The Language Secretariat of Greenland

Oqaasiliortut 2012 – 5 (gl)

OQAA – 020412(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat ataasinngorneq, apriilip aappaanni 2012, nal. 10.00
Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.

 

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Eva Møller Thomassen, Lotte Holm aamma Katti Frederiksen.

Allatsi: Katti Frederiksen

Stephen peqquteqarluni pisinnaanngimmat sinniisoq aggersarneqaraluartoq ulluliunneqartumik paatsuuisimalluni takkutinngilaq.

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit
    Siulittaasoq tikilluaqqusivoq ilisimatitsissutillu naggataani tikikkumallugit nalunaarluni. Saaffiginnissut detentionimut tunngasoq oqaluuserisassanut ilanngunneqarportaaq.
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera
    LH-ip ilannguteqqusai allallu naqinnerliukkat aaqqinneqarput, taamaatillugulu akuerineqarluni.
  3. Oqaatsinut politikkimut oqaaseqaatit danskisoortaat.
    Oqaatsinut politikkissap ilassutissaatut siunnersuummut tusarniaanermi Oqaasiliortut oqaaseqaataat danskisuunngortinneqarsimasoq pillugu Oqaasileriffimmit suliarineqariarluni Oqaasiliortunut akuerisassanngorlugu ingerlateqqinneqassaaq.
    Taaguutit atorneqartut ilaat nikingapput, assersuutigalugu ilageeqarneq menighedimik nutserneqarsimavoq, danskisulli kirke atorneqartillugu oqaluffik ilagiillu pineqartartut.
  4. Aalisakkat taaguutaat aamma siunnersuutit Ilinniusiorfimmit.
    Timmissat taaguutaannut tunngasut misissorneqariarlutik uterfigineqassittussatut siunniunneqarput.

    Aalisakkat taaguutissaatut siunnersuutit misissorneqarnerini ima aalajangiisoqarpoq:

Alanngialasoq Glacier Lanternfish Isprikfisk Benthosema glaciale
Suluppaagarnaq Arctic Rockling Kortstrålet arktisk havkvabbe Gaidropsarus argentatus
Siutaasalik Bighead Searsid Storhovedet skulderlysfisk Holtbyrnia anomala
Isikinneq Smalleyed rabbitfish Småøjet havmus Hydrolagus affinis
Qivaaqernaq Kelp Snailfisk Grønlandsk ringbug Liparis tunicatus
Tinguttooq oriaaq Doubleline Eelpout Dobbeltliniet ålebrosme Lycodes eudipleurostictus
Tinguttooq

allalik

Arctic Eelpout Netmønstret ålebrosme Lycodes reticulatus
Tinguttooq

naakkaaq

Longear Eelpout Halvnøgen ålebrosme Lycodes seminudus
Saarullik
takilimaartoq
Blue Ling Byrkelange Molva dypterygia
Saarullik
atamasoq
Ling Lange Molva molva
Saviup puua / Isaannaq Bluntsnout smooth-head Kortsnudet glathovedfisk Xenodermichthys copei

Timmissat naajaanerusut taaguutaat katersat maannamut ima isikkoqarput:

Gråmåge naajarujussaq larus hyperboreus
Hvidvinget måge naajaannaq larus glacoides
Hættemåge nasalik  
Ismåge naajavaarsuk pagophila eburnea
Rosenmåge naajannguaq rhodostethis rosea
Sabinemåge taateqaarnaq xema sabini
Svartbag naajarluk larus marinus
Sildmåge (naajarlummut assingusoq, arlalialunnguariaannarluni nunatsinnut takkuttarsimasoq.) larus fuscus
Sølvmåge qiioqi
(sildemågep aqqarlia, qeqertani avalliunerusuniittartoq)
larus argentatus
Thayers måge (sølvmågemut assingusoq, Qaanaap eqqaaniittartoq, ilaasa Inuitmågemik taaniartaraat paasisat kingulliit Islandimeersuuneraapput.) larus thayersi
Kuliens måge (latinisut aqqa naajarlummut assinguvoq) larus glaucoides kumlieni
Stormmåge ? (tuluttut common gull) larus canus
Almindelig skråpe ? Puffinus puffinus
Storskråpe qaqullunnaq Puffinus gravis
Sodfarvet skråpe ? Puffinus griseus
Nordisk lappedykker (svømmefugl) ? Podiceps auritus
Gråstrubet lappedykker (svømmefugl) ?  

 

5. Oqartussaaffiit pingasunut immikkoortiternerisa taaguutaat
Taakkua oqartussaaffiit agguarneri assigiinngilaartunik taagorneqartarneri pillugit sorliillu akuerisaaneri paasiniarlugit saaffiginnittoq ilisimatinneqassaaq makkua misissukkat tunngavigalugit taaguutit atuummata:

ORDBOGENimi ima allassimapput:

den lovgivende magt – inatsisiliortut (pl.)
den udøvende magt (forvaltningen) – inatsisinik atortitsineq, kunngip ministerillu ingerlatsinerat
den dømmende magt – eqqartuussisinnaasoq, eqqartuussisussaasoq

Oqaasileriffiup katersaataanni OQAASERPASSUALERIFFIMMI ima allaqqapput:

Den lovgivende forsamling – inatsisartut; inatsisiliortut
Den udøvende magt – naalakkersuineq; naalakkersuisut
Den dømmende magt – eqqartuussisutut piginnaaneqartitaasoq; eqqartuussisutut piginnaaneqartitaasut

Kiisalu NAMMINERSORNERULLUTIK OQARTUSSAT TUSAGASSIIVIANNIT: (2003)-imi saqqummersitaanni ima allassimallutik:

Tredelt magtstruktur – Pissaaneq pingasuinngorlugu

Den lovgivende forsamling – Inatsisiliortut: Inatsisartut
Den udøvende magt – Inatsisinik atortitsisut: Naalakkersuisut
Den dømmende magt – Eqqartuussiveqarneq: Eqqartuussiviit

Taaguutit atuuttut taakkua isumaasigut ataatsimoorutaat eqqarsaatigalugit ima nassuiarneqarsinnaaneri Oqaasiliortut aalajangiuppaat:

Den lovgivende magt – inatsisiliortut
Den udøvende magt – inatsisinik atortitsisut
Den dømmende magt – eqqartuussisut

Danskisuumiit nutseriinnarluni ilaatigut taaguut pissaaneq ilanngunniarneqartaraluarpoq. Oqaasiliortut taaguut taanna atussallugu tulluartinngilaat nunani aqutsineq piginnaaniligaanermit inuinnaallu oqartussaaqataanerannik demokratimik tunngaveqartumik aqutsinerummat. Pissaanerlu piginnaaniligaanngikkaluamilluunniit iliuuseqarnermik paasineqarnerusarmat.

 

6. Transseksuel kalaallisut qanoq taaguuteqarpa?
Saaffiginnissut tassunga tunngasoq Oqaasileriffimmit siunnersuusiorneqarsimanera akuerineqarpoq.

transseksuel – suiaassutsiminik allannguerusuttoq.
transseksualitet tassaalluni suiaassutsimik allannguerusunneq.

 

7. ISM-kode kalaallisut taaguutissaanik siunnersuut.
Taaguut nunat tamalaat akornanni taaguutaammat taaguutaa atuinnarlugu kalaallisut ima nassuiarneqarsinnaasoq Oqaasiliortunit akuerineqarpoq:

ISM-kode – International Safety Management

Imaatigut Angallannermi Isumannaatsuunissamik Nakkutilliinermi Nunani Tamalaani malitassiat.

 

8. Kære asasaramik nutserneqartarneranik apeqqut.
Oqaasileriffimmit akissusiorneqareeraluartoq Oqaasiliortuni oqaatigineqarpoq atuaaniutitaani ‘asasara’-mik allannissamik ilinniartitsissuteqartoq, taamaattoq ullumikkut allakkiani nalinginnaanerpaatut atorneqartoq tassaasoq ‘aluu’. Hej-imik pisortatigoortumik allattarneq marloqiusamik paasineqarsinnaasarnera pillugu atornagu danskisut ‘kære’ atuinnarneqartarpoq, tamannalu aamma ilaatigut kalaallisut atuuppoq.

 

9. Printer-rum kalaallisut qanoq taaguuteqarpa?
Oqaasiliortut akueraat: kopeerisarfik

 

10. IT-support kalaallisut qanoq nutserneqarsinnaava?
IT supporter Oqaasiliortut akuerisaat tassaavoq qarasaasialerinermik sullissisoq, IT sipportimillu kissaateqaraanni qarasaasialerinermik sullinneqarnissamik oqarnissaq ippinnartoqanngimmat taanna akuerineqarpoq:
IT support – qarasaasialerinermik sullinneqarneq

 

11. Saaffiginnissut ‘leve i nuet’ kalaallisut.
Saaffiginnissut marlunnik apeqqutitalik pillugu oqallinneq sivisujaamik ingerlareeraluartoq eqqarsaatigineqaqqittussanngorlugu kinguartikkallarneqarpoq.

Apeqqutigineqartut danskisut oqaatigineqartartut ‘at være nærværende’ aammalu ‘at leve i nuet’ kalaallisut qanoq oqaatigineqarsinnaanerinnut tunngasuupput.

