Oqaasiliortut 2012 – 2 (gl)

OQAA – 080212(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat marlunngorneq, februaarip 8-anni 2012, nal. 13.00
Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.

 

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Stephen Heilmann, Eva Møller Thomassen, Lotte Holm aamma Katti Frederiksen.

Allatsi: Katti Frederiksen

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.

   Siulittaasoq ilisimatitsivoq Arktisk Rådimi Issittumi oqaatsit pillugit misissuinissamut tunngasumik ataatsimiigiangajalluni.

   Oqaasiliortut ataatsimeeqqinnissaat oqaatsinut politikkip ilassutissartaanut siunnersuutinik imalik kisiat pillugu ingerlanneqassasoq isumaqatigiissutigineqarpoq, tamannalu februaarip naanerani marsilluunniit aallartinnerani pissasoq aalajangiunneqarluni.

2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera.

   Taamaatillugu akuerineqarpoq, tunumiutullu allattarnermut tunngasortaani LH oqaaseqarpoq 1986-imi Louis-Jacques Doraisikkut periusaat nangeqqillugulusooq pisoqarmat ilungersuummernarigini, tunngaviusumilli siunnersuut akuerisinnaallugu. Taamaammat LH-ip ilassutigiumasai ilanngunneqassasut isumaqatigiissutigineqarpoq, taamaalillugu sammisaq pillugu kingumut takuneqarsinnaaniassammat qanoq sunillu eqqartuiffiusimanersoq. Taamaalillugu LH-ip ilassutigiumasaa ilitsersuusiorniarnermi ilagitinneqarsinnaasassaaq.
   Naggasiullugu tunumiutut taaguutit taggisaasut ‘aik’-imik naanilerneqarsinnaasarnissaat LH-ip aamma siunnersuutigaa, taannali naaneq {ai} isummanik marlunnik peqarluni diftongiunera (nipit marloqiusat ataatsimoortut) pissutigalugu CCO-p uterfigineqaqqissinnaanera siunnersuutigigallaqqaarpaa.

3. Aalisakkat taaguutaat

   Taaguutit maannamut katersaasut kalaallisut latinerisullu allaqqaneri salliutillugit erseqqissumik suliareriarlugit akuerisassanngorlugit Oqaasiliortunut ingerlateqqinneqassapput. Taaguutit ataatsimut taaguutaasut aamma pingaartinneqassapput, taaguutillu allat nassuiaataasut ataatsimut taaguutit (overbegreb) saniannut allattorneqarsinnaassallutik.

4. PiSiu-mit saaffiginnissut

   Qanoq akineqarnissaanik nassuiaammillu CCO-p siunnersuutaa nassiunneqassaaq.
   Tassani Pinerlutsaaliuinermut Siunnersuisoqatigiit Oqaasiliortut akuereriigaat atuutiinnartinneqassaaq kukkunerunanilu. Pinerlitsaaliuinermik oqarnermi isummamik allanngortitsisoq pillugu akissutissatut siunnersuummi nassuiaatigineqarpoq.

5. justits kalaallisut

   Taaguusiiniarnermi oqaatsip taaguutip atuuffimmini sunarpiaq imarineraa paasiniarneqaqqaartarpoq. Matumanilu aamma tamanna pivoq; taaguutip justitsip iluaniittut, naapertuilluarneq aammalu inatsisinik atortitsinissamut tunngasut siornatigut Landsrådini aamma atugaareerput.
   Ministeriet pineqarpat taava taaguut qangali atuuttoq Inatsisinik atortitsinermut ministeriaqarfik atorneqassaaq.

6. Eksistentiel psykologi & Systemisk og psykodynamisk tilgang

   Immikkut ilisimasalittut ilinniarnermi suliaqarnermilu taaguutit atorneqartartut amerlasuutigut latinerit oqaasiinit aallaaveqartut oqaatsini tamalaani atuliinnarneqartarput, matumani aamma tarnip pissusaanik taaguutit pineqartut oqaasersiatut atuinnassasut Oqaasiliortut isumaqatigiissutigaat, nassuiaaserniaraannilu sumut atuunneri qanorlu paasisariaqarneri kalaallisut allanneqarsinnaallutik.

7. kiallortoq

   Kalaallisut taaguutaata danskisut qanoq taagorneqartarneranut tunngasumik paasiniaasoq nassuiaanneqarpoq kalaallisut taaguut kialluttoq kisimi atugaasoq. Aamma paasiniaasup paasiniakkami danskisuua paasisimarpasimmagu danskisut qanoq taagorneqartarneranik aperineqassaaq.

8. ’kræfterpoq’-mik oqartarneq

   Taamatut oqartoqartarnera ilisimaneqarpoq, Oqaasiliortulli atorunnaarsinneqarnissaanut toqqaannartumik qanoq iliuuseqarsinnaanngillat ordbogini allassimasut kisimik innersuussutaasinnaallutik. ORDBOGEN-imi ilaatigut ima allassimasoqarpoq:
   kræftpatient sb. (-en, -er) kræftertoq aamma
   kræftfremkaldende adj. (-, –) kræfteqalernartoq

   Taamatut periusilimmik oqartarneq aamma oqaatsini allani atuuppoq, taakkualu ilaatigut isummanik assigiinngitsunik pilersitsisarlutik, soorlu aappoq ~ aaqarpoq, nuappoq ~ nuaqarpoq. Allanili immikkut isumaqalersitsisarani, soorlu Gonorrerpoq ~ Gonorreqarpoq, Tuberkoluserpoq ~ Tuberkuloseqarpoq il.il.

9. danskit oqartarnerat ’kaffemik’

   Saaffiginnissummi matumani, aammalu siusinnerusukkut taamatut saaffiginnissutigineqartartut akineqartarnerattut akineqassaaq; tassalu oqaatsit ataasiakkaat allat atugaat Oqaasiliortut annerusumik qanoq iliuuseqarfigisinnaasannginnamikkit.
   Pineqartumi kalaallisut qanoq paasinninniarnerput assigiinngisititaarsinnaavoq, matumanili danskit taamatut oqartarnerminni qanoq isumaqartitsinerat aamma apeqqutaaqataavoq.

10. fiberrig kost aamma kandidat i levnedsmiddelvidenskab, ernæring & diætetik

    Oqaasiliortut aalajangiuppaat fiberrig kost kalaallisut ima taaguuserneqassasoq:

    nerisassat ipaguartuut imaluunniit nerisassat ipaguaqarluartut.

    Samuel Kleinschmidtip ordbogiliaani 1871-imeersumi oqaaseq ipak taassuminngalu nagguillit aamma ilanngussimavai ilaatigut ima nassuiakkaminik: ipak: fiber, aare, trevl, (i træ, horn, kjød)
    ipakippoq: er småfebret, har fine Aarer.
    Taassumunnga uiguusiunneqartoq –Guaq (ruaq, guaq) isumaqarpoq taassumunnga assingusumik atugaq, soorlu ulik ~ uliguaq.

    kandidat i levnedsmiddelvidenskab, ernæring & diætetik kalaallisut ima taaguuserneqarpoq:

    inuussutissalerinermik ilisimatusaatinik, peqqinnartunik immikkullu nerisaqarnermi ilinniagartooq.

11. Taaguut ’nunat inoqqaavi’

    Piffissami kingullermi oqallisigineqangaatsiartoq, aammali siusinnerusukkut aamma qaqilerneqartarsimasoq ‘nunat inoqqaavi’ pillugu Oqaasiliotut siulittaasuata nassuiaataa ilaliussatut ilanngunneqarpoq.
    Taaguut qangali Oqaasiliortuni akuerisaareerpoq, inuilli paatsoorniartarnerannut patsisaavoq taaguutip taaguutitut atuunnera pinnagu isumavia tikinniartaramikku, naak oqaatsitsinni taamaattunik taaguutaalersimasunik (leksikalisering eqqarsaatigalugu) ulikkaaraluartugut.

    Taaguummi matumani pineqartumi inuit pisinnaatitaaffii pineqartut tunngavigalugit pilersuuvoq. FN-imi inuit pisinnaatitaaffiisa isumaqatigiinniutiginerini nunani tamalaani taaguutit assigiinngitsut atuuttut (aboriginals, natives, Indians il.il.) naapertuukkunnaarmata tamanit isumaqatigiiffiusumik tuluttut indigenous atulersinneqarpoq, tamatumalu malitsigisaanik aamma naapertuuttumik kalaallisut taaguusiisoqarsimalluni. Uanili erseqqissaatigineqassaaq taaguummik ‘nunat inoqqaavi’-nik atuineq ima paasineqassammat tassani nunami kulturimik pilersitsisut; tassaannaanatik nunaqaqqaartut imaluunniit nunami piginnittut. Taamaammat taaguut Oqaasiliortunit akuerisaasoq ordboginilu allaqqasoq inatsisit pisinnaatitaaffiillu tunngavigalugit isumaliutigeqqissaagaalluni atugaalersinneqarsimasoq tamanit akuerineqarluni atortariaqarnera nassuiaatigalugu erseqqissaatigineqaqqiinnartarsinnaavoq.
    Siunnersuutigineqarportaaq nassuiaat taanna atuagassiat ilaannut nassiunneqarsinnaasoq.

12. Nittartakkami oqaatsit ujartorneqartartut

    Ilisimatitsissutigineqarput oqaatsit suut Oqaasileriffiup nittartagaani ujartorneqarnerpaajusarnersut, taakkualu nassuiaataat nutsernerilu misissorneqariarlutik pisariaqassappat aaqqissorneqarlutillu naqqissorneqassapput, taamaalilluni atuisut taaguutit oqaatsillu akuerisaasut atornerulerneruniassammatigik.
    Taakkua oqaatsit ilaatigut makkuupput: sagsbehandler, strategi, holdning, effektiv, moral, formel, forudsætning, adfærd, forhold, kreativ il.il.

13. Allat

    Saaffiginnissut taaguutinut pingasunut tunngasoq:

    den udøvende magt – inatsisinik atuutsitsisut
    den lovgivende magt – inatsisiliortut
    den dømmende magt – eqqartuussisoqarneq

    Taakkua (magtens tredeling) kalaallisut ima taaguuserneqarsimavoq
    oqartussaaffiit pingasunut immikkoortiternerat.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi

 

TAAGUUT: Nunap inoqqaavi

Nunap inoqqaavi pillugu aliikkutassiatut aallakaatitaq malillugu allannguinissaq tunngavissaaleqissunnarpoq, isorinnilluni nassuiaateqartup taaguusiinermi tunngaviusunik paasinninnginnera pissutigalugu.

Upperniutit atorlugit isummersortunut malinnaanaveersaartariaqarpugut. Aamma maanna biibili kisiat tunngaviginagu atuartitsisoqartarpoq paasissutissiisoqartarlunilu, Inuit ilaat isumaqarput Adamikkut Evalu nunap inoqqaajusut. Taaguut pineqartoq upperutsip nassuiaariaasianut ataatsimilluunniit attuumassuteqanngilaq Nikittussat nikittariaqalerput.

Nassuiaanerit torrutiinnakkat ilaatigut mianersorfigilaartariaqarput. Aamma illit ukiorpassuarni akuuninni tamanna malinnaaffigereerpat, tassa taaguut una aamma apeqqut una inuit pisinnaatitaaffiinut tunngassuteqarmat, taakkualu isumaqatigiinniutiginerini aboriginals, aboriginees, natives, Indians, de indfødte folk taaguut tamanut naapertuukkunnarmat indigenous tamanit isumaqatigiinnikkut akuerisaasumik nunat tamalaat akornanni inatsisini atugassanngortinneqarpoq, aamma pissutigalugu uagutsinni nunaqaqqaartuuneq (taanna Akilinermi naggueqatittta atortagaat), nuna kisiat pinnagu kulturi nunami tassani pilersoq inuinit pilersitaammat, ataniarnermilu ukiorpassuarni tunngaviulluni. Nunap nammineq kulturi pilersinneq ajunnguatsiarmagu, inuisali kisimik, tassani nunap inuisalu peqatigiinnerannik ersersitsineq pingaarpoq, oqaatsimi nunat inoqqaavinik atuinermi.

Taamaattumik suliassaasimavoq nunat inoqqaavi/nunap inoqqaavi indigenous peoples-imut taaguutitut immikkuullarissumik atortitaasumik akuerisatut atortilissallugu. Tamannalu Oqaasiliortut akuersisarnermi malitassiat malillugit naammassivaat.

Tuluttut:

Native: nunat inuiinut taaguutitut atugaasartoq nunap inuiinik isumaqartariaqanngilaq, isumaqartarami illoqarfimmit nunaqarfimmit tassannga kingoqqisoq.

Aboriginal: Tuluit kunngeqarfiata inatsisilioriaasianit aallavilittut atugaavoq taakkua namminneq paasinninnerat takussutissaqartinniarlugu. 1854-56-imit British North American Act tassani aallaaviuvoq qanittuaraq tikillugu. Inuit pisinnaatitaaffiisa isumaqatigiinniutiginerini tamanna erseqqissorujussuuvoq.

Aboriginee: Tuluit kunngeqarfianni Australiamut New Zealandimullu tunngasumik taamaalaat atugaavoq, imaluunnit inatsisinut taakkuninga atuisunut.

Indian: USA-mi: Bureau of Indian Affairs (BIA) pillugu suliamut inatsisiliornermullu tunngaviuvoq taaguut Indian isumaqartinneqarami nunap inoqqaavi USA-miittut tamaasa pillugit. Taamaattumik naggueqativut pillugit inatsisiliornermi allannguut siulleq tassa Alaska Native Lands Claims Settlement Act 1971-imeersoq, tassani Native pineqarluni Alaskami nunap inoqqaavi, tassa USA-muinnaq tunngasoq.

Nunat Inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit FN-ip nalunaarutaa USA-mi nunami namminermi pissutsinut ministerip nalunaarusiorfigigamiuk aamma apeqqut taamatut tuluttut taaguusiineq taanna erseqqissumik isummersorfigaa.

Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit taakkualu atortitaanerat pillugit suleqataasutut pisariaqarpugut United Nations Declaration of the Rights of Indigenous Peoplesip Indigenousimik immikkuullarissumik atuinera tunngavigalugu isummersussalluta.

Taaguut aamma nunarsuarmioqatigiit iluanni isumaqatigiinniutigeqangaatsiaqqaarluni atugaalerpoq, naalagaaffiit ilaannit sivisuumik oqaatsip isummersugaanera nangiaripajaaqqaarneqarami, 2002-milu WSSD-mi Johannesburgimi FN-ip naalakkersuinikkut isummiutaani siullerpaamik indigenous peoples atugaavoq, kingorna aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut apuuppoq.

Oqaasiliortut isumaliutit qulaani pineqartut tunngavigalugit taaguusiinerat atuummat allanngortinissaa ilimananngilaq, aamma ICC-p nittartagaatigut ataasiarani nassuiaataareerpoq, malinnallutik paasinnikkumasut ilitsersortariaqassapput.

Danskisut

aamma danskisut de indfødte atornagu de oprindelige folk atugaavoq, Dansk Sprognævnip akuersineratigut, soorlu aamma Avannaamioqatigiinni taaguut Inuit Eskimoer-mut taarsiullugu akuerisaasoq.

Norskisut:

urbefolkninger atugaavoq

Taamaattumik maana taaguutit akuerisatut atugaasut inatsisit malillugit maleruagassatigut akuerisaasut akueralugit atortariaqarpavut, tunngaviilu paasillugit, aamma ordboginiipput.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Carl Chr. Olsen