Ujarlerit

Ordboginut tunngasut

DAKA

Ordbogi 2004-mi nutarterlugu saqqummerseqqinneqartoq ”Oqaatsit” kiisalu ”Ordbogen” 2003-mi saqqummersinneqartoq Oqaasileriffiup Ilinniusiorfiullu 2012-imi digitalinngorlugu saqqummersippaat.

DAKA iserfigiuk.

 


 

Kalaallisuumit tuluttuumut ordbogi

Oqaasileriffik Inerisaavillu suleqatigiillutik meeqqat atuarfianni naammassisunut naleqqussakkamik kalaallisuumiit tuluttuumut ordbogiliorlutik piareersaaleruttorput.

Tassunga atatillugu Schultz-Lorentzenip kalaallisuumit qallunaatuumut ordbogia (Den grønlandske ordbog – grønlandsk dansk) 1926-imi siullermik saqqummersoq 1927-imilu tuluttuunngorlugu ‘Dictionary of the West Greenland Eskimo Language’-mik taaguuserlugu naqitertinneqartoq, allattaasitaaq allattaasitoqarlu atorlugit Excel-imut allaqqinneqarpoq.

Ordbogiliornermi pilersaarutigineqarpoq ordbogi taanna oqaatsinik nutaanik ilaartorneqassasoq taaguutillu qanganitsersimasut piaarneqassasut.

Allaqqinneqarnera Oqaasileriffimmi pigileratsigu tamanut alakkalertorneqarsinnaalernissaa ammaapparput. Tamanna pissutigalugu maanna nittartakkatsinni alakkarsinnaanngorpat.

Malugiuk suli tamakkiisumik suliarineqanngimmat aaqqissugassartaqartitermallu.

Ugguuna aajuk (excel)

 


 

ordbogêraĸ

ordbogêraĸ Jonathan Petersenip 1951-imi siullerpaamik naqitertippaa 1967-imilu saqqummerseqqinneqarpoq.

ordbogêraĸ oqaatsitsinnik sammisaqartunut atortuuvoq pitsassuaq.

Tamanna pissutigalugu Oqaasileriffiup ordbogêraĸ nittartakkamini tamanit alakkarneqarsinnaanngorlugu ikkuppaa. Erik Fleischerip allattaasitoqqamik allassimasoq elektroniskinngorlugu nuuppaa kiisalu allattaasitaanngortillugu. ordbogêraĸ elektroniskiusoq kingullermik 2017-imi Erik Fleischerip nutarterpaa kukkunerillu aaqqissuullugit tamatumalu saniatigut oqaatsit ataasiakkaat uiguutigisinnaasaat nagguilersugaanngitsut nagguilersorlugit tamakkiisumik oqaasinngorlugit allallugit, taamaasilluni ujaasiffigiuminarninngorluni.

Ugguuna aasinnaavat: