Nunat Aqqinik Aalajangiisartut 2019 – 2 (gl)

NAA – 20.05.19

Imaqarniliaq

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut ataatsimiinnerat

ulloq ataasinngorneq maajip 20-at 2019, nal. 10.00

Oqaasileriffimmi Nuuk Centerimi.

Ataatsimiinnermi peqataasut: Aviâja Rosing Jakobsen, Eva Mätzler, Ono Fleischer. Oqarasuaatikkut peqataasut: Niels Lorentzen, Johannes Rosing.

Ataatsimiinnermi peqataatinneqartoq: Angutinnguaq Olsen.

Allatsi: Arnaq B. Johansen.

 

Oqaluuserisassat makkuupput:

1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat
2. Kingullermik ataatsimiinnermi imaqarniliap akuerineqarnera
   1. Imaqarniliat akuerisassanngorlugit saqqummiunneqarneri
      1. februaarip 25-at 2019-mi ataatsimiinnermit imaqarniliaq forretningsordenimut tunngasoq
      2. februaarip 25-at 2019-mi ataatsimiinnermit imaqarniliaq – ataatsimiinneq nalinginnaasoq
3. Siulittaasumit allattoqarfimmillu ilisimatitsissutit
   1. Strategiliornissamut tunngasunik paasissutissiineq
   2. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-76
   3. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-80
   4. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-82
   5. NAA allattaat sapaatip akunnerani 15-imi Geodatastyrelsemiippoq Aalborgimi
4. Ilaasortat siunnersuutaasa suliarineqarnerat
   1. Ataatsimiinnermit oktoberip tallimaani 2018-imi ingerlanneqartumit imaqarniliamit tigusat
      1. Sannerutip Tasersua (Nassuttooq)
      2. Tasersuattaaq (Nassuttooq)
      3. Tasersuattaap Kangiatungaani Aasivissuit (Nassuttooq)
   2. Ataatsimiinnermit februaarip 25-ani 2019-mi eqqartorneqartut
      1. Kangersertuaq Gletsjer (Tunumi Kangersertuarmi)
      2. Kuuttartorsuasik (Eqalugaarsuit)
      3. Taqqaa Nunaa (Saarloq)
      4. Akunnaarmiut (Saarloq)
      5. Sisussat (Arsuk/Ilorput)
5. Suliat aalajangiiffigisassat suliarineqarnerat
   1. Nassuttuumi nunat aqqi nalunaarsukkat nutaat
      1. Qorlortuarsuup Nuua (Qalasiusaliortartoq sarfartuugami)
      2. Qorlortuarsuup Qaqqaa
      3. Kaatorissat Qaqqaat
      4. Paarnat Nuuat
      5. Iggiaa
      6. Eqalummiut Tupersuai
      7. Qorlornera
      8. Tuttut Puungutaat
      9. Qinnguttarfik
      10. Aasivik
      11. Aaggaalip Qaqqaa
   2. Aasianni nunap aqqa nalunaarsugaq nutaaq
      1. Kussangajaarsuaq
   3. Savaateqarfiit nalunaarsuutitsinni (genstandsbetegnelseni) illoqarfiit nunaqarfiillu assigalugit inoqarfittut nalunaarsoqqasalernissaannut siunnersuutit.
   4. Nuummi pisuttuartarfiit Udsigten aamma Nedskørslen kalaallisut ateqartinnissaannut siunnersuutit
6. Suliat allat pillugit ilisimatitsissutit
7. Eqqaasassat allat

Ilanngussaq 1

Ilanngussaq 2

1 pillugu

Oqaluuserisassat akuerineqarput.

2 pillugu

Kingullermik ataatsimiinnerni imaqarniliat ataani taaneqartut akuerineqarput.

2a. Februaarip 25-ani 2019, nal. 10.00. Ataatsimiinneq suleriusissamut tunngassutilik.

2b. Februaarip 25-ani 2019, nal. 13.00. Ataatsimiinneq naliginnaasoq.

3 pillugu

3a. Strategiliornissamut tunngasunik paasissutissiineq.

Strategiliornissamut suliat sumut killinneri allattoqarfimmit qaapiarlugit paasissutissiissutigineqarput makkuusut:

• Strategiliornermi Nunat Aqqinik Aalajangiisartut allatsigisimasaat killilikkamik peqataasinnaavoq.
• Suliat nunat aqqisa oqaluttuassartaannut tunngasut suliaareersut ingerlaqqissapput.
• Nunat aqqinik katersat katersaasiviullu allattorsimaffiata aaqqissuunneqarnissaat.
• Inuit suleqatigisarsimasat aqqi illersorniarlugit allattorsimaffiup allanngortinnissaa.
• Nunat aqqisa suussusaasa allattorsimaffiata (genstandsbetegnelsep) tuluttuumut nutserneqarnissaanut isummat siunnersuutillu.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut isumaqarput qulaani taagorneqartut strategiliornermi eqqartorluarneqarumaartut.

3b. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-76

Nunatat Qeqertarsuarmi marluk Nuussuarmilu ataaseq misissuiffissatut qinnutigineqarsimasut ataatsimut taaguuteqartinneqarnissaat pillugit Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissutigineqarpoq ulloq 4.marts 2019.

Taakku misissuiffissat allattoqarfimmit ataatsimut ima taaguuserneqarput: Ivisaannguit.

Nunaminertat pingasut immikkoortillugit taagorneqassappata siunnersuutinik ima ittunik allattoqarfimmit ilanngussivugut:

Område 1: Ivisaannguit Avannarleq (Ivisaannguit Nord)

Område 2: Ivisaannguit Killeq (Ivisaannguit Vest)

Område 3: Ivisaannguit Kujalleq) (Ivisaannguit Syd)

3c. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-80

Nunatarujussuaq Tunumi Kangerlussuup nalaani misissuiffissatut qinnutigineqarsimasup taaguuteqartinneqarnissaa Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissutigineqarpoq ulloq

2. april 2019.

Nuna misissuiffissatut qinnutigineqarsimasoq ima taaguuserneqarpoq: Maattaaligajik.

3d. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissut M-82

Nunatat marluk Nuussuarmi Qeqertarsuullu kangiani misissuiffissatut qinnutigineqarsimasut taaguuserneqarnissaannut tunngatillugu Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit saaffiginnissutigineqarpoq ulloq 24.april 2019.

Nunat misissuiffissatut qinnutigineqarsimasut ima taaguuserneqarput: Qaasersut.

Nunat marluk immikkoortillugit taagorneqassappata siunnersuutinik ima ittunik allattoqarfimmit siunnersuusiorpugut:

Område 1: Qaasersut Avannarleq (Qaasersut Nord)

Område 2: Qaasersut Kujalleq (Qaasersut Syd)

3e. Nunat Aqqinik Aalajangiisartut allattaata Aalborgimut angalasimaneranut paasissutissiineq

Ataani allaqqasut tamarmik ataatsimiinnermi tigussaasunngorlugit qarasaasiaq skærmersuarlu atorlugit ataatsimiinnermi takkullutik peqataasunut allattoqarfimmit takutinneqarput nassuiaatigineqarlutillu.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut allattaat sapaatip akunnerani 15-mi Aalborgimi sulivoq ataatsimiigiarlunilu.

Immap assinginik suliaqarnermi qanoq oqinnerusumik suleqatigiissinnaaneq pillugu ataatsimiinnerit, suleriusissamik misileraaneq kiisalu suliamik aallartitsineq ingerlanneqarput.

Suleriuseq siornatigut ima ippoq: Geodatastyrelsenimit immap assingi saqqummertussat assitut e-mailikkut nassiunneqartarput.

Asseq nassiussaq qarasaasiakkut qanilliseriarlugu assilineqartarpoq, taamaaleriarluni qarasaasiami allaffissiamut (word-imut) aaqqiissutissap allannginnarani asseq assilisaq nuunneqartarpoq. Nooreeraanni aaqqiissutissaq suup nalaaniinnersoq allanneqartarpoq kiisalu naggataatigut sumiiffippiaa allariarlugu aaqqiissutissaq aatsaat allanneqartarluni.

Aalborgimi misileraareernermit suliamillu aallartitsinermit aallaaveqartumit suleriuseq nutaaq ima isikkoqarpoq:

Suliaqarfik allattoqarfimmit Geodatastyrelsenimiillu suliaqarfigineqartoq ataatsimut ingerlanneqartoq silaannarmiippoq. Imaappoq suliaqarfik ataaseq Oqaasileriffimmit Geodatastyrelsmiillu ataatsimut suliaqarfigineqarpoq. Tassani suliat sumut killinneri qanorlu suliarineqarsimaneri ingerlaannartumik ataavartumillu suliaqartunit tamanit malinnaaffigineqarsinnaapput.

4 pillugu

4a. Ataatsimiinnermit oktoberip tallimaani 2018-imi ingerlanneqartumit imaqarniliamit tigusat

4a1. Sannerutip Tasersua (Nassuttooq)

4a2. Tasersuattaaq (Nassuttooq)

4a3. Tasersuattaap Kangiatungaani Aasivissuit (Nassuttooq)

Qulaani taaneqartut pillugit Nassuttuumi nunat aqqinik ilisimasalik Angutinnguaq Olsen saqqummiivoq. Saqqummiinermini Jørgen Inûsugtup KNR-imit immiunneqarnikuunera tigulaariffigalugu nunat aqqi qulaani taaneqartut sumiiffii eqqortut Angutinnguamit nassuiaassutigineqarput.

Jørgen Inûsugtoĸ Hans Holmimit apersorneqarsimavoq ukioq 1980-mi, taannalu aallakaatitassaq KNR radio aqqutigalugu arlaleriarluni aallakaatinneqarnikuulluni.

Angutinnguup saqqummiussinera naapertorlugu allattoqarfimmit siunnersuutigineqarpoq nunat aqqi qulaani taaneqartut Jørgen Inûsugtup oqaluttuarnera malillugu inissinneqassasut.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aalajangerput nunat aqqi pineqartut sumiiffiinut eqqortunut nuunneqassasut. Aalajangiinerminni tunngavigaat sumiiffiup inuisa atuisarneri ataqqisassaasut taamaattumillu allanneqarneri allanngortinnagit Jørgen Inûsugtup oqaluttuarnera malillugu kiisalu Angutinnguaq Olsenip saqqummiinera malillugit inissinneqassasut.

Aalajangiinnginnermi eqqartorneqarpoq Tasersuattaaq Tasersuatsiamik allanneqartassanersoq. Tassanili sumiiffiup inuisa nunat aqqinik atuisarnerat malillugu allanneqartarnissaa aalajangiuppaat, taamaattorli Tasersuattaap paasissutissartaani ungaluuserlugu Tasersuatsiaq allanneqassasoq aamma aalajangiuppaat.

Nunat aqqi pineqartut ilaata Tasersuattaap sumiiffianut eqqortumut nuunneqarnerani taseq pineqartoq marlunnik ateqalerpoq imaattunik: Tasersuattaaq aamma Naloraariaq.

Naloraariaq pillugu Nunat Aqqinik Aalajangiisartut tullissaani ataatsimiinnissaminnut piumasaraat allattoqarfimmit Naloraariaq misissorneqassasoq.

4b. Ataatsimiinnermit februaarip 25-ani 2019-imi eqqartorneqartut

4b1. Kangersertuaq Gletsjer

Kingullermi ataatsimiinnermi Nunat Aqqinik Aalajangiisartut paasiniagassanngortippaat qallunaatut oqaaseq gletsjer tunumiusut qanoq taaneqartarnersoq.

Allattoqarfimmit paasisat assigiinngitsut ima inerneqarput:

Gletsjer tunumiutut assigiinngitsunik taaneqartarpoq: 1. Maniitsilertsarpi (Ilulissanik maniitsunik piiaasartoq), 2. Sermersuaq: Apuseeq, 3. Uukkaavia (uninnani nakkaajuartoq): Kattilertarpia, uani oqaatsip aallaavigaa kattiit tassaasut kassuit.

Tunumi Kangersertuaq Gletsjer Kangerlussuup qinnguaniittoq kalaallisut qanoq ateqarnissaanik misissuineq suli ingerlaqqissasoq Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aalajangiipput.

Misissuinerup ingerlaqqinnissaanut allattoqarfimmit paasiniarneqartussat tassaapput:

Kangersertuup qinnguani uukkaaviit ilulissanik qanoq angitigisunik uukkaatitsisarnersut, qanoq ittunik sikuliortarnersut taakkulu assigiinngitsunik tunumiusut ateqartinneqarnersut.

4b2. Kuuttartorsuasik (Eqalugaarsuit)

Kingullermi ataatsimiinnermi paasiniagassatut aalajangiussaq tassaavoq qulakkeerneqassasoq Kuuttartorsuasik kangerluunani qoornortaanersoq.

Paasiniaanermi inuit marluk Eqalugaarsummiut paasiniaavigineqarput. Tamarmik immikkut nassuiaapput kangerluk namminermini ateqartinneqanngitsoq, kisiannili ulinnerani tininneranilu sarfaq malillugu kangerluup iluani tasinngortaqartoq kuuttartorsuarmik. Taanna kuuttartorsuaq nerukitsunnguuvoq.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aalajangerpaat nunap aqqa Kuuttartorsuasik katersani qoornortanngortinneqassasoq kangerluujunnaarluni.

4b3. Taqqaa Nunaa (Saarloq)

Kingullermi ataatsimiinnermi qulakkiigassatut allattoqarfimmut suliakkiutigineqarpoq ilumut nunap aqqa pineqartoq ilisimaneqannginnersoq.

Katersat malillugit Taqqaa Nunaata sumiiffia tassaavoq Orsuusivinniit Uperniviup tungaanut ingerlaarluni saneqquttariaq qeqertaasaq.

Allattoqarfimmit Saarlormiut sisamat ukiumikkut assigiinngiiartumik inissisimasut paasiniaaffigineqarput, tamarmillu immikkut nassuiaapput Saarlup eqqaani nunap aqqa pineqartoq atorneqartillugu tusarsimanagu ilisimanagulu.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut allattoqarfimmit siunnersuutigineqartoq malillugu aalajangiipput nunap aqqa pineqartoq katersaniiginnartinneqassasoq, kisiannili nassuiaaserneqassalluni nunap aqqa ilisimaneerussimasoq.

4b4. Akunnaarmiut (Saarloq)

Kingullermi ataatsimiinnermi qulakkiigassatut allattoqarfimmut suliakkiutigineqarpoq ilumut nunap aqqa pineqartoq ilisimaneqannginnersoq.

Katersat malillugit Akunnaarmiut sumiiffigivaa qeqertaq Qaarusuk. Tassani qeqertami katersat malillugit Akunnaarmiut iterlaavoq. Qaarusummi kimmut Inussuup tungaanut isikkivilimmiippoq Aleqiammiut kujataatunginnguani.

Allattoqarfimmit Saarlormiut sisamat paasiniaanermi attavigineqarput. Tamarmik Qaarusummi nunap aqqa pineqartoq tusarsimanngilaat ilisimanagulu.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut allattoqarfimmit siunnersuutigineqartoq malillugu aalajangiipput nunap aqqa pineqartoq katersaniiginnartinneqassasoq, kisiannili nassuiaaserneqassalluni nunap aqqa ilisimaneerussimasoq.

4b5. Sisussat (Arsuk/Ilorput)

Kingullermi ataatsimiinnermi aalajangiunneqarpoq nunap aqqa pineqartoq allattoqarfimmit misissoqqinneqassasoq. Allattoqarfimmit Arsummi najugalimmik attavigineqarnikup saniatigut Nunat Aqqinik Aalajangiisartut namminneerlutik inunnik saaffigineqarsinnaasunik marlunnik taasipput, kiisalu Julius Jakobsenip atuakkiaa Taamani Taamaassimapput (2005) innersuullugu misissorneqarsinnaasoq qimerloorlugulu nunap aqqa pineqartoq taakkartorneqarsimanersoq.

Nunat aqqisa allattorsimaffianni katersaniittuni paasissutissat malillugit Sisussat sumiiffippiaanut allattoqarfimmi inissinneqarnikuuvoq, taamaakkaluartoq misissueqqinnerit qulakkeerinninniarnerillu ingerlanikuupput.

