Oqaasiliortut ataatsimiinnerat ataasinngorneq, marsip 5-anni 2012, nal. 10.00
Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.
Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Stephen Heilmann, Eva Møller Thomassen, Lotte Holm aamma Katti Frederiksen.
Allatsi: Katti Frederiksen
Oqaluuserisassatut siunnersuutit:
- Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
Ilisimatitsissutissaqartoqanngilaq, oqaluuserisassallu taamaatillugit akuerineqarput.
SH ingerlajaarnissaminik nalunaarpoq. - Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera.
Kingullermik imaqarniliamut LH-ip ilassutissariumasamisut nassiussaa aammalu siulittaasup oqaaseqaatai malillugit KF siunnersuusiorsimavoq akuerineqartumik.Taassuma saniatigut siulittaasoq ilisimatitsivoq ilaasortat ataasiakkaat allatut aamma isummersinnaanerat inissaqartariaqartoq.
Allattaatsip malittarisassai malillugit Tunumiutut allattarnissap atuartarnissallu oqaasilerisuniinnaq eqqortumik atorneqarsinnaanera LH-ip uparuarpaa, tassani inatsisip inuinnarnut (oqaasilerisuniunngitsoq) ilinniartitsissutaasanngitsup malinneqartussaasullu eqquutsinneqarsinnaannginnera allanngortinneqarsinnaannginneralu isoralugulu qeratavallaarnerarpaa.SH-ip erseqqissaatigaa maanna ataatsimiinnerni tulleriinni sisamani Tunumiutut allattarnissamut tunngatillugu eqqartuiffigalugulu malittarisassiuunneqartoq tassaanngimmat allattaasiliorneq, kisiannili sumiorpaluutit qanillattorlugit malitassaliornerusoq.
LH-ip tassunga apeqquserpaa inuit kikkut malitassanut taakkununnga ilisimannilersinnaassanersut, tassami naqinnerit uiguutillu Tunumiunngortinneqarnermikkut nipimikkut nikisinneqartarmata. Namminerlu nipisiuineq kisiat malillugu allattarnissap mattunneqannginnissaa anguniarlugu akerliunini naqissuseqqippaa.Oqaatsinut politikki pillugu Inatsisartut inatsisaanni allannguutissatut siunnersuummut tusarniaanermi Oqaasiliortut oqaaseqaataat.
Ataatsimiinnerni tulleriinni Oqaasiliortut qulaani pineqartoq pillugu tusarniaanermi nassiunneqartoq ima allanngortikkusuppaat:
Ҥ 1
Oqaatsinut politikki pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 7, 19.maj 2010-meersoq pillugu imatut allannguisoqarpoq:Kapitali 2-mi § 3 sioqqullugu immikkoortutut nutaatut inissinneqassaaq:
”Oqaatsinik atuineq tamanut atuuttoq”
Tamatuma kingorna ”Oqaatsinut politikki” peerneqarpoq.§ 4-p kingornanut immikkoortutut niutaatut inissinneqassaaq:
“Pilerisaarinermi oqaatsit”§ 4a. Ingerlatsisut namminersortut, pisortat ingerlatsiviisa pisortatullu oqartussaasut allakkatigut oqalunnikkullu ussassaarutaat, pilerisaarutaat allagartalersuisarnerallu kalaallisut suliarineqartassapput.
Immikk. 2. Immikk. 1-imut tapertatut atorneqarsinnaapput danskit, tuluit allamiullu allat oqaasii.
Immikk. 3. Ussassaarinertut pilerisaarinertullu paasineqassapput ingerlatsiviit pisortatullu oqartussaasut nioqqutinik aamma kiffartuussissutinik tuniniaanerat aamma pilerisaarineq tamanut atuuttoq. Aalajangersakkamut ilagitinneqanngillat nioqqutissat avataanit eqqussat allagartaat, pisiat atornissaannut ilitsersuutit, oqaasinnaat, suliffeqarfiit aqqi assigisaallu.
Immikk. 4. Allagartalersuinertut paasineqassapput tamanut atuuttumik allagartalersuineq, saqqumisumik allagartalersuineq, allagarsiiviit, ussassaarutit, allagartarsuit takoqqusaarutit assigisaallu, Tassunga ilagitillugit digitalimik allagartalersuineq umerussat seqersittaatillu atorlugit ingerlaartitat.§ 4a-p kingornanut immikkoortut nutaatut inissinneqassaaq:
“Innutaasunut atuisunullu allakkatigut saaffiginnissutit”§ 4b. Ingerlatsivinnit namminersortunit, pisortatut oqartussaasunit suliffeqarfinnillu allakkatigut saaffiginnissutit tamarmik kalaallisut allassimassapput. Saqitsaattoqartillugu isumaqatigiissutip kalaallisut allannera tamatigut tunngaviussaaq.
Immikk. 2 Immikk.1-ili atuutissanngilaq innuttaasup erseqqisumik nalunaarpagu danskit oqaasiinik atuiniarnini. Tamanut nalunaarneq pisortatut oqartussaasunut suliffeqarfinnullu pituttuisuuvoq, taakkua aamma tamatumani aningaasartuutit nammatassaraat.
Immikk. 3. Ingerlatsiviit namminersortut, pisortat ingerlatsiviisa pisortatullu oqartussaasut tamanut atuuttumik paasissutissiinerat aamma qaammarsaanerat kalaallisut suliarineqassapput.
Danskit oqaasii tapertatut atorneqarsinnaapput.§ 4b-p kingornanut immikkoortutut nutaatut inissinneqassaaq:
“Isumaqatigiissutit inatsisitigut pituttuisut”§4c. Innuttaasut ataasiakkaat aamma ingerlatsiviit namminersortut, pisortat ingerlatsiviisa pisortatullu oqartussaasut akornanni inatsisitigut pituttuisumik isumaqatigiissuteqarneri, taakkununnga ilagitillugit isumaqatigiissutini atugassarititaasut, kalaallit oqaasii atorlugit suliarineqartassapput, saqitsaattoqartillugulu tunngaviusassallutik.
Immikk. 2. Immikk.1-ili atuutissanngilaq innuttaasup erseqqisumik nalunaarpagu danskit oqaasiinik atuiniarnini. Tamanut nalunaarneq pisortatut oqartussaasunut suliffeqarfinnullu pituttuisuuvoq, taakkua aamma tamatumani aningaasartuutit nammatassaraat.
(Immikk. 3. Isumaqatigiissut oqaatsit arlallit atorlugit allassimappat, isumaqatigiissuteqarnermi allassimaffia tassaassaaq atuuttussaq.)§4c immikk.3 pisariaarutissaaq §4c-p nalunaarpagu kalaallit oqaasii tamatigut tunngaviusassassut, tassalu immikk. 2 nalunaarneqarsimanngippat.
§ 7 imatut oqaasertaqalissaaq:
“§ 4, immikk. 1 aamma 3, § 4a, immikk. 1 aamma § 4b, immikk. 1,3 aamma 4-mik unioqqutitsineq akiliisitaassutigineqarsinnaavoq.”
Immikk. 3. Inatsisartut inatsisaat maanna malillugu akiliisussanngortitsisoqarpat aningaasat nunap karsianut nakkartinneqassapput.Ӥ2
Inatsit manna aggutsip 1.-ianni, 2012 atuutilerpoq.”Inatsip aamma iluani Oqaasiliortut immikkut siunnersuuteqarusupput:
“Paasisitsiniutini, takoqqusaarutini ussassaarutinilu oqaatsit oqaaseqatigiillu atorneqartut oqaasilerinermi malitassat atuuttut eqqortumik malillugit allanneqassapput oqaatigineqarlutillu. Tamatuma eqquutinnissaa avammut saqqummiinermi ingerlatitseqqiisup akisussaaffigaa.”
Taamatuttaarlu ilanngullugu inatsimmik nalunaarummik ataatsimoorutaasumik (lovbekendtgørelsemik) oqaasertalersuineq pillugu suliaqartoqarnissaa Oqaasiliortut innersuussutigiumavaat. - Saaffiginnissutit.
a) Oqaatsit akuleriissillugit allattariarsornermi allattoqarsinnaaneranik apeqqut CCO-p akereersimagaluaraa, Oqaasiliortut isumaqarput allaaserinninnialeraanni pissusissamisoortoq oqaatsit arlaat ataatsit atorlugit allattoqartarnissaa. Allataq namminersuullugu suliaq aamma nammineerisamik oqaasertalersorneqartarpoq, taamaattumillu oqaatsit assigiinngitsut (ass.kalaallisut danskisullu) nikerartillugit atorneqarpata tamanna namminersuussineq innarlerneqareertussaavoq. Uanili pineqanngillat issuaanerit innersuussinertallit (referencer) aamma oqaasersiat taaguutilluunniit aalajangersimasut atorneqartarnerat.b) Entreprenørmaskiner – Assartuutit
Assartuutinik taassallugit tulluarnerupput ataatsimut taaguutaareermat, soorluttaaq aamma umiarsuit assartuutit timmisartulluunniit pineqarsinnaapput. Aamma assartuutit suussusaat qanorlu ittuuneri tunngavigalugit assartuussuarnik taaneqarsinnaapput imaluunniit qanoq atorneqartarneri tunngavigalugit, ass. aputaajaatit, ujaqqanik assartuutit il.il.c) Sekretariat for børnetalsmanden
Saaffiginnissut sekretariatimuinnaq oqaasertaliinissamut tunngagaluartoq, taamaattoq børnetalsmandip aamma kalaallisut oqaasertaa Oqaasiliortunit ippigineqarmat taaguutit pineqartut tamarmik naliliiffigineqarlutillu aalajangiivigineqarput.Børnetalsmanden kalaallisut ‘meeqqat illersuisuat’-nik taaneqarsimasoq Oqaasiliortunit ima allanngortinneqarpoq: meeqqat sinniisuat, tassani qangaaniilli illersuisoq qallunaatut besidderimut aammalu protektorimut atoreersunut taputartuunneqarsinnaanissaa pinngitsoortinniarneqarpoq. Aamma meeqqat sinnerlugit oqaaseqartartutut suliaqartussaaneranut sinniisoq isumaatigut naapertuunnerulluni.
Taamaalilluni Sekretariat for børnetalsmanden kalaallisut imaalerpoq: Meeqqat Sinniisoqarfiat.
d) Risikotagerer
Oqaaseq aningaasanut tunngasumik atorneqartillugu annaasaqaratarsinnaasumik oqaasertaqartinneqassasoq Oqaasiliortut isumaqatigiissutigaat. Tassani uiguutip {qaratarsinnaa}-p iluaneereermat arlaatigut nalorninarsinnaasumik siumoortumillu oqaatigiuminaatsumik iliuuseqarneq, ass. risikovillig kapital – annaasaqaratarsinnagaluarluni aningaasaliineq.e) Sooq allattaasitoqaq taarserneqarpa?
Aperisup ilinniarnerminut atatillugu suliassarimmagu suliassaa naammassiumanagu naatsumik akineqassaaq atuagassaanillu innersuutiinnarlugu. Allattaasitoqqap atorunnaarsinneqarneranut peqqutaaqataasut tassaapput piffissarujussuaq atorlugu atuartitsissutigineqartarmat, kukkuneqanngitsumilli allassinnaasut ikitsuinnaasarlutik. Taamaammat ilikkaruminarsaaneq aamma piffissap ilaa allattaatsimut tunngaannarani ingerlaqqiffiusinnaasut tikinneqartarnissaat anguniarlugu taamatut allannguisoqarsimavoq. Allaatigisaq Erik Holtvedip allataa “Omkring den grønlandske retskrivning”-imeersoq 1962-imilu saqqummersoq innersuussutigineqassaaq.f) Hjemmel, påstand og belæg kalaallisut
Akineqareerpoq; ordbogini taaguusersuutinilu allassimasut innersuussutigineqaannarsimapput.Påstand: (terminologiliste over kriminal lov, retsplejelov, pengeinstitutter samt dele af anatomi) piumasaqaat
ORDBOGEN: piumasaqaat, aalajangiullugu oqaatigisaqBelæg: tunngavik(bevis), uppernarsaat
Hjemmel: patsit, pissut, nalujunnaarut, nalunaarfiginnitsi (Kjer&Rasmussen)
ORDBOGEN: periarfissaliissut, tunngavik (er der nogen hjemmel for det? : [akuerisamik] tunngavissaqarpa?
Terminologiliste: periarfissaliisut (tunngavigisaq)g) Oqaaseq nunguvoq
Oqaatsip nunguvoq-p atorneqarnera apeqqutigineqarpoq, allatallu ajunnginnersut apeqqutigineqarlutik:‘Bjerge opstår og forsvinder’ = Qaqqat pinngortarput nungusarlutillu aamma
‘stofferne nedbrydes’ = sananeqaatit nungujartorput.
Tamarmik ajunngitsuusut nalilerneqarput.h) Portefølgesekretariat – Suliassatut aalajangeriikkanik tulleriissaarivik
i) Oqariartuut
Oqaaseq taannarpiaq pillugu Oqaasiliortut arlaleriarlutik saaffigineqartarput. Malunnartumik isummap tungaatigut nikikkiartortoqartoq malugineqarsimavoq aalajangiiffigineqartariaqarsorinartumik. Oqaasiliortut oqaatsip tamatuma atorneqarnera malinnaaffigaat, isumaqarlutilli allap isummiutaanik ingerlatitseqqiinermi atorneqartussaasoq, taamaattumillu isummanik saqqummiiniarnermi atussallugu akunnattuusoq, tassani ‘isumaqarpunga’ atussallugu naleqqunnerulluni.j) Salgsopstilling kalaallisut
Illunik inissianillu tuniniaanermi oqaaseq atorneqartartoq kalaallisut ima oqaasertalerneqassasoq Oqaasiliortut aalajangiuppaat:
tunisinissamut paasissutissat, taamatut taaguusiinermi tuniniaasuuguni pisiniaaguniluunniit tamarmik atorsinnaasaannik taaguusiisoqarpoq.k) Taaguutit apummut tunngasut
Saaffiginnittoq allamut innersuunneqareersimammat immikkut akissuteqarfigineqassanngilaq.l) Inatsisit kalaallisut allanneqartarnerinut tunngasoq
Inatsisitigut pituttuisumik atsiortoqarsimatillugu kalaallisoortaata akuerineqarsinnaasannginneranik tunngasumik saaffiginnissut pillugu Oqaasiliortut Oqaatsinut politikki pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaa taperserlugu erseqqissaassuteqarput. Tassami suliat inatsisinut, eqqartuussinermut sillimmasiisarnermulluunniit suliaqartuni suna tamarmik danskisut ingerlanneqartareersoq ilisimaneqarpoq, ilaatiguunnarli kalaallisut nutserneqarsinnaasarlutik. Tamannalu atorunnaarsinniarlugu inatsit atuuttussanngortinniarneqarpoq pisariaqartinneqaqimmat aamma sullissat kisiisa pinnagit aammali sulisartut eqqarsaatigalugit. Tamakku tunngavigalugit inatsisit isumaqatigiissutilluunniit inatsistigut pituttuisut kalaallisut allaqqanerisa atorsinnaannginnissaannik oqarneq piviusorsiunngitsoq Oqaasiliortut isumaqarput. CCO-p akissutissamitut siunnersuusiarisimasaa nassiunneqassasoq isumaqatigiissutaavoq.m) Klippekort kalaallisut taaneqartarpoq qiortagaq, tamanna Oqaasiliortut 2008-mili aalajangiiffigereersimavaat.
n) Indtægter aamma udgifter, budget assigisaallu
Kalaallisut taaguutaat ersarereermata naatsorsuuserineq pillugu ordliste NI peqatigalugu suliaasimasoq saaffiginnittoq innersuunneqassaaq.
budget – missingersuut
indtægtet (indkomne penge) – aningaasat isertitat
udgifter – aningaasartuutit
Naqitaq tassaavoq “Naatsorsuuserineq. Naatsorsuutit qanoq paasineqarsinnaappat?” Egon Sørensenimit suliaq 1996-imilu saqqummersoq.0) Inuerutsitaanikoq
Ordbogini allaqqannginnera nalunaarutigineqarmat nalunaarsorneqassasoq ilisimatinneqaannassaaq.p) Kiffaq-konto
Taaguutitut aallaqqaammut atorneqalersimagaluartoq kiffaq-konto atorunnaarlugu Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmiut paaseqatigalugit ima taaguuteqalersinneqarpoq: ilanngaassivikq) Inatsimmut tunngasoq
Aatsitassaqarneq pillugu inatsisissap ilaata §1 aamma §83-ip kalaallisoortaata danskisoortaatalu assigiinnissaat anguniarlugu inatsip kalaallisoortaa Oqaasiliortunit isummerfigineqaqquneqarmat ima aalajangiunneqarput:” 2. Ved inatsisartutloven tilstræbes, at aktiviteter omfattet af loven udføres forsvarligt med hensyn til sikkerhed, sundhed, miljø, ressourceudnyttelse og samfundsmæssig bæredygtighed samt hensigtsmæssigt og i overensstemmelse med, under tilsvarende forhold, anerkendt god international praksis.”
kalaallisoortaa:
”Immikk. 2 Inatsisartut inatsisaatigut anguniagaassaaq suliniutit inatsimmut ilagitinneqartut isumannaallisaaneq, peqqissuseq, avatangiisit pisuussutinik atuinermi inuiaqatigiinnilu piujuartitsineq eqqaarsaatigalugit naammassiniarneqartassasut aamma pissutsinut nallersuunneqarsinnaasunut naleqquttumik naapertuuttumillu nunani tamalaani akuerisaasumik pitsaasumik ingerlatseriaatsit malillugit.””§ 83. Virksomhed omfattet af tilladelser efter inatsisartutloven skal udføres i overensstemmelse med under tilsvarende forhold anerkendt god international praksis på området. Virksomheden skal udføres på en hensigtsmæssig måde samt forsvarligt med hensyn til sikkerhed, sundhed, miljø, ressourceudnyttelse og samfundsmæssig bæredygtighed.”
kalaallisoortaa:
”§ 83. Suliat Inatsisartut inatsisaatigut matumuuna akuerisaasut suliarineqartassapput pissutsinut nallersuunneqarsinnaasunut naleqquttumik naapertuuttumillu nunani tamalaani akuerisaasumik pitsaasumik ingerlatseriaatsit malillugit. Suliat suliassaqarfimmi tamatumani suliarineqartassapput naleqquttumik illersorneqarsinnaasumillu isumannaallisaaneq, peqqissuseq, avatangiisit, pisuussutinik atuinermi inuiaqatigiinnilu piujuartitsineq eqqaarsaatigalugit.” - Allat.
Oqaasiliortut ataatsimoorutigaat kalaallit oqaasii inatsimmi nutartikkami atuuttussaasutut inatsimmi malinneqartussaatitaalernissaat tapersersoramikkit.Oqaluuserisassat avataatigut eqqartorneqartoq tassaavoq demokratip kalaallisut qanoq eqqortumik taaguuteqarnera. Amerlasuut kikkut tamat oqartussaanerannik oqartaraluartut taaguut inuinnaat naalakkersueqataanerat pisortatigut akuerisaavoq. Kikkut tamat pineqarpata innuttaassuseqarnerq eqqarsaatigineqartanngilaq, inuinnarnilli paasineqartarput kikkulluunniit 18-it sinnerlugit ukioqalereersimasut (taasisinnaatitaasut); tassa inuit kikkulluunniit inuiaqatigiinni oqaasissaqaqataanermut piumasaqaatinik nammassinnissimasut.
Taaguutip ‘inuinnaat’ iluani pineqarput: nunami naalakkersueqataanikkut oqartussaaqataasut taasisinnaatitaasullu, taakkualu tamarmik naligiimmik inissisimanerat pillugu allatulli inuinnaanertik tunngavigalugu oqartussaaqataasut (inuiaqatigiinni qanoq inissisimagaluarunilluunniit).
Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi