Oqaasiliortut 2001 – 3 (gl)

OQAA – 200301 (gl)

 

Oqaasiliortut marlunngornermi marsip ulluisa 20-anni 2001, nal. 10.00 ataatsimiinnerannit imaqarniliaq

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Alibak Steenholdt, Sofia Geisler, allatsigalugu Kristine Olsvig. Kelly Berthelsen Nuka Møllerilu ataatsimiittunut allanut peqataanertik peqqutigalugu matumani peqataanngillat.

Oqaluuserisat:

1. Oqaluuserisassanut qulequttanik akuersineq.

2. Februaarip ulluisa 16-ianni ataatsimiinnermit imaqarniliamut akuersineq.

3. Ilisimatitsissutit.

4. EF, EU-lu pillugit allagaq.

5. Timip pisatai aamma psykologi/psykiatri pillugit taaguusersuutit saqqummersinnissaat.

6. Taasariaqartut allat.

– 1 pillugu –

Oqaluuserisassat qulequtaat akuerineqarput.

– 2 pillugu –

Imaqarniliaq akuerineqarpoq.

– 3 pillugu –

CCO.: Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Lise Skifte Lennert aqagu marsip ulluisa 21-ianni CCO-imit KO-imillu ataatsimeeqatigineqassaaq, Oqaasiliortut Nordisk Sprogmødemut aggustimi Sverigimi ingerlanneqartussamut peqataasinnaanissaat, taamatullu angalanissaannut aningaasartuutissat KIIIP-imit aningaasaleeqataaffigineqarsinnaanersoq ujartuiffiginiarlugu. Angalanissamut pilersaarutit piviusunngussappata, ataatsimeersuareernerup kingorna Oqaasiliortut Dansk Sprognævnermiut tikillugit suleriaasaannik paasiniaaffigisinnaassavaat.

Oqaatsinut politikkissap nalunaarusiornera kingusinnerpaamik juulip aallaqqaataani suleqatigiissitap naammassereersimasussaavaa. Siulittaasup naatsorsuutigaa piffissaq killiliussaq sioqqullugu naalunaarusiaq naammassisinnaassallugu.

Suleqatigiissitap Robert Petersen, Thomas Andersen aamma Michael Reuter peqatigalugit poorskip kingorna Danmarkimi ataatsimiissapput.

CCO.: Nunavumiit Eva Aariak danskimik aappaqarluni marsip ulluisa 27-ianni 28-iannilu paasisassarsiorlutik Nuummut tikeraassapput.

Marsip ulluisa 28-ianni ICC-p ataatsimiittarfiani ataatsimeeqatiginissaat Oqaasileriffimmiit piareersarneqarpoq. Oqaasiliortut, Nunat Aqqinik Aalajangiisartut, Inuit Aqqinik Akuersisartut ICC-llu Oqaatsinut Ataatsimiititaliaa ataatsimiinnissamut qaaqquneqassapput. Pilersaarutaavoq ataatsimiititaliat tamarmik suliarisartakkaminnik tikeraanut saqqummiussissasut.

Pisussaq kingusinnerusukkut erseqqinnerusumik nalunaarutigineqassaaq.

– 4 pillugu –

Oqaasiliortut EF, EU-lu pillugit allagaq tusaatissatut tiguaat, ilimanarmat Dansk Sprognævnip kingusinnerusukkut qanoq aalajangiisoqarsimanersoq Oqaasiliortunut ilisimatitsissutigiumaaraat.

– 5 pillugu –

CCO.: Ella Skiftep Jakob Kristiansenillu ataatsimeeqatigineqarnerannit eqqartorneqartut pingaarnerit ilanngussami takuneqarsinnaapput. (Ilanngussaq imaqarniliap quppernerisa kingullersaasa tullianiippoq).

Tassunga ilanngullugu CCO-ip ilisimatitsissutigaa apriilip ulluisa sisamaanni atuagaq saqqummersinneqassasoq qulequtaqartoq “Tarnikkut Nappaatit”. (Atuakkami maniodepressiv ilaanngilaq. Maniodepressiv tassa tipaatsulerujussuartarlunilu nikallorujussuartarneq. Oqaaserli taamak takitigisoq immini taaguutaasinnaanngilaq).

Atuakkami tassani aammalu atuakkami “Isumaginninnermi Peqqinnissamullu ikiorti”-p quppernerisa kingullersaanni taaguusersuutit allassimasut Oqaasileriffimmilu katersat, timip pisataanut tunngasut, katiterlugit taaguusersuutinik saqqummersitsinissaq siunertaavoq.

Print on demand atorlugu saqqummersitsinnginnermi, oqaatsit pineqartut Oqaasiliortunut akuerisassanngorlugit saqqummiunneqaqqaassapput.

– 6 pillugu –

Mikael Biilmannip allagaa isumaliutersuutitut Oqaasiliortunit nalilerneqarpoq. Mikael Biilmann akineqarnissaminik noqqaassuteqanngilaq. Allagaq tusaatissatut takorluukkersaarutitullu allakkanut assigiinngitsunut inaalillugu toqqorneqaannassaaq.

Oqaasiliortuni ataatsimiinneq tulleq pissaaq tallimanngornermi apriilip ulluisa arfernganni, nal. 14.00.

(Ilanngussaq quppernerup uuma tullianiippoq.)

Carl Chr. Olsen Kristine Olsvig

Siulittaasoq Allatsi

Ilanngussaq

Ella Skiftep Jakob Kristiansenillu ataatsimeeqatiginerannit Oqaasiliortunut ilisimatitsissut.

Carl Chr. Olsenip ilisimatitsissutigaa nutserisut isumasioqatigiinnerannit paasisimallugu, atuakkat naqitallu allat taaguusersuutinut tunngasut, pisortaqarfinnut assigiinngitsunut nassiussuunneqarnerisa kingorna, nutserisunut annguttarsimanngitsut.

Malunnarpoq nutserisut sulinerminni timip pisataanut tunngasunik oqaatsinik ilisimasassaminnik amigaateqartut.

Ella Skifte taaguusersuutinik peqqinnissaqarfiup iluani atorneqartunik katersaqarpoq. Taamaattumik siunnersuutigaa, timip pisataanut tunngasut katersat ataatsimut immiullugit aaqqissuunniarneri pingasuullutik suleqatigiissutigissagitik, pilertortumik taaguusersuutinik saqqummersitsinissaq anguniartariaqarmat.

SANA-mi pilattaaviup immikkoortortaqarfiani nutserisoq Jakob Kristiansen, nammineq soqutiginninnini minnerunngitsumillu pisariaqartitsinini tunngavigalugu, Klinisk Ordbog najoqqutaralugu oqaatsit qallunaatuumiit kalaallisuumut nutsillattaarpai ilaatigullu latinerisut grækerisulluunniit oqaasertai ilannguttarlugit. Suliani aamma nakorsat allattaasa pisariaqartitseqisut oqilisaakkumallugit piffissaqarnini naapertorlugu suliarillattaarpaa. Klinisk Ordbogimit kalaallisut nutserillattaarnermini naqinneq E nallersimallugu oqaatigaa.

Jakob Kristiansenip sinerissami peqqinnissaqarfiit tusarniaavigiumavai, namminneerlutik nutsikkaminnik taaguusersuuteqarnersut, taamaattoqarsimassappallu assilineqarneri noqqaassutigiumallugit.

Jakob Kristiansen suleqataanissaminut soqutiginnippoq, akuersinnginnerminili sulisitsisuni paaseqatigeqqaarumavaa.