‘At leve i nuet’ immikkut inuttut inerikkiartornermut tunngatillugu taaguutitut atulersimasoq isumakulunnani ajunnginnersiukkamik inuunissamik isumalimmik atorneqartarpoq. Taaguutip isumaanut ilaapput massakkorpiaq pisut kisiisa akisussaaffigalugit inuuneq aammalu pereersunit pisussanillu sunnertisimagani isumakuluuteqarnaveersaarluni inuuneq. Eqqarsaatit peerlugit suut tamarmik avataanut pisillugit nammineq inuulluataarluni imaluunniit inuulluataarniarsaraluni. Tamatumunnga taaguutissatut siunnersuutigineqarpoq ‘nammineerneq’, ilaasortalli suli tamakkiisumik taaguut ataatsimoorfiginngimmassuk suli tulluarnerusumik nassaartoqarsinnaanissaa ammaffigalugu aalajangiinissaq tullissaanimut eqqarsaatigeqqitassanngortinneqarpoq.

 

12. kønsdiskriminerende kalaallisut qanoq oqaatigisarpaat.

Danskisut oqaaseq diskrimination pineqartillugu kalaallisut taaguutit assigiinngitsut atorneqartarput: immikkoorsitsineq aamma assigiinngisitsineq. Taaguummi siullermi taaneqartumi inunnik aalajangersimasunik minitaqarneq pineqartarpoq, ass. piaaraluni peqataanngitsoortitsineq. assigiinngisitsinermi paasineqartarpoq naligiinngitsumik pinninneq, assersuutigalugu arlaat allanit ajunnginnerusumik toqqagassillugu periarfissaqartilluguluunniit.
Taamaammat assersuummi pineqartumi kønsdiskrimination suiaassuseq tunngavigalugu immikkoorsitsinerusinnaallunilu assigiinngisitsinerusinnaavoq.

 

13. Produktionsleder kalaallisut
Saaffiginnittup suut suliassarinerlugit nassuiarsimasai tunngavigalugit taaguut manna akuerineqarluni aalajangiunneqarpoq:

Isiginnaagassiornermik aqutsisoq

Tassani sulisup isiginnaagassiat nammineerluni suliarisussaanngimmagit aamma ataqatigiissaaginnarnagit aquttussaammagit taaguut pineqartoq suliap imarisaanut tulluunnerpaatut isigineqarluni aalajangiunneqarpoq.

 

14. Oqaasilerinermi kalaallisut taaguutit pillugit saaffiginnissut
Suli misissoqqilaariarlugit uterfigeqqitassanngorlugit tullissaanimut kinguartinneqarput.

15. Allat

a) Oqaatsit ullumi aamma ullumikkut isumaasa assigiinngissutaat pillugit siulittaasup nassuiaataa ilisimatitsissutitut ingerlateqqinneqarpoq.

Ullumi, tassa:

Ulloq naallugu, piffissaq ’ullumi’, taassuma ilaa qaangiuttoq naalliuttussarlu ilanngullugit.

Ullumi ulloq: ulloq piffissami ullumi’ (nal. 12 qiteritikkaanni ullup-qeqqanut taava ullup taassuma ilaa nal. 12-ip siornani kingornanilu.

Ullumi ornikkinga – ullup ilaani (kingusinnerusumi) ornikkinga.

Ullumikkut, tassa:

Ullumi isumaqatigigaluarpaa, kisianni isumaqarluni ullup ilaa qaangiutereersoq ilanngunnagu.

Ullumikkorpiaq: ullumi piffissarpiami pineqartumi, tassa piffissami maanna pisumi (piffissap killiffippiaani, piffissap killilikkap ilaani) ( i den tid af nuet (tidspunktet. som en del af perioden) som er i dag)

Ulloq naavillugu: piffissaq ulloq naavillugu.

I vore dage/nu til dags: nalitsinni

I dag: ullumi

Avisen for i dag: aviisi ullumikkornisaq

Taakkua qulaani nassuiaataasut eqqarsaatigalugit soorluuna isumaannik nikittoqalersimanera inuusuttut akornanni malunnartoq. Ukuali nassuiaataasut qangaaniilli atuineq aamma ordbogitoqqat ordbogillu nutaajunerusut tunngavigalugit allataapput.

b) vinkel ret i forhold til en anden kalaallisut qanoq oqaatigineqarsinnaanera pillugu saaffiginnissut misissoqqinneqassaaq, tassungali tunngatillugu kalaallisut oqaatsit tukimut aamma kipungasoq pillugit eqqartuisoqarpoq taakkualu aamma ilanngullugit misissugassanngortinneqarlutik. Iluatsillugu qimussit qamutaasa napariaasa allunaasartaat tukimut inissitat immikkut qanoq taaneqartarneri misissorneqassaaq.

c) Danskisut restgruppe, ima isumaqartillugu atuarfinniit ilinniarfinnut ingerlariaqqinngitsoornikut kalaallisut ingerlariaqqinngitsoornikunik taaneqarsinnaanersut pillugu apeqqut akuerineqarpoq, taamaalillunilu akuerisamik taaguuteqalerluni: ingerlariaqqinngitsoortut.

d) Naggataagut siulittaasup ilisimatitsissutigaa Pinngortitaleriffiup angallatitaassaa ima atserneqarsimammat: Sanna, isumaqartillugu Sassuma Arnaa.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi