Ikiuutit

DAKA

Ordbogi 2004-mi nutarterlugu saqqummerseqqinneqartoq ”Oqaatsit” kiisalu ”Ordbogen” 2003-mi saqqummersinneqartoq Oqaasileriffiup Ilinniusiorfiullu 2012-imi digitalinngorlugu saqqummersippaat.

DAKA iserfigiuk.

 


 

Ordbogêraq pillugu

Ordbogêrak’ Jonathan Petersenip 1951-imi siullerpaamik naqitertippaa 1967-imilu saqqummerseqqinneqarpoq.

Quppernertoorsuunngiikkaluarluni (67-imi saqqummersumi 243-nik qupperneqarpoq) ukiut ingerlanerini oqaatsitsinnik sammisaqartunut atortuuvoq pitsassuaq.

Tamanna pissutigalugu Oqaasileriffiup ordbogêrak’ nittartakkamini tamanit alakkarneqarsinnaanngorlugu ikkuppaa.

Allattaasitoqqamit allannertaa aammalu Erik Fleischerip allattaasitaamut allaqqissimasaa ilanngullugit.

Orbogêraq  Katersat iluaneereerpoq aamma.

 


 

Kalaallisuumiit tuluttuumut ordbogi

Oqaasileriffik Inerisaavillu suleqatigiillutik meeqqat atuarfianni naammassisunut naleqqussakkamik kalaallisuumiit tuluttuumut ordbogiliorlutik piareersaaleruttorput.

Tassunga atatillugu Schultz Lorentzenip kalaallisuumit qallunaatuumut ordbogia (Den grønlandske ordbog – grønlandsk dansk) 1926-imi siullermik saqqummersoq 1927-imilu tuluttuunngorlugu ‘Dictionary of the West Greenland Eskimo Language’-mik taaguuserlugu naqitertinneqartoq, allattaasitaaq allattaasitoqarlu atorlugit Excel-imut allaqqinneqarpoq.

Ordbogiliornermi pilersaarutigineqarpoq ordbogi taanna oqaatsinik nutaanik ilaartorneqassasoq taaguutillu qanganitsersimasut piaarneqassasut.

Allaqqinneqarnera Oqaasileriffimmi pigileratsigu tamanut alakkalertorneqarsinnaalernissaa ammaapparput. Tamanna pissutigalugu maanna nittartakkatsinni alakkarsinnaanngorpat.

Malugiuk suli tamakkiisumik suliarineqanngimmat aaqqissugassartaqartitermallu.

 


 

Nalunaaquttamut taaguutit

Oqaasiliortut maajip 26-anni 2010-mi aalajangigaat.

Malugalugu nalunaaquttamut taaguutit ataaseq, arfineq aamma aqqaneq ataasersiutitut naatsorsuunneqassammata. Tamanna isumaqarpoq ilutsit pineqartut naanilersorneqarnerminni ataasersiutitut inissisimassasut, soorlu piffilerutip atorneqarnerani ‘-mut’ atorneqassalluni, allani sinnerini ‘–nut’ atugaasoq. Ass. nalunaaqutaq aqqanermut aamma nalunaaqutaq pingasunut. Arfernup qeqqa il.il. aamma pingasut qeqqa (pingasup qeqqa* pinnagu).

Oqaasiliortut, maajip 26-anni 2010

 


 

Nunaqarfiit illoqarfiillu aqqi akuerisat

Kalaallit Nunaanni illoqarfiit nunaqarfiillu aqqisa taakkualu naalisarnerisa nunat aqqinik aalajangiisartunit akuerisat nalunaarsuutaat

 


 

Oqaasilerinermi taaguutit

Kalaallisut oqaasilerinermi taaguutit latinerisut atorneqartartut kalaallisut taaguutaat Oqaasiliortunit akuerisat.

 


 

Taaguutit qarasaasialerinermut tunngasut

 


 

Tusagassiutilerinermi taaguutit

 


 

Avatangiisilerinermi taaguusersuutit

Ukiuni tulleriiaani oqartussaasut tusagassiuutitigut naqitatigullu avatangiisinut tunngasut sammitillugit oqaatsitigut qanoq issusiat nikerartorujussuusimavoq. Kalaallisut taaguuterpassuit avatangiisinut tunngasuusut nutserinermiit nutserinermut “nassaarineqartarsimapput”. Kalaallisut taaguutit takisuumik passukkuminaatsumillu allaaserineqarnerusarput aamma naqitami ataatsimi assigiinngitsunik nutserneqartarsimallutik.

Taamatullu Kalaallit Nunaanni avatangiisinut tunngasunik oqallinnermi eqqaavilerinermullu tunngasut qitiusutut maluginiarneqalernerannut atatillugu isumasiuutit eqqortut pisariaqartinneqaannaratik, kisiannili aamma oqaatsit ataasiakkaat qanoq isumaqarnerisa paasissutissiissutiginissaat sukkasuumik ajornanngitsumillu pisariaqarpoq, soorlu dioxin qanoq isumaqarpa? Sooq avatangiisinut navianartutut isigineqarpa, sutigullu peqqinnissamut ajoqusiisinnaava?

Politikkerit ilisimasassaattut suut pingaaruteqarpat, eqqakkanut tunngasunik imermullu minguttumut tunngasunik suliniutinik annertuunik aningaasartuuteqartunut tunngasunik aalajangissatillutik.

Taamaattumik 2005-imi KANUKOKA-p kommunini avatangiisinut tunngasumik pilersinniakkamik siunnerfilimmik suliaqarnermut tunngatillugu atuakkamik ujarlerfissiassamut tunngatillugu suleqatigiinnissamut aallarniissutissamik Oqaasileriffik attaveqarfigivaa, nutserisut, ingerlatsisut politikkerillu avatangiisinut tunngasunik taaguutinik qupperfigisinnaasaassaat, aamma taaguutip imaata eqqortup qallunaatut kalaallisullu isumasiuutaata nassaarinissaanut tunngatillugu.

Oqaatsit tungaatigut pitsaassuseq annerpaaq aalajaallisarniarlugu suliaq Oqaasileriffik suleqatigalugu piviusunngortinneqarsimavoq. Massakkullu inernerilerpaa Avatangiisilerinermi taaguusersuutit assigiissaarneqarsimanerat, pingaarnertut tassaallutik taaguutit eqqaavilerinermut tunngasuusut 205-it isumasiuutitallit Oqaasiliortunillu akuerineqarsimasut.

© Oqaasileriffik 2007
Aaqqissuisut:
Lisathe Møller Kruse, Oqaasileriffik
& Kitte Vinter-Jensen, KANUKOKA
Ilioqqaasoq: Tegnestuen Tita
Naqiterisoq: Brix & Company
ISBN: 978 -87-990324-2-6

 


 

Sulinermi atukkanut taaguutit

Oqaatsinik suliaqarnermi qaffassaanermut atatillugu 2006-imi Oqaasileriffiup Suliffigissaasut ataatsimiititaliaat aammalu atuisut Sullivinnillu Nakkutilliisoqarfik qanittumik suleqatigalugit sulinermi atukkanut taaguutit tarnikkut atukkanut tunnganerusut assigiissaakkat suliareqqissaakkallu saqqummersippai.

Taaguusersuutit katillugit 500-t missaaniipput katillugillu 41-nik qupperneqarlutik. Taaguutit kalaallisuujullutillu qallunaatuujupput nassuiaasersorneqarsimallutillu. Siusinnerusukkut taaguutaareersut attatiinnarneqartut saniatigut aamma taaguutit nutaat ilinniarsimasunit atuisunillu aaqqissuuteqqitaasimasut siumugassaapput.

Saqqummersitaq taaguusersueriaatsit nutaanerpaat maleqqissaarlugit suliaavoq. Taaguusersuutit iluanni kalaallisut taaguutinik atuinermi assigiissaarisoqarnerulernissaanut aqqutissiuissapput. Taaguutit psykolog-inut, sullivinni avatangiisinik sulialinnut, sullivinni isumannaallisaanermik sulialinnut, qatserisartunut sulinermik ilinniarfinni ilinniartitsisunut assigisaannullu atugassatut piukkunnartuupput.

© Oqaasileriffik 2006
Aaqqissuisut: Bolatta Vahl & Lisathe Møller Kruse
Ilioqqarnera: Tegnestuen Tita
Naqinnera: Athene Grafisk
ISBN: 87-990324-1-4