Oqaasiliortut Ataatsimiinnerat sisamanngorneq septembarip 11-ani 2008 nal. 10.00 Ilimmarfimmi Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.
Peqataasut: Ellen J.Karlsen, Abia Abelsen, Stephen Heilmann aamma Carl Chr. Olsen
Allatsi: Katti Frederiksen
Eva Møller Thomassen angalanissani peqqutigalugu peqataassanngilaq
Oqaluuserisassatut siunnersuutit:
- Tikilluaqqusineq
- Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera.
- Nordisk årsmøde – Helsingør
- Saaffiginnissutit suliassartallit:
- Bachelor kalaallisut (31.08.08)
- Siulitta sakkuisa atii (02.09.08)
- Dansk nationalitetsbevis (08.09.08)
- Kalaallisut “Fællesadministration” qanoq nutserneqarsiqarsinnaava?
- Gruppe (=pulje) kalaallisut (09.09.08)
- Sygeplejestudiet (10.09.08)
- KNR-imi Oqaatsit-p aallakaatinneqartalernera
- Allat
Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi
1 aamma 2 pillugit:
Siulittaasoq tikilluaqqusereermat kingullermik imaqarniliami naqqiissutissat arlaqaaluttut naqqiissutigineqarput. Siullermik Avannaamioqatigiit Killiit Avannaamioqatigiillu qanoq atorneqarnissaannut nassuiaat aaqqinneqarluni, aappaattut Marketingskoordinatorip kalaallisuunngortinnerani pisortaq atorneqarsimasoq ataqatigiissaarisumik taarserneqarpoq, pingajuattut rødlistep aalajangiivigineqarnerani nassuiaammik ersarinnerusumik nassuiaatitalernissaa qinnutigineqarluni naggataagullu oqaluuserisap 3.12-ip oqaaseqaatigiittut allassimanera paasiuminarnerusumik aaqqinneqaqqulluni.
3 pillugu:
Avannaamioqatigiit oqaatsit pillugit Helsingørimi ukiumoortumik ataatsimiillutik naapissimanerannit ilisimatitsissutit Oqaasiliortunut tusarliunneqarput. Netværksmødimi rapporti saqqummiunneqarpoq Fælles Nordisk søgportal, tassa Avannaamioqatigiit oqaasii atorlugit oqaatsit isumaannik ujarliut siunissami atuutilersinnaanissaanik misissuinerit saqqummiisoqarpoq.
Ataatsimiinnermi ukioq manna qulequtaritinneqartoq tassaavoq oqaatsinut isiginneriaatsit, oqaatsinik atuinerit kiisalu oqaatsinut politik.
Ataatsimiinnermi ilanngullugu saqqummiunneqarpoq Nordisk Sprogrådip 1998-imili suliaq aallarnigaa ‘Moderne importord i Norden inunnit 30-nit misissuivigineqarluni suliarineqartoq, tassa Avannaamioqatigiit oqaasersianik atuisarnerat misissuiffigalugu suliap inerneri soqutiginaatillit saqqummiunneqaramik, ilaatigut makku paasineqarsimallutik: nunani avannarlerni ulluinnarni oqaasersianik atuinermi nuannarisaqannginnerusut, taakkuukkajupput oqaasersianik atuinerusut, tassa ima paasillugu oqaasersianik atuinermik nuannarisaqanngitsut sianiginngisaminnik atuikkajunnerupput, aammalu taakkunani angutit arnanut sanilliullugit oqaasersianik atueqqajaanerusut paasineqarsimalluni.
4. 1. pillugu:
Bachelor kalaallisut qanoq taaneqartassanersoq apeqqutigineqarmat Oqaasiliortut isumaqatigiipput akademiskiusumik ilinniakkat taaguutaat tamaasa katersoriarlugit ataatsimut suliarineqarumaartut, taamaattorli taaguutit nunarsuarmioqatigiinni atugaareermata kalaallisuunngortinnissai pisariaqartissorineqanngilaq, soorluttaaq siuisinnerusukkulli taaguut cand.mag. kalaallisut qanoq taaguuteqartinneqarsinnaanera aamma apeqqutigineqarmat taaguut nunarsuarmioqatigiinni tamani atugaareermat uagut allanngortinnagu atuinnassagipput aalajangerneqareernikuusoq.
Taamaallaalli oqaatsit ullumikkut atugaasut, soorlu ilisimatooq, ilisimatusartoq, ilinniagartooq, misissuisoq il.il. sorpiaaneri misissorneqariarlutik nunarsuarmioqatigiit taaguutaannut sorlernut atugaaneri ersarinnerusumik inissitsiterneqassallutik.
4. 2. pillugu:
Siulitta sakkuisa atii pillugit katersagaateqartoqarnersoq aperisoqarmat tamanna katersugaasivinnut innersuussutigineqassaaq. Maangaanniilli atuakkat pioreersut innersuussutigineqassallutik, ilaatigut makkuusut Ethnography of the Egedesminde District with Aspect of the General Culture of West Greenland Kaj Birket Smithimit suliaasimasoq, H.C. Petersenip qaanniornermut ilitsersuusiaa Qaanniornermut ilitsersuut, Otto Sandgreenip atuakkiaa Piniartorsuaq, John Andersenip issittumi ilisimatuup atuakkiai Grønland – på oplevelse i kajak aamma Mit Grønland – opdagelsesrejser i kajak kiisalu Meddelelse om Grønlandimi Contributions to Polar Eskimo Ethnography-mi Erik Holtvedip allaaserisai.
Apeqqutip eqqartorneqartup saniartigut siulitta sakkuinut tunngasut taaguutit nittartakkakkut takuneqarsinnaasunngorsinnaanissaat Oqaasiliortunit eqqartuiffigineqareerluni Oqaasiliortut aalajangerput katersugaaasivimmut allagaqarniarlutik, tassani siulitta sakkuisa siunissami nittartakkakkut takuneqarsinnaasunngornissaanut suliassaq kajumissaarutigineqassalluni.
4. 3. pillugu:
Saaffiginnissut angallatinut tunngatillugu dansk nationalitetsbevisip kalaallisut qanoq taaneqartarnera apeqqutigimmagu ima akissusiorneqarpoq:
Angallatit suminngaaneerneri pineqartillugit qangali taaguut atorneqartarpoq angerlarsimaffeqarneq. Tamannalu angallatit nunatsinni tikittartut sumit pisuuneri aallaavigalugit immikkoortinneqartalermata tamanna taaguut atorneqalersimavoq, taamaattumillu dansk nationalitetsbevisimik kalaallisut oqarniaraanni ima oqartoqassalluni: angallat Danmarkimi angerlarsimaffeqartutut uppernarsaateqarpoq imaluunniit angallat Danmarkimi angerlarsimaffeqarpoq.
4. 4. pillugu:
Fællesadministration suliaqarfinni assigiinngitsuni assigiinngitsumik taaguuserneqartartoq pillugu saaffiginnittoqarmat kalaallisut taaguutissaanut siunnersuut ataatsimut allaffeqarfik Oqaasiliortunit tamanit tulluuttutut isigineqarluni akuersissutigineqarpoq, taamaattumillu pisortatigoortumik tamanut atuuttussianngorluni.
4. 5. pillugu:
Assammik arsaattartut anngunniullutik unammilerunik oqaatsit qallunaatut gruppe (=pulje) atorneqassapput. Taakkua kalaallisut qanoq taaguuteqartinneqassaneri apeqqutigineqarmat ordboginissaaq allaqqasup oqaasersiap gruppi-p atorneqaannaarrnissaa siunniunneqarpoq timersornerup iluani atugaareermat tulluutsinneqarnerummat, timersornermilu oqaluttaasartut nassuiaanerminni oqaaseq anngunniuttut atortarpaat, taamaattorli unammeqatigiiaat agguarneqarsimanerinik taasiniaraangamik gruppi puulialu atortalugit.
4. 6. pillugu:
Peqqissaanermik Ilinniarfiup sygeplejestudiep kalaallisut taaguutissaa pillugu saaffiginnissutaa Oqaasiliortunit akissusiorneqareerluni maanna Peqqissaanermik Ilinniarfiup qisuariarfigaa. Oqaasiliortut siunnersuusiaat Peqqissaanermik Ilisimatusarfik maanna nammineq atuisuisa ima siunnersuutigaat: Peqqissaasutut Ilisimatusarfik. Siunnersuulli Oqaasiliortut isumaannik allanngortitsinngilaq, taaguusiiniarnermimi inuit ilinniartut sunngorniarneri pineqarpallaaratik ilinniakkap suunera aallaavigalugu, tassa ilinniakkap imarisaa qitiutillugu taaguusiigamik, tamannalu saaffiginnissuteqartunut nassuiaatigineqarluni ingerlateqqinneqassaaq.
4. 7. pillugu:
KNR-imi Oqaatsit-p aallakaatinneqartalerneranut atatillugu oqaatsit nassuiaatitallit 17-it suli pisariaqartinneqarmata Oqaasiliortut ikiortiserineqarput oqaatsinik piukkussaqarunik ilassuteqaqqullugit.
5. Allat pillugit:
Saaffiginnissutit allat oqaatsit ataasiakkaat isumaat imarisaallu pillugit saaffiginnissutaapput, ukuusut: inuussutissarsiut/inuutissarsiut, nalunaaqutaq ataatsimut/ataatsinut, transfer pricing kalaallisut, oqalualaat aamma oqaluasaat, qimmip qungasequtaa.
Inuussutissarsiutip inuussutissaq aallaavigimmagu nagguimmigut ersereerpoq sorleq eqqortuunersoq, tassanilu immaqa nipit aninneqartartut aallaavigalugit inuit ilaanni inuutissanngorsimavoq paatsuuinermik tunngavilik.
Nalunaaqutaq ataatsimut aammalu ataatsinut immikkut assigiinngitsunut atorneqartarnersut apeqqutigineqarpoq. Naanerit –mut aamma -nut qasseersiummik allanngortitsinerinnaapput, taamaattumik oqartarpugut nalunaaqutaq ataatsimut, sumut tunnganera apeqqutaatinnagu.
Transfer pricing kalaallisut taaguuserniannginnerani qanoq isumaqartillugu sumullu atorneqartillugu apeqqutigineqarnersoq paasiniarneqaqqaassaaq, taamaasiornermi taaguut eqqornerusoq aatsaat pilersinnaammat.
Oqalualaat/oqaluasaat aamma oqaluttuat assigiinngissutaat pillugu apeqqutilliisoqarmat nassuiaatit:
Oqalualaartussaqaraluarnerpoq…-mi Oqaluttuat H.J.Rinkip katersai-ni taaguutit oqaluttuat aamma oqalualaarutit ima immikkoortinneqarput: oqaluttuat (ullumikkut oqaluttuatoqqanik taasakkavut) tassaapput siuaasanit kingornussat ukiorpassuarni oqaluttuareqqiisarnernit ingerlateqqinneqartarsimasut.
Oqalualaarutit oqaluttuaapput nutaanerusut, taakkualu pilersimapput inooqatigiit nutaat pileriartorneranni, soorlu siullermik arfanniat, kingusinnerusukkullu kristumiussutsip pilernerani aallaaveqartut.
Knud Rasmussenip oqaluttuat oqalualaallu ima immikkoorsinniarpai:
Oqaluttuat tassaapput oqaluttuatoqqaq qangarsuarli eskimuunit ’pigineqartut’, oqalualaallu inunnit ukiuni suli eqqaamaneqarsinnaasuni inuusimasunik imaqartut. Tamatigut inoqarfinnut aalajangersimasunut atasuupput, taamaattumillu sumiiffissarsineqarsinnaallutik.
Hans A.Lyngep Else Kleistillu ilinniartitsisunut mappersagaliaanni Oqaluttariarsorneq-mi allaqqavoq kalaallisut oqaluttuatoqqat immikkoorsinniarneqartarneri ajornartorsiutigisarivut, oqaluttuallu oqaluttuatoqaanersut oqalualaajunersulluunniit inissikkuminaattartut.
Halsbånd kalaallisut qimmip qungasequtaanik taaneqarsinnaanersoq saaffiginnissutigineqarpoq, tamannalu ippinnartoqaranilu ilaatigut atugaareermat isumaqatigineqarluni akuersaarneqaannarpoq.
Oqaasileriffiup KNR-radio aqqutigalugu aallakaatittagaanut tunngassuteqartumik Oqaasiliortut eqqaasissuteqarput Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit saqqummiussisoqarniartillu imaqarniliat aatsaat akueriteqqaarlugit avammut saqqummiunneqartarnissaat.
W kalaallisut veersuarmik taaneqartarnissaanut atatillugu Oqaasiliortut oqaatigaat ‘veersuaq’ suli tamanut atuuttussianngorlugu akuerineqanngitsoq, taamaattorli imaqarniliat ilaanni akuerineqarsimasutut allaqqammat ataatsimiinnissap tullissaanut oqallisissatut siunnersuummut ilanngunneqassalluni.
Ataatsimiinnissami tullermi Oqaasiliortunit nalunaarut 2007-imeersoq eqqartugassatut pingaarnertut inissinneqassaaq. Kiisalu terminologiens terminologi ukiamut novembarip qaammataani ulluni marlussunni suliaralugu aallarteqqinnissaa aalajangiunneqarpoq, taaguusersuuserinermilu ilisimasallip Lisathep peqataatinneqarnissaa Oqaasiliortut kissaatigaat.
Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi