Kukkuniiaat pillugu

Kukkuniiaat Microsoft Office-p programiisut allatut ippoq. Taamaammat Windows programit allat assigalugit qarasaasiamut ikkunneqaqqaartariaqarpoq. Tamanna ajornarpallaassanngilaq, tassami toorsiinnarluni ikkunneqartussatut aaqqissugaammat.

Kukkuniiaatip sannaata annersaa automatimik taaneqartarpoq. Taassuma kalaallit oqaasii oqaasersiallu kisissaanngiusartut (milliardit arlalissuit) atuarsinnaavai nutaanillu oqaasiliorsinnaalluni. Uani ‘oqaaseq’ imatut paasineqassaaq suulluunniit naqitat kisitsisillu ataqatigiissut illuttut naqinnertaqanngitsumik akunnillit. Taakku saniatigut Kukkuniiaatip programit arlallit automatip Wordillu akornanni attaveqartarnerani aqutsisut imarai, tassa atuisup automatillu akornanni attaveqartitsisut. Kisianni automati tassaavoq systemip “qarasaa”.

Kukkuniiaatipoqaaseq atuisup skærmimi nammineq allataa atuartarpaa. Oqaaseq sukuiarlugu ajornaquteqanngitsumik misissorsinnaaguniuk oqaatsip tullianut nuuttarpoq. Sukuiarlugu misissorsinnaanngikkuniuk Wordpeqqusarpaa ataatigut aappalaartumik titarnileqqullugu, taava oqaatsit tassunga assingusut naqinnermit ataatsimit amerlanerusut tulleriiaarlugit aasarpai, tassa “tulleriiaarlugit siunnersuusiorfia” (forslagslistea). Soorlu kukkusumik ima allattoqarsimappat agivoqtaava automati oqaatsinik makkuninnga siunnersuusiussaaq angivoq, anivoq, akivoqil.il.

Kukkuniiaatipversion 1.0-itaa qallunaat kukkuniiaateqqaavisa atuaasinnaassusiatut amerlatigisunik atuaasinnaassuseqarpoq. Maanna saqqummernerata nalaani oqaatsitta 80 %-iisa missai atuarsinnaavai. Tamanna aallaqqaatitut naammaginarluinnartutut oqaatigisariaqarpoq. Taamaattoq atuaasinnaassusia pilertoqisumik suli annertusarsinnaalissavarput Lingsoft pitsaasumik isumaqatigiissuteqarfigigatsigu ingerlaavartumik oqaatsit uiguutillu katersat Lingsoft avaqqullugu nutartersinnaassagatsigit, maannakkut internet aqqutigalu aaqqaagaq innarlernagu iluanut immersuussummik nittartakkatsinnut aaneqarsinnaasumik peqaratta. Tamanna teknikkikkut ima aaqqipparput programmi aaqqaagaq oqaatsinik katersanik imaqanngitsoq downloadertillugu kisianni iluani linkilerlugu Oqaasileriffiup serverianut. Aalleqqaarnermi oqaatsit katersat pioreersut ikkutissavai, kisianni oqaatsit katersaatigut ingerlaavartumik ilaartortassavagut ukiullu affaata aggersup iluani oqaatsinik atuaasinnaassusia version 1.0-ip iluani 90 %-inngussaaq.

Kukkuniiaatsuli amigaateqalaarlunilu kukkuneqartitilaassaaq version 1.0-imi aaqqinngitsoorsimasatsinnik. Pingaarnertut eqqaasinnaavarput Kukkuniiaatsuli ‘korrekturliste’-mik peqanngimmat, tassa oqaatsit immikkut sammisariallit aammalu marloqiusanik isumaqartartut (soorlu allariaatsit nutaat naqinnernik arlaqartunik nikingassuteqartartut, s.i. qangatut allallugu biili nutaamillu aalajangersakkat naapertorlugit allanneqarfissaa bil. Aamma kingulliarsuit oqartalersimaneri siulliarsuunerusutut oqaluttut oqartaasiannut naapertuukkunnaartut, s.i. ukallisutnutaartaalu nalitsinni inuusunnerusut oqartaasiat malillugu ukalertut.) Oqaatsit taamaattut tulleriiaarneri suli Oqaasiliortunit akuerineqarserlugit utaqqivagut neriuppugullu version 2-mi tamakku ilanngussinnaajumaarlutigit. Aammattaaq programeeriinermi ‘kumaat’ arlaqartut siumorsimavagut, taakku version 2-mi aaqqereersimanissaat naatsorsuutigaarput. Assersuutigalugu automatip taggisini ersiutinik paarlaatsitsisarneq (metatesemik taaneqartartoq) suli immikkoortissinnaanngikkallarpai, soorlu oqaaseq eqqortumik allataq qeqqaoqaaserlu kukkusumik allataq qiqqasuli immikkoortissinnaanngimmagit.

AutomatiOqaasileriffimmit pilersinneqarpoq, kisianni Officep iluani atorsinnaanngorlugu suliarinnittuuvoq Lingsoft a/s Helsinkimiittoq (allatut oqaatigalugu taakku kompileriisuupput). Lingsoftikkormiut aamma Nunani Avannarlerni Europami Asiamilu nunani arlalinni kukkuniiaatit kompilerernikuuaat.

Automati oqaatsinit katersanit qarasaasiamut allallugit immiussuussanik aternik 12.000-it missaaniittunik, taggisinik 40.000-inik oqaluutinillu 35.000 missaaniittunik, oqaaseeqqanillu 1.000-it missaaniittunik imaqarpoq. Automati aamma kisitsisilersuummik (talgeneratorimik) naqinnernillu naalisaasersuummik (akronymgeneratorimik) imaqarpoq ‘oqaasinngorlutik’ naalisagarpassuit kisissaanngiusartut, soorlu SIK-mi, 2006-imi aammaKNAPKilisarisinnaaniassammagit. Oqaatsit katersat tunngavigisaat tassaapput kalaallisut oqaatsit Erik Fleischerip Paamiuneersup katersorsimasai katillugit 350.000-iusut. Taakku Erik-up ukiut sisamanngulersut matuma siorna Oqaasileriffimmut tunissutigivai. Siunissami oqaatsinik nutaanik pilersuinissaq annerusumik automatiskimik pilersussaavoq, maannakkummi automati ima pisinnaasaqalertigaaq allaat Sermitsiaq Atuagagdliutitdlo nammineerluni isummaminik atuarsinnaallugit atuareerunigillu oqaatsit paasinngisani tulleriiaarlugit atuarneqarsinnaanngortillugit saqqummiuttarlugit.

Automatiimatut suleriaaseqarpoq; nagguiit oqaatsini katersaniittut leksikoni aqqusaaqqaartarpaat. Tamatuma kingorna nagguiit ataatsimik amerlanernilluunniit uiguusersorsinnaasarpai. Oqaatsit pilerlaat tamakku digital grammatikitut ittumut ingerlateqqinneqartarput, taassumalu naanerit pisariaqartut ikkussussavai. Tamatuma kingorna oqaatsit taakku leksikonimut nutaamut ingerlateqqinneqartarput pisariaqarpallu ataatsimik amerlanerluunniit annernik uiguusersoqqissavai. Tamatuma kingorna taamatut oqaasiliat nipitigut allattariarsornikkullu malittarisassiat pigisani atorlugit oqaatsitigut katitikkat nutaat taakku passutissavai. Assersuutigisigu kalaallisut oqaatsitta ilaatqimmeqaravinngooq:

Oqaatsip sananeqaatai immikkoortiteraanni imaassapput qimmeq+qar+gavit+gooq, oqaaseq taanna automatip malittarisassialerivittaatigooreeruni imaalissaaq; qimmeqaravinngooqtaamaalilluni kalaallit oqaasiattut ilimanaateqartutut nalilertarpaa ataatigut aappaluttumik titarnilersortariaqanngitsoq.

AutomatiOqaasileriffimmit pilersinneqarpoq ukiut marluk inulaarlugit ingerlanerini. Tamanna pissutsinut allanut nalinginnaasumik isigissagaanni sivikitsuararsuuvoq. Taama sivikitsigisumik pilersinneqarneranut pissutaasoq tassaavoq ilisimatuut nunanit allaneersut annertuumik uagutsinnut kajumillutik ikiuussimammata. Annerpaamik qitiusumik ikiuuttut ilagaat ilisimatusarfimmi ilinniartitsisuuneq Trond Trosterud, Tromsøp Ilisimatusarfianeersoq. Trond datalingvistiuvoq (tassa qarasaasiaq atorlugu oqaasileritooq) qaffasissorujussuarmik piginnaasalik. Akunnerit untritillit arlaqartut aningaasarsissutiginagit sullippaatigut amerlasuutigullu inuup taassumap uagut ajunngisaarfigeqaatigut. Annermik naggueqatigiit Samet automatiat uagutsinnut alakkarneqarsinnaaqqummagu pioreersoq oqaatsitsinnut tulluussarlugu nalimmassarsinnaaqqullugu, naqqaniit piluusaarluta aallartinnginniassagatta. Taamaammat Tromsøp Ilisimatusarfiata serverianiipput kukkuniiaatitta tammatsaalineqarluni kopia, taassumattaaq nutarterneqarnerani nakkutilliissutaaterput aamma tassaniippoq. Soorluli tamakku naammassanngikkaluartut. Trondip aamma programmeeriinitsinni ikiorpaatigut, assersuutigalugu kisitsisilersuutitta (talgeneratoritta) teknikkikkut pisarioqisup allanneqarnera inuup taassumap qujanaqisumik isumagaa.

Suliap aallunnerani aamma iluatsitseqaluta ikiorteqarpugut angummik inuusuttunnguamik piginnaaneqarluinnartumik, tassa Finlandimioq Tero Avellan. Tero Finlandimi programmeeriillaqqinnerpaanut ilaavoq (suli polyteknisk universitetimi ilinniartuugaluarpoq, kisianni Nokiakkut qitiusoqarfianni tamakkuninnga aallussisut pingaarnerit akornanniilereerpoq). Linuxip platformiata pisarioqisup suliatsinnullu qitiulluinnartup ingerlannerani ilisimasortarisimavarput, taassumalu Oqaasileriffimmi sulisut Perl aamma PHP atorlugu programmeerinerminni paatsiveerulluinnaleraangata tasissersugarisarsimaqai.

Oqaasileriffimmi siunnersortaanertut atorfeqartup Per Langgårdip programmi suliarisimavaa grammatikkilu immikkuullarissoq systemip pisariaqartitaa pilersissimallugu. Erik Fleischerip oqaatsit katersaaterpassui iluarsartuullugit passunneqarsimapput Ilisimatusarfimmi oqaasilerinermut ilinniarnertuumit Oqaasileriffimmi ilinniartutut ikiortaasumit Marianne Hansenimit aammalu ilisimatusarnernikkut ikiortigisatsinnit Elisa Isaksenimit. Taakku qanoq ilisukkulluunniit Erik Fleischer oqarasuaatitigut qujanaqisumik akunnattuungasaraangamik paasiniaavigalugu saaffigiuarsinnaasarsimavaat. Tekniki eqqarsaatigalugu nutarterinermi annerusumik suliaqartussaavoq ilisimatusarnikkut ikiortaasoq Aviaq Tobiassen, Oqaasileriffimmi atorfillit Lisathe M. Kruse aamma Nuka Møller oqaasilerinermut tunngassutilinni ikiortigalugit.

Kukkuniiaatip2002-mi aallartisarneqarnerani Nunafonden aningaasaliisarsimavoq aammalu Nunani Avannarlerni Oqaatsitigut Siunnersuisoqatigiit (Nordens Sprogråd) ineriartortitsinertaani ikiuuttuusimavoq. Taakku saniatigut Oqaasileriffiup ukiumoortumik Namminersornerullutik Oqartussanit aningaasaliissutigisartagaannit 2005-imeersunit 2006-imeersunillu matussuserneqartarsimapput, taamaattoq suliaq manna 2005-imi immikkut 380.000 kr.-inik suliamut matumunnga atugassanik aningaasaliiffigineqarsimalluni.