Oqaasiliortut 2002 – 2 (gl)

OQAA – 270202 (gl)

Oqaasiliortut februaarip ulluisa 27-anni 2002, nal. 10.00 ataatsimiinnerannit imaqarniliaq.

 

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Nuka Møller, Kelly Berthelsen, Ella Skifte, Stephen Heilmann, allatsigalugu Kristine Olsvig.

 

Oqaluuserisassat:

1. Oqaluuserisassanik akuersineq.
2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliamut akuersineq.
3. Ilisimatitsissutit.
4. Kystledelsen.
5. Ret aamma retfærdig – Ilulissat eqqartuussivianit saaffiginnissut.
6. Tusagassiuinermut periaasissat.
7. Oqaluuserisassat nassiunnissaannut killigititaq.
8. Taasariaqartut allat.

– 1 pillugu –

Oqaluuserisassat akuerineqarput.

– 2 pillugu –

Imaqarniliaq akuerineqarpoq.

– 3 pillugu –

CCO.: Nordisk Ministerrådip suleqatigiissitaata Sprogpolitisk referencegruppep ataatsimiinnissaanut CCO peqataajartorluni marsip arfernanni aallassaaq. Tassani Nordmålsprojekt ataatsimiissutigineqassaaq. Taassuma saniatigut siorna Oqaatsinut politikkissamik innersuusiaq “…oqaaserli” allattoqarfimmit piniarneqarpoq, qularnanngitsumik suleqatigiissitamit isumaliutigisassatut samminiarneqarluni.

Kristine februaarip naanerani Oqaasileriffimmi atorfimminit soraassaaq. Taartissaa Pia Knudsen marsip aqqarnanni sulilissaaq.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut toqqakkat nutaat qanittumi ataatsimiinnerminni inissitsiterput. Ataatsimiinnermit imaqarniliaq Oqaasiliortunut ilisimatitsissutitut agguaanneqassaaq. Inuit Aqqinik Akuersisartut pisortatigoortumik inissisimanerat pillugu pisortanit suli qanoq iliuuseqarfigineqanngilaq. CCO-ip biskoppip tungaaniit iliuuseqartoqarsimanersoq paasiniassavaa.

– 4 pillugu –

CCO.: Kystledelse-p kalaallisut taaguutissaa siorna Oqaasiliortunit akuerineqarluni atortussanngortinneqartoq: Napparsimmaveqarfinnik Aqutsivik Peqqinnissaqarfiup Pisortaqarfianit ippigineqarluni immikkut ataatsimiissutigineqarpoq maannamullu nutaamik saaffiginnissutigineqaqqilluni. Oqaasiliortulli akuerisaat allanut ingerlatinneqarlutik suliassiissutigeqqinneqarsinnaanngillat. Taamaattumik immikkut pisoqartillugu Oqaasiliortut aalajangersimasatik namminneerlutik suliareqqittariaqartassavaat.

ES.: Siorna Oqaasiliortunut saaffiginnissut itisilernerullugu nassuiarneqarsimanngilaq oqaaseq peqqinneq aallaavigalugu tunngavilersuisoqassasoq napparsimmavik il.il. napparsimanermut tikkuussisinnaasut qimakkiartuaarneqarlutik.

Oqaasiliortut aalajangiuppaat ataani taaneqartut kalaallisut ima taaguuteqassasut:

Kystledelsen – Peqqissaaveqarfinnik Aqutsivik

Sundhedscenter – Peqqissaavik

Sundhedsdistrikt – Peqqissaaveqarfik

ES.: Taakkununnga ilagitillugit Oqaasiliortunit kingusinnerusukkut eqqartugassatut saqqummiunneqarput Peqqinnissaqarfinni sulisut atorfiisa kalaallisut taaguusersornissaat. Ajornartorsiutip tamassuma aaqqiissuteqarfiginissa nukinginnarsigaluttuinnarpoq sinerissami atorfiit assigiinngitsorpassuarnik taagorneqalermata.

– 5 pillugu –

Oqaluuserisap kalaallisut arlariinnik paasineqarsinnaanera pissutigalugu eqqarsaatigeqqitassatut misissoqqitassatullu kinguartinneqarpoq.

– 6 pillugu –

CCO.: Oqaasileriffiup nittartagassaa avataanut suliassiissutigineqarsimasoq suliarinnittunit maanna naammassineqarneragaalluni tunniunneqarsimasoq naammaginanngilluinnartutut Oqaasileriffimmit nalilerneqarpoq. Suliassiissummut atortussatut tunniunneqarsimasut assigiinngitsut uterteqquneqarput. Tamatuma kingorna Oqaasileriffiup atorfeqartitaata Per Langgårdip itissusilerlugu isigineqarsinnaasunngorlugu suliarissavaa, aammalu Nuka Møller peqatigalugu imaasa nutartertuarnissaat isumagissallugit. Taanna naammasseriarpat Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit imaqarniliat, aalajangiinermi allakkiat allallu tamanut soqutiginaateqarsinnaasut takusassiaralugit nittartakkamut ikkunneqartassapput.

Oqaasiliortut isummertariaqassapput paatsuunganartuliornerit eqqunngitsumillu nassuiaasiornerit naqqiissuteqarfigisassanerlugit uparuarsinnaajumallugillu. Kisianni aamma inuiaqatigiinnut paasisitsissutigissallugu pingaaruteqarluinnartoq unaavoq, Oqaasiliortut oqaatsinut “politiitut” nalilerneqassanngimmata.

NM.: Skandinaviami oqaasilerisut inuiaqatigiit oqaatsiminnik atuinerannut naqqiissanatik maleruutiinnartartut tupigisarpaat Nunatsinni Oqaasiliortut kukkussutinut upaaruaasinnaammata aammalu oqalunnikkut malittarisassanut atuutsitsilluarniarnerat tupaallaatigisarlugu. Tamanna avataaniit maluginiarneqarneq erseqqinnerusumik atorluarneqarsinnaavoq tusagassiuutitigut saqquminerulernikkut.

KB.: Maluginiarsimavaa radio tusarnaarterpassuaqartartoq. Aallakaatitassiaq sunilluunniit qulequtaqartinneqarsinnaasoq “Isumaqarpunga” inuppassuarnik atorluarneqartarpoq, isumaqarporlu taanna oqaatsit pillugit oqallitsitsinermut atorluarniarneqarsinnaasoq. Taanna sakkugalugu aamma inuit namminneq paasinnittaasertik atorlugu oqaasiliortartut erseqqissaavigineqarsinnaapput, oqaatsit tamarmik naggueqarlutillu malittarisassaqarmata. Tamanna namminneq Nutserisoqarfimmi maannamut annertuumik ajornartorsiutigisarpaat, allaat translatøritut ilinniarsimagaluartut allassimasaat iluarsaanniaraluariarlugit atorsinnaanngitsutut utertiinaartariaqartarlugit. Taamaattulli ukuugajunnerupput Danmarkimi najugallit ilaat Nunatsinni oqaatsit ineriartornerannut pissutsinullu malinnaanngitsut.

SH.: KNR Oqaasiliortunit atorluarneqarsinnaalluarpoq Oqaasiliortunit inuiaqatigiinnut tusarliukkumasat aallakaatitassianut ukuusunut: “Ullaakkorsiutit”, “Isumaqarpunga”, “Oqalugiarfik”, “Oqallisissianik oqalugiarfik” saqqummiussuullugit agguataarneqarsinnaapput.

Pisariaqartut aamma ilagaat Oqaasiliortunit allakkat susassaqarfinnut attuumassuteqartunut tamanut nassiunneqartarnissaat, paasiniaasimasut kisiisa akissummik nassinnagit.

NM.: Radiokkut aallakaatitassiassaqqissutut sammineqarsinnaavoq naggueqatitta oqaasiinut tunngasutillit maannamut aalajangersarniarneqartut, ilaatigut soqutiginarluinnartunik imaqartut. NM-ip tamanna malinnaaffigilluaramiuk nammineq saqqummiussinnaavaa.

CCO.: Oqaatsinut politikkiliornissamik innersuusiaq “…oqaaserli” immikkoortunik oqaluuserisassaqqissorpassuarnik imaqarpoq. Inatsisartut ukiaru ataatsimiilinnginneranni taamalu aalajangiinnginneranni inuiaqatigiinnit oqallisigineqarluarnissaa pisariaqarpoq, taakku inatsisartut aalajangiinissaannut tunngaviliisussaammata.

– 7 pillugu –

Oqaluuserisassatut siunnersuutit Oqaasiliortut ataatsimiinnissaat sapaatip akunneranik ataatsimik sioqqullugu Oqaasileriffimmut anngunneqareersimasassapput aammalu ataatsimiissutissat ataatsimiinnissaq sioqqullugu kingusinnerpaamik tallimanngornermi ilaasortanut agguaanneqareersimasassallutik.

– 8 pillugu –

SH.: KNR-ip tusagassiiviisa immikkoortuini pingasuni silassamik atuaasarnermi assigiimmik taaguuteqalernissaq pisariaqartinneqarpoq. SH-ip taagueriaatsit assigiinngitsut pissariarissavai Oqaasiliortunullu assilineqarneri misissugassatut kingusinnerusukkullu naliliiffigisassatut nassiutissallugit.

NM.: Inuit Nunaanni imartat nunatat sinerissamilu aqqit pillugit nalunaarusiaq Eva Aariak-mut misissorteriarlugu assilineqarnera Oqaasiliortunut ingerlateqqikkumavaa.

ES.: Nutserinermut tunngasut KIIIP-imit Pisortaqarfinnut assigiinngitsunut tusarniaatigineqartut Oqaasileriffimmit qanoq isumaqarfigineqarnersut apeqqutigaa.

CCO.: Tusarniaanerit ingerlatinneqarneri KIIIP-imit Oqaasileriffimmut ilisimatitsissutigineqaannarput. Peqqutaavoq oqaatsinut politikkiliornissamik suleqatigiissitat Oqaasileriffimmi inissisimammata taakkuullutillu nutserinermut tunngasunik allannguutissanik innersuussuteqartut.

Ataatsimiinneq tulleq pissaaq marsip 13-anni, nal. 10.00.

 

Carl Chr. Olsen Kristine Olsvig

Siulittaasoq Allatsi