Nunat Aqqinik Aalajangiisartut ataatsimiinnerannit marlunngornermi maajip 10.-anni, 2005, nal. 10.00 Oqaasileriffimmi.
Peqataapput: Carl Chr. Olsen, Karl Elias Olsen, Ane Marie B. Pedersen aamma Stephen Heilmann
Peqataanngilaq: Nuka Møller (napparsimalluni)
Oqaluuserisat:
- Ilisimatitsissutit
- Igalikup eqqaani sermit ingerlasut ilaannut Colin Powellip atsiukkumaneqarneranut tunngasoq.
- Nunat Aqqinik Aalajangiisartut inuttaasa ilisaritinnerat suliassaasalu nassuiarnerat.
- Siulittaasumik aamma siulittaasup tullianik qinersineq.
- Nunat Aqqinik nunat aqqinik nunarsuarmut atuuttussanik aalajangersaasarnerit pillugit ataatsimiinnissaq.
- Taasariaqartut allat.
– 1 pillugu –
Aasami ukioq 2004-mi Igalikumi nunanut allanut naalakkersuisumit Josef Motzfeldtimit Amerikamiut nunanut allanut ministeriata Colin Powellip isumaqatigiissuteqarfiginiarlugu tikeraartorinerani isumassarsiarineqarsimavoq immaqa sermit ingerlasut ilaannut tikeraartup atsiunneqarsinnaanera. Josef Motzfeldt Asiaq-mut paasiniaasimavoq qanoq iliortoqarsinnaaneranik, Asiarlu Oqaasileriffimmut apeqquteqaateqarsimalluni sermeq pineqartoq paasiniaavigalugu. Igalikumi nunaqarfimmi aqutsisunit suliassaq suliakkiissutigineqarsimanngilaq arlaannaannulluunniit. Tamanna tunngavigalugu NAA suliassamik tigusisimanngitsutut inissisimalluni. NAA salliulluni atsiiniartutut inissisimasussaanngimmat. NAAnut ilaasortamit KEOmit piumasarineqarpoq nunanut allanut naalakkersuisoq ilisimatinneqartariaqartoq siunnersuutip qanoq inissisimaneranik.– 2 pillugu –
Nunat Aqqinik Aalajangiisartunut ilaasortat Naalakkersuisumit toqqakkat tassaasut Carl Chr. Olsen, Karl Elias Olsen aamma Ane Marie B. Pedersen. Oqaasiliortunit toqqakkat tassaapput Stephen Heilmann aamma Nuka Møller. Nunat Aqqinik Aalajangiisartut suliassaat inatsimmi taassumalu malitsigisaani nalunaarummi nassuiarneqarput: Nunat Aqqinik Aalajangiisartut suliassaraat Kalaallit Nunaanni nunat aqqinik katersineq, nalunaarsuineq atortussanngortitsinerlu, tamatumanili ilaanngillat illoqarfiit nunaqarfiillu killeqarfiisa iluini aqqit, taakku kommunit oqaasissaqarfigimmatigik. Aammattaaq suliassaraat pisortanik innuttaasunillu Kalaallit Nunaanniittunik nunat aqqi pillugit siunnersuisarnissaq. Kiisalu ataatsimiititaliap suliassaanut ilaavoq suliffeqarfinnik inunnillu ataasiakkaanik, taaguutinik atortussanngortinneqarsimasunik nassitsisunik imaluunniit nunat aqqinik kalaallisuunik inassuteqartunik, suleqateqassalluni. Tunngaviusumik suliassanut tunngatillugu itisilerneqarpoq Kort og Matrikerstyrelsen NAAnit ajunnginnerusumik suleqatigineqartarsimagaluarmat. Suliffeqarfik Kort og Matrikerstyrelsen Folketingimit aningaasalersorneqartoq aningaasalersorneqarnermi kinguariarneranik pissuteqarnersumik suliaat unittoortutut ilisimapput. Suliaasa kinguariarnerata kinguneranik aamma NAAnik suleqateqarneq unittoortutut ilisimavoq. K & Ms-p suliassaasa ilagigaluaraat nunat assiliornermi nutarteriuarneq aqqillu eqqunngitsumik allassimasut kukkuniiarnissaat. Assersuutigineqarput ulloq manna tikillugu kalaaliunngitsunit atorneqartuartoq Kaffeklubben Ø kalaallisut ima ateqaraluartoq Inuit Qeqertaat. Nunat aqqi suli iluarsineqanngitsut ilagaat Qeqertaq Prins Henrik aamma Nuna Kunngissaq Frederik. Sulianik nassuiaanermut ilanngunneqarpoq kommunit ilaat pitsaasumik nunat aqqinut tunngatillugu kommunip iluani ataatsimiititaliaqartoqartoq, taakkuusullu NAAnut iluaqutaasumik tapertatullusooq inissisimaffeqartut. Kommunini nunat aqqinut tunngatillugu ataatsimiititaliat immikkut illoqarfimmik avataatungaani aternik namminersuutigalugu aalajangiisinnaatitaanngillat, illoqarfimmilli iluani (byzonemi) aalajangiisinnaallutik. NAAnut ilaasortanit kommunit amerlanerusut assingusumik suleriaatsimik ingerlatsilernissaannik kaammattorneqassasut isumaqatigiissutigineqarpoq. Kristoffer Heilmanniugaluup suliai Sisimiut kommuniata iluani nalunaarsukkat Sisimiut Katersugaasiviata tigummisarilersimasai misissugassaqqitsinneqarput. Pineqartut nalunaarsukkat nunap timaani aqqit ilanngunneqartarsimasut iluatinnartinneqarput naammassillugu suliaq inaarsarneqarniassammat. Aqqit iluarsisariallit taamaasilluni kukkuneqanngitsumik iluarsartuunneqarnissaat angorusunneqarmat. KEOmit nassuiaatigineqarpoq maanna Âlibak Augustussen Sisimiut eqqaanni nunat aqqinik nalunaarsuisoq Sisimiut Tusaataat suleqatigalugu. Sisimiut Tusaataat itinerusumik NAAnut saaffiginnissuteqarsimanngilaq suliap ingerlanneqarnerani. Nunat aqqinik katersuisoq nalunaarsuilluni Âlibak Augustussenip attavigineqarsinnaanera KEOmit siunnersuutigineqarpoq suliaanut tunngatillugu tusarniaanertalimmik.– 3 pillugu –
NAAnut ilaasortassatut toqqakkat Oqaasiliortunillu toqqagaq isumaqatigiillutik Carl Chr. Olsen siulittaasussatut toqqarpaat. Karl Elias Olsen siulittaasup tulliatut toqqarneqarpoq. Anguniagassatut siunnersuutit: NAAnut ilaasortamit KEOmit siunnersuutigineqarpoq kommunini nunat aqqinik suliaqartartussanut iluaqutaasinnaasumik ilitsersuummik nassiussuisoqarsinnaanera, taamaasillutik kommunini suliniartut inatsiserpassuarnik atuanngikkaluarlutik ajornannginnerusumik malittarisassanik takoriaannakkaminnik peqarlerniassammata. KEO siunnersuuteqarpoq K & Ms NAA ataatsimeeqatigisinnaagaat anguniagassat iluarsisariallit qanillattorniarlugit. Kukkunerit ilaatigut qallunaatut allassimasut kalaallisut allanneqarniarnerminni kukkusumik atermik ikkussisarnikkut kukkunerit qaleriaatilertarneri iluarineqanngimmata. NAAnut siulittaasumit siunnersuutigineqarpoq siunissami nunat aqqinik nalunaarsuiffimmik qarasaasiatigut atorsinnaasumik kommuninut tamanut agguaanneqarsinnaasumik K M S-ip suleqatigineratigut saqqummersitsisoqarsinnaasoq. CCOmit siunniunneqartussatut anguniarneqartussatut eqqaaneqarput uku:- Nunat aqqi kalaallisut ateqartinneqalereernikut malillugit ateqartinneqanngitsut iluarsiiffigineqarnissaanut suliuniummik ingerlatsinissaq. Taakkunani assersuutigineqarput timmisartorluni nunat aqqi saqqumitinneqartartut suli iluarsiivigineqarnikuunngitsut soorlu: “Godthåb, Godhavn aamma Sdr. Stromfjord”.
- FNip immikkoortuata UNCSWGNip (United Nations Conference on the Standardization of Geographical Names) aaqqissugaanik ataatsimeersuartitsinissaanut ukiamut ingerlanneqartussamut peqataatitsinissaq NAAnit qinikkamik (kina peqataassanersoq aalajangerneqanngilaq).
– 4 pillugu –
NAAnut siulittaasumit ilisimatitsissutigineqarpoq ukiamut Oslomi Norgemiittumi Fnip immikkoortuata UNCSWGN-ip (United Nations Conference on the Standardization of Geographical Names) aaqqissugaanik ataatsimeersuartitsinissaq ingerlanneqartussaasoq. Kalaallit Nunaat sinnerlugu NAA qaaqqusissummik nassinneqarsimasoq erseqqissaatigineqarpoq.– 5 pillugu –
Taasariaqartuni allani suliassatut ingerlateqqinneqartussatut uku taaneqarput:- Motzfeldt Sø kalaallisut qanoq taaguuteqartinneqarnersoq erseqqissumik paasiniarneqassaaq ukunani sorliunersoq: Kassilik imaluunniit Kassulik.
- Kujataani Attarnaatsit imaluunniit Assarnaatsut-nik ateqarnersut aamma paasiniarneqassaaq