanersuarmiutut: nuannersoq, pinnersoq) il.il. Amerlassusii: Arnarissoq 20 (Nunatsinni), 9 (DK-mi), Arnarigsoĸ (<5).
	Arnarsaq	♀		Kitaamiusut		Arnarsaĸ
	Arnartaq	♀		Kitaamiusut		Arnartaĸ
	Arnatsiaq	♀		Kitaamiusut		Arnatsiaĸ
▸	Arnatuk	♀		Kitaamiusut		Arnatuk
	Oqaluttuatoqqani atiusartoq Isumaa: Ateq Arnatuk oqaluttuatoqqat naapertorlugit uannga naggueqarpoq: arnattoq imalt. arnattartoq (anaanassarsiortoq), tassa ilutsinut uumasunullu assigiinngitsunut pulasaqattaariarluni arnamut pulariarluni inunngoqqittoq atinilu atuleqqillugu. Ateq Natuk tassanngaanniit naggueqarsimasinnaavoq.
	Arnatuunnguaq	♀		Kitaamiusut		Arnatũnguaĸ
	Arnavaaq	♀		Kitaamiusut		Arnavâĸ
	Arnavaraq	♀		Kitaamiusut		Arnavaraĸ
	Arnaviaq	♀		Kitaamiusut		Arnaviaĸ
	Arnavinnguaq	♀		Kitaamiusut		Arnavínguaĸ
	Arnisaq	♀		Kitaamiusut		Arnissaĸ
	Arpallak	♀		Kitaamiusut		Arpatdlak
	Asiaq	♀	♂	Kitaamiusut		Asiaĸ
▸	Asiarpak	♀		Kitaamiusut		Asiarpak
	Naasup atia. nagguitoqarsuaq 'atyar' paarnamik isumalik nagguigalugu naasumut atinnguussimasoq (platanthera hyperborea), uiguut -pak tassa -vik, ilimanarpoq nagguimmut uunga serngussimasoq asi- (inuilaaq).
	Asii	♀		Kitaamiusut		Asê
	Assagaq	♀		Kitaamiusut		Agssagaĸ
	Atsa	♀		Kitaamiusut		Atsa
	Atsaaka	♀		Kitaamiusut		Atsâka
	Atsaaraq	♀		Kitaamiusut		Atsâraĸ
	Atunguuna	♀		Kitaamiusut		Atungûna
	Avaalaqiak	♀		Kitaamiusut		Avâlaĸiak
	Avaaraq	♀		Kitaamiusut		Avâraĸ
	Avalak	♀	♂	Kitaamiusut		Avalak
	Avalequt	♀	♂	Kitaamiusut		Avaleĸut
▸	Avaruna	♀		Kitaamiusut		Avaruna
	Aqaat. Isumaa: ‘Avaaq’ (avaarpoq) nagguigalugu meeqqanut aqaataaqqaarsimasoq, s.i. ‘avaannguaq’, ‘avaaruna’ Aqqit aqaataarpaluttut allat –runa-mik uiguutillit atiutitta ilaat makkuupput: Aaruna, Mikeruna, Tuaruna. Nagguik ‘avaaq’ aallaavigalugu Kalaallit ateqartiterpoq, s.i.: Avaaraq, Avarunnguaq, Avaavak immaqalu Avva.
▸	Aviaaja	♀		Kitaamiusut		Aviâja
	Nalitsinni niviarsiaqqat ateraat. Qanga angutit aamma ateraat. Tunumiutut atioqqaarpoq. Ilaqutariit iluanni taaguut (slægtskabsbetegnelse). Isumaa: "illortaaq" imalt. "illuusaq" Tunumiusut nagguik 'aaviaar-' (aavik). nagguigalugu. Pissuseqatai: Aaviaaja, Aaviaat, Aaviak, Aaviaq, Aviaq, Aavigannguaq immaqa aamma Avigiaq. Amerlassusii: Aviaaja 86. Aviâja (Aviaja) 147.
	Aviana	♀		Kitaamiusut		Aviana
▸	Aviaq	♀		Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Aviaĸ
	Nalitsinni niviarsiaqqanut atiulerpoq. Ilaqutariit iluanni taaguut (slægtskabsbetegnelse). Isumaa: ilaqutaq. Nagguik 'aavik-' nagguigisimagunarlugu imalt. 'avik-' (affaq) "ilaqutariitsinniit nagguilik." Amerlassusii: Aviaq 83. Aviaĸ: 18
	Aviula	♀		Kitaamiusut		Aviula
E
	Eqqalaak	♀		Kitaamiusut		Erĸalâk
	Eqqumaq	♀	♂	Kitaamiusut		Erĸumaĸ
	Ernguta	♀	♂	Kitaamiusut
I
	Iinnguaq	♀	♂	Kitaamiusut		Ĩnguaĸ
	Ikilluaq	♀		Kitaamiusut		Ikitdluaĸ
	Ikinngut	♀	♂	Kitaamiusut		Ikíngut
	Ikiumaguaq	♀		Kitaamiusut		Ikiumaguaĸ
	Ikiuna	♀		Kitaamiusut		Ikiuna
	Ilaatsoq	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Ilaitsoĸ
▸	Imajuik	♀		Kitaamiusut		Imajuik
	Isumaa: Oqajuik. Nipaarluk. (Meeraq) qiaqanngitsoq. Oqaaseq naggueqataa: Imaarluuvoq; nipaappoq.
	Inequ	♀	♂	Kitaamiusut		Ineĸo
	Inequnaaluk	♀	♂	Kitaamiusut		Ineĸunâluk
	Inneruulaq	♀		Kitaamiusut		Ingnerûlaĸ
	Inooraq	♀	♂	Kitaamiusut		Inôraĸ
	Inuina	♀		Kitaamiusut		Inuina
	Inuinnaq	♀	♂	QavappiattutKitaamiusut		Inuínaĸ
	Inuk	♀	♂	Kitaamiusut		Inuk
	Inukkuluk	♀	♂	Kitaamiusut		Inúkuluk
	Inungasoq	♀	♂	Kitaamiusut		Inungassoĸ
	Iparaq	♀		Kitaamiusut		Iparaĸ
	Ippeqiaq	♀		Kitaamiusut		Ípeĸiaĸ
	Isaagiak	♀		Kitaamiusut		Isaugiak
	Isavioq	♀		Kitaamiusut		Isavioĸ
	Isigiak	♀		Kitaamiusut		Issigiak
	Isiutaq	♀		Kitaamiusut		Issiutaĸ
	Isortaq	♀		Kitaamiusut		Isortaĸ
	Isuluaq	♀		Kitaamiusut		Isuluaĸ
	Itajaraq	♀		Kitaamiusut		Itajaraĸ
	Itta	♀		Kitaamiusut		Íta
▸	Ivaaq	♀	♂	Kitaamiusut		Ivâĸ
	Isumaa: Ivaaq isumaqarpoq ivasaq. Timmissat manniliaminnik ivasarput. Ivaaq ilaanni inunnut atorneqartarpoq kissasserlugu asattuulluguluunniit ivanninnermut. Pissuseqatai: Ivaneq, Ivaaraq aamma atiunera ersersinniarlugu -na-mik kingulleqqiusigaq Ivaana. Aqqit oqaluttuatoqqani atorneqartut suli nalunaarsugaatitsinnut ilanngunneqarsimanngitsut: Ivaasaq, ilaatigut angakkup arnap 1700-kkunni Qeqertarsuup eqqaani najugaqarsimasup aqqa. Aamma Tunumiut oqaluttuatoqaanni inuttaasimasut: Ivalimaaq (ivallaqqissoq) aamma Ivaniisaq (Ivaneq-mut assingusoq). Amerlassusii: Ivaaq 9. Ivâĸ <4.
▸	Ivaaraq	♀		QavappiattutKitaamiusut		Ivâraĸ
	Isumaa: Ivaaqqap oqaaseq 'ivaaq' nagguigaa, tassa ivasaq. Timmissat manniliaminnik ivasarput. Ilaanni Ivaaq inunnut atorneqartarpoq kissasserlugu asattuulluguluunniit ivanninnermut. Uani uiguut mikisorsiut -araq uiguusiullugu. Pissuseqatai: Ivaaq, Ivaneq aamma Ivaana. Aqqit oqaluttuatoqqani atorneqartut suli nalunaarsugaatitsinnut ilanngunneqarsimanngitsut: Ivaasaq, ilaatigut angakkup arnap 1700-kkunni Qeqertarsuup eqqaani najugaqarsimasup aqqa. Aamma Tunumiut oqaluttuatoqaanni inuttaasimasut: Ivalimaaq (ivallaqqissoq) aamma Ivaniisaq (Ivaneq-mut assingusoq).
	Ivikku	♀		Kitaamiusut		Ivíko
K
	Kaaka	♀	♂	Tunumiusut Kitaamiusut		Kâka
	Kaatsaaq	♀		Kitaamiusut		Kâtsaoĸ
	Kaavinnguaq	♀		Kitaamiusut		Kâvínguaĸ
	Kajaaraq	♀		Kitaamiusut		Kajâraĸ
▸	Kajoq	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Kajoκ
	Isumaa: Kajortoq. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik. Pissuseqatai: Kaju, Kajuaq, Kajuinnaq. Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (qasertoq kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
▸	Kaju	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Kajo
	Naalisagaq Isumaa: Uuminnga naalisagaq Kajoq (kajortoq). Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik. Pissuseqatai: Kajoq, Kajuaq, Kajuinnaq. Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaalluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
▸	Kajuaq	♀		Kitaamiusut		Kajuaκ
	Isumaa: Kajuartoq. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik. Pissuseqatai: Kaju, Kajoq, Kajuinna & Kajuinnaq. Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (qasertoq kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
▸	Kajuina	♀		Kitaamiusut		Kajuina
	Isumaa: Kajortuuginnartoq. Uani Kajuinna-p aappersariartaasa sivikillinera aamma pissuteqarsinnaavoq atinut uiggiuttagaq -na atorneqarmat. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik. Pissuseqatai: Kaju, Kajoq, Kajuaq, Kajuinna (naalisarneri). Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
▸	Kajuinna	♀		Kitaamiusut		Kajuína
	Isumaa: Kajuinnartoq. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik. Pissuseqatai: Kaju, Kajuaq, Kajuinnaq & Kajuina. Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
	Kakalik	♀		Kitaamiusut		Kakalik
	Kakasaq	♀		Kitaamiusut		Kakassaĸ
	Kamikkaq	♀		Kitaamiusut		Kamíkaĸ
	Kammammi	♀		Kitaamiusut		Kámáme
	Kammammii	♀		Kitaamiusut		Kámámê
	Karnana	♀		Kitaamiusut		Karnana
	Kassoq	♀	♂	Kitaamiusut		Kagssoĸ
	Kassorluna	♀		Kitaamiusut		Kagssordluna
	Kigiuna	♀		Kitaamiusut		Kigiuna
▸	Kigutaarnaq	♀		Kitaamiusut		Kigutârnaĸ
	Isumaa: Naasut pilunik imalt. kigutaarnat nagguiinik taaneqartartut paarnartaat taaneqartarput kigutaarnanik. Qallunaatut mosebølle-p (Vaccinium uliginosum) paarnartai taaniarneqartarput "blåbær."
▸	Kimmernaq	♀		Kitaamiusut		Kingmernaĸ
	Isumaa: Naasup Kimmernaqutinik taaneqartartup (Tyttebær - Vaccinium vitis-idaea) paarnai taaneqartarput Kimmernat. Ataasersiutinngorlugu Kimmernaq.
	Kimmeruaq	♀		Kitaamiusut		Kingmeruaĸ
	Kinguliaq	♀		Kitaamiusut		Kinguliaĸ
	Kuka	♀	♂	Kitaamiusut		Kuka
	Kukka	♀		Kitaamiusut		Kúka
	Kukku	♀	♂	Tunumiusut Kitaamiusut		Kúko
	Kulu	♀		Kitaamiusut		Kulo
▸	Kuluk	♀	♂	Kitaamiusut		Kuluk
	Aqaat. Naalisagaq. Isumaa: Aqaatip aakkuluup iikkuluulluunniit uiguutaanit –kuluk. Aqarneq pissutigalugu meeqqalluunniit oqqarliorsimanera aallaavigalugu kippakunik atsiisarneq Kalaallit akornatsinni nalinginnaaqaaq, soorlu: Uka (Nuka), Kartaava (Nukartaava), Qunaaq (Inequnaaq) il.il. Taamatuttaaq atip Kulu aallaavigaa uiguut aqaataasoq Kuluk aqaatit uku aallaavigalugit: aakkuluk imalt. iikkuluk imalt. unakkuluk. Kalaallit aqqini aqaatit uiguutaannaagaluarlutik atinnguussimasut arlaqarput, soorlu makku: Mineq (unamineq/inumineq), Nguujuk (iinnguujuk), Natuk (unukunattuk), Palu (Pipaluk allaluunniit –palummik uiguutilik aallaavigalugu), Taaraq (itaaraq) allallu. Siorna aamma akuerisanut ilannguppoq Rulo (Rulu), aqaat Kulummut eqqaanartoq –ruluk aallaavigalugu atsiussaq. Taaguutaannaat ilaqutariit iluanni atorneqartut aamma siumugassaasarput: Tsiakasik, Kasik, Kulooq (taannakulooq) Nguaq il.il. Amerlassusii: Naak Kuluk niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiattut atorneqartaraluartoq, malunnartumik Kulunnguaq arnanut ateritissallugu tulluutsinneqartarsimavoq. Atinik nalunaarsuivimmi inuit ima amerlatigisut Kulummik Kulunnguarmillu ateqartuupput: Kulummik atillit 59 (atitut siullertut 39 (angutit 31, arnat 8), sinneri atit aappaattut pingajuattut sisamaattullu ateralugu). Kulunnguaq: 35 (atitut siullertut 26, tassani angutit 0, arnat 26, sinneri atit aappaattut pingajuattut sisamaattullu ateralugu), Kulúnguaĸ 24, angutit 0 arnat 15 sinneri atit aappaattut pingajuattut sisamaattullu ateralugu).
	Kulunnguaq	♀	♂	Kitaamiusut		Kulúnguaĸ
	Kunnalik	♀		Kitaamiusut		Kúnalik
	Kunnana	♀		Kitaamiusut		Kúnana
	Kunulik	♀		Kitaamiusut		Kunulik
	Kussaasaq	♀		Kitaamiusut		Kugsaussaĸ
	Kuttaq	♀		Kitaamiusut		Kútaĸ
	Kuuka	♀	♂	Kitaamiusut		Kûka
▸	Kuuna	♀		Kitaamiusut		Kûna
	Niviarsiaqqat (ilaannikkullu nukappiaqqat) atiat. Isumaa: Arnaq imalt. nuliaq. Qallunaatsianiit oqaasersiatta ilaat, taaguut kona aallaavigalugu (985-1470). Kingusinnerusukkut europamiut arfanniat oqaloqatigisarnerini oqaaseq nalinginnarmik aamma atugaalersimasoq. Oqaaseq 1654-imi qallunaap oqaluttuarisaanermik ilisimatuup Peder Hansen Resen-ip tyskisut kalaallisullu oqaatsinik katersaanni allanneqaqqaarpoq Kona (agnak). Ateq kujataani nalinginnaasumik atorneqaqqaarsinnarluni kitaanut avannaanullu siaruariartorsimagunarpoq. Salomon von Hauen-ip Bergenimi 1654-imi qalipagaani kalaallit sisamat ilaat arnaq ‘Gunnelle’-mik ateqartinneqartoq tassaasimagunarpoq ‘Kuunalik’ qallunaap siutaanit tusaallugu taamatut allataq. Aammattaaq Nuup eqqaani 1743-mi arnap atia ‘Konnane’ (Kunnana) tassannga naggueqarsimasussatut ilimanarpoq. Kuuna ilaannikkut angutit atiattut aamma siumugassaasarpoq (angutit aqqanillit ataallugit amerlassusillit taamatut ateqarput). Amerlassusii: Kuuna 9. Kûna 25.
M
	Maalaviaq	♀		Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Mâlaviaĸ
▸	Maannguaq	♀	♂	Kitaamiusut		Mãnguaĸ
	Aqaat. Isumaa: Aqaat “maalatuunnguaq.” Atitut pissuseqatai: Ungaaq, Ngaanga (meeqqap ungaartornerata nipaa issuarlugu aqaatit).
	Maaraq	♀		Kitaamiusut		Mâraĸ
	Majuutaq	♀	♂	Kitaamiusut		Majûtaĸ
▸	Maliina	♀		Kitaamiusut		Malîna
	Oqaluttuatoqqani seqerngup aqqisa ilaat. Kalaallit aqqini Maliina kitaaneersuuvoq. Europamiut aqqat Malene kalaallisuunngorsarlugu aamma Maliinamik taasarpaat.
	Malu	♀		Kitaamiusut		Malo
	Mameq	♀		Kitaamiusut		Mameĸ
	Manilik	♀		Kitaamiusut		Manilik
	Manngilik	♀		Kitaamiusut		Mángilik
▸	Masaani	♀		Kitaamiusut		Masaune
	Isumaa: takuuk Masaana (Masauna) Pissuseqatai: Masaanna (Masáuna), Masaannaaq (Masaúnâκ), Masaitsiaq, Masautsiaq.
▸	Masaanna	♀		Kitaamiusut		Masáuna
	Isumaa: takuuk Masaana (Masauna). Pissuseqatai: Masaani (Masáune), Masaannaaq (Masaúnâκ), Masaitsiaq, Masautsiaq.
▸	Masaannaaq	♀		Kitaamiusut		Masaúnâκ
	Isumaa: takuuk Masaana (Masauna). Pissuseqatai: Masaani (Masaune), Masaanna (Masáuna), Masaitsiaq, Masautsiaq.
▸	Masik	♀	♂	Kitaamiusut		Masik
	Isumaa: Kalaallit aqqi arlalissuit ulluinnarni inuunermi angerlarsimaffimmut attuumassutilinnut tunngassuteqartarput. Taamatuttaaq piniarnermut saaqqutinut assigisaannullu atasarlutik. Masik tamakkunani kingullernut akuuvoq. Masik tassa qaannap paavata saavani ikaarut qisuk silittoq. Samuel Kleinschmidtip ordbogiliaani "Den Grønlandske Ordbog"-imi 1871-imeersumi (q. 204), ima allassimasoqarpoq: "Masik 1) En Gjælle (i en Fisk eller Krabbe eller andet levende, som aander ved Gjæller) ... 2) Det buede Tværtræ foran ringen i en Kajak (saaledes benævnt ved Sammenligning med en Fisks Gjællebue)." "Masik 1) Aalisakkap, assagiarsuup allalluunniit anersaartuutaa ... 2) Qaannap paavata saavani ikaarut qisuk silittoq (aalisakkap masiata ilusaanut assingummat taamatut taaguusigaq)." Masik aalisakkap masianut qaannallu qisuttaatut taaguutitut naggueqatigiit Inuit amerlanerit akornanni atorneqarpoq. Amerlassusii: Masik 5. Tamarmik 1990-ikkunni inunngortut.
▸	Matta	♀		Kitaamiusut	Magdalene / Martha	Máta
	Kalaallisut arnat aqqat kitaaneersoq. Aamma europamiusut atip Magdalenep kalaallisuunngorsarnerisa ilaat. Europamiusullu aqqup Marthap kalaallisuunngorsarnera.
	Meeraq	♀	♂	Kitaamiusut		Mêraĸ
	Miiannguaq	♀		Kitaamiusut		Mîánguaĸ
	Miki	♀	♂	Kitaamiusut		Mike
	Mikisoq	♀	♂	Kitaamiusut		Mikissoĸ
	Mineq	♀	♂	Kitaamiusut		Mineĸ
	Miteraq	♀		Kitaamiusut		Miteraĸ
	Musaasaq	♀		Kitaamiusut		Mussaussaĸ
N
	Naaja	♀		Kitaamiusut		Nauja
	Naajannguaq	♀		Kitaamiusut		Naujánguaĸ
	Naajarluk	♀		Kitaamiusut		Naujardluk
▸	Naasoq	♀		Kitaamiusut		Naussoĸ
	Isumaa: Naasoq.
▸	Naasunnguaq	♀		Kitaamiusut		Naussúnguaĸ
	Isumaa: Naasunnguaq. Amerlassusii: Naasunnguaq 75. Naussúnguaκ 22.
	Naatsoq	♀	♂	Kitaamiusut		Naitsoĸ
▸	Naja	♀		Kitaamiusut		Naja
	Ilaqutariinni taaguut. Isumaa: Naja ilaqutariit iluanni taaguutaavoq isumaqartoq nukappiaqqap qatanngutaa arnaq nukarleq. Naggueqatigiit iluanni sumiorpaluutsit amerlanersaanni isuma taanna attanneqarpoq, taamaattoq Yupiit oqaasiini aaamma isumaqartarpoq 'arnaq inuusuttoq suli uinissimanngitsoq.' Naja Nunatsinni taaguutitut kuissutitullu nalinginnaanerpaat ilagaat. Afdeling for Navneforskningip databaseani Nunatsinni Danmarkimilu niviarsiaqqat 2201-it atitut atorpaat, taakkunani 533-it Nunatsinneersuullutik. Tassa imaappoq amerlanerit Danmarkimi aterilersimavaat, annerusumik Københavnimi eqqaanilu (453) Østjyllandimilu (402). Atitut Danmarkimi nuannarineqarnera nassuiaatissaqarpoq. 1842-mi qallunaat taalliortuisa ilaat, B.S. Ingemann, atuagaaraliorpoq ima qulequtalimmik : "Kunnuk og Naja" ima aamma qulequtalersimasumik "Grønlænderne". Atuakkiap saqqummernerata kingorna Naja Danmarkimi atitut nalinginnaajartulerpoq ullorlu mannalu tikillugu suli atitut amerlanerujartuinnartunit atorneqarluni, ingammik 1980-ikkut kingornanit. Nunatsinnni Naatsorsueqqissaartarfiup kalaallit aqqi nuannarineqarnerpaat pillugit naqitaasa nutaanerpaap 2004-meersup takutippaa Naja niviarsiaqqanut atitut nuannarineqarnerpaasoq Paninnguaq malitsigalugu. Naja uiguuserlugu atitut nuannarineqarluartut ilaat aamma makkuupput: Najannguaq, Najaaraq aamma Najattaaq. Aamma tak.: Inge Kleivan: "Digteren B.S. Ingemann i Grønland", Tidsskriftet Grønland 1961 - 7, q. 241-269. (www.tidsskriftetgronland.dk) Amerlassusii: Naja 533. (DK-mi 1668)
	Najaaraq	♀		Kitaamiusut		Najâraĸ
	Najakkuluk	♀		Kitaamiusut		Najákuluk
	Najannguaq	♀		Kitaamiusut		Najánguaĸ
	Najattaannguaq	♀		Kitaamiusut		Najagtãnguaĸ
	Najattaaq	♀		Kitaamiusut		Najagtâĸ
	Nannavina	♀		Kitaamiusut		Nánavina
▸	Napaartoq	♀	♂	Kitaamiusut		Napârtoĸ
	Isumaa: Orpiup napaartup kujataani naasartup taaguutaa (napaarpoq). Qallunaatut ‘grønlandsk røn’ (Latinerisut: Sorbus Groenlandica). Naggueqatitta Canadamiut Alaskamiullu orpik taasarpaat napaartoq. Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Amerlassusii: Napaartoq 12. Napârtoĸ 5.
	Napu	♀		Kitaamiusut		Napo
	Nasaanna	♀		Kitaamiusut		Nasáuna
	Nasaasaq	♀	♂	QavappiattutKitaamiusut		Nasaussaĸ
	Nassiaq	♀		Kitaamiusut		Nássiaĸ
	Nataaq	♀	♂	QavappiattutKitaamiusut		Natâĸ
▸	Natuk	♀		Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Natuk
	Niviarsiaqqat atiat avanersuarmi kitaanilu. Aqaat. Isumaa: Aqaataaqqaarsimassasoq ilimanarpoq oqaaseq inequnartoq oqaaserluunniit alla nagguigalugu. Kalaallit ileqquattut meeraq aqassullugu kutattumik oqaluunneqartarpoq soorlu ima: 'unukunattuk', 'oqunattuk', 'ukunattuk', 'uukunattuk' il.il. Taamaasilluni 'nattuk' kisinngorussimariarluni piffissap ingerlanerani atit pisarnerattut 'natuk'-ngorluni annikilliartorsimagunarluni. Aamma nagguigisinnaavaa atitoqaq oqaluttuatoqqaneersoq Arnatuk aqarpaluttunngorlugu annikillisillugu Natummut. Ateq Arnatuk uannga naggueqarpoq: arnattoq imalt. arnattartoq (anaanassarsiortoq), tassa ilutsinut uumasunullu assigiinngitsunut pulasaqattaariarluni arnamut pulariarluni inunngoqqittoq atinilu utertillugu.
	Naujarluk	♀		Kitaamiusut		Naujardluk
▸	Navaranaaq	♀		Kitaamiusut		Navaranâĸ
	Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq. Isumaa: takuuk Navarana
	Naviaaja	♀		Kitaamiusut		Naviâja
	Ngannga	♀		Kitaamiusut
	Nigaq	♀		Kitaamiusut		Nigaĸ
	Ningiu	♀		Kitaamiusut		Ningio
	Ninni	♀		Kitaamiusut		Níne
	Nipinnguaq	♀		Kitaamiusut		Nipínguaĸ
	Nivi	♀		Kitaamiusut		Nive
	Niviaaluk	♀		Kitaamiusut		Niviâluk
▸	Niviana	♀		Kitaamiusut		Niviana
	Ateq Niviana matuminnga naggueqarpoq: Niviaq (allattaasitoqqami Nivia?), niviarsiaqqat atiat. Isumaa: Niviaq tassaavoq naalisagaq uuminnga: niviarsiaq. Niviaq isumaqassagunarpoq ima: 'nivissatut pilersitaq.' Niviaq suli naalisarneqartarpoq ima: Nivi. Ateq Niviana tassaavoq Niviaq qanga Kalaallit atiunera ersersinniarlugu uiggiuttagaannik –na-mik uigusaq Niviana-nngorluni. Kalaalit aqqisa akuerisat akornanni aqqit nivi-mik nagguillit katillutik 14-iupput, ilaat makkuupput: Niviaaluk (mikisoq (aqarpaluttumik)), Niviarsiaraq (mikisoq), Niviatsiaq (kusanartoq), Nivinnguaq (asanartoq), Nivikka il.il. Aammattaaq uiggiuttakkap –na-p saniatigut atitut uiguusiunneqartartut (-sina aamma -kkana) atorlugit nivi ima aterineqartarpoq: Niviarsina aamma Nivikkana. Aamma uku alakkakkit: Niviaq & Nivikka.
▸	Niviaq	♀		Kitaamiusut		Niviaĸ
	Niviaq (Niviaĸ) Isumaa: Niviaq oqaatsip niviarsiap naalisarneraa, Niviaq imaassinnaavoq isumaqartoq 'nivissatut pilersitaq.' Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni aqqit nivimik nagguillit assigiinngitsunik inuttut pissusermut attuumassutilinnik uiguusersukkat makkuupput: Niviaaluk (mikisoq (aqarpaluttumik)), Niviarsiaraq (mikisoq), Niviatsiaq (kusanartoq), Nivinnguaq (asanartoq). Taakkua saniatigut inuttut atiunera ersersinniarlugu uiguutaasartunik -na, -sina aamma –kana-mik uiguusersukkat nalunaarsukkani makkuupput: Niviana, Niviarsina aamma Nivikkana. Amerlassusii: Niviaq 29. Niviaĸ 6.
	Niviarsiaraq	♀		Kitaamiusut		Niviarsiaraĸ
	Niviarsina	♀		Kitaamiusut		Niviarsina
▸	Nivikka	♀		Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Nivíka
	Isumaa: Nivikka oqaatsip niviarsiap naalisarnerata nivip atertullu uigunniliuttakkap –kana-p (Nivikkanap) naalisarnerissagaa ilimanarpoq. Nalitsinni niviarsiaq isumaqarpoq 'arnaq inuusuttoq, inersimasunngulersoq, katissimanngitsoq'. Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni aqqit nivimik nagguillit assigiinngitsunik inuttut pissusermut attuumassutilinnik uiguusersukkat makkuupput: Niviaaluk (mikisoq (aqarpaluttumik)), Niviarsiaraq (mikisoq), Niviatsiaq (kusanartoq), Nivinnguaq (asanartoq) aamma Niviaq (niviarsiatut pilersitaq?). Taakkua saniatigut inuttut atiunera ersersinniarlugu uiguutaasartunik -na, -sina aamma –kana-mik uiguusersukkat nalunaarsukkani makkuupput: Niviana, Niviarsina aamma Nivikkana.
	Norlu	♀		Kitaamiusut		Nordlo
▸	Nuiana	♀		Kitaamiusut		Nuiana
	Isumaa: Oqaaseq 'nuiaq' (sky) nagguigisimasinnaavaa atiuneranut ilisarnaataasartoq '-na' naggasiullugu. Aterpassuit -na nagguigikkajuttarpaat, soorlu makku: Aviaq + na = Aviana. Amajut + na = Amajuna. Navarat + na = Navarana. Aqarti + na = Aqartina. Imiit + na = Imiina. Maliit + na = Maliina il.il. Naak aternik misissuisartut ilaasa oqaatigisaraluaraat kalaallit atsiisarnerminni ulluinnarni sulinermit il.il. aallaavilimmik kalaallit atsiigajuttuunngitsut, (Takuuk: Alf Berthelsen: Navngivning i Grønland, Meddelelser om Grønland nr. 56, 1918, q. 283) taamaattoq aamma arnat aterimmassuk mersorluni nuisinermit atitut tunngaveqarsinnaasoq ilimanarsinnaavoq.
	Nuilaq	♀		Kitaamiusut		Nuilaĸ
	Nujakina	♀		Kitaamiusut		Nujakina
	Nujalina	♀		Kitaamiusut		Nujalina
▸	Nuka	♀	♂	Kitaamiusut		Nuka
	Ilaqutariit iluanni taaguut. Isumaa: Nuka tassa arnap nukaa niviarsiaraq imalt. angutip nukaa nukappiaraq. Ateq Nuka nalinginnaasorujussuuvoq (01.01 2005 sioqqullugu inuit Naalagaaffiup iluani najugallit 899-it Nuka-mik ateqarsimapput, taakkunani 694-it Nunatsinni najugaqartuullutik. Ateq Nuka atermik allamik kalaallisuumik qallunaatuumilluunniit aappissalugu aamma nalinginnaasuuvoq, soorlu makkunani: Nuka Aqqalu, Nuka Marie, Nuka Peter, Nuka Anders, Nuka Pavia il.il. Inuit katillugit 86-it Nuka atermik allamik aapperlugu ateqartutut nalunaarsorsimapput. Taamatuttaaq akuerisani nalunaarsorneqarsimapput Nuka nagguigalugu assigiinngitsunik uiguusersukkat atit 25-it.
▸	Nukaaka	♀	♂	Kitaamiusut		Nukâka
	Ilaqutariit iluanni taaguut. Isumaa: ateq Nuka nagguigaa. Nukaaka kalaalit aqqini immikkoortut aqaatitut qulequtalikkat iluanniippoq, taakkulu amerlaqaat. Tassa qatanngutigiit akornaminni kutallutik taaguisarnerannit, imalt. inersimasut aqassussillutik taaguisarnerannit pinngorsimavoq nalinginnartullu kingorna atinngorsimalluni. Aqqit akuerisat akornanniipput taaguutit atinngorsimasut Nukaaka-p naaneratut assingusunik naanillit, tassa Atsaaka (atsa-mit) aamma Akkaaka (akka-mit) taamatuttaaq Najaaka (naja-mit), aamma Kaaka (immaqa Nukaakamit pinngortoq nipi siulleq kipiinnarlugu. tamanna kalaallit aqqanni nalinginnaavoq). Aammattaaq qallunaat aqqannit kalaallit taaguinerannut tulluussakkamik ateqarpoq imaattumik Juaaka (ateq Johan (Juaat) aallaavigalugu). Aqqit kutappaluttut Aka aamma Kaka Nuka-mit pinngorput. Ateq Nuka nalinginnaasorujussuuvoq (01.01 2005 sioqqullugu inuit Naalagaaffiup iluani najugallit 899-it Nuka-mik ateqarsimapput, taakkunani 694-it Nunatsinni najugaqartuullutik. Ateq Nuka atermik allamik kalaallisuumik qallunaatuumilluunniit aappissalugu aamma nalinginnaasuuvoq, soorlu makkunani: Nuka Aqqalu, Nuka Marie, Nuka Peter, Nuka Anders, Nuka Pavia il.il. Inuit katillugit 86-it Nuka atermik allamik aapperlugu ateqartutut nalunaarsorsimapput. Taamatuttaaq akuerisani nalunaarsorneqarsimapput Nuka nagguigalugu assigiinngitsunik uiguusersukkat 25-it. Nukaaka aqassusserpalulluni kutalluniluunniit Nuka Nuka-mik imalt. Nuka Aka-mik oqarniarnermit aallaaveqarpoq. Ateq taamatut eqikkagaq alla tassaavoq Nukanu. Ateq Nukaaka Namminersornerulernerup kingorna nalinginnaalerpoq. Nukaakamik ateqarlutik kuisittut siulliit 1980-ikkunni nalunaarsorneqarsimapput. Allattaasitoqaq atorlugu Nukâka aatsaat 1970-ikkunni nalunaarsorneqarpoq, kisianni tamanna isumaqanngilaq ukiut taakku sioqqullugit atorneqarsimanngitsoq. Amerlassusii: Nukaaka niviarsiaqqat atiattut atorneqarneruvoq, inuit 48-t Nukaakamik ateqartutut nalunaarsorsimapput, taakkunani 44-t arnaapput. Angutit sisamat Nukaaka atimittut siullertut atorpaat, uffa arnat 27-t atimittut siullertut Nukaaka aterigaat. Nukâkamik atillit nalunaarsorneqarsimasut sisamat ataappaat.
	Nukaarannguaq	♀	♂	Kitaamiusut		Nukâránguaĸ
	Nukaaraq	♀	♂	Kitaamiusut		Nukâraĸ
	Nukalloq	♀		Kitaamiusut		Nukagdloĸ
	Nukannguaq	♀	♂	Kitaamiusut		Nukánguaĸ
	Nukanunnguaq	♀	♂	Kitaamiusut		Nukanúnguaĸ
	Nukarlana	♀		Kitaamiusut		Nukardlana
	Nukarleq	♀	♂	Kitaamiusut		Nukardleĸ
	Nukarliaq	♀	♂	Kitaamiusut		Nukardliaĸ
	Nukartaa	♀	♂	Kitaamiusut		Nukartâ
	Nukartaaq	♀	♂	Kitaamiusut		Nukartâĸ
	Nukatsaaq	♀	♂	Kitaamiusut		Nukatsâĸ
	Nungu	♀	♂	Kitaamiusut		Nungo
	Nungunu	♀		Kitaamiusut		Nunguno
	Nunni	♀	♂	Kitaamiusut		Núne
	Nunnu	♀	♂	Kitaamiusut		Núno
	Nusaasaq	♀		Kitaamiusut		Nusaussaĸ
	Nuunu	♀	♂	Kitaamiusut		Nûno
	Nuunuuta	♀	♂	Kitaamiusut		Nûnûta
O
	Oqitsoq	♀		Kitaamiusut		Oĸitsoĸ
	Oqqapia	♀	♂	Tunumiusut Kitaamiusut		Orĸapia
	Orliina	♀	♂	Kitaamiusut		Ordlîna
P
▸	Paannaaq	♀		Kitaamiusut		Pângnâĸ
	Naasup atia. Isumaa: Naasup Niviarsiap (Chamaenerion latifolium) avannaamiutut taaguutaa. Nunatta naasua. Naasup pilutaasa naasortaasalu ilusaat pillugu nagguigissaqqoorpaa oqaasitoqaq 'pangerun + nar': paatingasut. (Fortescue et. al. 1994:250+143f). Amerlassusii: Paannaaq <4. Pângnâĸ <4.
	Paapik	♀		Kitaamiusut		Pâpik
▸	Paarma	♀		Kitaamiusut		Paorma
	Isumaa: Kujataamiusut paarnaq. (impetrum nigrum) Amerlassusii: Paarma 12.
▸	Paarnannguaq	♀		Kitaamiusut		Paornánguaĸ
	Isumaa: Paarnannguaq. (Paarnaqutit paarnartaat: empetrum nigrum.) Amerlassusii: Paarnannguaq 49. Paornánguaĸ 44.
▸	Paarnaq	♀		Kitaamiusut		Paornaĸ
	Isumaa: Paarnaq (paarnaqutit paarnartaat: empetrum nigrum) Paarnaq 19. Paorna 6. Allat: Paarma 5 (Kujataa), Paarngaq. Paorngaq (Qeqqa).
	Pakkak	♀		Kitaamiusut		Pákak
	Pakkutaq	♀	♂	Kitaamiusut		Pákutaĸ
	Palana	♀		Kitaamiusut		Palana
	Pallannguaq	♀		Kitaamiusut		Patdlánguaĸ
▸	Palleq	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Patdleκ
	Isumaa: Orpikkat ilaata taaguutaa. Qallunaatut pil imalt. bjerg-æl (Alnus crispa). Timaaniunerusoq isugutasumi portoqalutik naasartut. Pissuseqataa: Pallipaluk. Amerlassusii: Palleq 11. Patdleκ <4.
	Pamiaq	♀		Kitaamiusut		Pamiaĸ
	Paneeraq	♀		Kitaamiusut		Panêraĸ
	Paniaq	♀		Kitaamiusut		Paniaĸ
	Paniiti	♀		Kitaamiusut		Panîte
	Panik	♀		Kitaamiusut		Panik
	Paninnguaq	♀		Kitaamiusut		Panínguaĸ
	Panissaq	♀		Kitaamiusut		Panigssaĸ
	Panissuaq	♀		Kitaamiusut		Panigssuaĸ
	Panisuaq	♀		Kitaamiusut		Panisuaĸ
	Paniukkaq	♀		Kitaamiusut		Paniúkaĸ
	Panooraq	♀		Kitaamiusut		Panôraĸ
	Panoriaq	♀		Kitaamiusut		Panoriaĸ
▸	Parnuuna	♀		Kitaamiusut		Parnûna
	Aqaataaqqaarsimasoq. Isumaa: Parnuuna meeraaqqamut paanngortumut aqaatitut taaguutaaqqaarsimassasoq ilimanarpoq oqaaseq ‘paanngorpoq’ nagguigalugu. Kirkebogitoqqani ajoqersuiartortitat qallunaat siutiminnik tusaasartik naapertorlugu ateq taanna allanngorartumik ima allattarsimavaat: “Pernguna” (Nuuk 1743), “Painguna” (Qeqertarsuaq 1778 & 1793), Paurnina (Narsarmiut 1824), “Paorvnguna” (Uummannaq 1883 & 1915). Aqaataaqqaarsimallutik nalinginnarmik atinngorsimasut Kalaallit atiutaanni arlaqaqisut siumugassaasarput, soorlu: Aqartina (”aqartikkajooq”), Avaaq/Avaaraq (”avaarluni orlugajooq”), Maannguaq (“maalatuunnguaq”), Maaqujuk/Maqujuk (“maalagajuttoq”) Qiaajuk/Qiajuk (”qiagajooq”), Ungaaq (”ungaartortoq”), Viivi/Vivi (nagguigalugu “viiveeraq” - meeraaqqat oqaasiinit: “viiverpoq; sinippoq”) Amerlassusii: Parnuuna 31. Parnûna 28.
	Pikinnguaq	♀	♂	Kitaamiusut		Pikínguaĸ
	Piloqutinnguaq	♀		Kitaamiusut		Piloĸutínguaĸ
▸	Pilu	♀	♂	Kitaamiusut		Pilo
	Naasunut taaguut. Isumaa: Kigutaarnat nagguii pilunik taaneqartarput. Qallunaatut mosebølle, latinerisut vaccinium uliginosum. Pilu imaassinnaavoq aamma pilutap naalisarnerigaa. Naggueqatai: Pilunnguaq 91. Pilúnguaĸ 43. Pilutaq 35. Pilutaĸ 11. Pilutannguaq 9. Pilutánguaĸ 4. Amerlassusii: Pilu 33. Pilo 11.
▸	Pilunnguaq	♀		Kitaamiusut		Pilúnguaĸ
	Naasunut taaguut. Isumaa: Pilu aallaavigaa, kigutaarnat nagguii pilunik taaneqartarput. Qallunaatut mosebølle, latinerisut vaccinium uliginosum. Pilu imaassinnaavoq aamma pilutap naalisarnerigaa. Uani uiguut -nnguaq uiggiunneqarsimavoq. Naggueqatai: Pilu 33. Pilo 11.Pilutaq 35. Pilutaĸ 11. Pilutannguaq 9. Pilutánguaĸ 4. Amerlassusii: Pilunnguaq 91. Pilúnguaĸ 43.
▸	Pilutaq	♀	♂	Kitaamiusut		Pilutaĸ
	Naasunut taaguut. Orpiup naasulluunniit pilutaa. Amerlassusii: Pilutaq 35. Pilutaĸ 11. Naggueqatai: Pilutannguaq 9 . Pilutánguaĸ 4. Pilunnguaq 91. Pilúnguaĸ 43
	Pimmak	♀		Kitaamiusut		Pímak
▸	Pinnaluk	♀		Kitaamiusut		Pínaluk
	“Kajumernartoq, pinnersoq” aamma “peqannaaq”, “ikinngut”. Nagguik “pinnar(naq)-“ qanga marloqiusanik isumaqaqqaarsimavoq, tassa “pitsaasoq” imalt. “nuannarisaq” taavalu “pinnersoq”. (Fortecsue allallu 1994:262.). ordbogeraĸ 1951-imi ima allassimasoqarpoq: pinarnarpoĸ: pinitsũngilaĸ (Jonathan Petersen: ordbogeraĸ, q. 143). Uiguut -luk aterni atugaalluarpoq (Pipaluk, Inequnaaluk, Aakkuluk, Aqqaluk, Kuluk, Mikisuluk) inummut mikisumut inequgalugu suarsuttut isigisutut pillugu aqassussilluni taaguinermit aallaaveqaqqaarsimasoq. Naggueqatigiit akornanni oqaaseq pinnarnaq aamma atorneqarpoq. Alaskami Inupiatut “pinnaqnaqtuq” kalaallisulli isumaqarpoq inequnartoq aamma pinnersoq. Canadamilu Inuttitut Quebecip avannaamiusut “pinnaarinaqtuq” isumaqarpoq kajumernartoq, kusaginartoq.
	Pippi	♀		Kitaamiusut		Pípe
	Piseq	♀		Kitaamiusut		Piseĸ
	Pituaq	♀	♂	Kitaamiusut		Pituaĸ
	Portusooq	♀		Kitaamiusut		Portusôĸ
	Pupik	♀		Kitaamiusut		Pupik
Q
	Qaamaq	♀	♂	Kitaamiusut		K'aumaĸ
	Qaammaasaq	♀		Kitaamiusut		K'áumaissaĸ
	Qaannaq	♀		Kitaamiusut		K'áunaĸ
	Qajaasaq	♀		Kitaamiusut		K'ajaussaĸ
	Qanak	♀		Kitaamiusut		K'anak
	Qarsaaq	♀		Kitaamiusut		K'arssâĸ
	Qasaloq	♀		Kitaamiusut		K'asaloĸ
	Qissersaaq	♀		Kitaamiusut		K'ivssersâĸ
	Qissisaq	♀	♂	Kitaamiusut		K'íssissaĸ
	Qivi	♀		Kitaamiusut		K'ive
▸	Qivioq	♀	♂	Kitaamiusut		K'ivioĸ
	Isumaa: Qivioq tassa timmissap meqquisa ataaniittut meqquaqqat qituttut oqorsaatigiuminartut. Taamatuttaaq nersutit meqquisa ataaniittut naasulluunniit qiviui taamak taagorneqartarput. Atit Qiviumut assingusut: Meqqoq, Meqqunnguaq, Meqqupaluk aamma immaqa Meqqusaaq (atip meqqusaap ataani takuuk).
	Qooqqa	♀		Kitaamiusut		K'ôrĸa
	Quleq	♀		Kitaamiusut		K'uleĸ
	Quliik	♀		Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		K'ulîk
▸	Qunerna	♀	♂	Kitaamiusut		K'unerna
	Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat Isumaa: inequgisaq, pinnarisaq. Nagguia: quneq (uuminnga (ine)qunaaq). Naggueqatigai: Qunaaq aamma Qunerseeq (pinnersoq, inequnartoq) aamma Quneqitooq isumaqartoq pinnersorujussuaq 1880-ikkunni arnap Uummannap eqqaaniit Upernaviup avannaanut nuussimasup aterisimasaa naggueqatigaa. Atit tassannga nagguillit aamma tassaapput kitaani angutit arnallu atiat Qunerna aamma kitaani arnat atiat Quniganna kujataanilu arnap atia Quneq. Oqaaseq taassuma paarlattuanik isumalik suli atugaasarpoq, tassa quniitsoq isumaqartoq pinniitsoq, amannaatsoq (toriitsoq/pualasoq). Taamatut isumalik tunumiut arnat angutillu atiutigaat ima: Quninngi aqaatitut atsiussimasaq. Amerlassusii: nalitsinni atigineqanngilaq.
	Qunguju	♀		Kitaamiusut		K'ungujo
	Qunguleq	♀		Kitaamiusut		K'unguleĸ
	Quniganna	♀		Kitaamiusut		K'unigána
	Qupaluk	♀		Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		K´upaluk
▸	Qupanuk	♀		Kitaamiusut		K'upanuk
	Isumaa: Qupanuk tassa timmiaaqqap qupaloraarsuup taaguutaasa ilaat (plectrophinax nivalis). Sinerissami qupaloraarsuk assigiinngitsunik taaneqartarpoq; qupannaaq, qupanavaarsuk, qupanorarsuk aamma qupaluarsuk. Naggueqatitta Canadamiut qupaloraarsuk taasarpaat qupanuaq, tamatumalu naalisarnerigunarpaa ateq Qupanuk. Taamaammat ilimanarpoq ateq pisoqaangaatsiartoq. Ilimanarpoq quppani ujaqqat akornanni ineqartarmat qupaloraarsuk tamannak taaguuteqalersimassasoq. Pissuseqatai: Qupaluna, Qulutak, Qulutat, Qulutana, Qulutannguaq, Qulutapaluk, Qulutarsuaq. Amerlassusii: Qupanuk 8. Affaasa missaat atimittut siullertut Qupanuk atorpaat.
S
	Saalaq	♀		Kitaamiusut		Sâlaĸ
	Saamaq	♀	♂	Kitaamiusut		Saimaĸ
	Saamik	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Sâmik
	Sakkataq	♀		Kitaamiusut		Sákataĸ
	Salak	♀		Kitaamiusut		Salak
	Salaq	♀		Kitaamiusut		Salaĸ
	Sapangaaraq	♀		Kitaamiusut		Sapangâraĸ
	Sapu	♀		Kitaamiusut		Sapo
	Sarlik	♀		Kitaamiusut		Sardlik
	Satorina	♀	♂	Kitaamiusut		Satorina
	Seernaq	♀		Kitaamiusut		Sêrnaĸ
	Seqineq	♀	♂	Kitaamiusut		Seĸineĸ
	Seqininnguaq	♀		Kitaamiusut		Seĸinínguaĸ
	Sersigaq	♀		Kitaamiusut		Serssigaĸ
▸	Sikkerninnguaq	♀		Kitaamiusut		Sivkernínguaĸ
	Isumaa: naasup sikkerninngua. Amerlassusii: Sikkerninnguaq 30. Sivkernínguaĸ 7.
▸	Sikkersoq	♀	♂	Kitaamiusut		Sivkersoĸ
	Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Isumaa: (Naasoq) sikkersoq. Oqaaseq sikkersoq aamma isumaqarpoq: illariarpoq. Amerlassusii: Sikkersoq 59. Sivkersoĸ 21.
	Sikki	♀	♂	Kitaamiusut		Sivke
	Simigaq	♀		Avanersuarmiusut QavappiattutKitaamiusut		Simigaĸ
	Sinaq	♀		Kitaamiusut		Sinaĸ
	Sinnii	♀	♂	Kitaamiusut		Sivnê
	Sinniisoq	♀	♂	Kitaamiusut		Sivnîssoĸ
	Sisi	♀		Kitaamiusut		Sise
	Sissigaq	♀		Kitaamiusut		Sivssigaĸ
	Sissik	♀		Kitaamiusut		Sigssik
▸	Siuana	♀	♂	Kitaamiusut		Sujuana
	Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Isumaa: Siuanap nagguigaa siu-, siorlermut imalt. siuttuunissamik attuumassuteqarsinnaasoq. Allattaasitoqqami allassimavoq ima: Sujuana. Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni aqqit siu-mik aallartinnillit pingasuupput: Siuleqatuk (Hiuleqatuk) Avanersuarmiut arnat atiattut nalunaarsorsimasoq, aamma Avanersuarmiut arnat atiat Sujuleqatsiaq. Taamatuttaaq angutit Kitaamiut atiat Siukiaq. Tamatuma saniatigut Alfred Berthelsenip kalaallit aqqi pillugit allaatigisaani 1918-imeersumi (Navngivning i Grønland, Meddelelser om Grønland 56, q. 274) aqqit siu-mik naggueqartut makku ilaapput: Sujortoq (Sujugtoq, tassa siuttoq) angutip avannaani 1799-imi atia , isumaqartoq arfernik upattuni (malersortuni) naalitsisartoq (harpunér), aammattaaq arnap atia 1799-imi nalunaarsorsimasoq: Sujotona (Sujutuna = siutuna), tassa siutooq, immaqa qingartooq. Taavalu 1867-imi aamma Avannaani angutip atia imaattoq: Sujoraq (Sioraq), tassagooq qingakkaajunini pissutigalugu. Uiguut -na Siuanami aamma Siutunami atorneqartoq Kalaallit aqqini uiguutaavoq nalinginnaasoq atiunera ersersinniarlugu atorneqartartoq. Amerlassusii: Nalitsinni Siuana aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq.
	Sorlak	♀	♂	Kitaamiusut		Sordlak
	Sorlannguaq	♀	♂	Kitaamiusut		Sordlánguaĸ
	Sulluitsoq	♀		Kitaamiusut		Suvdluitsoĸ
	Suloraq	♀	♂	Kitaamiusut		Suloraĸ
	Suluk	♀	♂	Kitaamiusut		Suluk
	Sunavana	♀	♂	Kitaamiusut		Sunavana
T
	Taannguaq	♀		Kitaamiusut		Tãnguaĸ
	Tajaq	♀	♂	Kitaamiusut		Tajaĸ
	Tajarana	♀		Kitaamiusut		Tajarana
	Tajarina	♀		Kitaamiusut		Tajarina
	Tasioq	♀		Kitaamiusut		Tasioĸ
	Tassuana	♀	♂	Kitaamiusut		Tássuana
	Tigumiaq	♀		Kitaamiusut		Tigumiaĸ
	Tiiti	♀		Tunumiusut Kitaamiusut		Tîte
	Timmi	♀		Kitaamiusut		Tingme
	Tipaaja	♀		Kitaamiusut		Tipâja
	Tuapak	♀	♂	Kitaamiusut		Tuapak
▸	Tuarana	♀		Kitaamiusut		Tuarana
	Niviarsiaqqat atiat. Aqaat. Isumaa: Ilimanarpoq aqaataasoq makku nagguigalugit: (aat)tuaruna! (aarsuaruna!). Kalaallit pisarnerattut meeqqamit aqaasoqaraangat inequginermut kutappaluttumik aqaataaqqaarsimasut atinnguuttartut arlaqartiterput. Soorlu makku: 'Nguujuk', aallaavigalugit: 'iinnguujuk' imalt. 'aannguujuk'. 'Taaraq', aallaavigalugu 'Itaaraq' (pinniitsuaraq), aamma 'Oquna', aallaavigalugu 'inequna.' Tuarana naalisarneqartarpoq 'Tua' taannalu aqqit akuerisat aamma akornanniippoq, ilaannikkullu allatulaaq taallugu atorneqartarpoq ima: 'Tuaruna', taannattaaq aamma aqqit akuerisat akornanni siumugassaavoq. Aterineqartutut amerlassusii: Nalitsinni aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq
▸	Tuaruna	♀		Kitaamiusut		Tuaruna
	Niviarsiaqqat atiat. Aqaat. Isumaa: Ilimanarpoq aqaataasoq makku nagguigalugit: (aat)tuaruna! (aarsuaruna!). Kalaallit pisarnerattut meeqqamit aqaasoqaraangat inequginermut kutappaluttumik aqaataaqqaarsimasut atinnguuttartut arlaqartiterput. Soorlu makku: 'Nguujuk', aallaavigalugit: 'iinnguujuk' imalt. 'aannguujuk'. 'Taaraq', aallaavigalugu 'Itaaraq' (pinniitsuaraq), aamma 'Oquna', aallaavigalugu 'inequna.' Tuaruna naalisarneqartarpoq 'Tua' taannalu aqqit akuerisat aamma akornanniippoq, ilaannikkullu allatulaaq taallugu atorneqartarpoq ima: 'Tuarana', taannattaaq aamma aqqit akuerisat akornanni siumugassaavoq. Aterineqartutut amerlassusii: Nalitsinni aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq
	Tukkujaq	♀		Kitaamiusut		Túkujaĸ
	Tukuma	♀	♂	Kitaamiusut
▸	Tukumaq	♀	♂	Kitaamiusut		Tukumaĸ
	Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Isumaa: 'aalassarissoq', 'qiilasoq', kajumissoq, qiimmattartoq', 'sullerissoq' ilaatigut 'ulapittoq' oqaluut ’tukumavoq’ aallaavigalugu. Ulluinnarni taaguutitut: Tukuma. Aqqit tassunga assingusut tassaapput 'Qiimaaraq' ateq Kitaaneersoq, aamma 'Oqila' (oqilasooq), naalisarneralu Oqi. Aamma takuuk niviarsiaqqat atiat Tukummeq. Amerlassusii: Tukuma, pingasut ataallugit (niviarsiaqqat 01.01 2005 sioqqullugu DK-mi najugallit). Tukumaq, sisamat ataallugit (nukappiaqqat 01.01 2005 sioqqullugu nunani allani najugallit).
	Tullerunnaq	♀		Kitaamiusut		Tugdlerúnaĸ
	Tuminnguaq	♀		Kitaamiusut		Tumínguaĸ
	Tuneraq	♀		Kitaamiusut		Tuneraĸ
	Tungu	♀		Kitaamiusut		Tungo
	Tungutsiiannguaq	♀	♂	Kitaamiusut		Tungutsîánguaĸ
	Tungutsiiaq	♀	♂	Kitaamiusut		Tungutsîaĸ
▸	Tupaarnaq	♀		Kitaamiusut		Tupârnaĸ
	Niviarsiaqqat atiat. Naasup taaguutaa. Isumaa: Kleinschmidtip 1871-imi ordbogiliamini Tupaarnaq ima allaaserisimavaa: "vild timian, hvorledes dette navn er kommet til denne urt er ikke klart - (vild timian, qanoq ililluni ateq taanna naasumut atiutinneqarnersoq ersarinngilaq.)” (q. 381). Tupaarnaq qallunaatut taasarpaat skotsk timian, latinerisut: thymus praecox arcticus. Naasoq taanna nuattoqartillugulu nakorsaatissatut tiiliarineqartartoq aammalumi neqini, suppini kaaginilu akussatut manna tikillugu atorneqartarluni. Tupaarnaq isumaqarunarpoq ‘inuummarissaat’ oqaaseq ’tupaarpoq’ (eqiiallappoq) nagguigalugu. Siullermik naasup atereqqaariarlugu niviarsiaqqamut atiutinneqalersimanissaa ilimanarpoq.
	Tuperna	♀		Kitaamiusut		Tuperna
	Tupernina	♀		Kitaamiusut		Tupernina
	Tuujuk	♀	♂	Kitaamiusut		Tûjuk
	Tuukkaq	♀	♂	Kitaamiusut		Tũkaĸ
	Tuullik	♀	♂	Kitaamiusut		Tûgdlik
U
	Uerana	♀	♂	Kitaamiusut		Uverana
	Uiffaq	♀		Kitaamiusut		Uivfaĸ
	Uiloq	♀		Kitaamiusut		Uiloĸ
	Uilu	♀		Kitaamiusut		Uilo
	Uilulaq	♀	♂	Kitaamiusut		Uilulaĸ
	Ujammiugaq	♀		Kitaamiusut		Ujangmiugaĸ
	Ujarak	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Ujarak
	Ujarneq	♀	♂	Tunumiusut Kitaamiusut		Ujarneĸ
	Ujorna	♀		Kitaamiusut		Ujorna
	Ujoru	♀	♂	Kitaamiusut		Ujoro
	Ukaleq	♀	♂	Kitaamiusut		Ukaleĸ
	Ukaliusaq	♀		Kitaamiusut		Ukaliussaĸ
	Ukaliusi	♀	♂	Kitaamiusut		Ukaliuse
	Ukamaq	♀		Kitaamiusut		Ukamaĸ
	Ulaaju	♀	♂	Kitaamiusut		Ulâjo
▸	Ulaajuk	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Ulâjuk
	Oqaluttuatoqqani atorneqartartoq. Isumaa: Ulaajuk tassa inuk inuutsimigut iluserissoq takkajaajulluni sillakullaasoq. Atit Ulaajuup naggueqatai tassaapput angutit arnallu Tunumi atigisartagaat Ulannaq aammalu Qavappiaat arnanut atiutaat Ulartoq. Taamatuttaaq angut 1881-imi Alluitsumi kuisittoq kalaallisut ateqaqqaarsimagaluarpoq ima: Ulaasi. Aamma tak.: Eri, Taorana (Daorana).
	Uluutannguaq	♀		Kitaamiusut		Ulûtánguaĸ
	Unaliina	♀	♂	Kitaamiusut		Unalîna
	Unalina	♀	♂	Kitaamiusut		Unalina
	Ungaaq	♀	♂	Avanersuarmiusut  Kitaamiusut		Ungâĸ
	Ungiuk	♀		Kitaamiusut		Ungiuk
	Usinna	♀	♂	Kitaamiusut		Usivna
	Utaat	♀		Kitaamiusut		Utât
▸	Utertoq	♀	♂	Kitaamiusut		Utertoĸ
	Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Isumaa: Toqukkut qimagussimasoqartillugu atsiussisoqaraangat toqusimasoq utertutut isigalugu angerlartoqutigineqartarpoq. Paqumisunneq pissutigalugu qanga atermik nalinginnaq taaguinissaq utersigineqarneq ajorpoq, taamaammat ativia taanagu utersimanera pillugu taaguineq atinnguussimavoq ima: Utertoq. Utertup pissuseqatigai atit makku: Angerla, Sinniisoq, aamma immaqa Qaaqqutsiaq aamma Taatsiaq. Qanigisaasut paqumiginnillutik taaguiumanatik atsiussamut taaguusiuttagaat tamakku piffissap ingerlanerani inuttut atinnguussimapput. Amerlassusii: Utertoq 15. Utertoκ 5 Allat: Utertunnguaq 11. Utertúnguaκ 4.
▸	Uti	♀	♂	Kitaamiusut		Ute
	Utertoq naalisarlugu. Toqukkut qimagussimasoqartillugu atsiussisoqaraangat toqusimasoq utertutut isigalugu angerlartoqutigineqartarpoq. Paqumisunneq pissutigalugu qanga atermik nalinginnaq taaguinissaq ornigineqarneq ajorpoq, taamaammat ativia taanagu utersimanera pillugu taaguineq atinnguussimavoq ima: Utertoq. Utip pissuseqatigai atit makku: Utertoq, Angerla, Sinniisoq immaqalu Qaaqqutsiaq aamma Taatsiaq. Qanigisaasut paqumiginnillutik taaguiumanatik atsiussamut taaguusiuttagaat tamakku piffissap ingerlanerani inuttut atinnguussimapput.
V
	Viannguaq	♀		Kitaamiusut	Via/Vie	Viánguaĸ

Aterni ujarlerneq

 

Ujarlernermi immikkut tunngaviit

Nukappiaqqat aqqi
Niviarsiaqqat aqqi
Naggatit

---

Avanersuaq / Thule (Avannaa)
Tunumiusut
Qavappiaat (Kujataa)
Kitaamiusut

---

Asserluinnaa