Ujarlerit

Oqaasiliortut 2005 – 4 (gl)

OQAA – 020605 (gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat sisamanngornermi juunip 2.-anni, 2005, nal. 10.00 Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani

 

Peqataapput: Carl Chr. Olsen, Nuka Møller, Stephen Heilmann, Ellen Jensen aamma Oqaasileriffimmi atorfilik Bolatta Vahl. Allatsi: Johanne B. Tobiassen

Peqataanngilaq: Liisi Egede Hegelund.

 

Oqaluuserisat:

  1. Ilisimatitsissutit
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliaq
  3. Ilinniusiorfiup suliaasa takussutissartaat
    (Bolatta Vahl)
  4. Kalaallisut atuartitsinermi taaguutit
    (Ellen Jensen)
  5. Oqaatsinik suliassiissutit
    Ventureselskab
    Flatrate
    Korsbånd
    Naturvejleder
    (Bolatta Vahl)
  6. Paragliding
    Land claims settlement/ agreement
    EU-s nye forfatningstraktat
    Nr.-ssaminnik
    (Nuka Møller)
  7. Taasariaqartut allat

– 1 pillugu –

Oqaasiliortunut siulittaasoq Nunavumi Nunat Aqqinik Aalajangiisartut Kalaallillu Nunatsinni Nunat Aqqinik Aalajangiisartutta ataatsimeeqatigiinnissaannik pisussamik ilisimatitsissuteqarpoq. Nunavumit tikeraartut sisamanik aallartitaqartut Oqaasileriffiup atuuffianik nassuiaatitalimmik, tassani pingaartillugu Nunat Aqqinik Aalajangiisartut suleriaasiat ataatsimiinneq ingerlanneqassasoq Oqaasileriffimmit ilisimatitsissutigineqarpoq.

Nordisk Sprogkonvention pillugu ilisimatitsissutigineqarpoq Nordisk Sprogkonventionimik suliaqartitat, tassani Oqaasiliortuniit CCO peqataasoq juunimi inerniliinissaq siunertaralugu ataatsimiigiarnissaagaluat taamaatiinnarneqarsimasoq. Suliaareersut tunngavigalugit inerniliinissaq inummut ataatsimut Finlandimeersumut Professor Steen Malmgreenimut suliassiissutigineqarsimasoq ilanngullugu ilisimatitsissutigineqarpoq.

– 2 pillugu –

Kingullermik Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit imaqarniliaq akuerineqarpoq.

– 3 pillugu –

Ilinniusiorfiup Oqaasileriffiullu (Bolatta Vahlimit suleqataaffigineqartut) suleqatigiillutik meeqqat atuarfiini kalaallisuumiit kalaallisuumut ordbogissamik pilersitsinissamut suliat ingerlanneri saqqummiunneqarput. Saqqummiunneqartut naqinneq k-mik aallaqqaatillit ingerlanneqarput. Oqaatsit nalornissutigineqartut imaluunniit nalileqqitassat suleqatigiit akornanni nalileqqitassat Oqaasiliortunut saqqummiunneqarput. Oqaasiliortunut ilaasortat oqaatsit k-mik aallaqqaatillit pineqarnerini ilaatigut ilassutissaqartiterput naqqiutissaqartiterlutillu, soorlu imaattunik:

  1. kakaavu, taggit (qallunaatut kakao) kalaallisut nassuiaaserneqarsimasoq: imigassat ilaat sukkulaamik akulik taamaaqataa kakaavi. Oqaasiliortunit peerneqarpoq.
  2. kaajallaasitaq, taggit kalaallisut nassuiaaserneqarsimasoq: ilisimatitsissut. Oqaasiliortunit naqqinneqarpoq pisortat sulisunut ilisimatitsissutaat-mik nassuiaaserlugu
  3. kaasimaaginnartoq, taggit kalaallisut nassuiaaserneqarsimasoq: suliumanngitsoq Oqaasiliortunit naqqinneqarpoq sulinngitsoq-mik nassuiaaserlugu.
  4. kaassaaq, taggit kalaallisut nassuiaaserneqarsimasoq: amoorutip kaavittua, assersuut umiarsuarmi tingerlaataannalimmi tingerlaammik amusiniarluni. Oqaasiliortunit naqqinneqarpoq umiarsuaq angallammi-mik
  5. kalittaat, taggit kalaallisut nassuiaaserneqarsimasoq: angallat kalittartoq. Oqaasiliortunit naqqinneqarpoq angallat kalitsisartoq-mik -mik nassuiaaserlugu.
  6. kaavaa, oqaluut, Oqaasiliortunit oqaatsini ordbogimut ilanngunneqartussanngorlugu siunnersuutigineqarpoq, nassuiaatitaqartinneqartussamik ima: kaasarfini kaavaa imaluunniit imaq kaavaa.
  7. kanajaat, taggit kalaallisut nassuiaaserneqarsimasoq: nassat iluanni nukik. Oqaasiliortunit naqqinneqarpoq puaat naallu akornanni nukik-mik
  8. kanaaq, taggit kalaallisut nassuiaaserneqarsimasoq: nissup ilaa. Oqaasiliortunit naqqinneqarpoq saaneq seeqqup singernerullu akornanniitoq-mik nassuiaaserlugu.
  9. kanaartaq, taggit kalaallisut nassuiaaserneqarsimasoq: orpiup naasulluunniit ipuusaa. Oqaasiliortunit naqqinneqarpoq orpiup napanersaa-nik nassuiaaserlugu.
  10. kangaasaq, taggit kalaallisut nassuiaaserneqarsimasoq: kangiusaq, kangermut assingusoq. Oqaasiliortunit naqqinneqarpoq kangermut tulleq-mik nassuiaaserlugu.
  11. kangeq, taggit kalaallisut nassuiaaserneqarsimasoq: nuuk portukullak. Oqaasiliortunit naqqinneqarpoq nuuk isorleq–mik nassuiaaserlugu.
  12. kanneq, taggit kalaallisut nassuiaaserneqarsimasoq: uigunermi ikersisimaneq. Oqaasiliortunit naqqinneqarpoq katinneq-mik nassuiaaserlugu.
  13. kapitak, taggit kalaallisut nassuiaaserneqarsimasoq: tuilik; annoraaq qajartorluni atortagaq. Oqaasiliortunit naqqinneqarpoq tuilik; kiat nasartalik qajartorluni atortagaq-mik nassuiaaserlugu.
  14. kaavarsit, taggit kalaallisut nassuiaaserneqarsimasoq: orsumut kaattaat. Oqaasiliortunit naqqinneqarpoq orsoq-mik nassuiaaserlugu.
  15. kaavartaat, taggit kalaallisut nassuiaaserneqarsimasoq: similluunniit panertumik qitulisaanniarluni kaavarsissut. Oqaasiliortunit naqqinneqarpoq sumilluunniit panertumik qitulisaaniarluni kaavarsissut-mik nassuiaaserlugu.
  16. kajoq, taggit kalaallisut nassuiaaserneqarsimasoq: qimmeq kajortoq. Oqaasiliortunit naqqinneqarpoq kaju-mik naggueqartoq.

Oqaasiliortut siulittaasuata oqaatigaa oqaatsit nagguimmikkut taamaanngikkaluarlutik q-mik naanilersukkat maanna takussaagaluttuinnartut. Ellen Jensenimit Nuka Møllerimillu paasisitsiniutigalugit oqallisissaqqitsinneqartut oqaatigineqarput, ilaatigut Atuagagdliutini Oqaatsitit-mi sammisassaqqitsinneqartut aamma ersersinneqarluni.

– 4 pillugu –

Kalaallisut atuartitsinermi taaguutit Ilinniusiorfimmit, Qeqqani Ilinniarnertuunngorniarfimmit, Ilinniarfissuarmit allanillu aamma Oqaasiliortunut ilaasortamit Ellen Jensenimit peqataaffigineqartumik maanna ingerlasut ilisimatitsissutigineqarpoq. Taaguutit kalaallisut ilinniartitsinermi atorneqartartut pillugit suliat Oqaasileriffimmut aamma Oqaasiliortunut ilaasortanut tunniunneqarsimapput takussutissaqartinniarlugu sulineq ingerlasoq ilaatigut ilaqarmat oqaatsinik nalornisigisanik. Suleqatigiit kingusinnerusukkut oqaatsinik nalornisigisaminnik nalunaarsuereernermikkut Oqaasiliortunut aamma Oqaasileriffimmi atorfilinnut saaffiginnissuteqarnissamik pilersaaruteqartut Ellen Jensenimit ilisimatitsissutigineqarpoq.

Kalaallisut atuartitsinermi taaguutini ilanngunneqarsimasoq: Havets moder (danskisut) Sassuma arnaa / Immap ukuaa / Sedna (Kalaallisut) Sedna-mut tunngatillugu.”Sedna”-p taamatut tusaamaneqarnera aallaveqarpoq Franz Boaz-ip ”Central Eskimo” saqqummersimmaguli, uagut Sassuma Arnaanut taaguutitta pissuseqataanut taaguutitut. [sa’na] (silammut anersaarnerup kipinertalik Hudson Bay-ip kitaamiut taakkualu avannarliisa atugaat) imaluunniit Sanna tunngavigalugit ”Sedna”-miut paasinarsaataasinnaapput.

– 5 pillugu –

Oqaatsinik suliassiissutit pillugit Oqaasileriffimmi atorfilik Bolatta Vahl saqqummiussivoq ilaatigut makku pillugit saaffiginnittoqarsimammat:

Ventureselskab: kalaallisut taaguuteqartinneqanngitsoq ordboginilu allassimanngitsoq, kisianni nanoq.gl‑imi ventureselskab ima taaneqartarsimasoq erseqqissaatigineqarpoq; ventureselskab, ingerlatseqatigiiffik, selskabi aamma annaaneqaratarsinnaasunik aningaasaliisartoq aningaasaateqarfik. Oqaasiliortunut ilaasortat tamarmik isumaqatigiissutigisaannik aalajangerneqarpoq Ingerlatsivik iluatsitseriarfik-mik taaguuserneqarsinnaasoq.

Flatrate: Akileriikkamik atuineq-mik taaguuserneqarsinnaasoq Oqaasiliortunut ilaasortanit isumaqatigiissutigineqarpoq.

Korsbånd pillugu DIHmit saaffiginnissuteqarpoq Oqaasiliortunit korsbånd kalaallisut taaguuseriigaagaluaq naqqiissuteqarfiniarlugu siunnersuuteqarnikkut allaanerusumik kalaallisut taaguusernissaanut. Saaffiginnissutigineqartoq pillugu taaguutip allanngortinnginnissaanut tunngasut nassuiaatigineqarsimapput saaffiginnissuteqartumut. Oqaasiliortunit

Taaguuserneqarpoq: [ujalorsuit] noqarutit najummisut.

Naturvejleder kalaallisut assigiinngitsunik taaguuteqartinneqartartoq saaffiginnissutigineqarsimasoq saaffiginnissuteqartunit apeqqutigineqarsimavoq taaguut sorleq atoraanni akuerineqartutut inissisimassanersoq. Saaffiginnissuteqartut Pinngortitalerisoq aamma Pinngortitamik ilitsersuisoq periarfissatut assersuutigisimavaat nutserinermi atorneqartarsimasut tunngavigalugit. Oqaasiliortunit Pinngortitamik ilitsersuisoq akuersaarneqanngilaq, siullerli Pinngortitalerisoq Naturvejlerimut taaguutaasinnaasoq Oqaasiliortunut ilaasortanit akuersissutigineqarluni.

– 6 pillugu –

Oqaatsit saaffiginnissutigineqarsimasut arlaat Nuka Møllerimit saqqummiunneqarput.

Saaffiginnissutigineqarsimasoq siulleq tassaalluni Paragliding. Paragliding saaffiginnittumit siunnersuutigineqarsimavoq Qangataavaartartut-mik taaguuserneqarsinnaasoq. Oqaasiliortunit Qangataavaartartut nuna attunngilaarlugu iliortarnerummat akuersaarneqanngilaq. Taaguut Aarsaartartut taaguutissaatut akuersissutigineqarpoq Oqaasiliortunit.

Saaffiginnissutigineqartut aappaat Land claims settlement aalajangersimasumik taaguuserniarlugu Nunap pigineqarneranik[piumasaqaammik] aalajangersagaq-mik aalajangiisoqarpoq. Taassungalu tunngatinneqartartoq:Land claims agreement Nunap pigineqarneranik [piumasaqaatit pillugit] isumaqatigiissut-mik aalajangiisoqarluni.

Saaffiginnissutigineqarsimasut pingajuat EU´s nye forfatningstraktat pillugu qanoq kalaallisut taaguuserneqassanersoq apeqqutigineqarsimavoq. Oqaasileriffiup ittuata Oqaasiliortut ataatsimiinnissaat sioqqullugu apeqqutilliisut akissuteqarfigisimaavai ima: EU-mi inatsisissamik tunngaviusumik isumaqatigiissut.

Saaffiginnissutigineqartut sisamaat Nr.-ssaminnik imaluunniit Nr.-saminnik nalornissutigalugu apeqqutigineqarsimavoq. Oqaasiliortunit erseqqissaatigineqarpoq naalisaanerugaluarpalluunniit kalaallisut taaguusiisarneq tunngaviusarmat oqaaseqatigiit ingerlanneranni aamma oqaasersiat kalaallit oqaasiisa namminneq oqaatsiminnut ilaliutsissimagaluarpatigilluunniit. Uani naalisagaq Nr. Kalaallisut taaneqartartoq [normu] uiguneqarnermini imaalissasoq Oqaasiliortunit erseqqissaavigineqarpoq: [normu]-ssaminnik taannaasorlu eqqortumik atuineq. Assersuutigineqarsimasup aappaa Nr.-saminnik eqqunngitsoq erseqqissaatigineqarpoq, tassani tunngavilersuutigineqarluni {ssaq} ss-it marluk tassaasoq aappersariaq s issulittoq ilaatigut naalisarneqartartoq S-mik.

– 7 pillugu –

Taasariaqartuni allani eqqaaneqarpoq radiukkut tusarsaalersimasoq taaguusiisarneq Ilagiit sinnersaat-mik, tamannalu palasit taaguummik atuinermikkut ilisimatitsissutigisarsimagaat peqqussummi maleruagassami Ilagiit sinnersaat allassimalersimammat allassimasut malillugit taaguummik atuineq allanngortinneqarsimammat tunngaviusut maleruagassat malillugit. Oqaasiliortunit misissugassaqqitsinneqarpoq taaguummik allannguinermi tunngavigineqarsimasoq, taamaalilluni Oqaasiliortunit suliassiissutitut erseqqissaavigineqarluni.

 

Carl Chr. Olsen Johanne B. Tobiassen

Siulittaasoq Allatsi