The Language Secretariat of Greenland

Oqaasiliortut 2014 – 8 (gl)

OQAA – 190914(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat tallimanngorneq, septembarip 19-ianni 2014, nal.13.00
Oqaasileriffimmi.

Peqataasut: Carl Chr.Olsen, Karl Møller aamma Katti Frederiksen.

Peqataasinnaanermik nalunaanngitsoq: Stephen Heilmann
Peqataasinnaanani nalunaartoq: Eva M.Thomassen

Allatsi: Katti Frederiksen

Oqaluuserisat:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
    Siulittaasoq CCO tikilluaqqusivoq. Oqaluuserisassat taamaatillugit akuerineqarput, isummerfigisassalli tamakkersinnaanerat apeqquserneqarpoq ilaasortat marluk peqataannginnerat pissutigalugu. Taamaattoq ilaasortat pingasut najuummata ataatsimiinneq aallartinneqarpoq.
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera.
    Kingullermik ataatsimiinnermit juunip arfernannit imaqarniliaq taamaatillugu akuerineqarpoq.
  3. Saaffiginnissutit:

    a) Karl Elias Olsenimit saaffiginnissut (aatsitassalerinermi taaguutit).
    Karl Elias Olsen Oqaasiliortunut allakkatigut saaffiginnissuteqarpoq Oqaasileriffimmik suleqateqarnissamik ujartuisumik. Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoqarfimmut allagaqarsimavoq aatsitassalerinermi taaguutinik pisortatigut atuutilersussanik ingerlatserusulluni. Qinnuteqarsimanera akuerineqarsimasoq inuttaata nassuiaatigaa, Naalakkersuisoqarfiulli piumasarisimavaa matumani suliassami Oqaasileriffiup qanimut suleqatigineqarnissaa. Tamanna tunngavigalugu saaffiginnissutaa Oqaasiliortunit nalilersorneqarpoq akineqassalluni.

    Oline Inuusuttoq Olsen Inuussutissarsiornermut, Aatsitassaqarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi atorfilik siornali Oqaasiliortunut saaffiginnissuteqarpoq aatsitassalerinermi taaguutit katersorneqarlutik assigiissaarneqarnissaannik suliaqarnissamik suliakkinneqarsimalluni, tamannalu tunngavigalugu Oqaasiliortut aalajangerput suliassaq pingaartillu Oqaasileriffiup suliaq ataqatigiissakkamik aallartissagaa. Kingorna suleqatigiinnik pilersitsisoqarpoq, makkuninnga inuttaqartumik:

    Ole Christiansen, Nunaminerals
    Karoline Sommer, Greenland Oil Industry Association (GOIA) sinnerlugu.
    Oline Inuusuttoq Olsen, Aatsitassaqarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit.
    Arent Heilmann, Greenland Mining Services
    aammalu taaguutilerinermik ilisimasalik Lisathe M.Kruse, Oqaasileriffik.
    Katti Frederiksen ataqatigiissaarisutut peqatasussaq.

    Suleqatigiit naapisinniartaraluarlugit suli iluatsissimanngilaq, taamaakkaluartorli allaqatigiinnerit mailikkut pisarsimapput.
    Suliaq Oqaasileriffimmit aallartisarneqarpoq taaguutillu katersat assigiinngitsuneersut katersorneqareersut maannamut 800-it sinnerpaat, taakkualu ilaatigut imaraat taaguutit siornatigut atorneqareersimasut allakkiani paasissutissiissutineersut naqitaneersullu.
    Oqaatsit atorneqartut nikingatitertut assigiinngititertullu katersorneqarneri piffissamik atuingaatsiarfiummat taakkua piareeriarpata suleqatigiit ilisimatinneqarumaarput ilaatigullu naapitinneqarlutik. Naapitinneqarnissaanni suleriaatsimik qanoq ittumik ingerlaaseqartoqassaneranik eqqartueqatigiittoqarnissaa siunertaavoq, taakkununngalu suleqatigiinnut Karl Elias Olsen aamma ilanngutsinneqassasoq Oqaasiliortut aalajangerput.

    Tamanna tunngavigalugu KEO allaffigineqassaaq ilisimatinneqarluni suliap killiffianik kiisalu suleqatigiit naapeqqaarnissaannut ilaanissaanik.

    b) Erik Fleischerimit saaffiginnissut
    Eriup saaffiginnissutigaa uparuarlugu oqaaseq Oqaasiliortut akuerisimasaat pinerlutsaaliuineq.

    Eriup saaffiginnissutigisaa Oqaasiliortuni ataatsimiinnermi eqqartullatsiarneqarpoq. Ataatsimeeqataasut isumaqatigiipput ataatsimiinnermi peqataanngitsut mailikkut allaqatiginerisigut isummernerat aamma tusarneqassasut.

    Uani pineqarpoq oqaaseq Oqaasiliortut akuerisaat pinerlutsaaliuineq.
    Eriup oqaaseq isornartorsiorlugulu kukkusuunerarpaa, isumaqarlunilu tassaassasoq pinerluttaaliuineq.

    Uiguutip TSAALI-p atorneqarnera uani pineqarpoq, nagguimmut oqaluutaasumut ’ikkutaq’.
    Oqaatsit allat taamatut pissusillit tassaapput: allanngutsaalivaa, tammatsaalivaa, tikitsaalivaa, pitsaaliuineq il.il.

    Pinerlutsaaliuineq oqaaseq www.aviisitoqqat.gl malillugu aatsaat 1990-ikkut aallartittut atorneqartillugu siumugassaavoq, tamannali sioqqullugu amerlanertigut pinerluttaaliuineq atorneqarnerusarluni.

    ORDBOGEN malillugu aamma ima allaqqavoq: pinerluttaalisitsisut t qass politiet

    Ordbogeeraq aamma malillugu oqaaseq assingusoq atorneqarpoq: pinerdlitsailivâ = pinerlitsaalivaa

    Taassumunnga taputartuunneqarsimasutut aallartissimasinnaavoq, naluara, kisianni tassa Oqaasiliortut septembarip 22-anni 2010 akueraat taaguut [Kalaallit Nunaanni] Pinerlutsaaliuinermut Siunnersuisoqatigiit, taassumalu naalisaataa PiSiu.

    Taamaattumik Eriup uparuaataa allanngortinneqassappat Oqaasiliortut kisimik allanngortissinnaavaat. Taamaattumik ataatsimiinnissami tullermi aalajangiiffigisassanngorlugu suliarineqarumaartutut isumaqatigiissutigineqarpoq.

    c) Avaalaqiaq imalt. palleq
    Assimik nassiussisoqarpoq piluttat inerittullu assimiittut suunerinik paasiniaasumik. Paasiniaasoq Oqaasileriffimmiit ilisimatinneqarpoq atuagaq Nunatta Naasui 1997-imi saqqummersinneqarsimasoq atorlugu quppernerit 94-imiit 96-imut qimerluussagai. Quppernerni taakkunani asseq nassiunneqartoq sorliunersoq paasiniarneqarsinnaavoq, kisiannili aamma sumi/qanoq ittumi naasarnera aammali tikka qanoq ittuunera tunngavigalugu orpikkap suunera paasineqartarmat tamanna saaffiginnittumut malugeqquneqarluni.

    d) Produktportal kalaallisut
    Produktportal kalaallisut qanoq taaguuteqarsinnaanersoq saaffiginnissutigineqarpoq, Oqaasiliortullu aalajangiuppaat tassaassasoq

    Nioqqutinik paasiniaavik

    Taamatut aalajangiineranni tunngaviuvoq iserfissat (prislister… il.il.) nioqqutit pillugit paasissutissanik imaqarmata, atuisullu paasiniaasut paasisaqarnerorusuttulluunniit isertarfigisussaallugu.

    e) Armslængdeprincip kalaallisut
    Taaguutip armslængdeprincipip immini kulturimut tunngasuunera taaguutaani paasinanngilaq, taamaattorli oqaaseqatigiit pineqartussat allanneqarneranni kulturip pineqarnera ersersinneqartussatut naatsorsuutaalluni.
    Danskisut nassuiaatitaa imaappoq: princip om at afgørelser om den konkrete brug af bevillinger til kulturelle formål skal træffes af fagfolk i statslige el. lokale råd og nævn, uafhængigt af de politiske bevilgere

    Tamanna tunngavigalugu taaguut manna Oqaasiliortunit aalajangiunneqarpoq:

    Atugassiissutit/akuersissutit qanoq atornissaat aalajangersariigaanngitsut

    f) Aattorpoq aamma meqqoq sumit aallaaveqarpat?
    Oqaatsit apeqqutigineqartut nagguii immikkut nassuiaatissaqartinngikkaluarlugit taamaattoq isumaat Oqaasiliortunit nassuiaatiginiarneqarput.

    Timmissat nersutilluunniit assigiinngitsut aattorneqarsinnaapput, tassa ameerneqarlutik.

    Aattorpaa-mik oqartarneq ordbogersuaq Comparative Eskimo Dictionary malillugu aak-mit naggueqassangatinneqarpoq, taamaakkaluartoq suli nassuitsumik oqaatigineqarsinnaanngilaq sooq taamak naggueqarnersoq.’

    Aammattaaq oqaatsip aattorpaa-p ullumikkut atorneqartarnerani isumaa nikikkiartorsimasoq paasinarpoq, tassalu aamma isumaqartinneqartalerluni tuttu ameerlugulu aggorpaa-mik.

    Meqqoq naggueqatitta mipquq-mik taasagaat qanga allattaasitoqarput malillugu mevqoq-mik allanneqartarpoq.
    Kingulliinut, uppatinut tunngassuteqarpoq, taamaattoq oqaaseq Inuit Nunaanni tamani Alaska tikillugu assigiimmik atugaasoq ilisimatitsissutigiinnarsinnaavarput.

    g) Psykologimi taaguusersuineq pillugu saaffiginnissut
    Uilu psykologinngorniaq siornaakkunnili saaffiginneqqaarpoq immikkut tarnip pissusaanik ilisimasalittut ilinniarnini tunngavigalugu taaguutinik suliaqarumalluni qanoq iliuuseqarumasoq. Saaffiginnereernerata kingorna Oqaasileriffimmiit siunnersorlugulu atorsinnaasaanik tapertaaffigereerlugu massakkut saaffiginneqqippoq suliamik killiffiat nalunaarutigalugu, aammali paasiniarlugu Oqaasileriffimmit arlaannik suliaannut attuumassuteqarsinnaasunik suliaqartoqarsimaneranik.
    Oqaasiliortut soqutiginnipput Uilukkut suliaasa takunissaannut, aammali suliap ingerlateqqinneqarnissaani suleqatigiinnik pilersitsisoqassappat suleqatigiit kikkunnit inuttaqarsinnaanera isumaliutigilereerlugu. Maannamut aqqit taaneqartut tassaapput: Amalie Pedersen, Poul Bisgaard, Inuk Bourup, kiisalu Karen Marie Nathansen. Uilukkut suliaat assigiissaarinermik siunertaqarmata iluatinnaateqaqimmatalu ingerlateqqinneqarnissaannut Oqaasiliortut tapersiipput.

    h) KNR-radiukkut oqaatsit pillugit aallakaatitsisaleqqeqqusisut
    Oqaasiliortunit radiukkut oqaatsit pillugit aallakaatitsisarnerit iluatigineqarput, tamannali Oqaasileriffimmi atorfilinnik aamma qanoq isummerfigineqassanersoq apeqqutaavoq. Sulisut piffissaannik annertuumik atuiffiulinnginnissaa siulittaasup Oqaasileriffimmilu pisortaasup pingaartippaa. Aamma eqqaaneqarpoq maanna facebookimi oqaatsit sammineqarluartaqimmata inuit ajornartorsiutaat, nassuiagassat naqqiissutit assigisaallu tassuunakkut paasilertupallanneqarsinnaasut isumassarsiorfigineqarsinnaasullu.

    i) KNR-ip Siunnersuisoqatigiivinut ilaasortassamik innersuussinissaq
    Oqaasiliortut isumaqarpoq allakkiaq Oqaasileriffimmut saaffiginnissutaammat innersuussinissaq Oqaasileriffimmi atorfilinnit pissasoq, taamaaliortoqassaarlu.

    j) Bevaringsværdig aamma fredet kalaallisut taaguutaat
    Taaguutit paatsuunganannginnerusut atorneqarnissaat assigiissarneqarnissaallu siunertaralugu Oqaasiliortunut suliassanngortinneqartoq ima aalajangiiffigineqarpoq:

    Fredet tassaasoq allanngutsaaliugaq imalt. eqqissisimatitaq
    Bevaringsværdig tassaalluni eriaginartoq imalt. allanngutsaalisarialik

    Bevaringsværdig område
    * Nuna eriaginartoq
    * Nuna allannguutsaalisarialik

    Bevaringsværdig bygning
    * Illu eriaginartoq
    * Illu allannguutsaalisarialik

    Fredet område
    * Nuna eqqissisimatitaq
    * Nuna allannguutsaaliugaq

    Fredet bygning
    * Illu eqqissisimatitaq
    * Illu allannguutsaaliugaq

  4. Taasariaqartut allat
    Ilaasortat ilaannit apeqqutigineqarpoq niuertarfiit inuuissiorsinnaanersut, massakkummi inuuissiortunik oqartaleraluttuinnarmata uffa immaqa nalliuttorsiorneq atussallugu naapertuunnerugaluartoq.

    Kingulliullugu saaffiginnissut alla tusaatissatullu tiguneqartoq ilisimatitsissutaaginnarpoq, tassalu ordbogini oqaatsit ukua allaqqannginnerinik allagaqaat: aakinnga aammalu aaqanna. Oqaasiliortut oqarput aajinnga, aajanna assigisaallu aamma ilaanngitsut.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi