Grønlands Sprogsekretariat

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut 2021 – 3 (gl)

NAA – 021221 (gl)

Imaqarniliaq

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut ataatsimiinnerat ulloq decembarip 2-at 2021, nal. 13-16.

 

Peqataasut:

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut: Aviâja Rosing Jakobsen (siulittaasoq), Niels Lorentzen (siulittaasup tullia), Ono Fleischer.

Peqquteqarlutik peqataanngitsut: Eva Mätzler, Johannes Rosing.

Oqaasileriffimmit: Arnaq B. Johansen (allatsi), Pakkutaq Joelsen (misissuinerup ilaani saqqummiisoq) & Beatrine Heilmann (pisortaq).

 

Maluginiagassat:

  • Naalisaatit atorneqartut allattorsimaffiat qanorlu isumaqarnerinik nassuiaatit:
    • NAA = Nunat Aqqinik Aalajangiisartut
    • SDFE = Styrelsen for Digitalforsyning og Effektivisering
  • Ataatsimiinnermi skærmersuaq atorlugu allatseqarfimmit powerpoint atorlugu saqqummiineq ingerlanneqarpoq.

 

1      Oqaluuserisassat akuerineqarnerat………………………………………… 3

2      Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera…. 3

  1. a) Septembarip 21-anni 2021-imi ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerisassanngorlugu saqqummiunnera……………………………………. 3

3      Siulittaasumit allattoqarfimmillu ilisimatitsissutit…………………… 3

  1. a) Suleriusissaq (forretningsorden) pillugu paasiniaanermit paasisat kingulliit pillugit paasissutissiineq………………………………. 3
  2. b) Nunarput tamakkerlugu nunap assiliorneqarnera – killiffissiuineq……………………………………………………………………….. 3

4      Ilaasortat siunnersuutaasa suliarineqarnerat……………………………. 4

5      Suliat aalajangiiffigisassat suliarineqarnerat…………………………… 5

  1. a) Sermip aakkiartorneranit pissuteqartumik NAA-nit atsersuisarnermi toqqammavissatut aalajangersaaffigisassanut tunngasut………………………………………………………………………………. 5
  2. Nunatat Sermersuarmit nuioratut pillugit atsersuinermi toqqammavissat…………………………………………………………………. 5
  3. Sermit, iigartartut il.il. marlunngorlutik avittut sermillu tiffarnerata kingunerisaanik suussutsit assigiinngitsut pilersut pillugit atsersuinermi toqqammavissat………………………………….. 6
  4. b) Nunat aqqisa atuuttussanngortinneqartarnerinut tunngasut suliarineqarneri……………………………………………………………………… 6
  5. c) Atsiinissamut siunnersuutit/qinnuteqaat (Nuuk) (nangitaq)…… 8
  6. d) Atsiinissamut siunnersuutit/qinnuteqaatit (Tasiilaq)…………. 9
  7. e) Atsiinissamut siunnersuutit/qinnuteqaatit (nangitaq – nutartigaq)…………………………………………………………………………… 10

6      Suliat allat pillugit ilisimatitsissutit……………………………………… 11

  1. a) Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-315……… 11

7      Tulliani ataatsimiinnissamik aalajangersaaneq……………………… 11

8      Eqqaasassat allat………………………………………………………………. 12

Ilaliussaq 1……………………………………………………………………………… 13

Ilaliussaq 2……………………………………………………………………………… 14

Ilaliussaq 3……………………………………………………………………………… 15

Ilaliussaq 4……………………………………………………………………………… 16

 

1 Oqaluuserisassat akuerineqarnerat

Oqaluuserisassat akuerineqarput.

 

2 Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera

a) Septembarip 21-anni 2021-imi ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerisassanngorlugu saqqummiunnera

Imaqarniliaq akuerineqarpoq.

 

3 Siulittaasumit allattoqarfimmillu ilisimatitsissutit

a) Suleriusissaq (forretningsorden) pillugu paasiniaanermit paasisat kingulliit pillugit paasissutissiineq

Kingullermik ataatsimiinnermi NAA piumasarivaat suliami peqataasinnaaneq peqataasinnaannginnerluunniit, kiisalu nipangiussisimasussaatitaaneq suleriusissiamut ilanngunneqarsinnaanerat misissorneqassasoq.

Naalakkersuisoqarfiup naliliinera ima ittoq NAA-nit akuerineqarpoq:

Suliami peqataasinnaaneq peqataasinnaannginnerluunniit, kiisalu nipangiussisimasussaatitaaneq Pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 13. Juni 1994-imeersumi allaqqammata suleriusissiami ilaanissaat pisariaqanngilaq.

Suleriusissiaq Naalakkersuisunut saqqummiunneqareerpat, kiisalu Kultureqarnermut Naalakkersuisup atsioreerpagu NAA-nit atsiorneqarumaarpoq tamatumalu kingorna atuutsinneqalerumaarluni.

b) Nunarput tamakkerlugu nunap assiliorneqarnera – killiffissiuineq

SDFE suleqatigalugu nunat aqqinik polygoninngortiterinermi killiffissiuinermi suliat kisitsisinngorlugit takussutissiarineqartut ukuupput:

Kisitsisit novembarip 29-anni suliaapput. Nunat aqqi suussusaallu pingaarnertut kisiisa isiginiarlugit pisortatigoortumik atorneqarsinnaanerat nalilersorneqartarpoq. Paasissutissat allat aaqqissuussassat uani isiginiarneqanngillat.

Immikkoortunit 16-iusunit nunat aqqisa misissuiffiginerisa agguarneri kisitsisinngortinnerilu ima isikkoqarput:

  • 997-it akuerineqarput.
  • 177-it misissugassat annikinnerit. Taakkuupput nunat aqqi suussusaasalu annikitsumik aaqqiivigisassartallit. Aaqqiivigisassat tassaapput kukkunerit paatsuungassaanngitsut imaaliallaannaq aaqqinneqarsinnaasut.
  • 741-t misissugassat annertunerit. Taakkuupput sumiiffiit arlalinnik ateqartinneqartut, sumiiffiit polygoninngortitsinermi sumut killinneri misissugassat, nunat aqqi polygoneqanngitsut, aamma nunat aqqi arlalinnik suussusillit. Atuuttussatut akuerineqannginnerini misissuineq ingerlaqqaassaaq. Misissuinerni inuit nunat aqqinik atuisut attavigalugillu paasiniaaffigineqassapput.
  • 133-t tassaapput arlaleriarlutik nalunaarsukkat. 1930-kkunni 1950-ikkunnilu nalunaarsuinerni nunat assingini atorneqartuni ilaatigut nunat assingisa arlallit imminnut qaleriiffiini nunap aqqa ataaseq arlaleriarluni nalunaarsorneqartarsimavoq. 2008-mit 2013 tikillugu nalunaarsuinerni taakku eqqarsaatigineqanngitsoorsimanissaat ilimanaateqarpoq, ilaatigummi nunap aqqa allamik ateqarneranik nalunaarneqaraangat nalunaarsukkap aappaa pingajualluunniit allanngortinneqartarsimanngitsoq takussutissaqartarmat. Taakkuupput aamma misissugassatut Oqaasileriffimmit nalilerneqartut.
  • 42-t tassaapput nalunaarsukkat ateqanngitsut. Ikkarluit ateqartinneqanngitsut ilaatigut nalunaarsugaatiniipput. 2008-2013-ip ingerlaneranni nalunaarsuinermi nunap assingata MapInfomiittup atornerani qeqertat nunap assingani ersinngitsut ilanngullugit nalunaarsorneqartarput, ilaat ateqarput, ilaalli ateqaratik. Nalunaarsuinermi tassani nunap assingani ungasissuseq atorneqartoq 1:250.000-iuvoq, taamaattumik tupinnanngitsumik qeqertat mikinerit nunap assiliortut ilannguttarsimanngilaat. Maanna nunatta nutaamik assiliorneqarnerani ungasissuseq 1:50.000 atorneqarpoq, tassani qeqertat minnerit takuneqarsinnaapput, taamaattumillu ateqarlutik nalunaarsorneqarsimasut apeqqusernagit polygoninngortinneqartarput.
    • Qeqertat ikkarluillu ateqaratik nalunaarsukkat pillugit NAA ima aalajangerput: nalunaarsukkanit peerneqannginnerini Oqaasileriffimmit ilumut ateqannginnersut qulakkeerneqassapput. Ateqanngippata peerneqarumaarput, ateqarpatali nalinginnaasumik suleriuseq atorlugu polygoninngortinneqarumaarlutik.
  • 8-t tassaapput nunat aqqi isorartuut. Taakkuupput maanna nunap assiliorneqarnerani nunat aqqi pillugit polygoninngortiterinermi titartarneqarnissaat utaqqitinneqarallartut. Polygoninngortitsinermi isorartuut titartartarnerisa sivisusarnerat utaqqisitsinermut peqqutaavoq.
  • 987-it tassaapput polygoninngortitassani suliassat sinneruttut amerlassusaat.

Kisitsisit qulaani taaneqartut katinneri tassaapput: 33.084.

 

4 Ilaasortat siunnersuutaasa suliarineqarnerat

Soqanngilaq.

 

5 Suliat aalajangiiffigisassat suliarineqarnerat

a) Sermip aakkiartorneranit pissuteqartumik NAA-nit atsersuisarnermi toqqammavissatut aalajangersaaffigisassanut tunngasut

Kingullermik NAA ataatsimiinnerminni Oqaasileriffimmut suliakkiutigaa nunat sermersuarmit nuiorartut atsersorneqarnissaannut toqqammavissanik Oqaasileriffik siunnersuusiussasoq.

Nunatat pillugit Oqaasileriffiup misissuinerani erserpoq atsiiniarlutik qinnuteqartartut siunnersuusiortartullu tassaanerusartut avataaniit tikittartut, misissuiartortut, takornariat, kiisalu qaqqasiortartut. Misissuineruttaaq takutippaa Sermersuup tiffaraluttuinnarnerata ilutigisaanit nunatat kisimik sermersuarmit puttussuutinngitsut. Qeqertat “nutaat” nuiorarput, sermip aakkiartornerata kingunerisaanit ituittarfinnik ikerasanngortoqarpoq, ilaatigullu qoorunngortoqartarluni.

Oqaasileriffimmit saqqummiunneqartut aallavigalugit NAA-nit aalajangersaaffigineqartariaqartut assigiinngitsut marluupput:

  • nunatat Sermersuarmit nuiorartut
  • sermit, iigartartut il.il. marlunngorlutik avittut sermillu tiffarnerata kingunerisaanik suussutsit assigiinngitsut pilersut

1. Nunatat Sermersuarmit nuioratut pillugit atsersuinermi toqqammavissat

Nunatat pillugit NAA aalajangersaanerminni tunngavilersuutigisaat:

Nunatat Sermersuarmit nuiorartut arajutsineqanngillat ilisimaneqarlutillu. Nuisareersut nuiorartullu ateqanngitsut amerlapput, tamarmillu atsersorneqarsinnaanatik nunaqavissunit tikinneqarneq ajoramik.

Maanna atsersuiniaannarluni atsersuinissaq piffissaanngilaq, piffissanngorpat kingulissatta atulerunikkit nunaqavissutut nunamillu atuisutut namminneq atsersorumaarpaat.

Siunnersuusiortoqaraangat nunaqavissut paasiniaaffigineqartariaqarput ilumut sumiiffik pineqartoq ateqarnersoq ateqannginnersorluunniit qulakkeerniarlugu. Ateqanngippat siunnersuusiortussat tassaassapput nunaqavissut.

Nunatat Sermersuarmit nuiorartut pillugit maannamiit atuuttussatut (02.12.21) aalajangersarneqartut:

Aalajangersakkat atsersuinermi najoqqutassanut ilanngunneqartussat tassaapput:

  • Nunatat Sermersuarmit nuiorartut atissaannik siunnersuuteqartoqartillugu nunaqavissut paasiniaaffigineqassapput qulakkeerniarlugu sumiiffik pineqartoq ateqarnersoq ateqannginnersorluunniit, kiisalu nunaqavissunit tikinneqartarnersoq
  • Nunatat Sermersuarmit nuiorartut ateqartinneqanngitsut pillugit atsersuineq aatsaat pissaaq nunaqavissunit atorneqalersillugit
  • Nunatanut atissanik siunnersuuteqartussat tassaassapput nunaqavissut

 