Katersat malillugit nunap aqqata pineqartup sumiiffippiaa tassaavoq kangerlummi Ilorput-mi Taateraarunnerit Tunuanniit ilummut Sermip tungaanut ingerlaarluni nalaagassaq. Tamassuma nalaani nunat aqqinik allanik nalunaarsugaqanngilaq. Nunap aqqata suussusaa genstandsbetegnelset malillugit tassaavoq sisuat.

Paasiniaanermi paasisat aallaavigalugit nunap aqqa pineqartoq inunnit allattoqarfimmit saaffigineqartunit ilisimaneqanngilaq.

Allattoqarfimmit saaffigineqartut ilaata sianerluni paasititsinera ima isikkoqarpoq:

Sumiiffiup allattoqarfiup pigisaaneersup akerluinnaani sisuaqarpoq. Sisussat sumiorpaluuteqarpalummat taanna atorneq ajorpaat.

Atuakkami Taamani Taamaassimapput-mi Sisussat imaluunniit Sisuat taaneqanngilaq.

Misissuinermi Det Kongelige Bibliotekip nittartagaa ilanngullugu allattoqarfimmit misissuiffigineqarpoq. Tassani nunat assitoqai nutaanngitsut 1860-1900 missaanneersut misissuiffiginerani Sisussat imaluunniit Sisuat ilanngilaq.

Allattoqarfimmit sianerluni paasiniaanermi kingullermi utoqqaap Arsummeersup nassuiaanera ima isikkoqarpoq: Sisussat imaluunniit Sisuat nunap aqqatut tusarsimanngilai. Qangaanerusoq Sermip sinaava silarpasinnerujussuunikuuvoq taamaattumik ilimaginngilaa qangaanerusoq Sermip sinaava silarpasinnerugallarmat sumiiffiup pineqartup nalaani angalasoqartarsimanissaa.

Paasisat aallaavigalugit allattoqarfimmit siunnersuutigineqartoq malillugu Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aalajangiipput nunap aqqa pineqartoq katersani sumiiffimminiiginnassasoq, kisiannili nassuiaaserneqassasoq ilisimaneqanngitsutut.

5 pillugu

5a. Nassuttuumi nunat aqqi nalunaarsukkat nutaat

Nunat aqqi nalunaarsukkat nutaat ataani taaneqartut pillugit Angutinnguaq Olsen saqqummiivoq. Nunat Aqqinik Aalajangiisartut Angutinnguup saqqummiineri malillugit nunat aqqi nalunaarsukkat nutaat akuerivaat.

Nalunaarsuineq ingerlanneqarpoq februaarip 21-ani 2019-imi ingerlanneqarpoq, tassani nalunaarsuinermi ilaatigut Angutinnguaq Olsen allanik marlunnik ilagisaqarluni aamma peqataavoq.

5a1. Qorlortuarsuup Nuua (NÆS)

5a2. Qorlortuarsuup Qaqqaa (FJELD)

5a3. Kaatorissat Qaqqaat (FJELD)

5a4. Paarnat Nuuat (NÆS)

5a5. Iggiaa (ELV)

5a6. Eqalummiut Tupersuai (NÆS)

5a7. Qorlornera (VANDF)

5a8. Tuttut Puungutaat (FJEGR)

5a9. Qinnguttarfik (FJESI)

5a10. Aasivik (NÆS)

5a11. Aaggaalip Qaqqaa (FJELD)

5b. Aasianni (Saqqarleq) nunap aqqa nalunaarsugaq nutaaq

Nunap aqqa nalunaarsugaq nutaaq ataani taaneqartoq (5b1-mi taaneqartoq) pillugu Angutinnguaq Olsen saqqummiivoq.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut Angutinnguup saqqummiinera malillugu nunap aqqa nalunaarsugaq nutaaq akuerivaat.

Nalunaarsuineq ingerlanneqarpoq februaarip 21-ani 2019-imi ingerlanneqarpoq, tassani nalunaarsuinermi ilaatigut Angutinnguaq Olsen aamma peqataavoq.

5b1. Kussangajaarsuaq (SKRÅN)

5c. Savaateqarfiit nalunaarsuutitsinni (genstandsbetegnelseni) illoqarfiit nunaqarfiillu assigalugit inoqarfittut nalunaarsorneqalernissaannut siunnersuutit

5c1. Februaarip 19-ani Asiaq-mit piumaneqarput savaateqarfiit allattorsimaffiat katersatsinniittoq.

Katersani savaateqarfiit ilisarnaatigaat BYGDA – tassa nunat aqqisa suunerinik nalunaarsuinitsinni toqqammavigalugit atortakkatsinniittoq (genstandsbetegnelseni).

Taakkunani BYGDA ima nassuiarneqarpoq: ”BYGDA Bygd anden (Fåreholdersted o. l.) Nunaqarfik alla (savaateqarfik assingusorluunniit)”. Allaqqanera naapertorlugu savaateqarfiinnaanngitsunut aammali allanut assingusunut nalunaarsuutitut atorneqarsinnaavoq.

Taamaattumik genstandsbetegnelset aallaavigalugit savaateqarfiit assigisaallu tamarmik BYGDA-mi ataatsimoorlutik allaqqapput. Assersuutitut Upernaviup avannaaniittoq Ikerasaarsuk tassaavoq nunaqarfiup Nutaarmiut-p ilaa. Assersuutitut aamma taaneqarsinnaasut tassaapput Tunumiittut siullertut Kangertittivaq. Taanna tassaavoq ukiiffigineqartarnikuusimasoq. Aappaattut Qernertivartiit, taanna inuerunnikuuvoq. Taamaattumik savaateqarfiit immikkut nalunaarsuutitsinni nalunaarsorneqalernissaat allattoqarfimmit siunnersuutigineqarpoq.

Allattoqarfimmit siunnersuutigineqarpoq savaateqarfinnut BYGDA atorunnaarlugu AVLSTED imaluunniit GÅRD atulissasoq imalu nassuiaatitaqartinneqassasoq: Avlested/Gård. Kalaallisut nassuiaataa ima nassuiarneqassaaq: Nersutaateqarfik.

Nassuiaatitaani uumasut aalajangersimasut taamaallaat taanagit, kisiannili uumasuuteqarfiit assigiinngitsut taasariallit ataatsimut inoqarfittut taaguusernissaat Nunat Aqqinik Aalajangiisartunit aalajangiunneqarpoq.

Ataatsimiinnermi aalajangiussaq malillugu tunngavilersuinertalerlugulu Nunat Aqqinik Aalajangiisartunit Oqaasiliortunut akuerisassanngorlugu saqqummiunneqarumaartoq Nunat Aqqinik Aalajangiisartut allattoqarfimmut suliakkiutigaat.

5d. Nuummi pisuttuartarfiit Udsigten aamma Nedkørslen kalaallisut ateqartilersnissaannut siunnersuutit

5d1. Kommuneqarfik Sermersuumit saaffiginnissutigineqarpoq Nuummi/Nuup eqqaani pisuttartarfiit ulluinnarni Udsigten-imik aamma Nedkørslen-imik taaneqartartut kalaallisut qanoq ateqarnersut.

Katersatsinni kalaallisut qallunaatullu allattoqarfimmi nalunaarsugaatigineqanngillat, taamaattumik misissuinerup ingerlasimanera ima isikkoqarpoq:

Inuit sisamat ilaatigut Nuummiutoqqat aammalu timersornermik pinngortitamiinnermillu nuannarisallit saaffigineqarput. Taamaakkaluartoq paasiniaaffigisassat allat marluk uunga ataatsimiinnermut piareersarnermi pissarsiassaanikuunngitsut akissutissaat Nunat Aqqinik Aalajangiisartut tusaqqaarusuppaat, taamaattumik maanna suliaq aalajangiiffiginagu tulliani ataatsimiinnissamut misissoqqitassatut allattoqarfimmut suliakkiutigivaat.

6 pillugu

Soqanngilaq.

7 pillugu

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut Angutinnguaq Olsen immikkut qujaffigivaat ataatsimiinnermi piffissaqarluni peqataammat. Peqataanermini ilisimasani misissorsimasanilu annguppai nassuiaateqarfigalugillu.

Ilanngussaq 1

4a-mi 1-2-3-mi nunat aqqisa sumiiffiginikuusai:

Ilanngussaq 2

4a-mi 1-2-3-mi nunat aqqisa pineqartut sumiiffii nutaat: