Grønlands Sprogsekretariat

Oqaasiliortut 2013 – 8 (gl)

OQAA – 181113(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat ataasinngorneq, novembarip 18-ianni 2013, nal. 10.00
Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.

 

Peqataasut: Carl Chr.Olsen, Eva M.Thomassen, Stephen Heilmann, Karl Møller aamma Katti Frederiksen.

Allatsi: Katti Frederiksen

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
    Tikilluaqqusereernerup kingorna ullormut oqaluuserisassat ilaqqinneqalaarput.
    Oqaluuserisassat sisamaat tassaalerluni ilinniartitaanermi inatsisissami taaguutit atorneqartut pillugit aalajangigassat.
    Oqaluuserisassat tallimaat tassaalerluni SH-p KNR-radiukkut tusaasimasaa ullormut eqqarsaatissiissummi oqaatsivut pillugit kukkusumik nalunaaruteqarsimanerup qisuariarfigineqarnissaanut tunngasoq.
    Oqaluuserisassat arfernat tassaalerluni taasariaqartut allat.

    a) Oqaasileriffiup nittartagartaarniarnera pillugu Tino Didriksenimik atatsimeeqateqarsimaneq CCO-mit ilisimatitsissutigineqarpoq. Nassuiaavoq nutserisoqarfik aamma qaninnerusumik suleqatigineqalissasoq, Oqaasiliortut akuerisaat imminnut takuneqarsinnaasunngussasut, digitaliserikkat allallu ordbogitoqqat ilanngullugit nittartakkami nutaami takuneqarsinnaasunngussasut.

    b) KF-ip Islandimiissimanerminik nassuiaavoq. Suleqatigiit Islandimiit, nunatsinniit Savalimmiuniit Danmarkimiillu Talehjælpimik taasamik suliaqarnissamik pilersaarusiorlutik aallartipput. Talehjælp tassaassaaq qallunaatut oqaaseqanngitsut qallunaatut ilinniarnerminni saniatigut ikiuutitut atorsinnaasassaat, pingaartumik oqariartaatsit kiisalu oqaatsit qanoq eqqortumik taaneqartarnissaat pillugit.

    c) Suliat allat killiffii ilisimatitsissutigineqarput, tassani aatsitassarsiornermi taaguutit pillugit suleqatigiissitaliornissamik inuttassat inissinneqarsimaneri, qaammatillu naanerani naapitinniarnissaat nalunaarutigineqarpoq.
    Ilinniusiorfimmit nunap assingi nassiunneqarsimasut misissoqquneqarsimasullu pillugit CCO naqqiissutissaasunik amigaataasunillu tunngasunik oqaaseqarpoq, ilanngullugu oqaatigaa nunat aqqinik katersineq naammassilluariarpat Oqaasileriffik immikkut susassaqartunut attuumassuteqartunullu qaaqqusiumaartoq.
    CCO Nunani Avannarlerni oqaatsitigut suliniutit pillugit kiisalu Nordisk Ministerrådip ataani inissisimasut qanoq inissinnialerneri aningaasatigullu qanoq inissisimaneri pillugit ilisimatitsivoq. Tamanna nunatta peqataatinneqarneranut pitsaannginnerusumik sunniuteqarsinnaanera aamma eqqaavaa. Decembarip aallartilaarnerani Stockholmimi ataatsimiinnermi tamakkua saqqummiunneqartussaasut ilisimatitsissutigaa.

  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera.
    Taamaatillugu akuerineqarpoq.
  3. Saaffiginnissutit.
    a) Ilinniusiorfimmit uumasunik sukumiinerusumik taaguusiisarnissaq ujartorlugu saaffiginnittoqarpoq. Matumani pineqarpoq taaguutit soorlu imaattut: nuarluit ilaat, assagiarsuit ilaat il.il. immikkut ittumik taaguuteqarnissaat ujartorneqarpoq, taamaammat Oqaasiliortut siunnersuutigissavaat tamakkuninnga suliaqartut namminneerlutik siunnersuusioqqullugit, Oqaasiliortunullu isummerfigisassanngorlugit.
    Taamaliortoqanngippat piffissaq sivisuallaaq uteqattaarinermut atorneqalersinnaammat.

    b) Krydssubsidiering
    Saaffiginnissummut tunngatillugu subsidier nalakkersuisut ingerlatsivinnut ikiorsiissutaanik taaneqarsimasut ilisimatitsissutigineqarpoq. Matumani saaffiginnittup nassuiaanera malillugu una naleqquttutut aalajangiunneqarpoq: amigartooruteqartunut ikiorsiineq.

    c) Oqaatsit naanerinut apeqqut. Ilagisaavimik pappiliartaavimillu oqartarnerit sumiorpaluutaanersut meerarpaluutaanersulluunniit apeqqutigineqarpoq.
    Matumani saaffiginnittoq nassuiaassinertalimmik akineqassaaq inuusuttut akornanni tusartarsimasai tassaasinnaasut inuusuttut namminneerlutik akunnerminni oqariartaasiliussimasai. Taamatut inuusuttut oqaatsinik pinnguarlutik iliortarnerat sumiluunniit tusarsaasarpoq, naak ilaatigut namminneerlutik kukkusumik oqalunnertik ilisimasaraluarlugu. Kisianni tassa sumiorpaluutaasimanngippat taamatut atueriaaseq eqqortuunngitsoq aamma ilisimatitsissutigineqassaaq. Oqaasiliortut allattaatsimut tunngavinnik aammalu oqaatsit qanoq allanneqartassanerinnik malittarisassaliortarput, taakkualu tamanit malinneqartussaatitaasut aamma ilanngullugu erseqqissaassutigineqassaaq.

    d) Naalakkersuisoqarfiup taaguutaanik apeqqut
    Avatangiisinut Silallu Pissusaanut Naalakkersuisoqarfik pillugu apeqqutigineqarpoq kukkusuunnginnersoq, tassami silamut naalagaasoqarsinnaanngimmat, kisianni Oqaasiliortunit nassuiaatigineqarpoq taamatut taaguuseeriaatsimi manna pineqartartoq, ass.: Avatangiisinut Silallu Pissusaanut TUNNGASUNIK Naalakkersuisoq, kisianni taanna oqaaseq ‘tunngasunik’ ilanngunneqartanngilaq, taaguutinili taamatut paasisariaalluni.

    e) Ordbogimut tunngasumik saaffiginnissut
    Tunumiut sumiorpaluutaannik tunngaveqartumik ordbogiliorneq pillugu suliaqaqataasoq Oqaasiliortunut saaffiginnippoq ataatsimeeqatiserinnilluni. Tassani oqaatigaa ordbogi oqaatsinut assigiinngitsunik tallimanik (Tunumiutut, Kitaamiutut, danskisut, tuluttut franskisullu) imaqartoq, aammalu ukiut marluk qaangiuppata saqqummersussaammat taanna pillugu ataatsimeeqateqalaarumavoq.

    Oqaasiliortut taamatut saaffigineqarnerminni oqaatigaat kikkulluunniit ordbogimik suliaqarsinnaatitaanerat ataqqillugu, taamaattorli kalaallit oqaasii sumiorpaluutaalu pineqartillugit allattaatsimut tunngasumik malittarisassat tamanut atuuttussat pillugit avaqqunneqarsinnaannginnertik unnerlugu. Taamaattumik Oqaasiliortut ordbogiliortuni suleqatigiit tamarmiusut ataatsimeeqatigerusuppaat, tamannalu decembarip qiteqqunnerani pisinnaassappat ajorinagu.

    f) Piniarnermi taaguutit
    Qasigiannguani katersugaasivimmiit saaffiginnissut piniarnermi taakkununngalu sakkut taaguutaannik ilisimatitsissutigineqarpoq. Taaguutit pineqartut suliarineqareerpata Oqaasiliortunut takutinneqassapput saaffiginnittumullu nassiunneqarlutik. Oqaasiliortunit aamma oqaatigineqarpoq John Møllerip Atuagagdliutitoqqani piniarneq pillugu allaaserisaa atorneqarsinnaassasoq.

    g) Autismep taaguutaa pillugu
    Autismep kalaallisut nassuiaataa ’avammut matoqqasoq’ pillugu saaffiginnittup iluarinagu allappoq.
    Oqaasiliortut nassuiaatigaat taamani taaguutit suliarineqarnerini tamakkuninnga ilisimasallit suleqatigineqarsimasut. Nutserisoqarfiup oqaatsinik allattorsimaffiutaani autisme aamma ima nassuiarneqarsimavoq: nammineq silarsuaaqqaminiittarneq, avatangiisit isiginngitsutut illugit periuseqartarneq. Taakkua naatsumik oqaatigalugit tassaapput matoqqaneq, soorluttaaq aamma oqaatsip autismep nagguia autos taamatut isumaqartoq, nammineq aallaaviginermik imaqartoq.

    Saaffiginnittoq qanoq nassuiaateqarusukkaluarnersoq aperineqassaaq, sunalu tulluarnerusutut isigineraa aamma Oqaasiliortut tusassallugu soqutigaat.

    h) 2/3 kalaallisut taaneqarsinnaavoq pingajorarterutaanni marluk, imalt.pingasuugaangata marluk. Tassani oqaaseqatigiinni suut/kikkut pineqarnersut apeqqutaapput.
    Brande Grønland som den reneste natur ima nutserneqarsinnaasoq Oqaasiliortut siunnersuutigaat:

    Kalaallit Nunaat/Nunatta mingutsinneqannginnerpaatut nittarsaannera.
    Betalingsbalance kalaallisut: akiliisinnaassuseqarneq
    den enkelte borgers betalingsbalance: innuttaasut akiliisinnaassuseqarnerat

  4. Taaguutit allat ullormut oqaluuserisassanut ilanngussat makkuupput:
    gymnasial uddannelse – ilinniarnertuunngorniarneq
    grundforløb – tunngaviusumik ilinniagaq
    studieretning – ilinniakkatigut sammivik
    obligatorisk studieretning – ilinniagaq pinngitsoorneqartussaanngitsoq
    niveau – killiffik
    frivilling undervisning – nammineq ingerlatamik ilinniarneq
    andetsprogspædagogik – ilitsoqqussarinagit oqaasilinnut ilinniartitseriaaseq
    anvendelsesorienteret – atuinissamut sammisut/atoriaannagassatut sammisat
    teoretisk – atugarsorneq
    IT – IT, qarasaasiarsorneq
    studiemetodik – ilinniarnermi periaatsit
    fælles grammatisk terminologi – oqaasilerissutini taaguusersuutit ataatsimoorussat
    fjernundervisning – alisissumit ilinniartitsineq
    lærerteam – ilinniartitsisoqatigiit
    teamlærer – ilinniartitsisoqatigiit ilaat
    tutorordning – ikorfartuisoqarneq
    merit – naammasseriikkat nuutat/nuunneqarnerat
    kulturfag – [ilinniartitsissutit] kulturimut tunngasut
    science – science, uumaatsulerineq
    elevcentreret undervisning – atuartumik qitiutitsineq
    teamlærersamarbejde – ilinniartitsisoqatigiinni suleqatigiinneq
    undervisning af udsatte elever – immikkut atuartittarialinnik atuartitsineq
    pædagogisk inspector – atuartitsinermik nakkutilliineq

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi