Oqaasiliortut Ataatsimiinnerat pingasunngorneq januaarip 28-anni 2009 nal. 10.00 Ilimmarfimmi Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.
Peqataasussat: Ellen J.Karlsen, Abia Abelsen, Stephen Heilmann, Eva Møller Thomassen aamma Carl Chr. Olsen
Allatsi: Katti Frederiksen
Oqaluuserisassatut siunnersuutit:
- Tikilluaqqusineq
- Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliaq
- Saaffiginnissutit suliassartallit:
- Naturfag kalaallisut qanoq taaguuteqassava? (Anna Heilmann)
- …ajortumilli..
- sitemap, tamarlisit aamma links
- det gyldne snit
- taaguut inuusuttut inatsisartui
- KNR-imit apeqqutit: sociologi oqaatsillu allat
- Oqaaseq qissertaartsitsineq
- Funktionchef kalaallisut
- USB – Ippiarsuk?
- frankering
- Oqaatsinut politik
- Ukiumi nutaami pingaarnersiuinissaq
- Oqaatsit nalunaarummiittussat
- Allat
Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi
1 aamma 2 pillugit:
Siulittaasoq tikilluaqqusereermat decembarimi imaqarniliami naqqitassat naqqiissutigineqareermata akuerineqarpoq. Makkua naqqiissutigineqarlutik Peqqinnikkut ajoquteqarneq, naanerit ‘gu’ aamma ‘gut’ nassuiarneqarneranni oqaaseqatigiit kingulliit ataatsit peerneqarput, aammalu økologisk mærkede produkter tassaassallutik akoorutissaligaanngitsut.
3. 1. pillugu:
KIIIN-imit naturvidenskabelig faggruppip kalaallisut qanoq taaguuteqarnissaa Oqaasiliortunut saaffiginnissuteqarmat Oqaasiliortut isumaqarput Pinngortitami ilisimasassat taaguutissatut tulluartuusoq, tassani ataatsimut pineqarlutik kemi, geografi aamma biologi.
3. 2. pillugu:
Saaffiginnissut allattaasitaamut tunngasuunerusoq nassuiarneqassaaq oqaatsit mut-imik mit-imillu naanillit uiguuserneqarnermikkut assigiimmik nipilimmik taaneqartarmata (aamma allattaasitoqqami), naak allanneqarnerani uiguutip sorliup atorneqarnera allattaasitoqqami takuneqarsinnaasaraluartoq. Pingaarnerli tassaasoq oqaatsip pineqartup oqaaseqatigiinni atuuffiini oqaatsinut allanut sanilliullugu eqqortumik paasineqarsinnaanissaa paatsuungassutaalissanngitsoq.
3. 3. pillugu:
Sitemap kalaallisut taaguuserneqarpoq nittartakkamut ilisserut
Link/links kalaallisut pisortatigoortumik taaguuteqalerpoq innersuussissut
Oqaaseq tamarlisit oqaluttuaaqqanut nuannersunut nutaarsiassannguanulluunniit tunngatillugu atorniarneqarluni isumavianut tulluunnersoq apeqqutigineqarmat tamanna Oqaasiliortunit akuersaarneqarluni nassuiaatigtineqassaaq tamarlisit suusinnaammataluunniit, soorlu tamalaat sunilluunniit imaqarsinnaasut.
3. 4. pillugu:
Det gyldne snit kalaallisut pisortatigoortumik akuerisamik taaguuseqquneqarmat Oqaasiliortunit oqallisaangaatsiareerluni taaguuserneqarluni aalajangiivigineqarnissaa kinguartinneqarallarpoq.
3. 5. pillugu:
Taaguut atugaallualereersimasoq Inuusuttut Inatsisartui iluarineqarani Oqaasiliortunut ingerlateqqinneqarsimavoq. Oqaaseq inatsisartut siullermik atulerami Danmarkimi folketingimut taaguutitut atorsimavoq, aatsaalli kalaallit namminneerlutik inatsisartoqalernermikkut Danmarkimi inatsisartut folketingimik taagorneqalersimallutik. Inuusuttut inatsisartui inatsisartuiit suleriaasii malillugit sungiusarlutik sulisinneqartarput, aammali suliaat inassutaallu ingerlateqqinneqartarput tusaaniarneqartarlutillu, taamaattumik taaguut Inuusuttut inatsisartui Oqaasiliortut tamarmiullutik akuersaarpaat.
3. 6. pillugu:
KNR-imit oqaatsit saaffiginnissutit ilaat pillugit Lisathe M.Kruse nassuiaassuteqareerluni oqaatsit makkua ilaatigullu qangaaniit taaguuteqareersut erseqqissarneqarput:
Repræsentantskabet – sinniisuutitat
Sociologi – inooqatigiit pissusiinik ilisimatusaatit, inooqatigiinni ilisimatusaatit
Biathlon – timersuutinik marlunnik unammineq
Langrend – sisoraatinik ujakkaarneq
Skøjte – sukuutserneq
Klassisk – qangatoorneq
Skiskydning – sisorarluni ooqattaasarneq
3. 7. pillugu:
Qissartaarneq oqaasiunersoq imaluunniit aqassutaannaanersoq apeqqutigineqarmat oqaasiusoq nassuiarneqarpoq isumalik: sumut tamaanga saaqattaarpoq, Jonathan Petersenip Ordboogeraliaani allassimapputtaaq qisserpoq tassa ammut pissippoq, tingivoq (immamut), qissertaarpoq (meerannguaq) = qissikalavoq. Schultz-Lorentzenip ordbogiani ima qallunaatut nutserneqarsimalluni qisserpoq: springer op, gør luftspring (børn).
3. 8. pillugu:
Funktionchef kalaallisut ima taaguuserneqarpoq atorfillit qullersaat.
Ilanngullugu eqqaaneqarpoq KANUKOKA saaffigineqassasoq kommunit kattussuunnerannut atatillugu atorfiit arlallit pilersut kalaallisut assigiimmik taaguuteqartiternissaannik suleqatiserinnilluta, ilanngullugulu aamma taallugu Kommuneqarfik Sermersuup taaguutit Oqaasiliortunut suliaritissimasaat akuerisat ingerlateqqinneqarnissaannut suleqataasinnaannginnersut.
3. 9. pillugu:
USB kalaallisut taaguuteqartilerniarlugu saaffiginnittoqaraluarpoq, maannali USB atugaallualereersoq tamatigoortumillu taaguutilik USB-mik taaguuteqaannarnissaa aalajangiunneqarpoq.
3. 10. pillugu:
frankering kalaallisut qanoq taaguuteqarnera saaffiginnissutigineqarmat ordboginiittoq maliinnarlugu frimærkiliinermik taaneqartassaaq, naak naluneqanngikkaluartoq frimærkit atornagit aamma naqitsissummik allakkat poortukkalluunniit nalingat naqiterneqartaraluartut, taamaattoq frankeringsmaskine taaguuteqarpoq frimærkilersuut.
4 pillugu:
Oqaatsinut politikimut siunnersuutip tusarniaassutigineqalerneranit Oqaasiliortut immikkut oqaaseqaatiliorlutik ataatsimiinnissaat februaarip aallartinnerani pisussanngorlugu aalajangerneqarpoq. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup qinnutigaa tusarniaanermi oqaaseqaatiginiakkat naalakkersuisoqarfimmit tiguneqareersimassasut kingusinnerpaamik februaarip ulluisa 20-anni 2009.
5 pillugu:
Ukiumi nutaami pingaarnersiuinissaq pillugu siulittaasoq nassuiaateqarpoq ukioq manna Oqaasileriffimmit pingaarnersiukkatut suliarineqassanersut.
Oqaasiliortut, Inuit Aqqinik Akuersisartut, Nunat Aqqinik Aalajangiisartut suliaat ingerlareersut ingerlaqqissapput, taamatuttaaq ilex-imik suliniarnermi nunat aqqinillu nalunaarsuinermi aningaasanik qinnuteqarfissat qinnuteqarfigineqassapput. Oqaasiliortunittaaq erseqqissaassutigineqarpoq naak ulluinnani Oqaasileriffiup ingerlanneqarnerani aammalu Oqaasiliortut sulinerat immikkooraluartoq taamaattoq Oqaasileriffiup aamma pingaartitai Oqaasiliortunit pingaartinneqarlutik suleqatigiissutigineqarsinnaapput. Oqaaseqatigiinnut misissuissut parserprojekt ukioq manna immikkut aningaasaliiffigineqanngitsoq, unittoorallartutullu isikkulik, Oqaasiliortunit assut pingaartinneqaraluartoq nalunaarutigineqarpoq, tassami suliap taassuma pingaarutillip ingerlalluaraluartullu taamatut inissinnera uggorineqarluni.
6 pillugu:
Oqaatsit nalunaarummiittussat amerlangaatsiarmata ataatsimiinnerup avataani Oqaasiliortunit misissoqqissaarneqariarlutik naqqiissutissartaat mailikkut piaakannersumik nassiuteqquneqarput.
7 pillugu:
Tele Oqaasiliortullu qanimut suleqatigiinnerat siorna unittoorsimasoq arlaatigut aallartisarneqaqqinnissaa anguniarlugu Tele allaffigineqassaaq taaguusikkat nutaat sitemap pillugu isumaanik tusarniaatigalugit.
Ilanngullugu taaneqarpoq Oqaasiliortut ataatsimiititaliallu allat ullormi ataatsimi ataatsimiittarnerat ilaasortat ilaannut kipiluttunarsinnaasarmat siunissami tamanna pinngitsoortinneqarsinnaappat iluassagaluartoq.
Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi
Januaarip 28-anni oqaatsit akuerisat:
Naturvidenskabelig faggruppe – Pinngortitami ilisimasassat
Sitemap – nittartakkamut ilisserut
Link – innersuussissut
Ungdomsparlament – Inuusuttut Inatsisartui
Repræsentantskabet – sinniisuutitat
Sociologi – inooqatigiit pissusiinik ilisimatusaatit, inooqatigiinni ilisimatusaatit
Biathlon – timersuutinik marlunnik unammineq
Langrend – sisoraatinik ujakkaarneq
Skøjte – sukuutserneq
Klassisk – qangatoorneq
Skiskydning – sisorarluni ooqattaasarneq
Funktionchef – atorfillit qullersaat
USB-nøgle – USB
Frankering – frimærkiliineq