Oqaasiliortut 2009 – 5 (gl)

OQAA – 120809(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinneranni, pingasunngornermi aggustip 12-ianni 2009, nal. 10.00, Ilimmarfimmi Oqaasileriffimmi, imaqarniliaq.

 

Ataatsimiinnermi peqataapput:

Stephen Heilmann, Abia Abelsen, Eva Møller Thomassen aamma Carl Chr. Olsen

Allatsi: Beatrine Heilmann

Ataatsimiinnermi peqataanngitsut:

Ellen J.Karlsen (allanik suliassaqarnini pillugu ataatsimiinnermi peqataasinnaanngilaq).

 

Ataatsimiinnerup imarisaa:

1. Tikilluaqqusineq
   Oqaluuserisassani pingaarnertut sammineqartut:
2. Inatsisartut Allattoqarfiata saaffiginnisssutaa Namminersornermi oqaatsit kalaallisut danskisullu katitat atugaanerat pillugu. (Bilag 1)
3. Taakkua saniatigut:
   Oqaatsit ataasiakkaat apeqqutigineqartut:
   1. Klyngeammunitioninut tunngasut (Bilag 2 aamma 3)
   2. Ilisimatusarfiup rektoriata oqaatsip Institutip kalaallisut taaguusernissaanik kissaataa. (Bilag 4)
4. Allat

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen

Siulittaasoq

 

– 1. pillugu –

Siulittaasup Carl Chr. Olsenip tikilluaqqusinermi saniatigut ilisimatitsissutigaa KIIN-ip (Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik) naalakkersuisortaareernermi kingorna, neriorsuisimanertik malillugu, ataatsimiititaliat (tassani pineqarlutik: Oqaasiliortut, Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aammalu Inuit Aqqinik Akuersisartut) ataatsimeeqatiseralugit suli saaffigisimanngikkai, taamaattumillu Carl Chr. Olsenip ataatsimiititaliani ilaasortat ataatsimut KIIN-ip ataatsimeeqatiginissaa suliniutigiumavaa.

Ilanngullugu siulittaasup oqaatigaa, Oqaasiliortunut allatsi Katti Frederiksen aggustip 25-iani Alaskaliarluni aallassasoq, aammalu Carl Chr. Olsen nammineq septembarip aallartinnerani Islandimut Finlandimullu ataatsimiigiassalluni. Stephen Heilmann, siulittaasup tullia, ilassutigalugu oqaatigaa septembarip aallartinnerani Ilulissanut nutserisuujartussalluni, aammalu nalunaarutigaa

inuit assigiinngitsut apersorsimallugit kalaallit oqaasiisa danskit oqaasiinik akoorneqarnissaat pillugu, (apersorneqarsimasut tassaapput: Jonathan Petersen, Josef T. Motzfeldt, Andreas Olsen, Jonas Fleischer, aammalu Karl-Elias Olsen) apersorneqartut tamarmik isuma tamanna isoralugu nalunaarutigisimavaat.

Oqaluuserisassatut pingaarnertut sammineqartut:

– 2. pillugu –

Inatsisartut Allatseqarfiata saaffiginnissutaa Namminersornermi oqaatsit kalaallisut danskisullu katitat atugaanerat pillugu Oqaasiliortut siunnersuutaasimagaluartut akuerinagit namminneq taaguutinik atortussanik aalajangiipput.

Kalaallit oqaasiinik danskillu oqaasiinik akulerussisannginnissaq anguniarlugu Oqaasiliortut makku tunngavilersuutigaat: Kalaallit oqaasiinik danskillu oqaasiinik akulerussineq pisassaaq allamiut oqaasii kalaallisut taaguusissallugit ajornarluinnaraangata, tamatuma kinguneranik oqaasersiat atorneqartarput. Oqaatsit katitat (tassa: compound) kalaallisut qallunaatullu killeqanngitsumik atorneqaleraluarpata, aammalu taaguutit Inatsisartunut Naalakkersuisunullu tunngasut, kalaallit oqaasiinik danskillu oqaasiinik nalinginnaq akoorneqaraluarpata, inuit isumaqalersinnaapput qanorsuaq iliornissaminnut ammaanneqarlutik.

Pingaartut ilagaat kalaallisut taaguutit, Inatsisartuni Naalakkersuisunilu atugaasut tamanit ilikkarneqarnissaat sungiunneqarnissaallu, tassami inatsimmi allassimasoqarpoq Inatsisartut danskisut tassaasut Inatsisartut.

Oqaatsit Inatsisartunut Naalakkersuisunullu tunngassuteqartut atugaanissaat pillugu siunnersuutit Oqaasiliortunut saaffiginnissutaasut Oqaasiliortut sammereerlugit ataani pineqartut aalajangiuppaat:

Oqaatsit aalajangiunneqartut: (oqaatsit ungaluutiniittut nassuiaataapput taaguutaanatik)

Inatsisartut – (Inatsisartut / Grønlands Landsting pillugu)

Inatsisartut Siulittaasuat – (Landstingsformand)

Inatsisartunut Ilaasortaq/(-tat) – (Landstingsmedlem/(-mer))

Inatsisartut Ukiuat – (Landstingsåret)

Inatsisartut Ataatsimiinnerat – (Landstingssamling)

Inatsisartut Ataatsimiititaat – (Landstingsudvalg – (tassani pineqarlutik ataatsimiititat ataavartut (stående udvalg), , ´Inatsisartuni Ataatsimiititaliat´ tunngatinneqarluni Inatsisartuni sivikitsumik suligallartitanut, ad hoc udvalg).

Inatsisartut Inatsisaat – (Landstingslov)

Inatsisartunut Qinersineq – (Landstingsvalg)

Inatsisartut Ataatsimiittarfiat – (Landstingssal)

Inatsisartut Ombudsmandiat – (Landstingets Ombudsmand)

Inatsisartuni Suleqatigiissut – (Landstingsgruppe) (oqaaseq ´suleqatigiit´ isumaqatigiillutik suleqatigiittunut tunngatinneqarluni, taavalu ´suleqatigiissut´ suleqatigiinnut isumaqatigiinngissuteqarsinnaasunut tunngatinneqarluni)

Inatsisartut Allattoqarfiat – (Landstingets Bureau)

Inatsisartut Siulittaasoqarfiat – (Landstingets formandskab)

Konto Pingaarneq – (Hovedkonto)

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq – (Finansudvalg)

Naalakkersuisut – (Landsstyre)

Naalakkersuisut Siulittaasuat – (Landsstyreformand)

Naalakkersuisoq – (Medlem af Landsstyret) (ass….-mut Naalakkersuisoq)

Suleriaaseq (-sissaq) – (Forretningsorden)

– 3. pillugu –

Taaguutit klyngeammunitioninut tunngasut (bilag 2), aammalu oqaatsit institutimut tunngasut (bilag 3) tulliani ataatsimiinnermi oqaluuserisassatut kinguartinneqarput Oqaasiliortut kissaatigimmassuk tunngaveqarluartumik isummersoreerunik aatsaat pineqartut taakku aalajangerneqarumaartut.

– 4. pillugu –

Oqaasiliortut ataatsimiinnerit ilaanni ataani allassimasut assigiinngitsut sammerusullugit siunnersuutigaat:

1. Oqaatsit aallaavigalugu, tunngavik, aamma pissut. (Stephen Heilmann isumaqarpoq oqaaseq aallaavigalugu nalinginnaaleraluttuinnartoq oqaatsinut tunngavimmut pissummullu paarlaallugu. Siornatigunngooq angalanermut atorneqartaraluarmat)
2. Oqaatsit takornariat aamma takornarissat.
3. Oqaatsit arsarneq aamma arsaanneq. (Stephen Heilmann isumaqarpoq arsarneq isumaqartoq, tallit atorlugit arsamik pinnguarneq, arsaanneq isikkat atorlugit arsamik pinnguarnermik isumaqartillugu)
4. Oqariartaaseq marlunngoriartorpoq. (Abia Abelsen isumaqarpoq aalajangersuisoqartariaqartoq qaqugukkut qassinngorneranik taaguinermik qaqugukkut ´-riartorpoq´ atorneqartarnersoq/-ssanersoq)
5. Oqaaseq inorroortitsineq qallunaatut taaguuteqannginnera qanoq pineqassanersoq Eva M. Thomassen aperivoq, meeqqat atuarfianni ordbogilianut ilanngussassat ilaat. Carsten ?? Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisoq siunnersuuteqarsimavoq oqaaseq antropomorf danskisut taaguutitut atorneqarsinnaasoq, kisianni Eva isumaqarpoq meeqqanut ordbogit atugassiaammata oqaaseq oqimaappallaassasoq. Siunnersuutinut ilanngunneqarpoq oqaaseq inorroortitsineq kalaallisut taguutaa maliinnarlugu danskisut taagorneqassasoq.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

 

Siulittaasoq Ataatsimiinnermi Allattaasoq

Carl Chr. Olsen Beatrine Heilmann

 

Bilag 1:

Notatet om sprogbrugen vedr. Inatsisartut:

Grønlands Landsting: Inatsisartut

Landstingsformand: Formand for Inatsisartut

Landstingsmedlerm(mer): Medlem(mer) af Inatsisartut

Landstingsåret: Inatsisartut Ukiuat/Landstingsåret

Landstingssamling: Samling af Inatsisartut

Landstingsudvalg: Udvalg i Inatsisartut (Inatsisartut Ataatsimiititaat)

Finansudvalget: Finansudvalget

Forretningsorden for sundhedsudvalget ibidem

Landstingslov nr. xx: Inatsisartut Inatsisaat nr. Xx

Landstingets love: Inatsisartut Inatsisaat (pl.)

Landstingsvalg: Valg til Inatsisartut

Landstingsgruppe: Inatsisartuni gruppi

Landstingets Bureau: Inatsisartut Siulittaasoqarfiat

Hovedkonto 01.10.10 Landstinget Konto pingaarneq 01.10.10 Inatsisartut

Landstingets Ombudsmand: Inatsisartut Ombudsmandiat

Landstingssal: Inatsisartut Ataatsimiittarfiat

 

Det kan fremover give sætninger som denne her:

“Naalakkersuisut Siulittaasuat vælges af Inatsisartut, og det Naalakkersuisut som Naalakkersuisut Siulittaasuat sammensætter, skal godkendes af Inatsisartut”

 

Bilag 2:

2. ”Ofre for klyngeammunition” er personer, der er blevet dræbt eller har lidt fysisk eller psykisk skade, økonomisk tab, har været udsat for social marginalisering eller væsentlig forringelse i håndhævelsen af deres rettigheder, som følge af brug af klyngeammunition. Sådanne personer omfatter personer, der er direkte påvirket af klyngeammunition, såvel som deres berørte familier og lokalsamfund;
3. ”Klyngeammunition” er konventionel ammunition, der er konstrueret til at sprede eller frigøre eksplosiv subammunition, der vejer mindre end 20 kg pr. genstand, og indeholder sådanne eksplosiv subammunition. Klyngeammunition omfatter ikke følgende:

(a) Ammunition eller subammunition, der er konstrueret til at udskyde flares, røg, pyrotekniske stoffer eller chaff, eller ammunition, der udelukkende er konstrueret med henblik på luftforsvar;

(b) Ammunition eller subammunition, der er konstrueret til at frembringe en elektrisk eller elektronisk effekt;

(c) Ammunition, der for at undgå vilkårlige områdeeffekter og risici forbundet med ueksploderet subammunition har samtlige følgende egenskaber:

(i) Hver ammunitionsgenstand indeholder færre end 10 eksplosive subammunitionsgenstande;

(ii) Hver eksplosiv subammunitionsgenstand vejer over 4 kg;

(iii) Hver eksplosiv subammunitiongenstand er konstrueret til at identificere og angribe et enkelt mål;

(iv) Hver eksplosiv subammunitionsgenstand er udstyret med en elektronisk selvdestruktionsmekanisme;

5. ”Eksplosiv subammunition” er konventionel ammunition, der for at udføre sin opgave spredes eller frigøres af klyngeammunition, og som er konstrueret til at virke ved detonering af en sprængladning før, ved eller efter nedslag;
6. ”Forsaget klyngeammunition” er klyngeammunition, der er affyret, nedkastet, afskudt, udskudt eller på anden vis leveret, og som skulle have spredt eller frigjort sin eksplosive subammunition, men ikke gjorde det;
7. ”Ueksploderet subammunition” er eksplosiv subammunition, der er spredt eller frigjort af eller på anden vis adskilt fra klyngeammunition, men som ikke er eksploderet efter hensigten;
8. ”Efterladt klyngeammunition” er klyngeammunition eller eksplosiv subammunition, der er brugt og efterladt eller henkastet, og som ikke længere er under kontrol af den part, der har efterladt eller henkastet den. Ammunitionen er eventuelt gjort klar til brug;
9. ”Efterladenskaber fra klyngeammunition” er forsaget klyngeammunition, efterladt klyngeammunition, ueksploderet subammunition og ueksploderede småbomber;
10. ”Overførsel” omfatter ud over den fysiske flytning af klyngeammunition til eller fra nationalt territorium overførsel af ejendomsretten til og kontrollen med klyngeammunition, men omfatter ikke overførsel af territorium, som indeholder efterladenskaber fra klyngeammunition;
11. ”Selvdestruktionsmekanisme” er en indbygget automatisk mekanisme, der supplerer ammunitionens primære antændingssystem og sikrer destruktion af den ammunition, hvori det er indbygget;
12. ”Selvdeaktiverende” er automatisk deaktivering af ammunition ved hjælp af en uoprettelig tømning af en komponent, som f.eks. et batteri, der er afgørende for ammunitionens funktion;
13. ”Område forurenet med klyngeammunition” er et område, der vides eller mistænkes for at indeholde efterladenskaber fra klyngeammunition;
14. ”Mine” er ammunition, der er konstrueret til udlægning under, på eller nær jordoverfladen eller anden overflade og til eksplosion ved en persons eller et køretøjs tilstedeværelse, nærhed eller kontakt;
15. ”Eksplosiv småbombe” er konventionel ammunition, som vejer mindre end 20 kg, som ikke er selvfremdrevet, som for at udføre sin opgave spredes eller frigøres af en beholder, og som er konstrueret til at virke ved detonering af en sprængladning før, ved eller efter nedslag;
16. ”Beholder” er et hylster, der er konstrueret til at sprede eller frigøre eksplosive småbomber, og som på sprednings- eller frigørelsestidspunktet er fæstnet til et fly;
17. ”Ueksploderet småbomber” er en eksplosiv småbombe, der er spredt eller frigjort af eller på anden vis adskilt fra en beholder, men som ikke er eksploderet efter hensigten.

 

Bilag 3:

1. Ofre for klyngeammunition: Patruunit qaartussiartaannit siammakalasunit eqqugaasut
2. Patruunit imalt. taakkua qaartussiartaat tassaapput patruunit qangatut ittut, sanaajusut qaartussat nassataasut siammakalatissallugit qaartissallugilluunniit, taakkunannga ataaseq 20 kg ataallugu oqimaassusillit, imaqartullu taamatut patruunimik qaartussiamik. Patruuninut qaartussiartalinnut uku ilaanngillat:

• patruunit qaartussiartaallunniit sananeqartut ikumatitanik, pujuliuutinik ikuallatsitsissutinik imal. radarinut saqisaatinik, imalt. patruuninik silaannakkut sorsunnermorpiaannaq atugassanik;
• patruunit imalt. taakkua qaartussiartaat sanaajusut inaallagissamik innaallagissamillunnit atortoqarnermut sunniuteqartumik;
• patruunit eqqaani tamanut tamaanga sunniisinniarnagit navialisitsinniarnagillu qaartussianut qaarneqanngitsunut attavilikkat makkunninnga tamanik piginnaasallit:
• patruuni ataasiaq qaartussianik 10-nit ikinnerunngitsunik imaqarpoq
• patruunit qaartussiartaat tamarmik imikkut 4 kg sinnerlugu oqimaassuseqarput;
• patruunit qaartussiartaat tamarmik immikkut sanaajupput toraakkat sumiiffissisinnaallugit saassussinnaallugillu;
• patruunit qaartussiartaat tamarmik immikkut pilersugaapput innaallagissamik atortulimmik imminnut suujunnaarsissinnaallutik;

3. Qaartussiat tassaapput patruunit qangatut ittut atuuffissartik naammassiniarlugu qaartussianit siammarterneqartartut imalt. avissaartinneqartartut, sanaajusullu qaartartumnik qaartitsinissamut nakkarnerminni tamatumaluunniit kingorna;
4. qaartussaat sunngitsoornikkut tassaapput qaartussiat igeriuteriikkat, nakkarteriikkat aallarteriikkat naloriuteriikkat arlaatigullunniit ikeriikkat qaartussiartaminnik siammarterisussagaluit avissaartinneqartussagaluilluunniit, taamaalinngitsulli;
5. Qaartussiat qaanngitsoornikut tassaapput qaartussiat siammarteriikkat avissaarteriikkallu kisianni qaartussaanit peernikkut pissusissarlu malillugu qaarsimanngitsut
6. Qaartussiat qimaannakkat tassapput qaartussaat imalt. patruunit qaartussiartaat atorneqanngitsut qimiaannakkalu imaluunnit igitat qimatsisumit igitsiisumilluunniit nakkutigineeruttut. Qaartussiaq makkununnga piareersagaasinnaavoq:
7. Patruunit qaartussiartaannit perlukut tassapput patruunit qaartussiartaat imaluunnit qaartussiat siammakalasut qimatat, qaartussiat qaarsimanngitsut qaartartullunnit minnerit qaarsimanngitsut
8. Nussuineq–mi nuussinerup saniatigut pineqarput patruunit qaartussiartaannik naalagaaffiup oqaasissaqarfianut tassungaluunnit patruunit qaartussiartaannik piginnittuussanermik nakkutilliinermillu nuussineq, kisianni nunaminertamik patruunit qaartussiartaasa sinnikuinik imalinnik nuussinerunngitsoq;
9. Imminut suujunnaarsinnermik periaaseq periaasiuvoq nammineq pisartoq qaartussiap ikittaataanut tapertaasoq qulakkertarlugu qaartussiap taqqamaniittup suujunnaarsinnissaa;
10. Imminut ingerlatittoq ikeqqissinnaajunnaarluni ikittaatip qaartussiap ingerlaneranut pingaaruteqavissup, soorlu batteriip, imaarneratigut imminut ingerlatittumik qaartussiamik atuukkunnaarsitsisartoq.
11. Nunap ilaa patruunit qaartussiartaanik mingutsitaq tassaavoq nunaminertaq patruunit qaartussiartaasa perlukuinik peqarnerminik nalunnginneqartoq taamaassasorineqartorluunniit;
12. Qaartartoq nunamiittoq tassaavoq qaartartoq sananeqarsimasoq nunap iluanut, qaavanut ikeranulluunniit imalt. saqqumisumut allamut ilisassanngorlugu inuup angallatilluunniit, eqqangerpani, qanillippani attorpaniluunniit qaartussatut;
13. Qaartartoq mikisoq tassaavoq qaartussiaq qangatut ittoq, 20 kg inorlugu oqimaassusilik, imminut ingerlatinngitsoq, naatsorsuussaq siammarnissamut igeriunneqassasorlu poortuutiminit qaartartumit qaartinneqartussatut nakkannginermini, nakkarnermini imalt,. nakkareernermi;
14. Poortuut tassa poorineqartoq sananeqarsimasoq qaartartut mikisut siammartissallugit igeriutissallugillu, siammalernermini igeriussaalernerminilu timmisartumut aalajangigaasartoq;
15. Qaartartoq mikisoq qaarsimanngitsoq tassaavoq qaartartoq mikisoq qaartussiaq , poortuutiminit pissusissamisoortumik qaarsimangitsumit siammarneqarsimasoq arlaartigulluunniit kaanngartinneqarsimasoq.

 

Bilag 4:

Institut: Ilisimatusaatinik ingerlatsivik

Universitet: Ilinniagartuunngorniarfik

Ilisimatusarneq: Forskning

Ilisimatusartoq: Forsker

Ilisimatusaatigalugu: i forskningsøjemed

Ilisimatooq: Doctor philosophiae. Ph.D. magister atrium

(Ilisimatusaatiminik Bestået med egen forskning (disputats,

naammassinnissimasoq): konference)

Ilinniagartooq: Master of Arts (master), en med kandidateksamen

-leritooq/-lerisoq

Universitetimi ilinniartitsisoq:

Seminarium/lærerskole: ilinniartitsisunngorniarfik

Processor: full professor (ilinniagartuunngorniarfimmi siuttoq)

Lektor: associate professor

Amanuensis: assistant professor (ilinniagartuunngorniarfimmi ilinniartitsisoq