2. Sermit, iigartartut il.il. marlunngorlutik avittut sermillu tiffarnerata kingunerisaanik suussutsit assigiinngitsut pilersut pillugit atsersuinermi toqqammavissat

Sermit, iigartartut il.il. marlunngorlutik avittut sermillu tiffarnerata kingunerisaanik suussutsit assigiinngitsut pilersut pillugit NAA aalajangersaanerminni tunngavilersuutigisaat:

Pingaarnertut nunat aqqinik atuisut ilisimasaasa ataqqineqarnissaat atorneqarnissaallu pingaartinneqarput, taamaattumik sermit iigartartut assigisaallu marlunngoraangata ateqareermata nutaamik atsiisoqartassanngitsoq NAA isumaqarput, aqqilli pioreersut atorlugit oqaatsimik immikkoortitsissummik ilaneqarsinnaanerat inissaqartillugu.

Assersuutigalugu Kalaallit Nunaata Kujataani Eqalorutsit Sermiat Killeq sermip tiffarnerani marlunngorluni avinnikuugaluartoq suli sermitsut ataatsitut isigalugu aqqalu allanngornagu, taakkununnga marlunnut atuutsiinnarneqassaaq. Taamaakkaluartoq sermip tiffariartorneranik pissuteqartumik suussutsit assigiinngitsut pilertillugit, ass. qeqertat ikerasaallu nuiorartut, sermitullu suussutsimut nalunaarsuuteqanngitsut pineqartillugit aqqit pioreersut atorlugit oqaatsimik immikkoortitsissummik ilaneqarsinnaanerat inissaqartinneqarpoq, ass. Eqalorutsit Sermiata Killiup qeqertaa (tamanna assersuutaannaavoq piunngitsoq).

Sermit, iigartartut il.il. marlunngorlutik avittut sermillu tiffarnerata kingunerisaanik suussutit assigiinngitsut pilersut pillugit maannamiit atuuttussatut (02.12.21) aalajangersarneqartut:

Aalajangersakkat atsersuinermi najoqqutassanut ilanngunneqartussat tassaapput:

  • nunaqavissut ilisimasaat ataqqineqassapput atorneqarnissaallu pingaartinneqarlutik
  • sermit iigartartut assigisaallu marlunngoraangata sermeq ateqareermat nutaamik atsiisoqartassanngilaq
  • sermip tiffarneranit suussutsit allat nuiorartut, ass. qeqertat, ikerasaat il.il., sermip aqqa atuutereersoq atorlugu oqaatsimik immikkoortitsissummik ilallugit atserneqarsinnaapput

b) Nunat aqqisa atuuttussanngortinneqartarnerinut tunngasut suliarineqarneri

Kingullermik ataatsimiinnermi NAA-nit suliakkiutigineqartut tassaapput:

Nunat aqqinik atuuttussanngortitsisarnermi toqqammavinnut ilanngussassanik siunnersuusiornissaq.

Oqaasileriffimmit siunnersuutigineqartut NAA-nit akuerineqartut maannakkumiillu (02.12.21) atuutilersut tassaapput:

Siornatigut atuuttooreersut:

  • Aqqit kalaallisut qangali aterititat akuerineqassapput
  • Nunat aqqi kinguaariinni nutaanik taarserneqarsimagaangata tamanit atorneqalersimaneri tunngavigalugit atortussanngortinneqartassapput
  • Inuit suli inuusut immikkut pissutissaqarluni aatsaat atsiunneqartassapput
  • Nunat aqqi kommuneqarfiit iluini atugaasut aalajangiinissami tunngaviussapput
  • Atsiinermi sumiorpaluutinut tunngasuni Oqaasiliortut aalajangigaat malinneqassapput

Maanna ataatsimiinnermit atuuttooreersunut ilanngunneqartut:

  • Inuit nunat aqqinik atuisut ilisimasaat ataqqineqassapput
  • Nunap ilusaa malillugu atserneqartassaaq imaluunniit nunap qanoq atorneqartarnera malillugu atserneqartassaaq
  • Nunat aqqi sumiiffiup nalaani pioreersut isumassarsiorfittut atorneqassapput
  • Inuit qimagutereersut Kalaallit Nunaanni sunniuteqarluarsimasut immikkut pissutissaqarluni aatsaat atsiunneqarsinnaapput
  • Inuit atsiunneqassappata Kalaallit Nunaanni sunniuteqarluarsimanerat inunnit ilisimannittunit (arnat 5, angutit 5) uppernarsarneqassaaq
  • Inuit aqqi atorlugit atsiisoqassappat piginnittorsiutitaqanngitsumik atsiisoqassaaq
  • Qinnuteqaatit siunnersuutit WSG-84 atorlugu sumiinnersut nalunaarlugit nassiunneqassapput. Sumiinnerinik nalunaarsuinermi koordinatit imaluunniit nunat assingi atorneqassapput
  • Nunatat Sermersuarmit nuiorartut pillugit 5a1-mi NAA-nit aalajangersarneqartut malillugit makku najoqqutassanut ilanngunneqarput:
    • Nunatat Sermersuarmit nuiorartut atissaannik siunnersuuteqartoqartillugu nunaqavissut paasiniaaffigineqassapput qulakkeerniarlugu sumiiffik pineqartoq ateqarnersoq ateqannginnersorluunniit, kiisalu nunaqavissunit tikinneqartarnersoq
    • Nunatat Sermersuarmit nuiorartut ateqartinneqanngitsut pillugit atsersuineq aatsaat pissaaq nunaqavissunit atorneqalersillugit
    • Nunatanut atissanik siunnersuuteqartussat tassaassapput nunaqavissut
  • Sermit, iigartartut il.il. marlunngorlutik avittut sermillu tiffarnerata kingunerisaanik suussutsit assigiinngitsut pilersut pillugit 5a2-mi NAA-nit aalajangersarneqartut malillugit makku najoqqutassanut ilanngunneqarput:
    • nunaqavissut ilisimasaat ataqqineqassapput atorneqarnissaallu pingaartinneqarlutik
    • sermit iigartartut assigisaallu marlunngoraangata sermeq ateqareermat nutaamik atsiisoqartassanngilaq
    • sermip tiffarneranit suussutsit allat nuiorartut, ass. qeqertat, ikerasaat il.il., sermip aqqa atuutereersoq atorlugu oqaatsimik immikkoortitsissummik ilallugit atserneqarsinnaapput

Nunat aqqinik atsersuisarnermi siunnersuutinut akuerineqarsinnaanngitsunut tunngaviusut atuuttooreersut oqaasertai ersarissarneqartut tassaapput:

  • nunap atissaatut siunnersuutip sumiiffia erseqqissumik nalunaarsimanngippat akuerineqarsinnaanngilaq
  • nunap atissaatut siunnersuut Kalaallit Nunaannut attuumassuteqanngippat akuerineqarsinnaanngilaq
  • nunap atissaatut siunnersuut kalaallisuujunngippat akuerineqarsinnaanngilaq
  • nunap atissaatut siunnersuut suliffeqarfiup aterippagu nunap aqqatut akuerineqarsinnaanngilaq

Nunat aqqinik atsersuisarnermi siunnersuutit akuerineqarsinnaanngitsut maanna ataatsimiinnermit aalajangersarneqartut atuuttooreersunullu ilanngunneqartut tassaapput:

  • inuk Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut sunniuteqarsimanngitsoq atsiunneqarsinnaanngilaq
  • nunaqavissut atugaat ilisimasaallu qalliinnarlugit atsiisoqarsinnaanngilaq

c) Atsiinissamut siunnersuutit/qinnuteqaat (Nuuk) (nangitaq)

Siunnersuutigineqartup eqikkarlugu saqqummiunneqarnera:

Kangiata Nunaata Sermiata nalaaniippoq qooroq Kuussuaq. Kuussuup qinnguata timaaniittoq nunap ilaa ima atserneqartussatut siunnersuutigineqartoq, ilaliussamilu 1-imi sumiiffia takuneqarsinnaalluni:

  • Sinnattut Nunaat

Allattoqarfimmit misissuinerup ingerlanneqarnera:

Kapisilinni Nuummilu ilisimannissinnaasut arlallit inersimasuniit utoqqarnut, piniartut, aalisartut kiisalu pisuttartut attavigineqarput sumiiffiup nalaa nalunaarsorneqanngitsumik qangali atereriigaanik peqarnersoq paasiniaaffigalugu. Paasiniaaffigineqartut tamarmik qangali atitoqaqarneranik ilisimasaqanngillat, taamaattumik sumiiffiup nalaa qangaaniit ateqareerneranik takussutissaqanngilaq.

Nunat aqqi sumiiffiup pineqartup nalaaniittut ilisimatitsissutigineqarputtaaq.

NAA-nit aalajangiussaq atuuttoq:

Siunnersuutigineqartoq amerlanerussuteqarnikkut itigartitsissutigineqarpoq. Tunngavilersuutit tassaapput sumiiffiup nalaani nunat aqqinut pioreersunut tulluanngimmat, qangaaniillu atsersuisarnermut uniuummat.

Qinnuteqaammik nutaamik nunallu aqqinut tulluarnerusumik siunnersuusiortoqaqqissinnaasoq NAA kaammattuutigaat.

d) Atsiinissamut siunnersuutit/qinnuteqaatit (Tasiilaq)

Siunnersuutit eqikkarlugit nassuiarneqarneri:

Siunnersuummi atserneqartussatut pineqartut tassaapput nunatat sisamat, tamarmik Tasiilap eqqaani kangerluup Sermiliup qinnguani sermip iigartartup Apuseerajiip (Fenrigletsjer) timaaniipput. Nunatat atissaattut qinnutigineqartut ilaliussaq 2-imi takuneqarsinnaasut tassaapput:

  • Fenris Fjeld
  • Minik Fjeld/Miniup Qaqqaa
  • Salik Fjeld/Saliup Qaqqaa
  • Iluuna Bjerg/Iluunap Qaqqaa

Nunatat misissuiartorfigineqarsimanerisa kingunerisaanit ateqanngimmata atserneqartussatut qinnutigineqarsimapput.

Allattoqarfimmi misissuinerup ingerlanneqarnera:

Misissuinerup inunnillu ilisimannissinnaasunik attaveqarnerup takutippaa nunatat pineqartut tiffasimmata nunaqavissunit tikinneqarneq ajortut taamaattumillu ateqartinneqanngitsut, kiisalu Apuseerajiip nalaaniit takuneqarsinnaanngitsut ilisimatitsissutigineqarpoq.

Nunat aqqinik atsiisarnermi atuuttunut naapertorlugit qangaaniit kalaallit qangaaniit atsersueriaasiat malinneqanngitsoq erseqqissarneqarpoq.

NAA-nit aalajangiussaq atuuttoq:

Siunnersuusiat tamarmik itigartitsissutigineqarput. Tunngavilersuutit tassaapput qangaaniit kalaallit atsersueriaasiat malinneqanngimmat.

e) Atsiinissamut siunnersuutit/qinnuteqaatit (nangitaq – nutartigaq)

Siunnersuutit eqikkarlugit saqqummiunneqarneri:

Kingullermik ataatsimiinnermi sermit marluk, tassaasut Sermeq Anker Weidick aamma Sermeq Konrad Steffen itigartitsissutigineqarnikut maanna sumiiffigisinnaasai nutaanngorlugit qinnutigineqarput. Maanna sumiiffissatut siunnersuutigineqartut ilaliussani 3-imi aamma 4-mi takuneqarsinnaasut tassaapput:

  • Sermeq Anker Weidick
  • Sermeq Konrad Steffen

Allattoqarfimmit misissuinerit ingerlanneqarneri:

Siunnersuummut Sermeq Anker Weidick-imut tunngatillugu Kalaallit Nunaata kujataani Nanortallup eqqaani kangerluup Sermiliup iluaniippoq qooroq kuulik Isortoq. Qooqqup qinnguaniittoq sermeq qangaaniilli ateqartinneqarnersoq misissuiffigineqarnerani inuit marluk ukiut tamaasa ukioq naallugu ilummut piniariarlutik angalasartut paasiniaaffiginerisa takutippaat ateqartinneqanngitsoq. Sermeq tikinneqarneq ajorpoq, kangerluulluunniit illuata tungaaniit sermeq nuisanngilaq qaqqanit ungalusimagami.

Siunnersuummut Sermeq Konrad Steffen-imut tunngatillugu Avanersuarmi Kangerluarsorujummiippoq Qaqqarsuup kangiani sermeq immamut atanngitsoq. Misissuinerup inunnillu arlalinnik attaveqarnerup takutippaa sermeq pineqartoq qangaaniilli assigiinngitsunik ima taagorneqartoq: sermiarsuk aamma sermipaluk. Apersukkatta ilaata nassuiaatigivaa sermit imaanut atanngitsut taama taasaritik Qaanaallu eqqaani taama atillit arlaqartut.

Misissuinermittaaq eqqaaneqarpoq kingullermik ataatsimiinnermi siunnersuut ima atilik NAA-nit akuerineqartoq: Sermeq Niels Reeh. Tassunga akuersaarneq amerlanerussuteqarnikkut aalajangiussaavoq, tunngavilersuutillu imaallutik: Avanersuarmi sumiiffiata nalaa tiffasimmat, sermersuarmut atammat kalaallinit qanga tikinneqartarsimanissaa qularnarmat, kiisalu nunat aqqisa allattorsimaffianni sumiiffiup nalaani kalaallisut ateqartoqanngimmat, atuuttussatut akuerineqartoq.

NAA-nit aalajangiussaq atuuttoq:

Sermeq Anker Weidick pisortatigoortumik atuuttussatut amerlanerussuteqartunit akuerineqarpoq. Tunngavilersuutit ilagaat sermeq Isortup qinnguaniittoq angallaviunngimmat erngerlunilu takuneqarsinnaanani. Taamaakkaluartoq aalajangiinnginnermi eqqaaneqartut ilagaat kingullermik ataatsimiinnermi Sermeq Niels Reeh akuerisaasutut aalajangiussaareermat aamma matumani taama iliornissaq pissusissamisoortuusariaqartoq.

Sermeq Konrad Steffen itigartitsissutigineqarpoq sermeq pineqartoq ateqartinneqareermat. Sermip assigiinngitsunik taaneqartarnera pillugu matumani suliamut attuumassuteqanngitsumik misissugassanngortinneqarpoq. Misissuinermi qulakkeerneqassaaq Sermiarsuk imaluunniit Sermipaluk pisortatigoortumik sorleq atuutilissanersoq.

6 Suliat allat pillugit ilisimatitsissutit

a) Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-315

Nunat misissuiffissat M-315-mik taaneqarsimasut taaguuserneqarnissaat pillugu Aatsitassanut Aqutsisoqarfik saaffiginninnikuuvoq.

Nunat misissuiffissat Nanortallip eqqaaniittoq aamma Ammalortup eqqaaniittoq allatseqarfimmit ima taaguuserneqarput:

Immikkoortoq 1: Misissuiffik Nanortalik

Immikkoortoq 1: Efterforskningsområdet Nanortalik

Immikkoortoq 1: Exploration area Nanortalik

 

Immikkoortoq 2: Misissuiffik Innarsuasik

Immikkoortoq 2: Efterforskningsområdet Innarsuasik

Immikkoortoq 2: Exploration area Innarsuasik

 

7 Tulliani ataatsimiinnissamik aalajangersaaneq

Tulliani ataatsimiinnissaq ullulerneqanngilaq. Ukioq nutaamiit NAA nutaat pilersaarutit malillugit Naalakkersuisunit pilersinneqassapput, maannakkumulli kinguaattuulaarsinnaanerat ilimanaateqarmat maanna NAA ukiumi nutaami ataatsimeeratarsinnaanerat ilimanaateqartoq allattoqarfimmit ilisimatitsissutigineqarpoq.

 

8 Eqqaasassat allat

Soqanngilaq.

 

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut:

Aviâja Rosing Jakobsen, siulittaasoq

Niels Lorentzen, siulittaasup tullia

Ono Fleischer, ilaasortaq

Johannes Rosing, ilaasortaq

Eva Mätzler, ilaasortaq

 

 

Ilaliussaq 1

Siunnersuutigineqartup sumiiffiata takussutissartaa

Ilaliussaq 2

Siunnersuutigineqartut sumiiffiisa takussutissartaat

Ilaliussaq 3

Siunnersuutigineqartup sumiiffiata takussutissartaa

Ilaliussaq 4

Siunnersuutigineqartup sumiiffiata takussutissartaa