Oqaasiliortut 2016 – 6 (gl)

OQAA – 220816 (gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit imaqarniliaq

• Oqaluuserisat

1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat
2. Kingullermik ataatsimiinnermi imaqarniliap akuerineqarnera
3. Oqaasileriffimmit ilisimatitsissutit
4. Oqaasiliortuni inuit aqqinik akuersisarnissaq pillugu
5. Oqaasiliortunut saaffiginnissutit
   5.1. Atertut qinnutigineqartoq Nukaana
   5.2. Naqinnerit, soorlu D aamma B, kalaallit aqqini
   5.3. Ingerlatseqatigiiffiit assigiinngitsut taaguutaat (eqqartorneqanngitsoorput)
   5.4. Misigissutit (sanser) (eqqartorneqanngitsoorput)
   5.5. Kirsebærequt
   5.6. Qallunaatut kisitsisit oqaasersiatut piunnaarlugit kalaallilli oqaasiinut pulavissimasutut naatsorsuutigineqalernissaannik siunnersuut (eqqartorneqanngitsoorpoq)

6. Taasariaqartut allat
   1. Ataatsimeeqqinnissamut ulluliineq
   6.2. GOIA-miit taaguutit
   6.3 Ataatsimiinnermi oqaluuserisassatut allaqqasut ataatsimiinnissamut tullermut kinguartinneqartut

Imaqarniliaq

1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat:
   Oqaluuserisassat akuerineqarput.
2. Kingullermik ataatsimiinnermi imaqarniliap akuerineqarnera:
   Kingullermik ataatsimiinnermi imaqarniliaq akuerineqarpoq, nittartakkamulli ilineqannginnerani naqinnerlutat kukkusallu iluarsineqaqqaassapput.
3. Oqaasileriffimmiit ilisimatitsissutit:
   – 2017-imut Namminersorlutik Oqartussat aningaasaliissutaasa allannguuteqarsimannginneri peqqutigalugit Oqaasiliortut siunniussaralui retskrivningsordbogi, killiffilersuutit allannermillu ilitsersuut qatangiinnartussanngorput. Taamaattumik Oqaasileriffik mediestøttemut atunngitsoortunik qinnuteqarpoq. Aningaasat qinnutigineqartut ukioq manna ikineqarlutillu atorneqassammata qinnuteqaammi pingaarnersiuisoqarsimavoq ima:nunat aqqinik suliaqarnissaq (75.000 kr.)

   killiffilersuutit (100.000 kr.)

   allannermik ilitsersuut (60.000 kr.)

   kalaallisuumiit tuluttuumut ordbogi (000 kr.)

   Taamaalilluni Oqaasiliortut retskrivningsordbogiliornissamik siunniussaqaraluarnerat qatangiinnartussanngorpoq.

   Tassa katillugu 335.000 koruunit mediestøttemut atunngitsuukkanit qinnuteqaatigineqarput.

   – Oqaasileriffik nutaamik servereqalissasoq Oqaasiliortunut ilisimatitsissutigineqarpoq. Serveritaarnissaq ukioq manna aningaasartuutissatut naatsorsuutigineqarsimanngikkaluarpoq.

   – Mariiap siunnersuutigaa aningaasanut tunngasumik Oqaasiliortut ataatsimiittarnerini immikkoortumik immikkut oqaluuserisassatut siunnersuummi allassimasoqartassasoq. Oqaasiliortut politikkikkut suliaqaqataanerminnut malinnaatinneqarnerminnullu iluaqutigissammassuk.

   – Oqaasiliortut pillugit inatsisissaq ukiaru Inatsisartuni eqqartorneqartussaagaluartoq upernaaru ataatsimiinnissamut kinguartinneqarpoq, peqqutaasullu marluupput:

   Oqaasiliortunik toqqaasarnermut tunngasoq iluarsineqartariaqarmat, suliat naammassereersut Naalakkersuisoqarfimmut naammagittaalliutigineqarsimagaangata Naalakkersuisut Oqaasiliortunut suliamik suliakkeeqqissinnaanerat ilanngunneqartariaqarmat.

   Taama aalajangiisoqarsimaneranut inatsisissatut siunnersuummi oqaaseqaataasimasut Oqaasiliortunit misissorneqartariaqassapput, paasineqartariaqarpormi suna tunngavigalugu taama aalajangiisoqarsimanersoq. Oqaasiliortut tassunga tunngasumik isummersinnaanatillu suleriaqqissinnaanngillat oqaaseqaatit takunngikkunikkit.

   – Oqaasiliortut decembarimi 2017-imut pilersaarusiussallutik aalajangerput, Oqaasiliortullu allattaata ilaasortat qaqugu piffissaqarnersut paasiniassavaa.

   – Multiterm pillugu Ole Birch nutserisoqarfimmeersoq isumaqatigineqarpoq suleqatigiilluni aningaasassarsiorneq ingerlanneqarumaartoq.

   – Oqaasileriffik KNR-imi ukiaru aallartittumik pikkorissaasalissaaq, taamaaliornissamilu Oqaasilerinermik, Atuakkialerinermik Tusagassiuutilerinermilu ilinniagartuunngorniat suleqatigineqarsinnaasut Oqaasileriffimmiit eqqarsaatigineqarpoq.

   Qaammammut marloriarluni pikkorissaasoqartassaaq, KNR-illu tamanna aningaasartuutigissavaa.

   – Kukkuniiaat ukioq manna oktobarip 13-anni ukiunik qulinngortorsiussaaq. Ulloq taanna nalerorlugu corpus inuiaqatigiinnut saqqummiunneqassaaq.

   -Ilinniusiorfimmi meeqqat oqaasiinik corpuseqalissammat Oqaasileriffiullu corpusissaanut ilanngunneqarsinnaassammat Oqaasileriffik Ilinniusiorfimmut saaffiginnissasoq Mette L. Lyberth Oqaasileriffiullu pisortaa Katti Frederiksen isumaqatigiipput.

4. Oqaasiliortuni inuit aqqinik akuersisarnissaq pillugu:
   Oqaasiliortut kingullermik ataatsimiikkamik inuit aqqinik akuersisalernissartik immikkut ataatsimiissutigissallugu aalajangiussimavaat.Inuit Aqqinik Akuersisartunut allatsi Tikaajaat Kristensen IAA-kkut periaaserisimasaannik saqqummeeqqaarpoq. Mariia Simonsen IAA-mi ilaasortaanermini misigisimasaminik eqqartuillatsiarpoq. Siullermik eqqaavaa e-mailikkut akuersisitsisarnerup ingerlanneqartarnera qoqassiinertut misiginartartoq, aqqit akuerisassat eqqarsaatigilluaqqaarlugillu akissuteqarfigisassat sulinerup nalaani allagarsiarineqartarmata. Mariiap eqqartorpaa sulinermi saniatigut taama suliaqarneq imaannaanngitsuusinnaasoq, pingaartumik akueripallatassat eqqarsaatigissagaanni.

   Oqaasiliortut aalajangiuppaat Inuit Aqqinik Akuersisartut najoqqutarisarsimasaat atsersuinermut ilitsersuut ataatsimiititaliamit pilersitaminnit nutarsarneqassasoq. Ataatsimiititaliaq sisamanik inuttaqassaaq ukulu ataatsimiititaliamut ilaassasut innersuutigineqarput: Katti Frederiksen, Tikaajaat Kristensen, Nuka Møller aamma Mariia Simonsen.

   Ataatsimiititaliami ilaasortat ataatsimeeqqinnissap tungaanut inuit aqqinik akuersisarnissamut periaasissamik siunnersuusiussapput. Ataatsimiinnerlu manna aallarnerfigalugu Oqaasiliortut inuit aqqinik akuersisartunngorput, taamaalillunilu Inuit Aqqinik Akuersisartut atorunnaarsinneqarlutik.

5. Oqaasiliortunut saaffiginnissutit:
   5.1. Atertut qinnutigineqartoq Nukaana:
   Inuit Aqqinik Akuersisartunut ateq qinnuteqaatigineqarsimasoq IAA-milu isumaqatigiinngissutaasimasoq IAA-kkunnit Oqaasiliortunut ingerlateqqinneqarsimavoq. Nukaana Oqaasiliortut atertut akueraat.
   Nukaana ateq uparuartorniutaammat IAA-mi siornatigut akuerineqarsimanngitsoq nalunaarsukkani ilaavoq, Oqaasiliortullu piumasaraat atip isumaa ilanngullugu atsiiniartunut nassuiaatigineqassasoq. Kalaallit atsiisarneranni ‘na’-mik naggasiisarneq, soorlu Ivaana, nalinginnaavoq, taamalu periaaseqarluni atsiisarneq tunngavigissagaanni Nukaana imaassagaluarpoq Nukana, taamaattumik ateq allaasumik pissuseqarmat, uparuartorniutaammat, atsiiniartunut uparuartorniutaanera erseqqissarneqassaaq.5.2. Naqinnerit, soorlu D & B, kalaallit aqqini:
   Naqinnerit kalaallit allattaasianni ilaanngitsut, soorlu D aamma B, pineqartillugit inuit aqqinik akuersisarneq maannamut ajornartorsiutaasarsimavoq. Assersuutigalugu Inuit Aqqinik Akuersisartut atermik D-mik aallartittumik qinnuteqartoqarsimatillugu siunnersuutigisarpaat T-mik taarserneqassasoq, kisianni amerlanertigut atsiisussat taamaaliorusunnatik siunnersuummut naaggaartarput. Oqaasersiat, soorlu biili, ordbogimi ajornaquteqanngitsumik naqinnermik B-mik aallaqqaaserlugit allanneqartarput. Ordbogimi Oqaatsit-ni oqaasersiat taama allanneqarsinnaanerinik allassimasoqarpoq, taamaattumik allattaatsit atorneqartut najoqqutaralugit allattarneq tunngavigalugu naqinnernik, soorlu D-mik aamma B-mik, itigartitsisarneq maannakkut atorunnaarsinneqarpoq. Aternilli taama ittunik qinnuteqartoqarsimatillugu atip nunanit allaneersuunera takuneqarsinnaassasoq qulakkeerneqartassaaq.

   5.3. MIO-miit taaguutit:
   Ataatsimiinnerni kingullerni marlunni MIO-miit taaguutit ingerlanneqartarsimapput. Ullumikkut Oqaasiliortut angumerisinnaasatik aalajangiiffigaat taaguutillu arfineq-marluk angumerineqarput, tullissaanilu nangeqqinneqarumaarlutik. Ullumikkut akuerisat ukuupput:

5.4. Ingerlatseqatigiiffiit assigiinngitsut taaguutaat:

5.5. Misigissutit:

5.6. Kirsebærequt:
Oqaasileriffimmut kirsebærtræ kalaallisut kirsebæreqummik taaneqarsinnaanersoq apeqqutigineqarsimavoq. Oqaasileriffimmiit kirsebærequt atoqqullugu innersuutigineqarsimavoq Oqaasiliortunullu ingerlateqqinneqarmat Oqaasiliortut akueraat.

5.7. Qallunaatut kisitsisit oqaasersiatut piunnaarlugit kalaallilli oqaasiinut pulavissimasutut naatsorsuutigineqalernissaannik siunnersuut

6. Taasariaqartut allat:
   6.1. Ataatsimeeqqinnissamut ulluliineq:
   Ataatsimeeqqinnissaq septembarip naalernerata missaani pissasoq aalajangiunneqarpoq.6.2. GOIA-miit taaguutit:
   Ullumikkut ataatsimiinnissaq nallertinnagu GOIA-mi taaguutinik suliarinnittut Oqaasiliortut aalajangersarsimasaannut allannguutaasinnaasunik siunnersuuteqanngimmata taaguutit suliarineqarnerat naammassineqarpoq.

   6.3. Ataatsimiinnermi oqaluuserisassatut allaqqasut ataatsimiinnissamut tullermut kinguartinneqartut:

   6.4. Ingerlatseqatigiiffiit assigiinngitsut taaguutaat

   6.5. Misigissutit

   6.7. Qallunaatut kisitsisit oqaasersiatut piunnaarlugit kalaallilli oqaasiinut pulavissimasutut naatsorsuutigineqalernissaannik siunnersuut

Oqaasiliortut siulittaasuat Allatsi

Bolatta M. Vahl Minik Jeremiassen